Lukinkalvonalaisesta verenvuodosta toipuneilla ylikuolleisuutta pitkäaikaisseurannassa

Aneurysmal subarachnoid hemorrhage: posterior communicating artery aneurysms and long-term excess mortality

Justiina Huhtakangas

Uutta tietoa vaikean haimatulehduksen merkkiaineista taudin alkuvaiheessa

Cytokines, nucleosomes, and leukocyte signaling profiles in predicting development of severe acute pancreatitis

Anne Penttilä

DNR-päätös on tärkeä osa keuhkoahtaumapotilaan hoitosuunnitelmaa

Vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastava voi elää pitkään, vaikka keuhkojen toiminta on erittäin huono. Ennustaminen ja hoitolinjauksien tekeminen on joskus haasteellista. Palliatiivisen hoidon ajoituskin on vaikeaa tai lähes mahdotonta. Elvyttämättäjättämispäätös (DNR) on oleellisen tärkeä, koska elvytys johtaa automaattisesti hengityskonehoitoon, josta useimmat potilaat eivät hyödy.

Heikki Ekroos

Lupaava yhdistelmä manttelisolulymfooman hoitoon

Molekylaarisen lääketieteen osaaminen johtaa mielenkiintoisiin uusiin hoitomahdollisuuksiin. Perinteisesti lymfoomia on hoidettu solunsalpaajilla, ja niihin liitetty rituksimabi on parantanut hoitotulosta. Uusia hoitomenetelmiä tarvitaan, ja manttelisolulymfooman hoitoon on jo käytettävissä ibrutinibi. Sen ja venetoklaksin yhdistelmä näyttää lupaavalta.

Sirkku Jyrkkiö

Antikoagulaatiopotilaan vakava verenvuoto

Uusilla antikoagulanteilla tehtyjen laajojen tutkimusten myötä vakavien verenvuotojen ilmaantuvuudelle on saatu todennäköisyyksiä, ja ne ovat prosentuaalisesti pieniä. Hämärämmässä on kuitenkin tieto siitä, kenelle merkittävä vuoto tulee ja toipuuko siitä.

Marko Vesanen

Kuubassa kuului kummia

Viime syksynä uutisoitiin epäilystä, että Yhdysvaltain Kuuban-edustustoon olisi kohdistunut äänihyökkäys. Useat edustuston työntekijät hakeutuivat lääkärille outojen oireiden takia, ja suurin osa oireita saaneista oli ennen niiden alkua kuullut poikkeavan kovaa ääntä.

Pertti Saloheimo

Perhekuntoutus lapsen tunteiden säätelyn ja käyttäytymisen pulmissa

Lähtökohdat Tarkastelimme neuropsykiatrisesti oireilevien 5–12-vuotiaiden sosiaalisia taitoja sekä tunteiden säätelyn ja käyttäytymisen ongelmia monimuotoisen hoito-ohjelman alussa ja lopussa.

Miika Vuori, Annamari Tuulio-Henriksson, Ilona Autti-Rämö

Syövän hoitojen sydänvaikutukset

• Syövän hoitojen sydänvaikutusten vuoksi lisääntynyt kuolleisuus ja sairastavuus vähentävät hoitojen ­kokonaishyötyä.

Suvi Tuohinen, Tanja Skyttä, Tuija Poutanen

Raakamaito on riskielintarvike

• Suomessa raportoitiin vuosina 1997–2015 kolmetoista epidemiaa, joissa aiheuttajaksi todettiin pastöroimaton raakamaito tai siitä tehty tuote.

Jaana Rahiala, Peter Klemets, Eija Kela, Henrikka Aito, Adam Alexandersson, Heidi Sandström, Saija Hallanvuo, Ruska Rimhanen-Finne, Seija Heikkinen, Hanna Telkki-Nykänen, Eeva Ruotsalainen

Osana kehitystä kohti Parkinson-lääkettä

Vuonna 2005 LL Tua Annanmäki ei varsinaisesti ollut aikeissa tehdä väitöskirjaa.

