Infektioiden seurantajärjestelmä Vaasan keskussairaalassa

Parin viime vuoden aikana on keskusteltu sairaaloiden infektiorekisterien toimivuudesta, luotettavuudesta ja hyödystä. Vaasan keskussairaalassa on käytössä rekisteröintijärjestelmä, jonka tietoja täydennetään osana päivittäistä rutiinia. Järjestelmä vaatii henkilökunnalta motivaatiota ja tiedostojen jatkuvaa päivitystä, mutta antaa vertailukelpoista tietoa infektiotilanteesta sairaalassa. Tulosten säännöllinen raportoiminen lisää tietoisuutta infektioista ja mahdollisuuksia vaikuttaa niihin. Infektion tunnistamiseen harjaantunut henkilökunta osaa toimia oikein sen ehkäisemiseksi.

Michael Nissén, Nina Elomaa, Heikki Hiekkaniemi

Infektiosairauksien ja antibioottihoidon seurannan hyödyntäminen Vaasan keskussairaalassa

Vaasan keskussairaalassa on saatu hyviä kokemuksia infektiosairauksien raportoinnista ja antibioottien käytön seurannasta. Sairaalan infektiorekisteriin kootaan mikrobiologisen laboratorion bakteerilöydöstiedot, joita verrataan osastojen infektioilmoituksiin. Tästä on hyötyä haettaessa ja torjuttaessa mm. sairaalaepidemioita, jotka aiheuttavat noin 20 % infektiohoitopäivistä. Antibioottien käyttöä ohjaa sairaalan antibioottitoimikunnan laatima opas, joka on yhtenäistänyt infektiohoitokäytäntöä ja jota on voitu käyttää koulutuksellisiin tarkoituksiin.

Michael Nissén, Nina Elomaa, Heikki Hiekkaniemi

Ammatillisen kuntoutustarpeen perustelu - lääkärin vaativa tehtävä

Kelalle on lainsäädännössä asetettu velvollisuus järjestää vajaakuntoisten henkilöiden ammatillista kuntoutusta. Tällaista vahvaa oikeutta ei ole säädetty esim. työhallinnon tai työeläkelaitosten järjestämään vastaavaan toimintaan. Kela ei kuitenkaan ole maksumiehen asemassa aina, kun lääkäri tekee lausunnossaan kuntoutusaloitteen. Lainlaatija on lähinnä kustannusten rajoittamiseksi sisällyttänyt säädöksiin sellaisia ehtoja, että vain niiden tuntemisella voidaan parantaa lausuntojen osuvuutta ja vähentää nyt niin tavallisia hylkäyspäätöksiä.

Paavo Rissanen, Jouko Waal, Timo Pohjolainen, Jyrki Elo

Skitsofreniaan liittyvät varhaiset sosiaaliset tekijät, komorbiditeetti ja diagnostiikka

Tutkimuksessa arvioitiin rekisterien skitsofreniadiagnoosien käyttökelpoisuutta tutkimustyöhön. Lisäksi tutkittiin skitsofrenian kehitykseen liittyviä sosiaalisia tekijöitä sekä fyysisten sairauksien komorbiditeettia skitsofreniapotilailla ja muilla mielenterveyshäiriöpotilailla. Ensimmäisen tutkimusaineiston muodosti Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortti (n = 11 017). Toisena aineistona oli sairaaloiden poistoilmoitusrekisterissä tai Kansaneläkelaitoksen rekistereissä skitsofreniadiagnoosin saaneita (n = 73).

Taru Mäkikyrö

Familiaalinen hyperkolesterolemia Pohjois-Karjalan alueella

Sepelvaltimotaudin riski on erityisen suuri Pohjois-Karjalan alueella. Familiaalinen hyperkolesterolemia (FH) on perinnöllinen korkean kolesterolitason tauti. Se on yleisin yhden geenin aiheuttama perinnöllinen aineenvaihduntasairaus, joka johtaa varhain alkavaan sepelvaltimotautiin. FH aiheutuu solujen LDL-reseptorigeenin mutaatiosta. Potilaiden seerumin kolesterolipitoisuus on noin 10-15 mmol/l. Aiemmin tutkimusryhmämme on löytänyt Pohjois-Karjalan alueelle tyypillisen FH:aa aiheuttavan mutaation (FH-North Karelia eli FH-NK). Päätimme selvittää FH-NK-mutaation alkuperän, taajuuden ja yhteyden sepelvaltimotautiin.

