Neljän vuoden seurantatutkimus helsinkiläisistä ja espoolaisista muistisairaista Palvelujen käyttö, pitkäaikaishoito ja kuolleisuus

Helsingissä käytetään kotihoitoa enemmän, Espoossa perusterveydenhuollon vastaanottokäyntejä. Espoossa kuolleisuus näytti olevan suurempaa ja pitkäaikaishoidon käyttö vähäisempää, mutta erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Vastedes tulisi saada tietoa myös taudin vaikeusasteesta, jotta voitaisiin arvioida, missä määrin erot selittyvät järjestelmään liittyvistä ja missä määrin potilaskohtaisista tekijöistä sekä miten palveluja tulisi kehittää. Sosiaali- ja terveydenhuollon arkivaikuttavuuden selvittämiselle muistisairauksissa on suuri tarve myös muualla Suomessa.

Ari Rosenvall, Hanna Rättö, Harriet Finne-Soveri, Unto Häkkinen, Merja Juntunen, Jutta Järvelin, Ismo Linnosmaa, Anja Noro, Mikko Kuronen, Antti Malmivaara

Matriksin metalloproteinaasi MMP-7:llä ja -13:lla ennusteellista merkitystä kielisyövässä

Etenkin matriksin metalloproteinaasi MMP-7:llä ja -13:lla näyttäisi olevan ennusteellista merkitystä kielisyövässä. TLR-2, -4 ja -9 -proteiinien ilmentyminen säätelee mahdollisesti kielisyövän invaasiota. Nämä TLR:t ilmentyivät sekä emokasvaimissa, kaulan etäpesäkkeissä että uusiutuneissa kasvaimissa, joten on todennäköistä, että TLR:eilla on jonkinlainen rooli kielisyövän synnyssä ja etenemisessä.

Laura Mäkinen

Antibioottia vai puukkoa umpilisäke-tulehdukseen?

Umpilisäkkeen poisto on yleisin päivystysajan leikkaus useimmissa sairaaloissa, ja valtaosa operaatioista tehdään illalla tai yöllä "listan viimeisenä". Riski sairastua umpilisäkkeen tulehdukseen väestötasolla on noin 7-14 %, eli joka kymmenes kansalainen - ja hoitava lääkäri - joutuu joskus pohtimaan otsikon kysymystä. Sitä pohtii myös David Flum tuoreessa katsauksessa.

Hannu Paajanen

Intention to treat -analyysin ”modifiointi” vääristää tuloksia

Tutkimuslääkkeen teho näyttäytyy parempana sellaisissa tutkimuksissa, joissa on poikettu intention to treat -analyysistä (ITT). Hoitoaikeen mukaiseen ITT-analyysiin sisällytetään kaikki potilaat, jotka tutkimukseen on satunnaistettu, vaikka he eivät olisi ottaneet yhtäkään annosta tutkimuslääkettä tai käyneet yhdelläkään seurantakäynnillä. Tutkimustulosten lopullisessa analysoinnissa ja raportoinnissa tästä saatetaan poiketa eri syistä ja monin tavoin.

Pertti Saloheimo

Mitä seuraa, jos PSA-tutkimuksia rajoitetaan?

Yhdysvaltalainen ehkäisevien terveyspalvelujen työryhmä, vaikutusvaltainen US Preventive Services Task Force (USPSTF), suositteli vuonna 2008 yli 75-vuotiaiden ja vuonna 2012 kaikenikäisten oireettomien miesten PSA-perusteisesta eturauhassyövän seulonnasta luopumista. National Health Interview Surveyn (NHIS) tutkimus osoitti, että eturauhassyövän seulonta väheni selvästi viimeisimmän suosituksen antamisen jälkeen. Siitä huolimatta seulonta jatkuu kolmasosalla yli 75-vuotiaista ja suurella osalla miehistä, joilla kuoleman riski tutkimusta seuraavien 9 vuoden aikana on suuri.

Ossi Lindell

LGMD1D on Suomen yleisin vallitsevasti periytyvä hartia-lantiolihasdystrofia

LGMD1D on Suomen yleisin vallitsevasti periytyvä hartia-lantiolihasdystrofia. Syyksi paljastui DNAJB6-geenin mutaatiovirhe, joka oli kaikilla tämän aineiston suomalaisilla potilailla sama. Vielä ei ole varmuutta siitä, miksi elimistössä kaikissa kudoksissa runsaana esiintyvän DNAJB6-proteiinin geenivirhe aiheuttaa sairauden lihaskudokseen. Lihaksessa DNAJB6:n toiminta liittyy proteiinien laaduntarkkailujärjestelmän toimintaan. Potilasmäärä on pieni, mutta tiedossa on jo, että taudin kliininen kirjo tulee laajentumaan jatkossa uusien mutaatioiden löytymisen myötä.

Satu Sandell

Tarjoilijoilla muita suurempi riski sairastua syöpään

Tupakoinnin kieltäminen kokonaan ravintoloissa vähensi merkittävästi ravintolatyöntekijöiden altistumista tupakansavulle ja työntekijöiden työperäistä hengitysteiden ja silmien oireilua. Seurannan mukaan tiukka tupakkalaki pysyi tehokkaana vielä 3 vuotta kiellon tultua voimaan. Tarjoilijoiden riski sairastua syöpään oli kohonnut muuhun väestöön verrattuna viidessä Pohjoismaassa. Tämä voi johtua siitä, että tarjoilijat tupakoivat muuta väestöä yleisemmin, altistuvat työssään tupakansavulle ja käyttävät alkoholia muuta väestöä enemmän.

Jere Reijula

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030