Pitääkö suomalaisten  haimoista olla huolissaan?

Pitääkö suomalaisten haimoista olla huolissaan?

Haiman sairaudet ovat Suomessa varsin yleisiä, mutta ne tunnetaan puutteellisesti. Diagnostiikka on kehittynyt sekä vakiintuneiden laboratoriokokeiden, kuten amylaasin ja elastaasin määritysten, että tarkkojen kuvantamistutkimusten ansiosta. Perinteisten kuvantamismenetelmien ohella endoskooppinen kaikukuvaus on vakiinnuttamassa asemaansa haimasairauksien diagnostiikassa. Se on tuonut myös aiempaa paremmat mahdollisuudet turvalliseen ja tarkkaan näytteenottoon haimasta.

Pauli Puolakkainen, Perttu Arkkila

ALS-lääkkeestä eosinofiilien nitistäjäksi

Eosinofiilit voivat olla viheliäisiä sille päälle sattuessaan – tämän tietävät konservatiivisten alojen erikoisuuksia hoitavat. Hypereosinofiilinen oireyhtymä (HES) on taudin nimi silloin, kun veressä kiertää liikaa eosinofiilivalkosoluja ja ne aiheuttavat elinvaurion. Useimmiten kohteena on iho ja limakalvot (suolisto, keuhkot), mutta myös sydän ja sisäelimet voivat sairastua. Rauhoittava lääke on tietenkin kortikosteroidi, mutta suurta annosta tarvitseville vaihtoehtoja on tarjolla vähän. Dekspramipeksoli ei lyönyt läpi amyotrofisen lateraaliskleroosin (ALS) hoidossa, mutta eosinofiilien määrään se vaikutti, tuntemattomalla mekanismilla.

Marko Vesanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030