Lääkärin tutkimus on A ja O nenän sivuontelotulehduksessa

Timo Autio havaitsi väitöstutkimuksessaan, ettei viruksen ja bakteerin aiheuttaman nenän äkillisen sivuontelotulehduksen erottaminen toisistaan oireiden perusteella onnistu. Runsaat tulehduslöydökset sivuonteloissa ovat tavallisia sekä viruksen että bakteerin aiheuttamassa taudissa. Siksi ultraäänellä todettu tulehduslöydös ei välttämättä ole luotettava merkki bakteerin aiheuttamasta sairaudesta.

Ulla Toikkanen

Onko tyypin 1 diabetes autoimmuuni- vai infektiosairaus?

Tyypin 1 diabetesta pidetään yleensä autoimmuunisairautena. Tämä perustuu mm. siihen ajatukseen, että autoreaktiiviset T-solut tuhoavat haiman insuliinia tuottavia beetasoluja. Lisäksi tyypin 1 diabetesta sairastavilla on muita autoimmuunisairauksia useammin kuin muilla. Perusteeksi on esitetty myös tyypin 1 diabeteksen selvä kytkeytyminen HLA-geeneihin. Valtaosalla potilaista on HLA-DR4-DQ8-haplotyyppi, DR3-DQ2-haplotyyppi tai molemmat.

Mikael Knip

Runsas alkoholinkäyttö riskitekijä heikentyneelle toiminta- ja työkyvylle

Alcohol drinking, health-related functioning and work disability

Aino Salonsalmi

Metaboliset haittavaikutukset klotsapiinihoitoa saavilla skitsofreniapotilailla

Metabolic adverse effects in clozapine-treated patients with schizophrenia: Cytokine and adipokine alterations, neuropeptide Y, and genetic associations

Jari-Pekka Klemettilä

Mikrovaskulaariset kudoskielekkeet nilkan ja säären traumaattisten luu-pehmytkudospuutosten hoitona

Microvascular reconstruction of traumatic compound bone and soft tissue defects of the tibia and ankle: Long-term patient-reported outcomes

Jussi Repo

Bakteerin aiheuttaman nenän äkillisen sivuontelotulehduksen kehittyminen ja diagnoosi

Development and diagnostics of bacterial acute rhinosinusitis in young adults

Timo Autio

Verkon poisto auttaa vaikeaan nivuskipuun tyräleikkauksen jälkeen

Aikuisten nivustyräleikkauksissa laitetaan nykyään lähes poikkeuksetta keinomateriaalista tehty verkko nivusalueelle. Se tukeekin kudoksia hyvin, koska tyrien uusiminen on harvinaista (1–3 %). Alueella on kuitenkin kolme hermoa, joiden kulkureitille verkko laitetaan. Muutamalle prosentille potilaista tulee verkkoleikkauksen jälkeen vaikea neuropaattinen kiputila, jonka hoito on ongelmallista.

Hannu Paajanen

Evolokumabi pienentää sepelvaltimoplakkeja

Tehokas statiinihoito vähentää sepelvaltimotautitapahtumia ja vaikuttaa edullisesti sepelvaltimotaudin etenemiseen ainakin LDL-kolesterolipitoisuuden tasolle 1,5 mmol/l saakka. PCSK9:n estäjät ovat uusi tehokas lääkeryhmä, jonka avulla on mahdollista päästä entistäkin pienempiin kolesteroliarvoihin. Tuoreen tutkimuksen mukaan evolokumabin ja statiinin avulla aikaansaatu selvästi suurempi LDL-tason lasku näyttää vähentävän entisestään sepelvaltimotaudin etenemistä.

Juhani Airaksinen

Lääkkeiden vakavat haitat muuttuvat

Päivystyskäynteihin ja sairaalahoitoihin johtavia lääkehaittoja on selvitetty Yhdysvalloissa toistuvasti rekistereistä. Vuonna 2003–2004 päivystyspotilaista 2,4 henkilöä 1 000:sta hakeutui hoitoon lääkehaitan vuoksi. Käynneistä 16,7 % johti sairaalahoitoon. Kun tutkimus toistettiin samanlaisena vuosina 2013–14, lääkkeistä johtuvat päivystyskäynnit olivat lisääntyneet: päivystyskäynnin syynä oli lääkehaitta 4,0 henkilöllä 1 000:sta ja käynneistä 27,3 % johti sairaalahoitoon.

