Näkökulma synnytysten hoitoon - miksi tamperelaisista naisista vain 10 % synnyttää sektiolla?

Keisarileikkauksen avulla synnyttävien naisten osuus Suomessa ja muissa läntisissä maissa on jatkuvasti kasvanut, mutta Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) sektiotaajuus on vuosia pysynyt pienenä, 10 %:n tuntumassa. Perinataalinen kuolleisuus tai morbiditeetti eivät ole Tampereella olennaisesti erilaisia kuin muualla Suomessa. Koska synnytyskäytännöissä on sairaalakohtaisia eroja ja erityisesti poikkeavuudet sektioindikaatioissa herättävät laajempaakin kiinnostusta, lienee oikeutettua julkisesti pohtia TAYS:n synnytysten hoidon erityispiirteitä viimeaikaisen kirjallisuuden valossa. Havaintoaineistona käytetään TAYS:ssa synnyttäneitä vuonna 1998.

Jukka Uotila, Matts Lenck, Ursula Romppanen, Tuukka Tarkkila, Ari Ylä-Outinen, Risto Tuimala

ISO 9001-2 -standardien mukainen laadunhallinta sairaalassa

Laatujärjestelmän luominen sairaalaan edellyttää koko henkilökunnan motivoimista ja osallistumista. Se vaatii koulutusta ja työskentelytapojen uudelleenarviointia. Paras tulos saavutetaan, kun ratkaisuja pohditaan tiiviissä yhteistyössä sairaalan sisällä, koska liian valmiin ulkoisen mallin soveltaminen ei jätä tilaa omille oivalluksille. Kuopion yliopistollisen sairaalan ISO 9001-2 -standardin mukaisen laatujärjestelmän rakentaminen kesti neljä vuotta. Projekti sisälsi orientoitumista, opiskelua, auditointeja, tietoverkon rakentamista, laitteiden kalibrointia ja muita standardin mukaisia toimenpiteitä. Laatujärjestelmän ylläpitoa valvotaan sisäisillä auditoinnella 1-2 kertaa vuodessa.

Viljo Rissanen

Heinolan bussionnettomuus 17.4.1999 Vammojen kuvaus ja toiminta Päijät-Hämeen keskussairaalassa

Viime huhtikuussa tapahtui Heinolassa suuronnettomuuden kriteerit täyttänyt linja-auto-onnettomuus. Onnettomuudessa kuoli välittömästi kolme henkilöä ja kuusi päivää myöhemmin yksi henkilö. Loukkaantuneita oli yhteensä 37. Artikkelissa kuvataan onnettomuus, sen aiheuttamat vammat ja toimenpiteet Päijät-Hämeen keskussairaalassa.

Raimo Niskanen, Juha-Pekka Kaukonen, Jukka Sairanen, Risto Mokka

HOPE:n uusi puheenjohtaja Jorma Back: Päätös EU-kansalaisen hoidosta toisessa jäsenvaltiossa oli linjaratkaisu

Kuka korvaa, jos EU:n jäsenvaltion kansalainen hakeutuu hoitoon toiseen jäsenvaltioon? Euroopan Yhteisöjen tuomioistuimen kahden ensimmäisen ratkaisun perusteella maksaja näyttäisi olevan kansallinen rahoitusjärjestelmä - ainakin vakuutusjärjestelmä - hoidettavan kotimaassa.

Suvi Sariola

Propofolin ja sevofluraanin sekä esilääkityksen vaikutus anestesiasta toipumiseen pienillä lapsilla

Kitarisan poisto on yksi yleisimmistä leikkaustoimenpiteistä lapsilla. Näistä suurin osa tehdään nykyään päiväkirurgisesti. Lasten selviytyminen samana päivänä kotiin leikkauksen jälkeen riippuu oleellisesti käytetyistä nukutusaineista ja -menetelmistä. Tutkimuksen päämääränä oli tutkia kahden uuden anestesia-aineen, suonensisäisesti annettavan propofolin ja hengitettävän sevofluraanin sekä esilääkityksen (midatsolaami) vaikutusta anestesiasta toipumiseen pienillä lapsilla. Tarkoituksena oli verrata uusia anestesia-aineita perinteisiin, tiopentaaliin (laskimoanesteetti) ja halotaaniin (inhalaatioanesteetti) sekä selvittää ne tekijät, jotka mahdollisesti vaikuttavat toipumiseen ja kotiinlähtöön lyhyen päiväkirurgisen anestesian jälkeen.

