Hammashuolto kuntoon – keinoja on

Suun terveys on yksi huonoiten hoidettu sairauksien riskitekijä, ja suun sairauksien on arvioitu olevan kolmanneksi kallein kansanterveysongelma länsimaissa (1,2). Säästävän hoitokulttuurin, potilaiden asenteiden, suun terveydenhuollon toimintatapojen ja rakenteiden vuoksi voidaan sanoa, että suomalaisella aikuisella on suussaan infektiofokus, kunnes toisin todistetaan (3). Infektioista vapaa suu tulisi nostaa terveellisen ravinnon, riittävän unen ja liikunnan rinnalle kansanterveyden ehkäisyssä.

Tanja Ketola-Kinnula, Petri Bono

Hammashuolto kuntoon – keinoja on

Petri Bono ja Tanja Ketola-Kinnula kirjoittavat suun terveydenhuollon järjestämisestä Suomessa.

Tanja Ketola-Kinnula, Petri Bono

Lapsuuden infektiot heikentävät koulutusta ja ansiotasoa

Tutkimuksessa tarkasteltiin lapsuudessa diagnosoitujen infektioiden yhteyttä henkilön myöhempään menestykseen työmarkkinoilla.

Tuomas Keränen

Suun bakteerit voivat vaikuttaa aivovaltimoaneurysman syntyyn

Bakteerit saattavat vaikuttaa myös aneurysman puhkeamisalttiuteen useiden tulehdusmekanismien kautta, selviää katsausartikkelista.

Tuomas Keränen

Lääkehaitat vievät vanhuksia päivystykseen

Proviisori Outi Laatikainen tarkasteli väitöstutkimuksessaan kansallista Haipro-aineistoa kymmeneltä vuodelta.

Minna Pihlava

Antikolinergit ja sedatiivit altistavat kognition heikkenemiselle pitkäaikaisvaikutuksena

Antikolinergien ja sedatiivien käyttö oireiden helpottamiseen vanhuksilla on yleistä (esim. trisykliset masennuslääkkeet, lihasrelaksantit, virtsanpidätyslääkkeet ja suolistoantispasmodit). Ne heikentävät kognitiota käytön aikana, mutta myös pitkäaikaisvaikutuksena.

Kaisu Pitkälä

Hydroksietyylitärkkelys ei paranna ennustetta isoissa vatsaelinkirurgisissa leikkauksissa

Korvausliuoksena käytetty hydroksietyylitärkkelys (HES) ei paranna eloonjäämisennustetta tai vähennä komplikaatioita fysiologiseen suolaliuokseen verrattuna isoissa vatsaelinkirurgisissa leikkauksissa.

Ritva Jokela

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa koulussa

Ratkaisukeskeisestä lähestymistavasta on vähän empiiristä tutkimusnäyttöä. Suomalais-kiinalaisessa tutkimuksessa sillä kyettiin tukemaan ala-asteen oppilaiden yhteistyö- ja omatoimisuustaitoja.

Hannu Westerinen

Keuhkoembolian poissulku ilman säteitä

Keuhkoembolian kuvantamisen tulisi aina pyrkiä diagnoosiin eikä taudin pois sulkemiseen. Wellsin pisteytys jakaa ennakkopisteitä syövän, takykardian, immobilisaation, veriyskän ja laskimotukoshistorian perusteella (yhteensä 6,5 pistettä), mutta tärkeimpiä määreitä ovat riittävä epäily syvästä laskimotukoksesta (3) ja muun diagnoosin epätodennäköisyys (3). Pisteytyksen perusteella riski luokitellaan vähäiseksi, (0–4), kohtalaiseksi (4,5–6) tai suureksi (6,5–12,5). D-dimeeri (FiDD) on hyytymän hajoamistuote, jonka asemaa tukoksen osoittimena haittaa sen herkkyys reagoida muulloinkin, kuten syöpäpotilailla ja raskauden aikana. Kanadalaistutkimus yhdistää menetelmät mielekkäällä tavalla.

Marko Vesanen

Tekoälystä apua eturauhasnäytteiden diagnostiikkaan

Eturauhassyöpä on yleinen sairaus ja syöpäepäilyn takia otettavien näytteiden määrä on suuri. Näyttää siltä, että tekoälyavusteinen kuvadiagnostiikka on lähellä kliinisiä sovelluksia, jotka tunnistavat pahanlaatuiset näytteet hyvänlaatuisista.

Sirkku Jyrkkiö

Maha-suolikanavan yläosan tähystystoimenpiteet

Endoskooppinen toimenpide on etenkin iäkkäälle potilaalle usein kevyempi.

Tuula Tyrväinen, Juha Saarnio, Perttu Arkkila

Sappiteiden diagnostiset ja hoidolliset tähystykset

Tähystystoimenpiteistä niitä pidetään vaativimpina.

Antti Siiki, Leena Kylänpää

Milloin lähetän potilaan tähystykseen?

Tautikirjon muutokset muuttavat endoskopioiden tarvetta.

Markku Heikkinen, Mikko Kiviniemi

Paksusuolen adenoomien ja sahalaitamuutosten histologia ja kontrollitähystysten tarve

Luokitus sisältää muun muassa uuden sahalaitamuutosten ryhmän.

Markus Mäkinen, Ritva Koskela

Tavoitteena laadukas endoskopiatoiminta

Endoskooppisesti pystytään nykyisin tekemään yhä vaativampia toimenpiteitä, jotka säästävät muun muassa resurs­seja, kirjoittavat Juha Saarnio ja Perttu Arkkila.

Juha Saarnio, Perttu Arkkila

Tietokone voi löytää lääkkeitä aivovamman jälkitilojen ehkäisyyn

Tietokoneanalyysissä löydettiin muun muassa potentiaalisia masennus-, psykoosi- ja syöpälääkkeitä.

Tuomas Keränen

Väitös: D-vitamiinilla ei ole yhteyttä tyypin 1 diabetekseen sairastumiseen

Tyypin 1 diabetekseen sairastuvien ja terveiden lasten D-vitamiinipitoisuuksissa ei ole eroja missään ikävaiheessa, osoittaa väitöstutkimus.

Tuomas Keränen

Vakavasti sairaiden potilaiden aika hengityskoneessa voi lyhentyä C-vitamiinilla

Hoidon kesto lyhentyi keskimäärin 25 prosenttia, jos potilaat tarvitsivat hengityskonehoitoa yli 10 tunnin ajan.

Tuomas Keränen

Elvyttämisestä harvoin apua iäkkäille sydämenpysähdyksen jälkeen

Yli 80-vuotiaat sydämenpysähdyksen saaneet menehtyvät usein elvytyksestä huolimatta.

Tuomas Keränen

Liikunta vähentää syöpäriskiä

Liikunnasta on monenlaisten terveysvaikutusten ohella kiistattomasti hyötyä myös syövän ehkäisyssä.

Sirkku Jyrkkiö