Alpo Vuorio

Bisfosfonaattien vaikutus kokeelliseen ateroskleroosiin

Ateroskleroosi on kehittyneen maailman yleisin sairaus ja sen aiheuttama sepelvaltimotauti tärkein kuolinsyy. Ateroskleroosin patogeneesissä valtimon endoteelin dysfunktio, kolesterolin ja kalsiumin kertyminen verisuonten seinämiin ja fagosytoivien solujen, kuten makrofagien, toiminta sekä vaahtosolumuodostus ovat keskeisiä tapahtumia. Vaikka dyslipidemioiden tehokkaalla lääkehoidolla voidaankin vähentää ateroskleroosin kehittymistä ja koronaarikuolleisuutta, on niiden rinnalle tarve kehittää hoitostrategioita, jotka eivät perustu vain seerumin kolesteroliarvojen korjaantumiseen vaan kohdistuvat myös suoraan valtimon seinämään.

Ritva Ylitalo

Lyhyesti: Helikobakteeri-seulontaa mahasyövän ehkäisyyn?

Helikobakteeri-infektio on mahasyövän riskitekijä. Kannattaisiko mahasyöpää ehkäistä väestötason helikobakteeriseulonnalla? Tähän kysymykseen etsittiin vastausta simulaatiotutkimuksella, jossa todellisia olivat luvut, eivät potilaat. Serologinen seulonta ja hoito lisäisi elinaikaa 12 vuotta tuhatta 40-vuotiasta miestä kohti verrattuna siihen, ettei tehdä mitään. Kustannukset olisivat runsaat 6 000 jenkkidollaria per ansaittu elinvuosi. Siis kohtuuhinnalla merkittäviä terveysvaikutuksia. Koska tällaiseen kuivaharjoitteluun liittyy paljon oletuksia, tarvitaan kontrolloituja oikeita tutkimuksia.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Vastasyntyneen valohoito ja bilirubiini

Teksasilaiset selvittivät 264:n keltaisuuden vuoksi valohoitoon joutuneen vastasyntyneen bilirubiinitason muutoksia hoidon jälkeen. Valohoito aloitettiin keskimäärin 50 tunnin iässä ja hoidon kesto oli 120 tuntia. Kontrolliverikoe otettiin keskimäärin 17 tuntia hoidon lopettamisesta. Täysiaikaisilla lapsilla bilirubiinipitoisuus oli kontrollinäytteessä keskimäärin pienempi kuin hoidon lopetusvaiheessa. Valohoito aloitettiin uudelleen ainoastaan kahdelle lapselle, joiden coombs-testi oli positiivinen. Tutkijoiden mielestä valohoidon jälkeinen bilirubiinitason kontrollointi terveiltä lapsilta on turhaa.

Per Ashorn

Lyhyesti: Prioniriski kirurgiassa?

Creutzfeldt-Jakobin tauti tuli kuuluisaksi hullun lehmän takia. Se esiintyy kuitenkin yleisimmin sporadisena tautina, jonka etiologia on tuntematon, kenties geneettinen, kenties infektiivinen. Australiassa tehty tutkimus tukee jälkimmäistä vaihtoehtoa väittäessään, että vähintään kolme kirurgista toimenpidettä anamneesissa lisää taudin saamisen vaaran kaksinkertaiseksi. Pitkäaikainen eläminen tai työskentely farmilla tai lihantuotannossa lisäsi myös riskiä, vaikka Australiassa ei hullun lehmän tautia olekaan. Verensiirto tai isommat hammasoperaatiot eivät liittyneet tautiin.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Tsanamiviiriä influenssapotilaille

Influenssakausi on pian taas ohi, mutta jatkoa varten kannattaa pitää korvat auki. Australialaistutkijat tekivät satunnaistetun hoitotutkimuksen, jossa 455:lle yli 12-vuotiaalle influenssaa sairastavalle koehenkilölle annettiin joko lumelääkettä tai 10 mg hengitettävää tsanamiviiriä kahdesti päivässä viiden vuorokauden ajan. Lääkitys alkoi 36 tunnin kuluessa oireiden alusta ja tsanamiviiri lyhensi taudin kestoa kaikilla potilailla keskimäärin 1,5 vrk ja riskiryhmän potilailla 2,5 vrk. Sivuvaikutuksia ei juuri ollut. Toisin kuin amantadiini, tsanamiviiri tehoaa sekä A- että B-tyypin influenssaviruksiin.