Hanna Viitanen

Päihteiden ongelmakäyttö ja itsemurha

Päihteiden käyttöön liittyviä psykiatrisia häiriöitä tiedetään esiintyneen toteutuneissa itsemurhissa 15-56 %:ssa tapauksista ja ne ovat mielialahäiriöiden ohella yleisimpiä diagnostisia löydöksiä itsemurha-aineistoissa. Näihin häiriöihin liittyviä erityispiirteitä tai hoitoon liittyviä seikkoja itsemurhan tehneillä ei kuitenkaan hyvin tunneta, eikä päihtymystilan suorasta vaikutuksesta itsemurhatapahtumaan ole juurikaan tutkimustietoa.

Sami Pirkola

CYP1A1:n aktivaation mahdollista osuutta hyvänlaatuisen kasvaimen synnyssä ja kasvussa

Kohdun sileälihaskasvaimet ovat tavallisimpia naisilla esiintyviä kasvaimia, joiden aiheuttamat oireet sekä kasvaimien operatiivinen hoito aiheuttaa merkittävää naisten sairastavuutta. Myoomien kasvun tiedetään olevan riippuvaista munasarjojen tuottamista hormoneista, kuitenkin niiden synty ja kehitys ovat edelleen vaillinaisesti tunnettuja. Eksogeenisten tekijöiden osuutta näiden kasvainten etiologiaan tai kasvuun myötävaikuttavina seikkoina on tutkittu hyvin vähän.

Sirpa Rintala

Kansanparantajan ja potilaan hoitoyhteistyötä tutkittiin kehitetyn filminpiirrosanalyysin avulla

Jäsenkorjaajat ovat varsinkin Pohjanmaalla yleisiä kipujen ja sijoiltaanmenojen itseoppineita hoitajia. Näiden kansanparantajien ja potilaiden hoitoyhteistyötä ei kuitenkaan tähän asti ole juuri kuvattu tarkoin kuvallisin menetelmin. Lääkärin olisi tärkeää tuntea näiden usein samoja potilaita hoitavien terapeuttien toimintaa. Tutkimuksen tekijä on useissa artikkeleissa ja laatimassaan oppikirjassa kuvannut sanallisesti, valokuvin ja piirrosten avulla kuuden eri jäsenkorjaaja-kansanparantajan työskentelyä.

Antti Hernesniemi

Vanhempien avioero ja depressio varhaisaikuisuudessa

Avioerot lisääntyivät voimakkaasti teollisissa maissa 1960-luvulta alkaen. Vanhempien avioeron on todettu olevan stressaava kokemus lapselle. Tutkimuksessa on selvitetty altistaako avioerotausta depressiolle varhaisaikuisuudessa. Edelleen on kartoitettu, onko nuoruusiän elämäntilanteella, itsetunnolla ja koetulla stressillä välittävää merkitystä prosessissa. Tavoitteena on ollut etsiä tekijöitä, jotka edistävät myönteistä kehitystä.

Ulla Tulisalo

Leukotrieenien estäjät ja Churg-Straussin oireyhtymä - onko yhteyttä?

Leukotrieenien estäjien, kuten montelukastin ja tsafirlukastin, käyttö astman hoidossa on lisääntynyt etenkin Yhdysvalloissa ja EU-maissa. Thorax-lehden pääkirjoituksessa pohditaan, onko kysteinyylileukotrieenien (LTC4, LTD4, LTE4) vaikutusten estäjien käytöllä ja harvinaisella vaskuliitilla, Churg-Straussin oireyhtymällä (CSS) yhteyttä. Pohdinta perustuu yhdeksään tapausselostusluonteiseen julkaisuun potilaista, joilla oli todettu leukotrieenien estäjien käytön jälkeen CSS, usein jo muutaman kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta. Oireyhtymällä oli yleensä manifestaatioita myös muualla kuin keuhkoissa (sydän, hermot, iho). Lisäksi kirjoittajat esittävät Englannin lääkevalvontaviraston tilastoista tietoja, että raportteja olisi jonkin verran julkaistuja enemmän.

