Värinäkövikojen seulonta

Uusiseelantilainen terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö on tuottanut värinäkövikojen seulontaa käsittelevän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen. Sen valintakriteerien perusteella tarkempaan tarkasteluun otettiin runsaat 400 tieteellistä artikkelia. Artikkelien perusteella katsauksen tekijät päätyivät seuraaviin päätelmiin, joihin he kehottavat kuitenkin suhtautumaan varauksella alkuperäistutkimusten puutteiden vuoksi.

Risto P. Roine

Suomalainen asiantuntijakommentti

Suomessa todennäköisesti suurin osa synnynnäisesti puna-vihervärinäkövikaisista pojista tietää koulun päättyessä viastaan, sillä kouluterveydenhuollon ohjeiden mukaisesti kouluterveydenhoitajat seulovat yleensä yläasteen aikana kaikki oppilaansa ennen ammatinvalinnanohjauksen oppitunteja (1). Kustannusvaikutuksia tästä seulonnasta ei näin ollen tule erikseen, koska se on liitetty kouluterveydenhoitajien työhön.

Maija Mäntyjärvi

Odotusajat erikoissairaanhoitoon ennen valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen

Selvitimme tutkimuksessamme Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden vastuualueiden kaikkien terveyskeskuslääkärien vastaanottokäynnit, kotikäynnit sekä lähetteet alue-, keskus- ja yliopistollisiin sairaaloihin ennen vuoden 1993 alussa voimaan tullutta valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen (30.11.-6.12.1992 ja 28.11.-4.12.94). Erikoissairaanhoidon odotusajat tutkittiin sairaaloista terveyskeskuksiin lähetettyjen epikriisien perusteella 1 590 potilaan osalta. Keskimääräiset odotusajat erikoissairaanhoitoon pitenivät 38 vuorokaudesta 43 vuorokauteen. Tutkimuksen mukaan odotusajat erikoissairaanhoitoon ovat Suomessa kaksi kertaa niin pitkät kuin keskimääräiset odotusajat useimmissa Euroopan maissa.

Arto Vehviläinen, Esko Kumpusalo, Sirkka-Liisa Kivelä, Jorma K. Takala

Potilasvahinkolaki uudistuu

Toukokuun alussa voimaan tulevat potilasvahinkolain muutokset eivät muuta korvauskäytäntöä merkittävästi, mutta joitakin periaatteellisesti merkittäviä muutoksia on syytä huomata. Hoito- ja tutkimusvahingoissa siirrytään väistämättömän komplikaation kriteerin tulkinnasta terveydenhuollon kokeneen ammattihenkilön mittapuun tulkintaan. Tosin jo nykyinenkin laki on edellyttänyt lääketieteellisen asiantuntemuksen käyttöä, jonka varaan korvauskäytäntö on väistämättä muotoutunut. Infektiovahinkojen korvattavuus taas tulee perustumaan objektiiviseen siedettävyysharkintaan. Samankaltainen kriteeristö on sisällytetty kohtuusperusteisten vahinkojen määritelmään, joskin käytännössä sitä sovelletaan harvemmin. Infektiovahinkojen osalta on odotettavissa, että korvattavien potilasvahinkojen määrä pienenee vakavien infektiovahinkojen kustannuksella.

Salla Lötjönen

Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden merkinnät ovat yhdenmukaistumassa

Terveydenhuollossa hankintoja tekevillä yksiköillä ja laitevalmistajilla on usein ollut ongelmana laitteista ja tarvikkeista annettavia tietoja koskevien säädösten ja ohjeiden puutteellisuus ja tulkinnanvaraisuus. Yhdenmukaiset eurooppalaiset standardit pyrkivät vähentämään tätä ongelmaa ja saamaan merkinnät ymmärrettäviksi. Tarkoitus on, etteivät käyttöohjeiden ja graafisten symbolien tulkintavaikeudet aiheuta turhaa riskiä potilaille monikielisyydelle rakentuvassa hoitoympäristössä.

Päivi Kaartamo

Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan tehtävänä

Kuntoutuslainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteiden mukaisesti Kelalle on siirtynyt se osa vaikeavammaisten kuntoutusta, josta kuntoutuksen järjestäjälle syntyy pitkään jatkuvia ja suurehkoja kustannuksia. Vaikka Kelan rooli vaikeavammaisten kuntoutuksessa onkin merkittävä ja kuntoutuspalvelujen saatavuus on yleisesti parantunut, kokonaisvastuu vaikeavammaisten hoidosta ja kuntoutuksesta on edelleen terveydenhuollolla.

Paavo Rissanen, Jorma Kiuttu

Niilo Keräsestä keskustan uusi kansanedustaja Turha työ pois terveydenhuollon joka portaalta

Keskustan uusi kansanedustaja Niilo Keränen on Taivalkosken terveyskeskuksen johtavana lääkärinä tottunut miettimään, miten rahan saa riittämään. Taivalkosken terveyskeskus säästää kouluttamalla henkilökuntaa erityisosaajiksi, tekemällä yhteistyötä naapurikuntien terveyskeskusten kanssa ja hankkimalla ostopalveluja yksityissektorilta.

