Miehen hormonaalinen ehkäisy

Miehen hormonaalinen ehkäisymenetelmä on jo teknisesti olemassa. Maailman terveysjärjestön (WHO) tutkimuksissa osoitettiin muutama vuosi sitten, että 200 mg:n viikoittaisilla testosteronienantaattiruiskeilla saavutettiin pareilla, jotka eivät käyttäneet muuta ehkäisyä, raskausluku 1,4 raskautta/100 henkilövuotta. Tämä vastaa naisen hormonaalisten ehkäisymenetelmien raskauslukuja. WHO:n tutkimuksissa käytetty ruiskeannostelu on kuitenkin liian hankala soveltuvaksi laajaan käyttöön, ja käytännöllisempiä annostelumuotoja kehitetään. Myös WHO:n käyttämä androgeenin määrä saattaa osoittautua laajaa käyttöä ajatellen ongelmalliseksi, ja androgeeniannosta voidaan vähentää korvaamalla osa siitä progestiinilla tai gonadotropiinien vapauttajahormonin (GnRH:n) antagonistilla. Viikoittaisten testosteronienantaattiruiskeiden sivuvaikutukset ovat olleet 1,5 vuotta jatkuneissa hoitokokeissa marginaalisia. Viimeaikaiset tutkimukset ovat myös osoittaneet kerran kuukaudessa annettavien öljypohjaisten testosteroniundekanoaattiruiskeiden toimivuuden.

Pasi Pöllänen, Ilpo Huhtaniemi

Matkustajien sairaanhoito Itämeren liikenteen matkustaja-autolautoilla vuonna 1998

Itämerenlaivojen matkustajat pysyvät melko terveinä matkan aikana. Laivassa on aina sairaanhoitaja, jonka tehtäviin kuuluu henkilökunnan työterveyshuollon lisäksi matkustajien ensihoito ja tarvittaessa lääkärin telelääketieteellinen konsultoiminen. Keskimäärin kolme matkustajaa hakee sairaanhoitajan apua yhden merimatkan aikana. Yleisimmin apua tullaan hakemaan allergisten oireiden, flunssan ja vatsavaivojen vuoksi. Äkillisen vakavan sairaustapauksen sattuessa voidaan matkustaja evakuoida laivalta helikopterilla tai toisella aluksella, tai laiva voi käydä lähimmässä satamassa jättämässä matkustajan hoitoon.

Heikki Saarni, Leena Niemi

Allergisen astman hoitoa monoklonaalisella anti-IgE-vasta-aineella

IgE:n välittämät immuunireaktiot ovat tunnettuja allergisen oireilun, mm. astman taustalta. Siksi ei ole ihme, että tekniikan kehittyessä myös tätä ongelmaa pyritään helpottamaan spesifisellä vasta-aineella, tässä tutkimuksessa rhuMAb-E25:llä. Tutkimukseen osallistui 317 aikuista astmapotilasta, joille oli tarpeen joko hengitettävä tai suun kautta annettava kortikosteroidihoito. Vasta-ainetta kahtena eri vahvuutena (laskimoon) tai lumelääkettä annettiin kerran kahdessa viikossa (käynnistysvaiheen ja aloitusviikon) jälkeen siten, että aktiivihoitoajaksi tuli yhteensä 20 viikkoa. Hoitojakson viimeisten kahdeksan viikon aikana kortikosteroidien annostusta yritettiin vähentää.

Hannu Puolijoki

Aivometastaasien uusi hoito

Aivometastaasien ilmaantuminen tietää yleensä sitä, että elinpäivät käyvät vähiin hoidoista huolimatta. Perushoito on ollut koko aivojen alueelle annettu sädehoito. Jos aivometastaaseja on vain yksi, saattaa metastaasin kirurginen poisto yhdistettynä aivojen sädehoitoon pidentää elinikää, joskin suurin niistä kolmesta satunnaistetusta tutkimuksesta, joissa on verrattu koko aivoihin kohdistettua sädehoitoa ja kirurgiaa pelkkään sädehoitoon yksittäisen aivometastaasin hoidossa, jäi vastikään negatiiviseksi. Nyt pikkuruinen - mutta lajissaan ensimmäinen - amerikkalaistutkimus tuo valonhäivähdyksen tähän synkeään yleiskuvaan.