Hannu Puolijoki

Ursodeoksikoolihappo primaarisessa biliaarikirroosissa - lumettako?

Kymmenisen vuotta sitten ursodeoksikoolihappo (UDCA) löi itsensä läpi primaarisen biliaarikirroosin hoidossa. Oli näet todettu, että tämä aine ilmeisesti suojaa herkkiä sappitiehyitä hydrofobisilta sappihapoilta ja että se joka tapauksessa parantaa maksatuhoa mittaavien laboratorioarvojen lukemia. Pari vuotta sitten julkaistiin kolmen tutkimuksen yhteisanalyysi, joka myös viittasi siihen, että UDCA pidentää biliaarikirroosipotilaiden elinikää, mutta ei aikaakaan, kun pidemmistä seurannoista raportoitiin, ettei UDCA sittenkään paranna eliniän ennustetta eikä maksansiirron tarvetta.

Robert Paul

Nipah - tappava virus sioista

Sioista ihmisiin tarttunut uusi virus aiheutti äskettäin Malesiassa ja Singaporessa pahan aivokuume-epidemian. Virus on nimetty Nipah-virukseksi kylän mukaan, jossa se ensin todettiin. Tautiin sairastui 269 ihmistä, 102 kuoli ja puolet selvinneistäkin sai aivovaurioita. Taudin tarkempi neurologinen kuvaus on nyt julkaistu. Se perustuu singaporelaisessa teurastamossa todettuun epidemiaan.

Heikki Arvilommi

Verenpainetauti vie kalkitkin luista

Korkea verenpaine rassaa munuaisia niin, että elimistö ei pysty pidättämään kalkkia. Tiedetään, että tämä aiheuttaa lievän sekundaarisen hyperparatyreoosin, mutta ei ole varmuutta, onko tilanne sen asteinen, että luutkin haurastuisivat. Asian selvittämiseksi seurattiin lähes 3 700 iäkkään (66-91 v, keski-ikä 73 v) naisen luuston tilannetta 3,5 vuoden aikana. Seurannan varrella selvitettiin mm. luuston lujuus DEXA-tekniikalla.

Robert Paul

Vesisynnytys on turvallista hyvissä olosuhteissa

Vesisynnytys ammeessa siten, että lapsi syntyy ensin kokonaan veden pinnan alle ennen joutumista tekemisiin ilman kanssa, on yksi vaihtoehtoinen synnytystapa, jonka eduista ja haitoista ei ole selvää käsitystä. Englannissa ja Walesissa analysoitiin jälkikäteen 4 032 vesisynnytyksen aineisto (0,6 % kaikista synnytyksistä). Perinataalikuolleisuus oli 1,2 promille (5 lasta) ja elossa syntyneistä 35 joutui tehohoitoon. Yhtään kuolemista ei voitu suoraan yhdistää synnytystapaan. Sen sijaan kaksi lasta aspiroi ammeen vettä keuhkoihinsa. Kun ryhmää verrattiin riskittömien, hyvin sujuneiden muiden synnytysten tuloksiin, ei eroja lapsikuolleisuudessa tai tehohoitoon joutumisessa todettu.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Mycobacterium vaccae -immunisaatio tehoton tuberkuloosin hoidossa

Saprofyytti M. vaccaella immunisoinnin on ajateltu vahvistavan mykobakteereihin kohdistuvaa Th1-tyypin vastetta. Suomessakin vierailleen englantilaisen professori Stanfordin johtamissa, puutteellisesti kontrolloiduissa tutkimuksissa onkin saatu viitteitä immunisoinnin hyödyllisyydestä tuberkuloosin hoidossa. Etelä-Afrikassa tehdyssä, satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa M. vaccae -immunisaatiosta ei kuitenkaan ollut minkäänlaista hyötyä tuberkuloosin asianmukaisen lääkehoidon tukena. Huonosti kontrolloituihin tutkimuksiin ei ole luottamista, olivatpa niiden takana sitten millaiset auktoriteetit tahansa. Lancet 1999;354:116-1199

