Proteoglykaanien ja matriksin metallo-proteinaasien merkitys ihmisen endoteelisolujen ilmiasun säätelyssä
Endoteelisolut ovat elimistön normaalin toiminnan kannalta keskeisessä asemassa, sillä ne muodostavat rajapinnan verenkierron ja sitä ympäröivien kudosten välille. Normaalisti endoteelisolut ovat asettuneet verisuonen seinämään tiiviiksi yksisolukerrokseksi, jonka muodostama rakenteellinen ja toiminnallinen kokonaisuus tunnetaan myös endoteelin yhtenäisyytenä eli integriteettinä. Endoteelilla tiedetään olevan lukuisia elimistön fysiologisen toiminnan kannalta merkittäviä tehtäviä. Endoteelisolut tuottavat mm. verihyytymien syntyä estäviä aineita, kuten prostasykliinejä, ylläpitäen näin verisuonen seinämän antitromboottisia ominaisuuksia. Toisaalta häiriöt endoteelin integriteetissä edesauttavat lukuisten patofysiologisten tapahtumien syntyä. Esimerkkinä mainittakoon trombin synty sydäninfarktia edeltävästi. Antitromboottisten ominaisuuksien ylläpidon lisäksi endoteelisoluilla on keskeinen tehtävä myös kapillaariverisuonten uudismuodostuksessa eli angiogeneesissä, joka puolestaan liittyy mitä erilaisimpiin fysiologisiin (mm. sikiön kehitys ja haavan paraneminen) ja patofysiologisiin (mm. kasvainten koon säätely, metastaasien synty ja diabeettinen retinopatia) tapahtumiin. Näin ollen on tärkeä tuntea ne tekijät ja molekyylit, jotka osallistuvat niin endoteelisolukon integriteetin kuin myös angiogeneesin säätelyyn.