Heikki Joensuu

Toistuva kuume - pikkulasten epäselvä oireyhtymä

Infektioita hoitava lastenlääkäri saa aika ajoin tutkittavakseen lapsen, joka kärsii säännöllisesti toistuvasta 3-5 vrk:n kestoisesta kuumeilusta mutta joka muutoin vaikuttaa täysin terveeltä. Kuume-episodien aikanakin lapsen yleistila säilyy hyvänä ja kuume häviää ilman erityistä hoitoa. Diagnoosi on usein PFAPA (periodic fever, aphtous stomatitis, pharyngitis, and cervical adenitis) Marshallin ym. vuonna 1987 julkaiseman tutkimusraportin mukaan. Diagnoosista huolimatta hoidon valinta on ongelmallista, sillä tilan etiologia ja luonnollinen kulku ovat olleet epäselviä. Pari hiljattain julkaistua artikkelia luo valaistusta jälkimmäiseen kysymykseen. Molemmissa kuvataan kohtalaisen kokoisen yhdysvaltalaisen potilasjoukon taudinkuvaa, hoitoa ja ennustetta. Ensimmäiseen katsaukseen on koottu 94 ja jälkimmäiseen 20 potilaan tiedot.

Per Ashorn

Pylorusstenoosi erytromysiinistä

Amerikkalaissairaalassa todettiin vastasyntyneissä muutama hinkuyskätapaus. Suositusten mukaisesti annettiin kaikille kuukauden sisällä syntyneille 200 lapselle erytromysiiniprofylaksia. Noin kuukauden kuluttua todettiin läheisessä lastenkirurgiaan erikoistuneessa sairaalassa rypäs pylorusstenoosileikkauksia. Jokainen 7 pikkupotilaasta oli saanut erytromysiiniprofylaksian. Asiaa selvittämään kutsuttiin CDC:n asiantuntijat.

Heikki Arvilommi

Biomateriaalista toimiva sarveiskalvon korvike

Esimerkki toimivasta ja tuloksekkaasta elinsiirrosta on sarveiskalvon siirto kuolleelta elävälle henkilölle. Sopivien sarveiskalvojen löytyminen ja monet elinten luovuttamisen ja vastaanoton käytännön ongelmat hankaloittavat tätä toimintaa. Hyvä edistysaskel täysin keinotekoisen sarveiskalvosiirrännäisen kehittämiseksi on tekniikka, jolla onnistuttiin tuottamaan anatomisesti ja toiminnallisesti ihmisen sarveiskalvoa vastaava kudos(elin)korvike. Lähtöaineksina olivat ihmisen sarveiskalvon eri kerrosten viljeltyjen solulinjojen solut, jotka kerrostettiin kollageeni-kondroitiinisulfaattimatriksiin eläväksi kudokseksi. Lopputulos vastasi morfologialtaan, valonläpäisykyvyltään ja histologialtaan ihmisen sarveiskalvoa. Elektrolyyttien ja nesteiden siirtyminen kudokseen ja korneahaavan paranemiskykyä säätelevien prosessien geeniekspressio vastasivat myös ihmisen sarveiskalvon tilannetta. Kehitetty sarveiskalvomateriaali sopii tutkijoiden mielestä sellaisenaan eläin- tai ihmissilmän korvikkeeksi tutkittaessa eri kemikaalien ja lääkkeiden silmävaikutuksia ja sarveiskalvon paranemista tai vahingoittumista eri tilanteissa. Täysin keinotekoisen ja transplantaatioon sopivan siirrännäisen valmistaminen ei liene enää kovin kaukana.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Voiko vauva nukkua vanhempien sängyssä?

Englannissa tehtiin tapaus-verrokkitutkimus vauvan nukkumispaikan vaikutuksesta kätkytkuolemiin. Kuolleisuus oli selvästi lisääntynyt vauvoilla, jotka nukkuivat koko yön vanhempien sängyssä, jotka nukkuivat eri huoneessa kuin vanhempansa tai jotka jakoivat sohvan vanhempien kanssa. Vauvoilla, jotka ainoastaan nukahdutettiin vanhempien sängyssä, ei ollut lisääntynyttä vaaraa. Sängyn jakaminen ei ollut vaarallista, mikäli vanhemmat eivät tupakoineet tai vauva oli yli 14 viikon ikäinen. Tutkijat päättelevät, että yhteisnukkumista sohvassa tulisi aina välttää, mutta sängyn jakaminen on useimmiten vaaratonta. BMJ 1999;319: 1457-1462 (PA)

Per Ashorn

Lyhyesti: Suun bakteerit ja ateroskleroosi

Sepelvaltimotaudin infektio-etiologia on kiinnostanut suomalaisia muutenkin kuin keuhkoklamydian yhteydessä. Hampaiston kunnolla ja hampaiden tukikudosten tulehduksilla on tutkimusten mukaan yhteys sepelvaltimotautiin. Pienen vihjeen mekanismista antaa floridalaisen laboratorion havainto, jonka mukaan eräät parodontiittia aiheuttavat bakteerit, etenkin Porphyromonas, tunkeutuvat koronaarisuonesta peräisin oleviin endoteeli- ja lihassoluihin. Tosielämässä näitä bakteereita kiertää veressä pureskelun ja hampaidenpesun yhteydessä. Ne voisivat verisuonen seinämässä käynnistää ateroskleroosiin johtavan inflammaation tai kiihdyttää sitä. Infect Immun 1999;67:5792-5798

Heikki Arvilommi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030