Suvi Sariola

Dr. Matti S. Aapro, cancerspecialist

Dr. Matti S. Aapro är en berömd cancerspecialist i Schweiz. Han är en finländare som vuxit upp och lever i en internationell miljö, så internationell att han numera är schweizare. Men när Finland spelar i ishockey-VM känner han sig som en finländare. Han är chef för cancerkliniken i Genolier som ligger nära Genèvesjön, en privatklinik som behandlar vanliga schweizare, filmstjärnor och kungligheter.

Åke Landquist

Immobilisaation, remobilisaation ja denervaation aiheuttamat lihasmuutokset

Immobilisaation aiheuttama luurankolihaksen atrofia on merkittävä ongelma tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ja vammojen hoidossa. Tutkimalla varhaisimpia immobilisaation aiheuttamia lihasmuutoksia ja kartoittamalla millä aikavälillä niistä tulee palautumattomia, voidaan suunnitella vähemmän haitallisia tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ja vammojen hoitomuotoja.

Susanna Kauhanen

Päiväväsymys, jokaöinen kuorsaus ja lihavuus

Unihäiriöiden, erityisesti unenaikaisten hengityshäiriöiden tutkimus ja hoito ovat kehittyneet voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Uniklinikka-aineistoissa tavallisin poikkeavaa päiväaikaista väsymystä aiheuttava tauti on uniapneaoireyhtymä. Uniapneatauti on yleinen, sitä esiintyy aiempien tutkimusten mukaan 2 %:lla naisista ja 4 %:lla miehistä. Myös kuorsaus, johon liittyy ylähengitysteiden ahtauma, voi johtaa toistuviin heräilyihin ja päiväaikaiseen väsymykseen, vaikka varsinaisia apneavaiheita ei esiintyisikään.

Kirsti Martikainen

Propofoli sydänanestesiassa

Propofoli on anestesia-aine, jota on ryhdytty käyttämään yhä enemmän sydänkirurgian yhteydessä nukutusaineena ja rauhoittavana lääkkeenä. Väitöskirjatyössäni tutkin propofolin ominaisuuksia ja vaikutuksia sydänanestesiassa ja sydänkirurgian jälkeisessä sedaatiossa. Tutkimuksessa oli mukana 79 potilasta ja lisäksi tein 15 kokeellista työtä.

Esa Hammarén

Ruskean rasvan toimintaa aktivoivien lääkkeiden vaikutukset lihavuuteen

Lihavuus on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, sillä se on riskitekijä mm. aikuistyypin diabetekselle, verenpainetaudille, hyperlipidemioille ja tuki- ja liikuntaelimistön ongelmille. Useissa tapauksissa pelkkä painon alentaminen parantaisi tilannetta huomattavasti. Laihduttaminen on kuitenkin vaikeaa, ja pysyvään tulokseen johtavien hoitomuotojen löytäminen lihavuuden hoitoon olisi tärkeää.

Eriika Savontaus

Lyhyesti: Tukholman poliisi paljastaa löyhäkätiset reseptinkirjoittajat

Tukholman poliisi on paljastanut muutaman kuukauden aikana yli 20 lääkäriä, jotka ovat kirjoittaneet PKV-lääkkeitä väärinkäyttäjille. Taustalla on pillerien katukaupan kasvu ja väkivaltarikosten lisääntyminen ja raaistuminen. Länsinaapureiden tuorein ongelma on 14-20-vuotiaiden nuorten miesten flunitratsepaamin ja viinan sekakäyttö. Mitä sitten tekee Socialstyrelsen? Ainakin toistaiseksi keräilee vastineita poliisin paljastamilta lääkäreiltä ja saa selityksiä kiristyksen ja uhkailun kohteena olemisesta hyväuskoisena narratuksi tulemiseen. Joissakin tapauksissa poliisilla on kuitenkin näyttöä myös siitä, että lääkäri on myynyt reseptejä.

Seppo Yt Junnila

Lyhyesti: Kummallinen gynekomastia

Australialaiselle klinikalle tuli 46-vuotias mies, joka kärsi kuumista aalloista ja rintojen naismaisesta kasvusta. Seeruminsa testosteronin, LH:n ja FSH:n pitoisuudet olivat normaalia pienemmät ja estradiolipitoisuus suurentunut. Kovennetussa kyselyssä selvisi, että saadakseen naismaisia piirteitä hän oli jo parikymmentä vuotta juonut useita kertoja viikossa naisten virtsaa. Kolme estrogeenia tai progestageeneja käyttävää naista oli säännöllisesti toimittanut hänelle kyseistä nektaria. Jatkossa potilaalle määrättiin estrogeenipillereitä, joilla hän pysyi mielihabituksessaan ilman virtsan juontia.

