Lääkäri 98 - tutkimustietoa lääkärikunnasta

Lääkäri 98 -tutkimus on jatkoa Nuori lääkäri 88- ja Lääkäri 93 -tutkimuksille. Kuluneiden kymmenen vuoden aikana on yhteiskunnassa yleensä ja terveydenhuollossa erityisesti tapahtunut huomattavia muutoksia. Vuonna 1988 elettiin nousukautta, mutta vuonna 1993 taloudellisen laman aikaa, jolloin synkimmissä ennusteissa arvioitiin vuosituhannen vaihteessa olevan 2 000 työtöntä lääkäriä. Vuonna 1998 lama oli hellittänyt, rakennemuutos terveydenhuollossa jatkuu ja nyt ollaan huolestuneita lääkäripulasta. Lääkäri 98 -tutkimus tuo luotettavaa tietoa lääkärikunnasta terveydenhuollon ja koulutusjärjestelmän suunnittelijoiden ja toteuttajien käyttöön.

Irma Virjo, Kari Mattila, Esko Kumpusalo, Liisa Neittaanmäki, Harri Hyppölä, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Hannu Halila, Mauri Isokoski

Lääkäreiden puhelintuntien automatisointi

Lääkäreiden puhelintuntien jonotusta vähentävää automatisointia kokeiltiin Kokemäen terveyskeskuksessa. Lääkäri saneli palvelimeen salasanasuojatun viestin, jonka potilas kuunteli itselleen parhaiten sopivana aikana. Viestejä käytettiin lähinnä laboratoriovastausten välittämiseen, eikä järjestelmä siis poista tai korvaa puhelintuntia. Sekä potilaat että lääkärit olivat tyytyväisiä kokeiluun. Järjestelmä osoittautui aikaa säästäväksi ja luotettavaksi. Lääkärit säästivät keskimäärin neljä minuuttia työaikaa puhelua kohti ja potilaat välttyivät jonotukselta puhelimessa. Järjestelmä on nyt vakituisessa käytössä Kokemäellä.

Jari Turunen, Pekka Loula, Heikki Soininen

Puron paketti tuo muutoksia myös kunnalliseen eläkesääntöön

Tänä syksynä tehdään joukko eläkejärjestelmiä koskevia päätöksiä ns. Puron paketin pohjalta. Yksityissektoria koskevat eläkeratkaisut on annettu eduskunnalle lokakuun alussa, julkisella sektorilla vastaavista ratkaisuista on saavutettu erillisneuvotteluissa neuvottelutulos, joka vahvistetaan kuntien osalta lopullisesti marraskuun lopussa. Neuvottelutuloksen mukaan kunnallista eläkesääntöä muutettaisiin mm. nostamalla yksilöllisen varhaiseläkkeen alaikäraja nykyisestä 58 vuodesta 60 vuoteen, parantamalla osa-aikaeläkettä sekä muuttamalla varhennettua vanhuuseläkettä niin, että se syö lopullista vanhuuseläkettä vähemmän kuin aikaisemmin. Akavan lakimies Markku Kojo tarkastelee päätösten vaikutuksia kunnalliseen eläkesääntöön. Varhennetun vanhuuseläkkeen ehdot paranevat ensi vuoden alusta alkaen

Markku Kojo

Anestesiologeilla ja kirurgeilla yhteiset Operatiiviset päivät

Kirurgipäivät ja anestesiologipäivät ovat tänä vuonna saaneet väistyä Operatiivisten päivien tieltä. Suomen Kirurgiyhdistys ja Suomen Anestesiologiyhdistys järjestävät ensimmäisen suuren yhteisen koulutustapahtumansa marraskuun 11.-12. päivinä Helsingissä.