Kaisu Pitkälä

Suuriannoshoidosta ei apua diffuusiin suurisoluiseen B-solulymfoomaan

Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma paranee usein solunsalpaajan ja vasta-ainehoidon yhdistelmällä (rituksimabi, syklofosfamidi, vinkristiini, doksorubisiini, RCHOP), mutta keskisuuren ja suuren riskin taudin hoitoon tarvittaisiin tehokkaampia vaihtoehtoja. Suuriannoshoidosta on toivottu apua, mutta satunnaistetussa tutkimuksessa hoitotulokset eivät parantuneet.

Sirkku Jyrkkiö

Neurodegeneraatio ja uni

Unettomuuden lisääntyminen ja yöunen rikkonaisuus ovat tavallisia sekä ikääntymiseen että ­neurodegeneraatioon liittyviä vaivoja.

Ari Ylikoski, Markku Partinen

Mielialaoireet: normaalia vai ei?

Depression ja normaalin surureaktion erottaminen voi olla vaikeaa, samoin iloisuuden ja hypomanian, etenkin jos ei tunne potilasta entuudestaan.

Merja Viikki, Tuomas H. Koskela, Hanna Valtonen, Esa Leinonen

Aikuisen pitkittyneen ripulin syiden selvittely

Pitkittynyt eli yli neljä viikkoa kestänyt ripuli on yleinen vaiva ja yksi tavallisimmista syistä hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Kalle Jokelainen

Tupakasta vieroitus ennen leikkausta

Tupakointi suurentaa leikkauskomplikaatioiden riskiä ja heikentää toipumista. Tupakasta vieroitus onkin tärkeä osa leikkaukseen valmistautumista, arvioivat tähän selvitykseen haastatellut viisi lääkäriä eri yliopisto­sairaaloista. He toivovat yhteistyön kehittämistä etenkin perusterveydenhuollon kanssa. Potilaan tupakoinnista on tärkeää kysyä ja tarjota tukea vieroitukseen jo laadittaessa lähetettä leikkausarvioon. Tupakoimattomana leikkaukseen -toiminnan vaikuttavuutta olisi helpompi arvioida, jos tiedot tupakoinnista kirjattaisiin ­systemaattisesti osana leikkausta edeltävää arviointia.

Anna Grönholm, Ulla Karhunen-Enckell, Helena Liira

Vakaa sepelvaltimotauti: puukkoa, palloa vai pillereitä?

Stabiili sepelvaltimotauti on sydämen valtimoita ahtauttava sairaus, joka aiheuttaa tyypillisesti rasituksessa rinnan alueen kipua tai epämukavuutta. Oireet heijastuvat usein myös muualle ylävartalon alueelle ja ovat useimmiten helposti tunnistettavissa. Ne helpottuvat levolla tai nitrolla ja kestävät alle kymmenen minuuttia. Diagnoosin varmistamiseksi voidaan tarvita jatkotutkimuksia, joista yleisin on rasituskoe (1).

Pekka Porela

Ympäristökemikaalit kertyvät ja vaikuttavat luustoon

Bone as a target for persistent organic pollutants

Antti Koskela

Rintasyövän sädehoidon sydänhaitat

Cardiotoxicity of adjuvant breast cancer radiotherapy

Tanja Skyttä

Psyykkinen kuormittuneisuus huonontaa lannerankakanavan ahtauman leikkaustulosta

Psychological factors in postoperative recovery from lumbar spinal stenosis surgery

Maarit Pakarinen

Epilepsiaan liittyvä kuolleisuus ja sen kliiniset riskitekijät

Mortality in epilepsy with emphasis on clinical features

Olli Nevalainen

EKG-muutosten, lihavuuden ja diabeteksen rooli sydänperäisen äkkikuoleman riskiarviossa

The role of electrocardiographic abnormalities, obesity, and diabetes in risk stratification for sudden cardiac death in the general population

Antti Eranti