Lyhyesti: Salmeterolin anti-inflammatorisista vaikutuksista näyttöä

Pitkävaikutteisten hengitettävien beeta2-agonistien yhdistämisen inhaloitavaan kortikosteroidihoitoon on havaittu parantavan astmapotilaan tilannetta enemmän kuin pelkän kortikosteroidiannoksen lisäyksen. Tämän on epäilty tapahtuvan inflammaation hoidon kustannuksella ja olevan siksi pitkällä aikavälillä epäedullista. Australiassa tutkittiin 50 astmapotilaan lumekontrolloidussa sarjassa edellä mainittujen hoitojen vaikutusta keuhkoputkien limakalvojen biopsianäytteen ja bronkoalveolaarihuuhtelun (BAL) solulöydöksiin. Salmeteroli (50 myyg x 2/vrk) ei lisännyt inflammaatiosta kertovien markkereiden määrää kummassakaan tutkitussa kohteessa, mutta sen sijaan se vähensi EG1-positiivisia eosinofiilejä lamina propriassa. Lisäannoksen hengitettävää flutikasonia (100 myyg x 2/vrk) todettiin vähentävän ainoastaan BAL-nesteen lymfosyyttiaktivaatiota. Salmeterolia saaneiden kliininen tila oli parempi kuin steroidiryhmäläisten. Salmeteroli siis vastoin odotuksia vähensi eikä lisännyt allergista inflammaatiota keuhkoputkistossa. Hyvä havainto näitä potilaita hoitaville. Am J Respir Crit Care Med 1999;160:1493-1499 (HP)

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Jokisokeus - häviävä trooppinen tauti

Jokisokeus on loistauti, jolla on ollut suuri kansanterveydellinen merkitys erityisesti Länsi-Afrikassa. Aikuinen mato ei juuri tuota ongelmia, mutta sen ihmisessä synnyttämät toukat aiheuttavat isännän vähittäisen sokeutumisen. Madon häätäminen on vaikeaa, mutta 1980-luvulla lääkefirma Merck kehitti ivermektiinin, joka suun kautta otettuna lopettaa toukkien tuotannon pitkäksi ajaksi. Koska sivuvaikutukset ovat vähäisiä, lääkettä voidaan antaa esimerkiksi kerran vuodessa kaikille endeemisellä alueella asuville. Tällä strategialla jokisokeus onkin jo laajalti hävitetty Länsi-Afrikasta. Merckin kunniaksi voidaan lukea, että se on antanut ivermektiinin ilmaiseksi WHO:n ja taudista kärsivien maiden käyttöön. BMJ 1999;319:1090 (PA)

Per Ashorn

Lyhyesti: Koululaiset kuormajuhtina

Moni vanhempi on kauhistellut koulutielle suuntaavan perillisensä kantamuksia. Italiassa 237 kuudesluokkalaisen (11-12 v) laukun paino tutkittiin päivittäin viikon ajan. Keskimäärin reppu painoi 9,3 kg (22 % lapsen painosta) ja painavin kantamus oli 16,3 kg (46 % lapsen painosta). Joka kolmas lapsi kantoi vähintään kerran viikossa reppua, jonka paino ylitti 30 % lapsen omasta painosta. Melkoisia kantamuksia, varsinkin kun Italian työsuojelulait kieltävät yli 20 kg:n painoiset nostot 15-18-vuotiailta pojilta ja yli 15 kg:n taakat samanikäisiltä tytöiltä. Pienempien lasten kantamukset eivät suositusten mukaan saisi ylittää 10-15 %:a lapsen painosta. Liekö raskailla koulurepuilla yhteyttä lasten ja nuorten alaselkävaivojen yleistymiseen? Lancet 1999; 354:1974 (PA)

Per Ashorn

Sairauslomalla masennuksen vuoksi - entä vuoden kuluttua?

Kansaneläkelaitoksen tekemässä seurantatutkimuksessa todettiin, että keskimäärin puoli vuotta (2-12 kk) sairausvakuutuksen päivärahaa saaneista masennuspotilaista vain puolet palasi töihin vuoden kuluessa. Työkykyisistä suurin osa kärsi edelleen lievästä masennuksesta. Työhön paluuta ennakoivat nuori ikä, hyvä sosioekonominen asema, sairausloman lyhyt kesto ja masennuksen vähäinen vaikeusaste. Eläkeratkaisu ei paranna potilaiden masennusta. Eläkkeelle siirtyneet olivat edelleen usein vaikeasti depressiivisiä, ja heidän auttamisensa edellyttää erityisiä masennuksen hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä.

Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Jukka Tikka, Raimo Raitasalo, Tuula Toikka, Pauli Puukka, Sirkku Rissanen

Lääkkeet ja akuutit neurologiset oireet

Lääkkeet voivat aiheuttaa monenlaisia haittavaikutuksia ja joskus myös hyvin akuutteja oirekuvia, jopa terapeuttisina pitoisuuksina. Neurologisista oirekuvista lääkeaineen aiheuttamia ovat tavallisimmin akuutit dystoniat sekä muut ekstrapyramidaalioireet. Myös huimauksen ja päänsäryn sekä epileptisten kohtausten taustalta saattaa löytyä lääkeaine provosoivana tekijänä. Näin ollen lääkeanamneesista ei pidä tinkiä kiireessäkään.

Kirsi Malmberg-Céder, Seppo Kaakkola

Podofyllotoksiinivalmiste CPH 82 - nopeatehoinen mitoosinestäjä nivelreuman hoidossa

Podofyllotoksiinivalmisteet ovat olleet jo pitkään tuttuja suomalaisille reumatologeille. Nykyisin käytetyn CPH 82 -valmisteen käyttö on 1990-luvulla hiljalleen lisääntynyt, vaikka nivelreuman lääkehoitoon on tullut uusiakin mahdollisuuksia. On ilmeistä, että CPH 82 katsotaan käyttökelpoiseksi vaihtoehdoksi nivelreuman peruslääkehoidossa. Koska potilaiden seuranta on yleensä perusterveydenhuollon tehtävänä, on yleislääkärinkin pääpiirteissään tunnettava CPH 82:n ominaisuudet.

Kari Laiho, Jukka Martio

Päihdeongelman henkilökohtaiset merkitykset - sokraattinen dialogi tapausesimerkin valossa

Päihdeongelmaisen potilaan kohtaaminen kognitiivisessa terapiassa lähtee siitä, että addiktiivinen käyttäyminen on opittu tapa, jota voidaan analysoida ja muuttaa kuten käyttäytymistä muutenkin. Kognitiivisen terapian teknisiä keinoja on useita; yksi niistä on sokraattinen dialogi, joka voi olla käyttökelpoinen haastatteluväline myös lääkärintyössä.

Nils Holmberg

Kirurgit haluavat suoritepalkkauksen - Kirurgikysely -98:n tulokset

Suomen Kirurgit -alaosaston johtokunta kartoitti Lääkäriliiton tuella kirurgien mielipiteitä lääkärisopimuksesta, lakkoasioista, työaikalaista sekä suoritepalkkauksesta syys-lokakuun aikana 1998. Uusien virkaehtosopimusneuvottelujen lähestyessä hyvää vauhtia haluamme palauttaa lukijoiden mieliin tärkeimmät kyselyn tulokset, joista kerrottiin kirurgeille 11.11.1998 Kirurgipäivien yhteydessä järjestetyssä seminaarissa. Selvyyden vuoksi käytämme vanhaa apulaislääkäri-nimitystä jäljempänä, koska muuten erikoistuva lääkäri, suppealle alalle erikoistuva lääkäri ja erikoislääkäri menevät sekaisin.

Pekka Miettinen, Karl V. Smitten

Ystäväpiirin, elämäntapojen ja nuorisokulttuurin piirteitä huumeita käyttäneillä varusmiehillä vuonna 1998

Vuoden 1998 heinäkuussa varusmiespalvelukseen astuneista vajaat 19 % oli kokeillut huumeita ainakin kerran elämänsä aikana ja 10 % toistamiseenkin. Huumeita oli tarjottu 46 %:lle ja 51 % tunsi huumeiden käyttäjän. Huumeita kokeilleet ilmoittivat selvästi muita useammin kohdanneensa huumeiden tarjontaa, tuntevansa huumeiden käyttäjän ja tupakoivansa. Myös yhdyntäkokemukset, HIV-testit ja hormonien käyttäjän tunteminen olivat huumeita kokeilleilla yleisempiä kuin muilla vastaajilla. Huumekokeiluja ilmoittaneiden musiikkimieltymyksinä tavallisempia kuin muilla olivat rap/hip hop, jazz ja blues, kun taas kotimaisten iskelmien ja diskomusiikin kuuntelu oli huumeita kokeilleiden joukossa harvinaisempaa.