Suvi Sariola

Diabeetikon ja ei-diabeetikon mikroalbuminuria

Diabeteksen pelätyin komplikaatio on nefropatia. Siihen liittyy lisääntynyt kardiovaskulaarinen morbiditeetti ja mortaliteetti. Noin 30 %:lle tyypin 1 diabeetikoista ja 25 %:lle tyypin 2 diabeetikoista kehittyy komplikaatio. Suomessa diabeettinen nefropatia on syynä noin kolmasosassa uusista dialyysihoitoa vaativista tapauksista. Jotta hoito jo varhaisessa vaiheessa voitaisiin kohdistaa potilaisiin, joilla komplikaation riski on suurin, on etsitty varhaisia merkkiaineita. Mikroalbuminuria on ehkä paras tällainen varoitusmerkki, ja lisäksi se on sydän- ja verisuonisairauden riskitekijä. Normaaliväestössä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä ovat myös kohonnut verenpaine, dyslipidemia, keskivartalolihavuus ja heikentynyt sokerinsieto. Näitä riskitekijöitä on yhdessä kutsuttu metaboliseksi oireyhtymäksi, jonka eräänä tärkeänä taustatekijänä pidetään insuliiniresistenssiä.

Carol Forsblom

Kaikututkimus gynekologisissa tähystys- ja avoleikkauksissa

Ultraäänilaite on ollut olennainen työväline gynekologisten sairauksien diagnostiikassa 1960-luvulta lähtien. Kirurgit ovat hyödyntäneet kaikututkimuksia myös leikkauksissa, mutta gynekologisten leikkausten yhteydessä ultraäänidiagnostiikkaa ei ole juurikaan käytetty. Viime vuosikymmenen aikana laparoskooppinen kirurgia on monella osa-alueella korvannut perinteisen leikkaustekniikan. Laparoskooppisen tekniikan etuna ovat pienemmät leikkaushaavat ja tämän myötä potilaiden vähäisempi sairastavuus. Tähystysleikkauksissa diagnostiikkaa kuitenkin rajoittaa se, että kudosten palpaatio ei ole mahdollista, ja tämän vuoksi kudosten sisäisen rakenteen selvittely saattaa jäädä epätäydelliseksi. Kehittyvä tekniikka on helpottanut tätä ongelmaa tuomalla pienet korkeataajuiset ultraäänianturit, joita voidaan käyttää laparoskopiatroakaarin kautta ja näin parantaa diagnostiikkaa intraoperatiivisen kaikututkimuksen avulla.

Hanna-Leena Helin

Geenimuutokset perinnöllisessä rinta- ja munasarjasyövässä

Noin 5-10 % rinta- ja munasarjasyövistä johtuu perinnöllisestä alttiudesta. Merkkeinä perinnöllisestä syöpäalttiudesta voivat olla rinta- tai munasarjasyöpä lähisukulaisissa, sairastuminen nuorella iällä, bilateraaliset tai multippelit kasvaimet. Mutaatioiden BRCA1- ja BRCA2-geenissä on arveltu selittävän suurimman osan perinnöllisestä rinta- ja munasarjasyövästä. Perinnöllisten TP53-mutaatioiden on todettu altistavan rintasyövälle. Väitöskirjatyössä tutkittiin näiden kolmen geenin osuutta perinnölliseen rinta- ja munasarjasyöpäalttiuteen Suomessa.

Pia Huusko

Tietokoneavusteinen EKG rintakipupotilaiden diagnostiikassa ja luokittelussa

Sydäninfarktidiagnostiikka on perinteisesti pohjautunut potilaan kokemiin oireisiin, elektrokardiografiaan (EKG) ja sydänvauriomerkkiaineisiin. 1990-luvulla rintakipupotilaiden hoito ja diagnostiikka ovat kehittyneet merkittävästi. Sydäninfarktin liuotushoito on tullut rutiinihoidoksi ST-nousupotilaille, joiden hoitoon hakeutumisen viive on kohtuullinen. Perinteisten entsyymiaktiivisuustutkimusten lisäksi käyttöön ovat tulleet sydänlihasvauriolle spesifiset merkkiaineet troponiinit I (TnI) ja T sekä kreatiinikinaasin isoentsyymin MB massa (CK-MB). Tässä tutkimuksessa selvitettiin automaattisen EKG:n käytön mahdollisuutta rintakipupotilaiden diagnostiikassa, luokittelussa ja sekä lyhyen että pitkän ajan ennusteen laadinnassa.