Matti Viljanen

Entistä parempia katumuspillereitä

Hätäkontraseptio suojaamattoman yhdynnän tai epäonnistuneen ehkäisyn jälkeen on parikymmentä vuotta hoidettu Yuzpenin menetelmällä, siis pillereillä, joissa on 100 myyg etinyyliestradiolia ja 500 myyg levonorgestreeliä. Lääkkeet on otettava 72 tunnin sisällä yhdynnästä, ja annos uusitaan 12 tunnin kuluttua. Tämän suhteellisen tehokkaan keinon sivuvaikutus on voimakas pahoinvointi ja sen vasta-aiheita veritulppataipumus ja näkö-oireita aiheuttava migreeni.

Pertti Kirkinen

Ylistys vessapaperille!

Vankomysiinille resistentti enterokokki (VRE) on hankala ongelma. Vaikka sen taudinaiheuttamiskyky onkin heikohko, se on käytännössä täysin resistentti kaikille antibiooteille. Brittiläisen Kolumbian alueella Kanadassa tuotiin sairaalaan 90-vuotias potilas, joka oli aikaisemmin ollut sairaalahoidossa Kaliforniassa. Siksi hänestä otettiin rutiinisti bakteeriviljelyt MRSA:n ja VRE:n varalta, juuri niin kuin meikäläisissäkin sairaaloissa tehdään (ainakin MRSA:n osalta). Perineumin alueelta eristettiin Enterococcus faecium, joka oli täysin resistentti vankomysiinille. Potilas sai oman eristyshuoneen.

Pentti Huovinen

Raskausmahdollisuus Turnerin ja Klinefelterin oireyhtymissä

Lähes klassisina pidetyt lääketieteen totuudet toisensa jälkeen kumoutuvat uuden teknologian myötä. 47,XXY eli Klinefelterin oireyhtymä on suhteellisen yleinen miehen karyotyypin poikkeama, johon on perinteisesti katsottu liittyvän täydellinen infertiliteetti. On kuitenkin mahdollista etsiä Klinefelter-karyotyyppisen miehen kivesbiopsiasta siittiö, jolla hedelmöitetään intrasytoplasmaattisella tekniikalla munasolu. Viisi tällaista raskautta on raportoitu, ja yllättäen lasten karyotyyppi oli niissä normaali, vaikka isällä oli täydellinen 47,XXY kromosomisto ilman mosaikismia.

Pertti Kirkinen

Inhaloitavan kortisonin luustovaikutukset - onko niitä?

Inhaloitavat steroidit ovat vakiinnuttaneet asemansa astman perushoitona melko isoinkin päivittäisannoksin. Kortisonihoitoon on aina kuitenkin liittynyt pelko haitoista, ja myös Suomessa on tutkittu 1990-luvun alkupuolelta inhalaatiosteroidien luustosivuvaikutuksia. Nyt ovat asiasta julkaisseet tuloksiaan sekä ranskalaiset että britit.

Hannu Puolijoki

Kaihi ja ajokyky

Nykyisten säännösten mukaan ajokortin saaminen Suomessa edellyttää binokulaarista näöntarkkuuden arvoa 0,5 sekä näkökentän vähintään 120 asteen horisontaalista laajuutta. Jos nämä edellytykset täyttyvät, myös sellaiset henkilöt, joilla on jokin silmäsairaus, voivat saada ajokortin. Monissa silmäsairauksissa on kuitenkin muita ajokykyyn vaikuttavia ongelmia. KYS:n silmäklinikan tutkimuksessa 35 kaihipotilaalla, joilla ajokorttisäännösten näöntarkkuusvaatimukset täyttyivät, kontrastinäkö oli merkitsevästi huonompi ja häikäisyalttius suurempi kuin normaalisilmäisillä; häikäisystä toipuminen ei sen sijaan merkitsevästi eronnut normaalista. Liikenneturvallisuuden kannalta olisi hyödyllistä vaatia ainakin iäkkäämmiltä ajokortin uusijoilta riittävän näöntarkkuuden ja näkökentän lisäksi myös kontrastinäön ja häikäisyalttiuden tutkimusta. Ikäraja ja ajokortin saamiseen vaadittavat tulosten vähimmäisarvot olisi määriteltävä.

Maija Mäntyjärvi, Kaija Tuppurainen

Kuka on vaarassa sairastua Alzheimerin tautiin?

Nyt kun käytettävissä on vihdoin lääkkeitä Alzheimerin tautiin, varhaisdiagnostiikan merkitys on yhä tärkeämpi. Sekä geneettiset että ympäristötekijät vaikuttavat taudin ilmaantumiseen. Apolipoproteiini E:n geenin alleeli e4 on tärkein tunnettu alttiusgeeni, ja uusia geenejä, jotka johtavat tautiin tai ovat riskitekijöitä, löytyy varmasti lähivuosina. Vaikeus muistaa faktatietoa on Alzheimerin taudin ensimmäinen oire, ja heikko viivästetty mieleenpalauttaminen episodista muistia testaavissa tehtävissä ennakoi tautia jo vuosia ennen kuin potilaalla voidaan diagnosoida dementia. Lievä kognitiivinen heikentyminen on osoittautunut käyttökelpoiseksi luokitukseksi kuvaamaan Alzheimerin taudin prekliinistä vaihetta.

Hilkka Soininen, Tuomo Hänninen