Parasetamoli edistää valtimotiehyeen sulkeutumista hyvin ennenaikaisilla keskosilla Closure of patent ductus arteriosus in very preterm infants. Potential role of paracetamol and consequences of current treatments Pia Härkin Väitös 21.11.2018 Kommentteja
Väitöstutkimus selvitti piilokiveksisyyden vaikutusta kivesten kasvuun murrosikäisillä Kymmenen vuotta kestäneessä seurannassa saatiin uutta tietoa piilokiveksisyydestä. Tiiamari Pennanen Uutiset 21.11.2018 Kommentteja
Tapaturmat kasautuvat miehille ja itään Tapaturmakuolleisuus on Suomessa Pohjoismaiden suurin, samoin miesten ja naisten tapaturmakuolleisuuden ero. Tiina Huttu Uutiset 21.11.2018 Kommentteja
Raskauden ja lapsuuden aikainen altistuminen muuttaa immuunisolujen toimintaa Tämä vaikutus voi näkyä vielä teini-iässä. Ulla Toikkanen Uutiset 21.11.2018 Kommentteja
Uutta tietoa klotsapiinin haittavaikutusten farmakogenetiikasta Yhteyksiä löytyi klotsapiinin aiheuttaman syljenerityksen lisääntymisen, väsymyksen ja antikolinergisten oireiden ja tutkittujen geneettisten vaihteluiden välillä. Ulla Toikkanen Uutiset 20.11.2018 Kommentteja
Alzheimer-potilaat käyttävät unilääkkeitä ja vahvoja kipulääkkeitä yleisesti päällekkäin Pitkäaikainen päällekkäiskäyttö oli yhteydessä muun muassa keuhkosairauksiin, osteoporoosiin ja aiemmin koettuun lonkkamurtumaan. Ulla Toikkanen Uutiset 20.11.2018 Kommentteja
Väitöstutkija tunnisti alaselkäkipuun liittyviä geenejä Väitöstutkimuksessa löytyi kaksi Modic-muutoksille altistavaa geenivarianttia. Minna Pihlava Uutiset 19.11.2018 Kommentteja
Elämänkulkutietoinen ikäjohtaminen parantaa työhyvinvointia terveysalalla Elämänkulkutietoisen ikäjohtamisen toimintamallin käyttö paransi muun muassa esimiestyötä. Ulla Toikkanen Uutiset 19.11.2018 Kommentteja
Syöpäpotilas ja valtimotukoksen riski Syöpäsairauksiin liittyvä tukostaipumus tunnetaan hyvin, mutta painopiste tutkimuksessa ja lääkehoidossa on vahvasti laskimopuolella. Maalaisjärjellä ajateltuna myös valtimotukosten riski on suurempi, mutta kirjallisuudesta konkreettisia lukuja hakeva saa mennä jopa vuosikymmeniä taaksepäin. Marko Vesanen Lääketieteen maailmasta 46/2018 Kommentteja
Virtsan irtosolututkimuksen merkitys hematurian tutkimuksena vähäinen Tavanomaiset verivirtsaisuuden tutkimusmenetelmät virtsarakon tai ylävirtsateiden karsinooman toteamiseksi ovat kystoskopia, ylävirtsateiden kuvantamistutkimus – tehokkaimmillaan TT-urografia – sekä virtsan irtosolututkimus. Irtosolututkimus yksin on tunnetusti kohtalaisen tarkka, mutta tuoreen englantilaisen monikeskustutkimuksen perusteella siinä jää toteamatta merkittävä määrä lihakseen infiltroivia ja pinnallisia suuren maligniteettiasteen tuumoreita. Ossi Lindell Lääketieteen maailmasta 46/2018 Kommentteja
Mikä ennustaa biologisen astmalääkkeen tehoa? Suomessa on jo useita biologisia lääkkeitä vaikean astman hoitoon. Mepolitsumabi, reslitsumabi ja benralitsumabi ovat IL-5:n estäjiä ja omalitsumabi on anti-IgE-lääke. Kaikki ovat tarkoitettu erittäin vaikeaan astmaan. Potilasvalinta ei kuitenkaan ole helppoa. Heikki Ekroos Lääketieteen maailmasta 46/2018 Kommentteja