Pekka Porela

Keuhkojen tilavuutta pienentävästä leikkauksesta apua vaikeaan emfyseemaan

Vaikean emfyseeman hoidoksi tehtävässä reduktiivisessa pneumoplastiassa (LVRS) keuhkoista pyritään poistamaan huonoimmin toimivia hyperinflatoituneita alueita. Sen on jo vuosia katsottu tuovan ainakin osalle vaikeista tapauksista apua. Operaation vaikutus perustuu mm. pallean toiminnan tehostukseen ja paremmin säilyneiden keuhkonosien toiminnan lisääntymiseen. Keuhkojen pienennysleikkauksia on tehty myös Suomessa, mutta laajamittaista leikkaustoiminta ei ole ollut missään päin maailmaa. Laajoja vertailututkimuksia aiheesta ei ole, eikä ongelmaa varsinaisesti poista syyskuun Thoraxissa julkaistu meta-analyysityyppinen selvityskään.

Hannu Puolijoki

Keuhkosyöpää seulomaan?

Yskösnäytteisiin tai keuhkokuviin perustuva keuhkosyövän seulonta on satunnaistetuissa tutkimuksissa katsottu tehottomaksi. Toisaalta keuhkosyöpä on yleinen tupakoitsijoilla ja parannettavissa pysyvästi leikkauksella, jos syöpä vain voitaisiin todeta jo varhaisvaiheessa. Yhdysvalloissa on nyt verrattu keuhkokuvausta ja ilman varjoainetta tehtyä spiraalitietokonetomografiaa toisiinsa keuhkosyövän varhaistoteamisessa. Tutkimukseen otettiin 1 000 sellaista vähintään 60-vuotiasta tupakoitsijaa, jotka mahdollisen keuhkosyövän löytyessä voitaisiin yleistilan puolesta hoitaa leikkauksella.

Heikki Joensuu

Äidin hyperkolesterolemia jatkuu lapsen ateroskleroosina

Äidin raskaudenaikainen hyperkolesterolemia lisää sikiöllä todettavia valtimoiden seinämien rasvajuosteita, joita pidetään varhaisimpina ateroskleroosin ilmentyminä. Ilmiön myöhempää merkitystä selvitti Kalifornian yliopistossa tehty tutkimus todella harvinaisella tutkimusaineistolla. Aortan seinämän rakenne ja erityisesti ateroskleroottisen löydöksen laajuus tutkittiin nimittäin 156:lta traumaattisesti tai muusta kuin ateroskleroosiin liittyvästä syystä kuolleelta 1-13 vuotiaalta lapselta. Lasten äitien raskaudenaikainen kokonaiskolesterolitaso tiedettiin.

Pertti Kirkinen

Alaraajan laskimotromboosin ja keuhkoembolian esto enoksapariinilla

Kirurgiassa on jo vuosien ajan ollut rutiinia laskimotukosten estäminen leikkausten yhteydessä eri tavoin, mm. hepariinivalmisteilla. Jokin aika sitten julkaistiin monikansallinen MEDENOX-tutkimus, jossa selvitettiin sairaalan vuodeosastolle lähinnä sisätautialaan kuuluvasta syystä (mm. NYHA III-IV -luokan sydämen vajaatoiminta, hengitysvajaus, akuutti infektio, reumaoireet tai tulehduksellinen suolistosairaus) joutuneiden 1 102 potilaan alaraajatrombin estomahdollisuuksia enoksapariinilla (40 mg/pv, 20 mg/pv tai lume). Ensisijaisesti tarkasteltiin tromboosin kehittymistä 1-14 vuorokauden kuluessa hoidon alusta. Laskimotukosdiagnoosi tehtiin lähinnä venografialla. Seuranta ulottui 110 vrk:n päähän.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Vanhusten astma edelleen alidiagnosoitu

