Englannin terveydenhuollon uudistus III - Olisiko suomalaisilla opittavaa Englannin terveydenhuollon uudistuksesta?

Terveydenhuollon organisaatiouudistuksia ei sellaisinaan voi siirtää maasta toiseen, mutta kehitystä seuraamalla saa pohjaa arvioille, miten erilaiset ratkaisut vaikuttaisivat oman maan terveydenhuoltojärjestelmässä. Englantilaisten kokemukset terveydenhuollon uudistuksesta, lyhyestä seurannasta huolimatta, opettavat suomalaisiakin etenemään harkiten, selkiyttämään ostaja- ja tuottajaosapuolten roolijakoa, kokeilemaan ja harjoittelemaan sopimusohjausta väljien mallien pohjalta ennen suuria ratkaisuja sekä kehittämään tietotuotantoa, kustannuslaskentaa ja laadunvarmistusta. Myös Englannissa toistuvasti esiin nostettu vaatimus päällekkäisten organisaatioiden ja toimintojen purkamisesta on Suomessa mitä ajankohtaisin.

Mauno Konttinen

Sairaanhoidon porrastus

Tutkimuksessa käsitellään kotisairaanhoitoa, perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja terveydenhuollon kustannuksia. Sairaanhoidon porrastusta tarkastellaan Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Kauhajoki esimerkkikuntana. Tutkimusajankohta oli vuosi 1991, joka oli erikoissairaanhoitolain ensimmäinen voimassaolovuosi.

Simo Harju

Beetasalpaaajien reseptorimiehitys ja vaikutukset

Beetasalpaajat koostuvat kahdesta tai useammasta avaruusrakententeeltaan poikkeavasta yhdisteestä, jotka eroavat merkittävästi toisistaan sekä vaikutuksiltaan että kineettisiltä ominaisuuksiltaan. Kanta-aineen lisäksi aktiiviset metaboliitit myötävaikuttavat useasti lääkevaikutuksen syntymiseen elimistössä. Perinteiset analyysime-netelmät eivät ota huomioon eroja yhdisteiden reseptori-sitoutumisvoimakkuudessa. Väitöskirjassa kuvattiin aktiivisen beetasalpaajan kinetiikkaa ja reseptorivaikutuksia. Menetelmät perustuivat aktiivisen salpaajan ja tritiumilla leimatun beetasalpaajan kykyyn sitoutua kaniinin keuhkon beeta1- ja rotan retikulosyyttien beeta2-adrenergiseen reseptoriin.

Timo Kaila

Systeemisten reumasairauksien neurologiset ilmenemismuodot

Vaikkakin useaan systeemiseen reumasairauteen tai sidekudos-sairauteen tiedetään liittyvän neurologisia ilmenemismuotoja, on näiden keskus- ja ääreishermosto-oireiden kliininen kirjo yleensä puutteellisesti tai ristiriitaisesti määritelty. Hoitavalle kliinikolle tai potilaalle itselleen on usein epäselvää, onko neurologinen oire merkki perustaudin aktivoitumisesta vai täysin irrallinen ja itsenäinen ilmiö. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää neurologisten oireiden esiintyvyys ja luonne kolmessa sidekudossairaudessa: progressiivisessa systeemisessä skleroosissa (skleroderma), Sjögrenin oireyhtymässä ja systeemisessä lupus erythematosuksessa (SLE).

Aki Hietaharju

Tunteet ja terveys

Teoria aleksitymiasta syntyi psykosomaattisen lääketieteen piirissä parikymmentä vuotta sitten. Kreikankielestä johdettu sana aleksitymia tarkoittaa kyvyttömyyttä tai vaikeutta tunnistaa omia tunteita ja ilmaista niitä sanoin. Aleksityymisten henkilöiden on sanottu tulkitsevan omia sisäisiä tunne-elämyksiä helposti fyysisinä oireina. Toisaalta psykosomaattisen sairausmallin mukaan aleksitymian on arveltu johtavan lisääntyneeseen alttiuteen sairastua eräisiin somaattisiin sairauksiin.