Matti Viljanen

Lyhyesti: Dilatoivaa kardiomyopatiaa sairastavilla keliakiaa

Idiopaattista dilatoivaa kardiomyopatiaa sairastavilla potilailla ja heidän sukulaisillaan on todettu olevan myosyyttivasta-aineita. Myös keliaakikoilla on usein autoimmuunitauteja ja autovasta-aineita (diabetesta, nivelreumaa ja kilpirauhasongelmia). Italialaistutkijoilla 52 kardiomyopatiapotilaan sarjassa oli 3 keliaakikkoa, mikä on enemmän kuin sopii odottaa (p < 0,001). Yhteyttä voi pohdiskella, mutta kardiomyopatiapotilaan keliakian mahdollisuus kannattaa pitää mielessä, semminkin jos gluteeniton ruokavalio vielä korjaisi kardiomyopatian. Siitä tosin ei ole vielä tietoa. Lancet 1999;354:222-223 (RP)

Robert Paul

Huumeet - maailmanlaajuinen ongelma

Kansainvälinen yhteistyö huumeongelman torjumiseksi käynnistyi jo tämän vuosisadan alussa. Viime vuosikymmeninä maailman huumetilanne on muuttunut ratkaisevasti, kun markkinat ovat laajentuneet, tuotannosta on tullut tärkeä elinkeino ja jalostus on kasvanut teollisiin mittoihin. Huumeongelmaa tuskin pystytään poistamaan - realistisempi tavoite on sen rajoittaminen mahdollisimman vähäiseksi. YK:n johtama kansainvälinen ehkäisytyö suuntautuu sekä tuottajamaihin että käyttäjämaihin. Kansainvälisten huumausainesopimusten valvonta tai todellisten vaihtoehtojen tarjoaminen huumekasvien viljelylle eivät kuitenkaan kaikkialla onnistu.

Jukka Sailas, Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Suomen huumestrategia ja huumeiden käyttäjien hoitojärjestelmät

Huumausaineiden käyttö, haitat ja niihin liittyvä rikollisuus ovat 1990-luvulla selvästi lisääntyneet, vaikka Suomi erottuu edelleen enimmäkseen edukseen eurooppalaisessa vertailussa. Huumeiden käyttäjiä hoidetaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluissa ja erilaisia hoitomuotoja on paljon. Niistä pitäisi räätälöidä yksilöllisiä hoitokokonaisuuksia, mutta riittävän monipuolisten ja pitkäjännitteisten hoitojen järjestämisessä on ongelmia. Valtioneuvoston tuore huumausainepolitiikkaa käsittelevä periaatepäätös sisältää toimenpide-ehdotukset, jotka koskevat huumeiden käytön ehkäisyä, käyttäjien ja heidän läheistensä hoitoa sekä valvontatoimia. Tulossa on myös laaja tutkimusohjelma Huumeet 2000-luvun Suomessa.

Terhi Hermanson, Tapani Sarvanti

Huumehaittojen vähentäminen

Raitistumisen asettaminen huumeiden käyttäjän hoitotavoitteeksi voi olla epärealistista ja hyödytöntäkin. Huumeiden käytön haittojen vähentämisellä tarkoitettaan toimintakokonaisuutta, jossa laittomia aineita edelleen käyttävää narkomaania autetaan työskentelemään saavutettavissa oleviin välitavoitteisiin. Hoito auttaa vähentämään monia huumeiden käytön haittoja. Haittojen vähentäminen on ajankohtaista Suomessakin.

Pekka Heinälä

Heroinisteja hoidetaan Sveitsissä heroiinilla

Sveitsin terveysministeriö järjesti maaliskuussa 1999 Bernissä kolmepäiväisen symposiumin, joka käsitteli heroinistien hoitoa heroiinia apuna käyttäen. Loppupäätelmänä oli, että heroinistien hoito on vaikeaa ja että hoidon valintaa ohjaavat myös poliittinen tilanne ja asenneilmapiiri. Hoidettaessa heroinisteja heroiinilla on haittojen minimointi-ajattelu maksimissaan. Kyse on tutkimusvaiheessa olevasta hoidosta, joka nykytietojen valossa ei näytä järkevältä. Suomeen heroiinihoitoa ei kannata ajatellakaan.

Terhi Hermanson