Suomessa ehkä lienee toisin, mutta uudella mantereella vanhusten astma on edelleen puutteellisesti diagnosoitujen ja hoidettujen sairauksien joukossa. Tämä ilmeni 4 581:n yli 65-vuotiaan henkilön kyselytutkimuksessa, johon liitettiin spirometria sekä PEF-seuranta ja lääkkeiden käytön rekisteröinti. Otoksesta 4 % ilmoitti sairastavansa astmaa, mutta yhtä monella oli selviä astman oireita ilman diagnoosia. Niistäkin, joilla oli selvä astmadiagnoosi, 39 %:lta puuttui lääkitys, sympatomimeettia käytti 40 % ja vain 30 %:lla oli hoidossa mukana hengitettävä kortikosteroidi. Chest 1999; 116:603-613

Hannu Puolijoki

Punaviini lisää sepelvaltimoiden virtausreserviä

Sepelvaltimoissa virtaavan veren määrä vaihtelee tarpeen mukaan ja virtausreservin mittaamiseen löytyy keinonsa, nimittäin ultraäänitekniikka. Kymmenen terveen vapaaehtoisen virtausreservi tutkittiin ennen votkapaukkua, Chablis-valkoviiniannosta ja Chateau Beycehevelle -punaviiniannosta ja puolen tunnin kuluttua niiden jälkeen. Maksimaalinen stimuloitu koronaarivirtaus näiden farmakologisten manipulaatioiden jälkeen oli 65 cm/s, 56 cm/s ja 85 cm/s. Ero punaviiniryhmässä lähtötasoon oli mitä merkitsevin (p = 0,0016), eikä vastaavaa eroa ollut muissa ryhmissä. Ehkäpä punaviinissä on spesifinen sepelvaltimoita ja sydämen mikrosuonia relaksoivia substansseja. Lancet 1999;354:1002

Robert Paul

Puupölyjen aiheuttamat allergiset ammatti-ihottumat

Puupölyjen aiheuttamat allergiset ihottumat ovat pääasiassa trooppisten jalopuiden ja muiden ulkomaisten puulajien aikaansaamia. Allergisten ihottumien lisäksi puupölyt voivat aiheuttaa ärsytysihottumia, silmien sidekalvontulehdusta, nuhaa, kurkunpään ja nielun tulehdusta sekä astmaa. Puupölyjen aiheuttamat allergiset ammatti-ihottumat ovat Suomessa harvinaisia ammattitauteja. Ne ovat pääasiassa ulkomaisten kovien jalopuupölyjen aiheuttamia, viivästyneestä eli IV-tyypin allergiasta johtuvia kosketusekseemoja, harvoin välittömästä eli I-tyypin allergiasta johtuvia kosketusurtikarioita.

Tuula Estlander, Riitta Jolanki, Kristiina Alanko, Lasse Kanerva

Lastenpsykiatrian osastolle päivystysluonteisesti hoitoon ohjatut lapset ja varhaisnuoret

Kriisihoitojaksot lastenpsykiatrian osastolla ovat kuluneen vuosikymmenen aikana selvästi lisääntyneet. Tavallisin syy kriisijakson aloittamiseen päivystysluonteisesti on itsetuhoisuus. Yli puolet kriisijaksolle ohjautuneista lapsista kärsii masennuksesta tai tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöistä. Lapset elävät tavallisimmin uusperheissä tai yksinhuoltajaperheissä ja usein heidän vanhemmillaan on samanaikaisesti erilaisia psykososiaalisia ongelmia. Lasten toimintakyvyn heikkous kriisijakson alkaessa näkyy usein kykenemättömyytenä koulutyöskentelyyn. Lastenpsykiatrinen hoitojärjestelmä ei pysty nykyisin tarjoamaan riittäviä hoitopalveluja lapsille.