Vatsaleikkauspotilaan riittävä nesteytys Lisääntynyt kudosperfuusio parantaa yleensä toipumista vaikeissa traumoissa, sepsiksessä ja myös isojen leikkauksien jälkeen. Kudosperfuusiota ja happeutumista voidaan lisätä monin anestesiologisin keinoin, mm. pitämällä potilas lämpimänä leikkauksen aikana, huolehtimalla optimaalisesta hapensaannista ja riittävästä verenkierrosta. Hannu Paajanen Lääketieteen maailmasta 46/2018 Kommentteja
Mitä vapaaehtoiset vaaratapahtumailmoitukset kertovat? LÄHTÖKOHDAT Yli 300 sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiota käyttää vapaaehtoista vaaratapahtumien HaiPro-raportointijärjestelmää. Ilmoituksia on tehty yli miljoona. Auvo Rauhala, Marina Kinnunen, Anssi Kuosmanen, Mari Liukka, Karolina Olin, Merja Sahlström, Risto P. Roine Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 46/2018 Kommentteja
Kuulovian yhteys kognition heikentymiseen Ikäkuulo on yhteydessä kognitiiviseen heikentymiseen. Päivi Yli-Pohja, Kati Pajo Katsausartikkeli 46/2018 Kommentteja
Kollegan harvinainen aivosairaus Gliomatosis cerebri (GC) on harvinainen pahanlaatuisen gliooman muoto, joka vaurioittaa vähintään kolmea eri aivolohkoa. Taudin erotusdiagnostiikka on vaikeaa, ja sairaus jää usein alkuun tunnistamatta. Ennuste on huono: mediaani elinikä diagnoosin jälkeen on vain 9 kuukautta. Kuvaamme tässä, yhdessä potilaan kanssa, miten nuori kollega eli sairautensa kanssa täyttä elämää yli kymmenen vuotta. Elina Penttilä, Ritva Vanninen, Leena Voutilainen, Tuomas Rauramaa, Arto Immonen, Anne-Mari Kantanen Tapausselostus 46/2018 Kommentteja
Tunnistatko mitokondriotaudin? Epäilyn mitokondriotaudista herättää potilaan oireiden ja löydösten kokonaisuus, kirjoittaa Kari Majamaa. Kari Majamaa Pääkirjoitus, tiede 46/2018 Kommentteja
Kollegan harvinainen aivosairaus Nuori lääkäri eli huonoennusteisen harvinaisen sairautensa kanssa täyttä elämää yli kymmenen vuotta. Suvi Sariola Uutiset 15.11.2018 Kommentteja
Vaaratapahtumien raportointijärjestelmässä on yli miljoona ilmoitusta Ilmoitetuissa tapahtumissa haitat ovat useimmiten lieviä. Marianne Jansson Uutiset 14.11.2018 Kommentteja
Kuulokoje käyttöön hyvissä ajoin Ikäkuulo on yhteydessä kognitiiviseen heikentymiseen. Suvi Sariola Uutiset 14.11.2018 Kommentteja
Psykoosialttius yhteydessä aivojen kasvonilmeitä tulkitsevaan järjestelmään Early adversity, psychosis risk and brain response to faces Johannes Lieslehto Väitös 13.11.2018 Kommentteja
Eutanasiakeskustelu yllätti Jäsen Eutanasiakeskustelu yllätti Valtuuskunta ei jakautunut niin voimakkaasti kuin lääkäreille tehdyn kyselyn perusteella olisi odottanut. Avoin artikkeli
Omalääkärimalli on ylivertainen Toiminnanjohtajalta Omalääkärimalli on ylivertainen Lääkäriliitto tukee mallia, koska tutkimustieto ja empiria sitä tukevat, kirjoittaa Janne Aaltonen.
Pedagogi lääkärin vaatteissa Kommentti Pedagogi lääkärin vaatteissa Lääkärikunnalla on kasvatustehtävä myös suhteessa potilaisiinsa, kirjoittaa Katariina Seittenranta.
Sairaalan pitää olla turvallinen Pääkirjoitus Sairaalan pitää olla turvallinen Huolestuttavan suuri osa vakavista koronatartunnoista näyttää jäljittyvän sairaaloihin, kirjoittaa Pekka Nykänen.