Jussi Kauhanen

Pikkulasten maitoallergia

Pikkulasten maitoallergian taustalla olevat immunologiset mekanismit ovat lukuisista tutkimuksista huolimatta epäselvät. Tästä johtuen maitoallergia on edelleen sekä kliininen, diagnostinen että hoidollinen ongelma. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten maitoallergian eri kliinisiä muotoja välittäviä immunologisia mekanismeja. Potilaille tehtiin sairaalassa kliininen maitoaltistus, jonka yhteydessä selvitettiin elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa. Altistuksessa maitoallergisiksi epäillyille lapsille annettiin kahden vuorokauden aikana 1-200 ml:n maitoannoksia aloittaen pienistä määristä, ja mikäli oireita ei kehittynyt, annoksia nostettiin. Altistus lopetettiin heti, kun lapsella todettiin oireita. Tutkimuspotilaita seurattiin 4-18 kuukauden ajan, jonka jälkeen heille tehtiin uusintamaitoaltistus mahdollisen kliinisen toipumisen toteamiseksi. Samalla selvitettiin myös puolustusjärjestelmän toiminnassa tapahtuvia muutoksia kliinisen toipumisen yhteydessä.

Hanna Suomalainen

Sklerohoito vai kuminauhaligeeraus ruokatorvikohjuihin?

Vuotavat ruokatorvikohjut voidaan tehokkaasti hoitaa skleroterapialla gastroskoopin kautta. Vaikka hoito lopettaakin vuodon ja vähentää mortaliteettia, noin puolet potilaista saa sivuvaikutuksia (striktuura, perforaatio, keuhkotoiminnan huononeminen) ja puolella hoito on toistettava uusintavuodon takia. Viime vuonna julkaistiin ensimmäinen satunnaistettu tutkimus, jossa verrattiin sklerohoitoa ja suonikohjujen kuminauhaligeerausta. Silloin todettiin hoidot ainakin yhtä hyviksi, ja kuminauhahoidolla oli vähemmän sivuvaikutuksia.

Entä jollei epilepsiaan annetakaan lääkettä?

Kollegat Keränen ja Riekkinen KYS:sta ovat käyneet läpi kaikkien sairaalapiirinsä aikuisepilepsiadiagnoosin saaneiden potilaiden sairauskertomukset hakien vastausta mm. kysymykseen, miten käy niiden potilaiden, joille epilepsialääkitystä ei aloiteta jostain syystä.

Holterointi vai elektrofysiologinen testaus?

Kammiotakykardiasta selvinneiden ja sydämenpysähdyksestä elvytettyjen potilaiden antiarytmisen lääkityksen tehon mittaaminen on ongelmallista. Toisaalta olisi tarpeellista tietää, tepsiikö anti-arytminen lääke, sillä mainitut rytmihäiriöt ovat hengenvaarallisia.

Vaikean ortostaattisen hypotonian hoito

Ortostaattisen hypotonian tavallisimpia syitä on diabeettinen autonominen neuropatia ja sen aiheuttama verenpaineen säätelyhäiriö. Näiden potilaiden plasmavolyymiä voidaan lisätä ja verenpainetta siten nostaa mineralokortikoideilla, joista saadaan joskus hyväkin vaste, muttei aina, eikä ainakaan niillä potilailla, joilla plasmavolyymi on normaali.

Muista splenektomian jälkeinen pneumokokkirokotus!

Kahden nuoren potilaan kuolema pneumokokkisepsikseen herätti Englannissa Cardiffin alueen lääkärit selvittämään pneumokokkirokotuksen kattavuutta splenektomoiduilla potilailla. Toimenpidehän tunnetusti altistaa pneumokokkisepsikselle.

Antibioottihoito ei väsytä

Ranskalaiset tutkijat selvittivät kaksoissokkoistetulla cross-over-tutkimuksella ikuisesti kiistanalaista kysymystä: väsyttääkö antibioottihoito vai ei.

Huomio: Oikea misoprostoliannos on 0,2 mg x 4

Mikä paholainen lienee ollut liikkeellä, kun referaattipalstalla numerossa 35/93 (10.12.1993) sivulla 3496 väitin misoprostolin hoitoannokseksi 0,4 mg x 4. Tämä on täsmälleen kaksi kertaa niin paljon kuin suositeltu maksimiannos ja se annos, jota referoimassani tutkimuksessa (Ann Intern Med 1993;119:257-262) käytettiin. Tutkimuksessa käytettiin siis annosta 0,2 mg x 4.

Synnyttäjien sairaalainfektiot Kanta-Hämeen keskussairaalassa

Kanta-Hämeen keskussairaalassa kartoitettiin synnytysvuodeosaston potilaiden sairastamia sairaalainfektioita. Tulehdukset liittyivät pääosin sektiosynnytyksiin; sektiopotilaiden infektioriski oli lähes kuusinkertainen alateitse synnyttäneiden riskiin verrattuna. Virtsatietulehdusten vähentämiseksi kirjoittajat suosittelevat kestokatetroinnista luopumista.