Kirsti Kumpulainen, Eila Pietikäinen, Eila Räsänen

Masennus ja työkyvyttömyys

Masennusta voidaan pitää paitsi yhtenä ihmisen perusreaktiotavoista myös eräänlaisena suojautumiskeinona. Se ilmaantuu tilanteessa, jossa elämänolot ovat yksilön kestokykyyn ja hallintakeinoihin nähden ylivoimaiset, ja sen avulla voidaan ottaa ikään kuin etäisyyttä tai välimatkaa ahdistaviin kokemuksiin ja sietämättömiin olosuhteisiin. Eräässä mielessä masennus on myös tavallaan kuin syväjäädytystila, joka ilmenee etenkin toimintakyvyn ja energisyyden heikkenemisenä.

Pekka Niskanen, Timo Mikkonen

Työperäiset äänihäiriöt - puhetyön riskitekijät

Noin kolmannes työvoimasta työskentelee ammateissa, joissa ääni on työvälineenä. Äänenlaatuun ja -kestävyyteen kohdistuvat vaatimukset vaihtelevat paljon eri ammattien kesken. Esimerkiksi opettajien äänen kuormitus työssä on suuri, ja heidän kokemansa ääniongelmat ovat tavallisia. Noin 5-10 % opettajista kokee niin hankalia ongelmia, että heidän työkykyisyytensä on uhattuna. Fysikaalisella tasolla äänihäiriön voi tulkita äänihuulten värähtelevän massa-jousijärjestelmän toimintaominaisuuksien heikentymiseksi tai muuttumiseksi. Äänihäiriön syntyyn vaikuttaa monen tekijän yhteisvaikutus. Puhe- ja äänityöntekijän kannalta keskeisiä riskitekijöitä ovat suuri äänenkäytön määrä, taustamelu, huono akustiikka, stressi, huono ilmanlaatu, erityisesti kuivuus ja pölyisyys, suuret tilat, puutteelliset apuvälineet ja varhaisoireiden hoidon laiminlyönti. Puhe- ja äänityötä tekevien työsuojelu on kehittymätöntä verrattuna moneen muuhun työelämän alueeseen.

Erkki Vilkman

Ääniherkkyys ja tinnitus muusikoilla

Korva- ja kuulo-oireet muusikoilla huolestuttavat asianomaista ymmärrettävästi tavallista enemmän. Kuulo-oireista otetaan huomioon ja mitataan usein vain kuulokynnys. Se ilmoittaa kuuloherkkyyden suhteessa äänien fysikaaliseen voimakkuuteen, joka kuvaa vain rajoitettua osaa, usein ei edes tärkeintä osaa, kuulokyvystä ja kuulemisen moninaisista piirteistä. Kuulemisvaikeuksien ohella keskeisenä oireena muusikoilla saattaa olla tinnitusta ja ääniherkkyyttä. Vaikka tinnitukseen ja ääniherkkyyteen ei ole varsinaista lääkehoitoa, potilaita voidaan muuten hoitaa ja kuntouttaa sekä tukea työkykyä ja musiikin tekemistä ja harrastamista.

Tapani Jauhiainen

Mitä lonkkaproteesia tulisi käyttää ja mitä ei? Systemoituun kirjallisuuskatsaukseen perustuva selvitys

Englannin terveydenhuollon teknologian arviointikeskus (National Coordinating Centre for Health Technology Assessment) julkaisi viime vuoden lopulla systemoidun kirjallisuuskatsauksen, jonka tarkoituksena oli selvittää mitä lonkkaproteesimalleja voi näyttöön perustuen suositella käytettäväksi. Taustalla oli huoli siitä, että Englannissa, jossa lonkkaproteesileikkauksia tehdään noin 40 000 vuodessa (uusintaleikkauksia 13 %), on rutiinikäytössä jo yli 60 erilaista proteesimallia ja uusia tulee markkinoille kiihtyvällä tahdilla. Sama huoli on viime aikoina tullut voimakkaasti esille myös Suomessa ja asiasta on käyty laajaa julkistakin keskustelua.

Seppo Seitsalo, Pekka Paavolainen