Vesa Jormanainen, Mika Mattinen, Kari Linden, Timo Seppälä, Timo Sahi

TEO:n Aulikki Wallin: Holhouslainsäädännön muutos edellyttää yksilöidympiä lääkärinlausuntoja

Joulukuussa voimaan astunut uusi holhouslainsäädäntö muutti koko holhousjärjestelmää ja sen termistöä. Uskotut miehet ja holhoojat häviävät, eikä ketään enää julisteta holhottavaksi. Uusi laki puhuu neutraalisti päämiehistä ja edunvalvojista. Holhouslautakuntien sijasta holhousasioita hoitavat nyt maistraatit.

Suvi Sariola

Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen tuottaa kauaskantoisia kompromisseja

Lähes kolmasosa naislääkäreistä sanoo lykänneensä lasten hankkimista työhönsä liittyvien syiden takia, ja useampi kuin joka viides kertoo rajoittaneensa haluamaansa lasten lukumäärää työhön tai työssäkäyntiin liittyvistä syistä. Lääkärien työolot ja kuormittuneisuus -tutkimuksen tulokset osoittavat, että naislääkärit tekevät työn ja perheen yhteensovittamiseksi suuriakin kompromisseja - joissakin asioissa jopa useammin kuin akateemisesti koulutetut naiset yleensä.

Suvi Sariola

Antioksidanttientsyymien ilmentyminen ja merkitys mesotelioomassa

Mesoteliooma on yksi kaikkein vaikeimmin hoidettavista syöpäsairauksista, koska mikään nykyhoidoista ei juurikaan vaikuta potilaan ennusteeseen. Mesotelioomasolut ovat erittäin resistenttejä sekä sytostaateille että sädehoidolle, mutta syitä tähän resistenssiin ei solutasolla tunneta. Oksidanttivaurion on epäilty olevan keskeinen mesoteliooman ja muiden asbestitautien synnyssä eläinkokeiden ja solututkimusten perusteella, mutta ihmisen asbestitaudeissa näitä mekanismeja ei ole aiemmin juurikaan tutkittu.

Katriina Kahlos

Apoptoosi ja sen säätelyyn liittyvät proteiinit ja tekijät pienisoluisessa ja suurisoluisessa keuhkosyövässä

Kaikkein huonoennusteisimmat, voimakkaasti tupakointiin yhteydessä olevat keuhkosyöpätyypit, pienisoluinen ja suurisoluinen keuhkosyöpä johtavat potilaan menehtymiseen aktiivisella hoidollakin keskimäärin alle kahdessa vuodessa. Apoptoosi eli ohjelmoitunut solukuolema ja sen säätelyyn liittyvät tekijät, kasvunrajoitegeenit, angiogeneesi ja kasvaimen sisäiset puolustusmekanismit ovat tärkeimpiä syöpäkasvaimen syntyyn ja kasvuun vaikuttavia tekijöitä. Apoptoosissa solu kuolee geneettisesti tarkoin säädellyn, aktiivisen prosessin kautta vaurioittamatta ympäröiviä soluja. Apoptoosin avulla elimistö ylläpitää solujen homeostaasia ja puolustautuu sille vaarallisia soluja kuten syöpäsoluja vastaan.

Anna-Kaisa Eerola

Paikallisen ihomelanooman ennustetekijät

Pahanlaatuiseen ihomelanoomaan eli ihon tummasolusyöpään sairastuu Suomessa vuosittain lähes 500 potilasta. Noin kolmasosa diagnoosihetkellä paikallisista kasvaimista on lähettänyt etäpesäkkeitä, jolloin potilaiden ennuste on huono. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää uusia paikallisen ihomelanooman ennustetta tarkentavia tekijöitä, joista olisi hyötyä hoitopäätöksissä.

Jari Karjalainen

Insuliiniresistenssi familiaalisessa kombinoituneessa hyperlipidemiassa

Familiaalinen kombinoitunut hyperlipidemia (FKH) on tavallisin periytyvä rasva-aineenvaihdunnan häiriö. Noin yhdellä prosentilla suomalaisista on FKH-tauti. Tyypillisesti noin puolella sukulaisista on poikkeavat veren kolesteroli- ja/tai triglyseridiarvot ja siksi FKH:n ajateltiin alun perin olevan monogeeninen tauti. Todennäköisemmin kyseessä on kuitenkin vaihtelevien geenivirheiden ja ympäristön yhteisvaikutuksesta syntyvä tila.

