Antibiootteja määrätään entistä harkitummin MIKSTRA-ohjelman ensimmäisiä tuloksia

Mikrobilääkkeiden käyttö on vähentynyt viime vuosina. MIKSTRA-ohjelman ensimmäinen tiedonkeruu osoittaa, että terveyskeskuslääkärit määräävät niitä entistä kriittisemmin. Uusimpien hoitosuositusten valossa lääkevalinnoissa on kuitenkin korjaamisen varaa. Erityisesti makrolideja käytetään ensisijaislääkkeinä hengitystieinfektioihin, joissa niiden tulisi olla toissijaisia.

Mikstra-Työryhmä

Reumataudeissa esiintyvät silmämuutokset

Moniin reumatauteihin liittyy tyypillisiä silmämuutoksia, jotka voivat esiintyä jopa ennen varsinaisia reumaoireita. Käytännön lääkärin työssä on tärkeä oppia tunnistamaan tietyt silmämuutokset, koska niiden ilmeneminen vaikuttaa paitsi silmän paikallishoitoon, myös systeemihoitoon. Jotkut taudeista eivät ole kovin tavallisia, mutta ne on hyvä oppia tuntemaan, koska hoitamattomana niillä on näkökykyä pysyvästi heikentävä ennuste. Monet silmämuutokset pitää hoitaa yhteistyössä osin reumatologisin, osin oftalmologisin indikaatioin.

Yrjö T. Konttinen, Osmo Kari, Kaisu Kotaniemi, Heikki Valleala, Visa Honkanen

Särkyykö masentuneen sydän? Masennus ja sepelvaltimotauti

Masennuksen ja sepelvaltimotaudin on todettu liittyvän toisiinsa. Masennus lisää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja masentuneiden sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus on suurempi kuin ei-masentuneiden. Tämän yhteyden tarkempi syy on epäselvä; taustalla on esitetty olevan hormonaalisia, immunologisia sekä autonomiseen hermostoon ja verihiutaleisiin liittyviä tekijöitä. Masennuksen hoito saattaa parantaa myös sepelvaltimotaudin ennustetta.

Sinikka Luutonen, Hannu Holm

Yleislääkäri ja somatisoiva potilas

Yleislääkäri on keskeisessä roolissa somatisoivan potilaan auttajana terveydenhuoltojärjestelmässä etenkin silloin, kun hän työskentelee terveyskeskuksessa. Mielialahäiriöt ovat erityisen tärkeitä käytännön lääkärin työssä, koska sekä masennuksella ja ahdistuksella on keskeinen rooli psykiatrisessa sairastamisessa ja käsitteitä on runsaasti. Tässä artikkelissa tarkastellaan diagnostista monenkirjavuutta ja esitetään joitakin hallinnon järjestelyihin liittyviä ehdotuksia ja käytännön työn neuvoja.

Hannu Holm

Hoitoisuusmittausten kehitystyön tuloksia ja käyttökokemuksia Vaasan keskussairaalasta

Terveydenhuollon hallinnossa tarvitaan yhä enemmän luotettavaa, kvantitatiivista tietoa kaikilta tämän sektorin keskeisiltä osa-alueilta. Hoitohenkilökunnan työmäärän ja tarpeen mittaaminen on tässä suhteessa jäänyt lapsipuolen asemaan. Vaasan keskussairaalassa on tämän vuoksi vuodesta 1991 lähtien kehitetty erikoissairaanhoidon vuodeosastoille soveltuvaa hoitoisuusluokitusjärjestelmää. Se koostuu rutiinikäytössä olevasta kuusiosaisesta OPC-mittarista, jonka avulla voidaan laskea kunkin potilaan hoitoisuus ja koko osaston hoitoisuus hoitajaa kohden. Järjestelmän toinen osa on hoitajien professionaaliseen arviointiin perustuva PAONCIL-vertailumittari. Sen avulla voidaan löytää kunkin osaston optimaalinen OPC-hoitoisuuspistemäärä hoitajaa kohti. Tieteellisissä tutkimuksissamme järjestelmä on mm. validiteetin ja selitysosuuden osalta täyttänyt odotukset. Tämä RAFAELAksi ristimämme hoitoisuusluokitusjärjestelmä on ripeästi leviämässä laajaan käyttöön maamme erikoissairaanhoidossa.