Anne Seppänen

Kehitysvammaisen muistisairauksien arviointiin tarvitaan oma työkalu

Viime vuosikymmenien aikana kehitysvammaisten elinikä on pidentynyt huomattavasti, ja niinpä tulevaisuudessa muistisairaiden kehitysvammaisten määrä kasvaa (1). Kehitysvamma, kuten dementoituminenkin, on oire aivokuoren toiminnan häiriöstä. Kummankin tausta on joko geneettinen, hankinnainen tai monitekijäinen. Downin oireyhtymä on yleisin geneettinen, CP-kehitysvamma (varhaiseen aivovaurioon liittyvä liikunta-kehitysvamma) on yleisin hankinnainen ja autismi-kehitysvammaoireyhtymä yleisin monitekijäinen kehitysvamma (2). Yleisin muistisairaus, Alzheimerin tauti, on taustaltaan yleensä monitekijäinen ja toiseksi yleisin, aivoverenkiertosairauden muistisairaus, useimmiten hankinnainen. Lisäksi tunnetaan useita harvinaisempia geneettisiä muistisairauksia (3). Kehitysvamma ilmenee aina kehitysiässä, dementia yleensä vasta kehitysiän jälkeen.

Maria Arvio, Markus Sundin, Mari Niinivirta

Perhekuntoutusta lapsen käytösongelmiin

Vanhempien mielestä perhekuntoutus vähensi neuropsykiatrisesti oireilevien lasten käytösongelmia.

Suvi Sariola

Raakamaito tulee aina kuumentaa ennen käyttöä

Raakamaidon bakteereista on sairastunut myös perusterveitä nuoria aikuisia.

Marianne Jansson

Syövän hoito voi vaurioittaa sydäntä

Sydänperäiset syyt ovat syöpäpotilaiden toiseksi merkittävin kuolemansyy.

Marianne Jansson

Kohonnut PAPP-A-pitoisuus veressä lisää sepelvaltimokohtauksen uusintariskiä

PAPP-A as a prognostic marker in suspected acute coronary syndromes

Juha Lund

Skillnaderna i reproduktiv hälsa mellan kvinnor med och utan typ 1-diabetes har minskat

Reproductive health in women with childhood-onset type 1 diabetes in Finland

Lena Sjöberg

Parkinson-potilailla matalampi seerumin uraattipitoisuus kuin puolisoverrokeilla

Uric acid in Parkinson's disease

Tua Annanmäki

Robottiavusteinen vai laparoskooppinen kirurgia peräsuolisyövän hoidoksi?

Leikkausrobotit ovat tulleet vauhdilla kirurgin avuksi. Tämän melko kalliin tekniikan uskotaan olevan tarkempi, ergonomisempi ja ulottuvampi kuin avokirurgia tai perinteinen tähystyskirurgia. Robottikirurgiaa markkinoidaan erityisesti eturauhassyövän, lantionpohjan gynekologisen kirurgian ja tyräkirurgian avuksi. Mutta onko se tuloksiltaan parempi kuin laparoskooppinen kirurgia osaavissa käsissä?

Hannu Paajanen

Istukasta tehdyistä valmisteista ei ole terveyshyötyä

Lajinkehityksemme alussa lienee myös alkuihmisen tapana ollut syödä istukka synnytyksen jälkeen, kuten monet nisäkäslajit edelleenkin tekevät. Synnytykseen liittyvä mystiikka, uskomukset ja emootiot näyttävät herättäneet asian ainakin Yhdysvalloissa esille niin, että istukan käyttöön kaivataan nykyistä tarkempia ohjeita ja jopa lainsäädännön ohjausta. Arvostettu naistentautien ja synnytysopin tiedelehtikin käsittelee kirjoituksessaan istukan ja siitä tehtyjen valmisteiden käyttöä, plasentofagiaa, sekä synnytysyksikön vastuuta istukkakudoksen käytöstä.

Pertti Kirkinen

Terveysvakuutukset yleistyneet Pohjoismaissa

Pohjoismaissa tavoitteena on ollut taata yhdenvertaiset, pääosin julkisesti tuotetut terveydenhuollon palvelut koko väestölle. Yksityisten terveysvakuutusten määrä on kuitenkin kasvanut nopeasti kaikissa Pohjoismaissa vuosina 2006–16. Tutkijaryhmä etsi tekijöitä, jotka voivat selittää vakuutusten yleistymistä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Helena Liira