Jussi Pihlajamäki

Kasvuhormonin eritys ja unen säätely

Kasvuhormonin suurimmat erityspulssit aivolisäkkeestä ajoittuvat sekä ihmisellä että myös monilla muilla nisäkäslajeilla, kuten rotalla, syviin hidasaaltounijaksoihin, jotka painottuvat unijakson alkuun. Valvominen normaalin unijakson alkupuolella estää kasvuhormonin eritystä ja unijakson siirtäminen eri aikaan vuorokaudesta siirtää vastaavasti kasvuhormonin erityspulsseja. Kasvuhormonin hypotalaamisella vapauttajahormonilla GHRH:lla on injisoituna todettu olevan erityisesti hidasaaltounta lisäävä vaikutus sekä ihmiseen ja koe-eläimiin. Kasvuhormonin eritystä estävän somatostatiinin injisoiminen taas lisää REM-unen määrää ainakin rotalla.

Jussi Toppila

Geenihoidolla parempi suonisiirteen toimivuus

Geenihoitoon on jo vuosia kohdistunut suuria odotuksia, ja kärsimättömimmät kiihkoilijat ovat jo ilmaisseet pettymyksensä edistyksen hitaudesta. Hidastahan eteneminen on ollut, mutta vähitellen alkaa ilmetä kliinisiäkin sovelluksia. Uutena osoituksena tästä on bostonilaiskollegojen työ.

Robert Paul

Rintaruokinnan kesto ja lapsuusiän astma

Lapsuusiän astman yleistymiselle on haettu syitä varsin intensiivisesti. Tällä hetkellä muodikkaimman teorian mukaan atooppisten sairauksien lisääntyminen johtuu imeväiskauden liian vähäisistä infektioista ja sen seurauksena väärin painottuvasta immuniteetista. Toinen yleinen oletus, jota puoltavia tutkimustuloksia on saatu mm. Suomessa, on rintaruokinnan keston jonkinlainen vaikutus allergioiden kehittymiseen. Välttämättä nämä kaksi mekanismia eivät edes ole toisiaan poissulkevia, sillä rintaruokinnan kestolla voisi hyvinkin olla vaikutusta lasten sairastamiin infektioihin.

Per Ashorn

Lonkkaluunmurtumat - lähivuosien epidemia

Vanhusten lonkkaluunmurtumat ovat tunnetusti suuri ja kasvava kansanterveysongelma ja tietenkin ongelma vammautuvalle itselleen ja hänen lähipiirilleen. Monet epidemiologiset selvitykset ovat viitanneet siihen, että murtumien kokonaisilmaantuvuus että ikävakioitu ilmaantuvuus ovat kasvussa, mutta epäselvää on, onko kasvu edelleen kiihtymässä vai tasaantumassa. Suomen sairaaloiden poistoilmoitusrekisteri on erinomainen tietokanta selvitettäessä sellaisten sairauksien esiintyvyyttä väestössä, joiden hoidon edellytyksenä on sairaalahoito. Lonkkaluun kaulan murtuma on tyypillisesti tällainen sairaus, sillä tila edellyttää käytännössä aina sairaalahoitoa.

Robert Paul

Talidomidi multippelin myelooman hoidossa

Talidomidia käytettiin aikoinaan alkuraskauden pahoinvoinnin hoitoon katkerin kokemuksin. Koska lääkkeen vaikutusmekanismeista ei ollut paljoakaan tietoa, uskottiin eläinkokeiden perusteella sen turvallisuuteen myös ihmiselle. Raskaudenaikainen käyttö aiheutti maailmanlaajuisen epidemian luonteisen vastasyntyneiden raaja-anomalioiden lisääntymisen ja jopa täydellisiä raajojen puuttumisia. Onneksi kiinnostus talidomidin vaikutuksiin säilyi, koska aineella on osoittautunut olevan useita hyödyllisiä ominaisuuksia. Tämä voimakkaasti vaikuttava molekyyli on lisäksi hyvä kohde monien sairauksien molekyylitason mekanismien tutkimukseen.

Pertti Kirkinen