Auvo Rauhala, Anna-Kaisa Rainio, Lisbeth Fagerström, Kaija Nojonen

Terveydenhuolto - pieni mutta kasvava lääketieteen erikoisala

Terveydenhuolto on suomalaisista lääketieteen erikoisaloista pienimpiä. Tämä on suurelta osin seurausta historiallisista syistä. Useissa maissa vastaavan koulutuksen saaneita lääkäreitä on enemmän ja terveydenhuollossa on myös enemmän tehtäviä, joiden hoitamisen edellytys on alan erikoiskoulutus. Suomen terveydenhuollon muutokset ja väestön terveyden edistämiseen liittyvien kysymysten korostuminen lisäävät tarvetta terveydenhuollon erikoislääkäreiden perinteisen asiantuntemuksen piiriin kuuluvien asioiden hallintaan myös meillä.

Ilmo Keskimäki, Taina Mäntyranta, Sirkku Vuorma, Arpo Aromaa, Mats Brommels

Helsinki kallein suurista kaupungeista Terveydenhuollon kustannusten kasvu hidastui

Helsinki osoittautui terveydenhuollon kustannuksiltaan jälleen kalleimmaksi maan suurista kaupungeista. Toiseksi kalleimmat asukasta kohden lasketut kustannukset olivat Oulussa. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusten kasvu oli kaiken kaikkiaan kuitenkin selvästi hidastunut. Kustannusten kasvu oli viime vuonna asukasta kohden 0,7 %, kun se vielä vuotta aiemmin oli 2,7 %. Kuntaliitto vertaili jo kolmantena vuonna peräkkäin maan suurimpien kaupunkien terveydenhuollon kustannuksia yhteistyössä kaupunkien kanssa.

Eeva Nikoskelainen kirjoittaa romaaneja mielikuvituksellisesta tosielämästä: Pitääkö budjettinsa ylittäneen lääkärin tuntea syyllisyyttä, että on pitänyt potilaansa elossa?

Eeva Nikoskelainen kirjoittaa sairaalasta, koska se on ainoa paikka, jonka hän tuntee tarpeeksi hyvin. Hän kirjoittaa, koska hänellä on tahto ja vimma. Hän on sydänjuuriaan myöten iloinen, että hänen kaksi kirjaansa on julkaistu - ja että hän uskalsi ryhtyä tähän kaikkeen.

Ulla Järvi

Finländsk doktor i teknologi leder yrkesmedicin på ILO

Tekn.dr Jukka Takala är chef för ILOs avdelning för yrkesmedicin och arbetarskydd (Occupational Safety and Health). Han bor och arbetar i Genève. Det är ett viktigt arbete: varje år dör 1,1 miljon människor på arbetsplatsen medan hundratals miljoner blir skadade eller drabbas av yrkessjukdomar och det gäller att minska dessa tal.

Åke Landquist

Aikuisten bakteerisepsisten ennuste on parantunut

Bakteerisepsisten määrä on lisääntynyt moninkertaiseksi viimeksi kuluneiden kuudenkymmenen vuoden aikana kaikkialla teollisuusmaissa. Vaikka antibioottien keksimisen ja käyttöönoton jälkeen tällaisiin sepsiksiin liittyvä kuolleisuus on laskenut alle puoleen siitä kuolleisuudesta, joka niihin liittyi ennen antibioottihoidon mahdollisuuksia, aiheuttavat bakteerisepsikset vuosi vuodelta yhä enemmän kuolemantapauksia niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Arja Kuikka