Per Ashorn

Ravinnon kuitu ei suojaakaan kolorektaalisyövältä

Olemme olleet tähän asti siinä uskossa, että mitä enemmän ravinnossa on kuituja, sitä pienempi on kolorektaalisyöpään sairastumisen vaara. Tämä käsitys on perustunut mm. tapaus-verrokkitutkimuksista tehtyyn meta-analyysiin, jossa havaittiin paksusuolisyövän vaaran olevan eniten kuituja käyttävällä väestön viidenneksellä vain 58 % siitä, mitä se on kuituja vähiten käyttävällä viidenneksellä. Tuore tutkimus väittää nyt kuitenkin muuta: ravinnon kuitujen runsaskaan määrä ei suojaa kolorektaalisyövältä, sen paremmin kuin paksu- tai peräsuolen adenoomiltakaan.

Heikki Joensuu

Posken limakalvolle annettava midatsolaami lopettaa lasten kouristukset

Jatkuva kouristus eli status epilepticus on vaarallinen tila, joka tulisi saada loppumaan mahdollisimman pikaisesti. Yleisin ensihoito ennen sairaalaanpääsyä on peräsuoleen annettava diatsepaami. Englantilaistutkijat pitävät tätä antotapaa kuitenkin sosiaalisesti hankalana ja epäilevät, että kouristavan lapsen tai nuoren huoltaja, opettaja tai muu paikalla oleva henkilö saattaa viivyttää tällaisen ensihoidon antoa tarpeettomasti. Siksi he tekivät satunnaistetun tutkimuksen, jossa verrattiin poskille annettavan midatsolaamiliuoksen (10 mg/2 ml) ja peräsuoleen annettavan diatsepaamiliuoksen tehoa kouristuksen lopettamisessa. Tutkittavina oli yhteensä 42 vaikeasta epilepsiasta kärsivää 5-22-vuotiasta lasta ja nuorta, jotka asuivat ja opiskelivat heille tarkoitetussa koulutuskeskuksessa. Suostumukset hankittiin etukäteen ja tutkimuskoordinaattorina toimiva asuntolan sairaanhoitaja hälytettiin paikalle hoitamaan kaikkia lapsia, joiden kouristus kesti yli kolme minuuttia.

Per Ashorn

Kalsium esti paksu- ja peräsuolen adenoomien kehittymistä

Ravinnon sisältämä kalsium sitoo suolen sappihappoja, joiden puolestaan on havaittu eläinkokeissa voivan aiheuttaa suolen limakalvon vaurioita ja edistävän karsinogeneesiä. Voitaisiinko siis paksu- ja peräsuolen adenoomien kehittymistä ja karsinogeneesiä estää yksinkertaisesti kalkkitableteilla? Amerikkalaisten tutkijoiden mielestä vastaus voi hyvinkin olla myönteinen.

Heikki Joensuu

Äitien terveydentila ja terveyspalvelujen käyttö synnytystä seuranneiden kuuden kuukauden aikana

itien terveydentilaa ja terveyspalvelujen käyttöä tutkittiin synnytystä seuranneiden kuuden kuukauden aikana. Tulosten mukaan melkein kaikki äidit arvioivat terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi synnytyksensä jälkeen, joskin 10 % heistä ilmoitti jonkun pitkäaikaissairauden. Äideillä esiintyi myös melko paljon erilaisia fyysisiä terveysongelmia. Psyykkistä rasittuneisuutta kuvaavia oireita oli joka kolmannella synnyttäneellä. Kaikista vaivoista ei kuitenkaan keskustella lääkärin tai neuvolaterveydenhoitajan kanssa. Tulosten mukaan näyttäisi olevan hyödyllistä arvioida uudelleen äitiysneuvolatoiminnan ulottamista myös postpartaaliseen aikaan.

Tarja Kiesi, Pertti Kekki

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 9/1999 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030