Outi Palomäki, Marja-Liisa Hirvioja, Henrik Rosendahl

TULES-potilaiden mielenterveysongelmat

Psyykkiset ongelmat ovat TULES-potilailla tavallisia. Fysiatrian poliklinikan potilaita käsittäneessä tutkimuksessa niitä oli lähes kahdella kolmasosalla. Yleisimpiä ne olivat selkäsairailla. Mielenterveysongelmaiset kokivat taloudellisen tilanteensa huonommaksi sekä oireilunsa voimakkaammaksi kuin muut, heidän oireensa olivat myös psykosomaattisia useammin kuin aineiston muilla potilailla.

Heimo Viinamäki, Seppo Tenhonen, Leo Niskanen

Oikaisu

Suomen Lääkärilehden numerossa 35/93 sivuilla 3465-3469 julkaistussa artikkelissa 'FINMONICA-tutkimuksen tuloksia II: Sepelvaltimotautikohtausten sairaalahoidot 1980-luvulla', Palomäki P ym, oli kaksi painovirhettä. Kuvioissa 3-4 olevat diagnoosikoodit olivat julkaistun tekstin mukaan 411-413, oikeat koodit ovat 411-414, kuten varsinaisessa tekstissä oli mainittu. Kaikissa kuvioissa 1-4 alin ikäluokka oli virheellisesti merkitty < 85 v, sen tulee olla < 65 v, jonka jälkeen kuvion selite tulee ymmärrettäväksi. Toimitus pahoittelee tapahtunutta.

Ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoito

Ahdistuneisuushäiriöitä on totuttu hoitamaan pääasiassa bentsodiatsepiineilla, jotka ovat olleet laajassa käytössä jo noin 30 vuoden ajan. Ne ovat yleensä tehokkaita ja turvallisia lääkkeitä lyhytaikaisessa käytössä, mutta tiedot pitkäaikaiseen bentsodiatsepiinien käyttöön liittyvistä ongelmista, kuten sedaatiosta ja mahdollisista kognitiivisten toimintojen heikkenemisestä, lääkeriippuvuudesta sekä vieroitusoireista, antavat aihetta lyhentää hoitojaksoja, pienentää annoksia ja parantaa potilasseurantaa. Tietyt antidepressiivit ja kemiallisesti uudentyyppiset anksiolyytit näyttävät hyviltä vaihtoehdoilta ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoidossa. Myös eräitä muita ahdistuneisuusoireita vähentäviä lääkkeitä voi määrätä tarvittaessa.

Simo Saarijärvi, Erkka Syvälahti

Suu- ja leukakirurgian mahdollisuudet tuumoripotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa

Kasvojen keski- ja alaosan tautien diagnostiikka ja hoito edellyttävät erikoislaatuisuutensa vuoksi odontologian ja leukakirurgian perusteellista tuntemusta. Syömis-, nielemis- ja puhetoiminnan säilyttäminen on potilaan elämänlaadun vuoksi erittäin tärkeä. Tämän vuoksi suun seudun tuumorien hoidoissa tarvitaan suu- ja leukakirurgin sekä erikoisproteetikon läheistä yhteistyötä jo leikkauksen suunnitteluvaiheesta lähtien.

Anna-Lisa Söderholm, Christian Lindqvist

Äidinmaidon ympäristömyrkyt ja lasten terveys

Vaikka rintamaito sisältää saasteita enemmän kuin lehmänmaito ja vastikkeet, se ei ole osoittautunut lapselle epäedullisemmaksi. Äidinmaidon osuus terveyshaittojen aiheuttajana on nykytiedon valossa vähäinen. Sen terveyttä edistävät vaikutukset ovat sen sijaan selvät.

Helena Mussalo-Rauhamaa

Onko probioottibakteereista hyötyä terveydelle

Probiootit ovat eläviä mikrobivalmisteita, jotka hyödyttävät terveyttä ylläpitämällä suoliston luonnollista mikrobistoa. Probioottien terveysvaikutuksista ei olla yksimielisiä, mutta uusimmat tutkimukset osoittavat tiettyjen maitohappobakteerien olevan hyödyllisiä erilaisten suolisto-oireiden hoidossa. Probioottien vaikutusmekanismeja koskevan tiedon lisääntyessä tämä käsitys on vahvistunut ja avannut uusia mahdollisuuksia valmisteiden käytölle.

Hannu Korhonen, Seppo Salminen, Erika Isolauri Heikki Vapaatalo