Alipainoisena syntyminen merkittävä riskitekijä lapsen koulusuoriutumiselle

Alipainoisia (small-for-gestational-age, SGA) lapsia syntyy vuosittain maassamme noin 1 500, kun alipainoisuuden rajana käytetään syntymäpainoa, joka on kahden keskihajonnan verran sekä raskauden keston että sukupuolen mukaisen keskiarvopainon alapuolella kyseiseen väestöön pohjautuvassa kasvukäyrästössä. Sikiökautinen kasvuhäiriö (intrauterine growth retardation, IUGR) ilmenee joko vastasyntyneen poikkeuksellisena laihuutena tai lyhyytenä. Siten vastasyntyneen alipainoisuus ei välttämättä merkitse sikiön kasvuhäiriötä, kuten ei myöskään normaalipainoisena syntyminen sulje pois sikiökautisen kasvuhäiriön mahdollisuutta. Koska IUGR:n edellä mainitut kriteerit ovat vielä toistaiseksi tulkinnanvaraiset, kasvuhäiriödiagnoosiin päädytään yhä edelleen tavallisimmin lapsen syntymäpainon perusteella.

Outi Hollo

Sileän lihassolukon jakautumisvaste ja liikakasvu sepelvaltimoiden uudelleenahtautumisen syinä

Sepelvaltimoiden pallolaajennus on tehokas hoito sepelvaltimoiden kovettumatautiin liittyvään rintakipuoireistoon. Lyhyen aikavälin tulokset oikein valituilla potilasryhmillä ovat erinomaisia, mutta jo puolen vuoden sisällä toimenpiteestä 30-40 % pallolaajennetuista sepelvaltimoista ahtautuu uudelleen. Nykytietämyksen mukaan sepelvaltimoiden uudelleenahtautuminen, restenoosi aiheutuu endoteelivaurion aiheuttamasta valtimon seinämän sileän lihassolukon liiallisesta jakautumisvasteesta.

Marjukka Myllärniemi

Tenaskiini-C varhaisvaiheen rintasyövässä

Tenaskiini-C (Tn-C) on suurikokoinen soluvälitilan glykoproteiini, jota esiintyy ohimenevästi epiteelin ja mesenkyymin rajalla sikiökaudella ja paranevassa haavassa. Vahva Tn-C-ekspressio nähdään usein karsinoomien stroomassa. Väitöskirjatyössä tutkittiin Tn-C:n ekspressiota immunohistokemiallisesti kudosleikkeistä 159 pienessä kainalonegatiivisessa rintasyövässä. Kaikki potilaat oli leikattu rinnan säästävällä menetelmällä ja he olivat saaneet leikkauksen jälkeisen sädehoidon. Sytostaatti- tai hormonihoitoja ei oltu annettu.

Tiina Jahkola

Glukoosin omaseuranta parantaa glukoositasapainoa

Pohjoismaissa niin itsestään selvänä pidetty diabeetikkojen verenglukoosin omaseuranta on säästöjen vimmassa ollut ajoittain uhattuna sekin. Skotlannista raportoidaan mielenkiintoinen tutkimus, jossa suhteutettiin glukoositasapaino potilaiden käyttämien verenglukoosin määritysliuskojen määrään.

Robert Paul

Tying the conductor's arms

Olen tällä palstalla esitellyt useita tutkimuksia, joissa on kuvattu bakteerien ja virusten lähes uskomattoman ovelia keinoja väistää immuunipuolustusta. Englantilaisen tutkijaryhmän tulosten perusteella näyttää siltä, että malariaplasmodi tekee tässä lyömättömän ennätyksen. Se nimittäin häiritsee koko immuunivasteen orkesterinjohtajan eli dendriittisolun toimintaa - tästä jutun otsikko.

Matti Viljanen

Kotispirometrialla ja telemedisiinallako bronkioliittidiagnoosi tulevaisuudessa?

Obliteroiva bronkioliitti on edelleen keuhkonsiirron valitettava ja problemaattinen pitkäaikaiskomplikaatio, ja sen diagnostiikka ja hoito ovat niin ikään ongelmallisia. Diagnoosi perustuu oirekuvan lisäksi mm. spirometria-arvoihin sekä histologiaan. Varhainen diagnoosi auttaa pääsemään myönteiseen hoitotulokseen.

Hannu Puolijoki

Antioksidatiiviset vitamiinit tulossa pre-eklampsian ehkäisyyn?

Endoteelin toiminnan verisuonten supistumista suosiva muutos on tärkeimpiä pre-eklampsiaan liittyviä tapahtumia. Uusin yritys vaikuttaa tähän patofysiologiseen tilanteeseen - miniaspiriinihoidon osoittauduttua tehottomaksi - kohdistuu endoteelin superoksidianionien tuottaman oksidatiivisen stressitilan ehkäisyyn antioksidatiivisesti vaikuttavien C- ja E-vitamiinien avulla.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: ASA-allergia ja leukotrieeni-antagonistit

Uusien astman hoitoon suunnattujen leukotrieeniantagonistien on todettu usein vähentävän oireita ja sopivan hyvin nimenomaan asetyylisalisyylihappoallergiasta kärsiville. Tämä voi johtaa väärinkäsitykseen, että näitä lääkkeitä käytettäessä myös särkylääkkeet sopisivat potilaille. Allergy-lehdessä kuvataan tapaus, jossa montelukastihoidon aikana lihakseen annettu diklofenaakki aiheutti vakavan reaktion; vastaavaa on aiemmin raportoitu tsafirlukastista ja ibuprofeenista. Kerran ASA-allergikko on sitä myös jatkossa eikä leukotrieeniantagonisti estä reaktiota, vaikka olisikin muuten hoidossa eduksi. Allergy 1999;54:529 (HP)

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Nanobakteeri elää - ainakin mediassa

Laajalevikkisen Nature-lehden tiiviisti seuratulla uutispalstalla julkaistiin juttu nanobakteeririntamalta. Nanobakteeri, tuo Kuopiossa keksitty kivikuorinen kääpiömikrobi, iskeytyi maailman tietoisuuteen viime vuonna. Arvovaltaisessa lehdessä julkaistiin sen kuvaus ja tieto assosiaatiosta munuaiskivitautiin. Nyt Nature kertoo Suomessa esitetyistä epäilyistä, onko kyseessä todella uusi elämänmuoto tai edes bakteeri. Kriitikoiden mielestä todisteet ovat hatarat ja niitä tarvittaisiin ennen kuin edetään kliinisiin tutkimuksiin. Puolustajia löytyy mm. NASA:sta, joka innostui etsimään nanobakteereita Marsin kivinäytteistä. Nature 1999;401:105 (HA)

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Annetaan otiittilasten risojen olla

Tuoreen hoitosuosituksen mukaan kitarisaleikkauksella ei ole merkittävää tehoa otiittien ehkäisyssä. Kannanotto saa tukea amerikkalaistutkimuksesta. 15 vuoden aikana satunnaistettiin kolmeen ryhmään 461 lasta (3-15 v), joilla oli ollut vähintään kolme äkillistä välikorvatulehdusta edeltäneen puolen vuoden tai neljä tulehdusta edeltäneen vuoden aikana. Tutkimuksesta suljettiin pois lapset, joilla oli joskus ollut ilmastointiputket. Yhdelle ryhmistä tehtiin pelkkä kitarisanpoisto, toiselta poistettiin sekä kita- että nielurisat ja kolmannen ryhmän lapsia ei operoitu lainkaan. Tutkijoiden mukaan toimenpiteiden hyöty oli vähäinen ja lyhytkestoinen eikä kumpaakaan leikkauksista suositella ensimmäiseksi toimenpiteeksi lapsille, joiden ainoa leikkausaihe on toistuva välikorvatulehdus. JAMA 1999;282:945-953 (SYT)

Seppo Yt Junnila