Munuaisten vajaatoiminnan lääke- ja ruokavaliohoito

Munuaisten kroonisen vajaatoiminnan hoidossa on olennaista, perussairaudesta riippumatta, tilan pahenemista hidastavat ja ehkäisevät toimenpiteet. Ensiarvoista on kohonneen verenpaineen hoito. Runsasta proteinuriaa on myös pyrittävä vähentämään. Proteiininsaannin rajoituksesta ruokavaliossa tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, mutta maltillinen rajoitus lienee hyödyksi ainakin diabeetikoille. Ruokavaliomuutoksia suunniteltaessa on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että energiantarve tulee tyydytetyksi.

Markku Asola

Alzheimerin taudin täsmähoito - haaste terveydenhuollolle

Kahden viime vuoden aikana on Suomessa saanut myyntiluvan kolme lievän tai keskivaikean Alzheimerin taudin hoitoon tarkoitettua kolinergistä täsmälääkettä ja lähitulevaisuudessa tämän ryhmän lääkkeitä on tulossa lisää. Ruotsissa ja Yhdysvalloissa tehdyissä laskelmissa on arvioitu, että näiden lääkkeiden asianmukainen käyttö johtaa selviin säästöihin taudin hoitokustannuksissa. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että oireenmukaisen hoidon lisäksi taudin kehittymistä voidaan tulevaisuudessa siirtää ja hidastaa esimerkiksi postmenopausaalisella estrogeenihoidolla, tulehduksen estoon tarkoitetuilla lääkkeillä tai antioksidanttivalmisteilla. Hoitomahdollisuuksien kehittyminen on haaste terveydenhuollolle. Varhaisdiagnostiikan ja asianmukaisesti kohdentuvan hoidon merkitys lisääntyy. Perusterveydenhuollossa tämä merkitsee sitä, että jo lievistä oireista kärsivät potilaat tunnistetaan ja ohjataan hoitoon riittävän varhain.

Tuula Pirttilä, Anne Eerola, Harry Frey

Lonkkamurtumat - vanhusväestön suuri ongelma

Luuston haurastuminen ja siitä johtuva murtumien lisääntyminen on merkittävä kansanterveydellinen ja taloudellinen ongelma. Länsimaissa vanhusten lonkkamurtumien määrä on kasvanut ja kasvaa edelleen väestön ikääntymisen myötä. Lonkkamurtumapotilailla on usein monia muita sairauksia, ja koska jo murtuman hoito vaatii pitkän hoito- ja kuntoutusajan, nämä potilaat kuormittavat terveydenhuoltoa entistä enemmän. Hoidon tavoitteena on, että potilas toipuisi mahdollisimman lähelle tapaturmaa edeltävää kuntoaan ja pääsisi omatoimisena takaisin kotiinsa. Koska vanhusten reisiluun yläosan murtuma on usein seurausta luun haurastumisesta, sekä murtumien ehkäisyllä että osteoporoosin ehkäisyllä ja hoidolla on tärkeä merkitys.

Hannu Miettinen, Heikki Kröger

Syöpäpotilaan ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja muut yleiset fyysiset oireet

Fyysisiä vaivoja syöpäpotilaalle aiheuttavat syöpätauti itse, syövän hoitotoimenpiteet sekä potilaan muut sairaudet. Yleisimpiä oireita ovat kivut, sekavuus, hengenahdistus, ruokahaluttomuus, pahoinvointi, oksentelu, ummetus sekä yleinen uupumus. Näitä oireita esiintyy jopa 80 %:lla levinnyttä syöpää sairastavista, mutta niitä ilmenee usein myös syövän alkuvaiheessa ja kuratiivisen syöpähoidon aikana. Oireita voidaan lievittää ja poistaa hyvällä symptomaattisella hoidolla. Varsinaisia paraneoplastisia oireita ei tässä artikkelissa käsitellä.

Riitta Kokko

Tahdosta riippumattoman hoidon eettisistä ongelmista

Potilaan ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon seuraa aina joukko lääketieteellisiä, juridisia ja eettisiä kysymyksiä. Lääkärin on osattava perustella, miksi hoito vaatii potilaan vapauden riistämistä. Yleensä pakkohoitoon ottamisen kriteerinä on potilaan tilasta johtuva hoidontarve tai vaarallisuus itselle tai muille. Pakkohoitoa vastustavien mielestä pakkohoito on yksinomaan vallankäytön ja alistamisen muoto ja potilaan tahdon ohittaminen on vaarallinen ja haitallinen teko. Yleisemmin kuitenkin ajatellaan pakkohoito keinoksi auttaa potilasta, joka itse ei kykene apua hakemaan. Päättäessään potilaan pakkohoidosta lääkärin kannattaa käyttää hetki eettisten ongelmien pohtimiseen, sillä se saattaa auttaa ratkaisujen teossa, niiden perustelemisessa ja vaihtoehtojen etsimisessä.

Riittakerttu Kaltiala-Heino

Kouluterveydenhuolto hoitoketjussa

Puberteetin aikaistuminen, nuorten pidentynyt itsenäistymisvaihe sekä yhteiskunnan muutokset ovat viime vuosikymmeninä muokanneet voimakkaasti kouluterveydenhuoltoa. Työn painopiste on siirtynyt psykosomaattisten sairauksien ja mielenterveydellisten ongelmien hoidon suuntaan. Koululääkärin vastaanotolle tulevan oppilaan ongelmat heijastelevat usein myös hänen perheensä vaikeuksia. Viime aikojen säästötoimet monissa kunnissa ovat supistaneet sekä ehkäisevää työtä että erikoissairaanhoidon käyttöä. Siksi koululaisten hoitoketjuun on saattanut tulla aukkoja, joiden vaikutukset ulottuvat pitkälle yksilön elämään. Kuitenkin hyvällä hoitoketjulla voidaan saada aikaan huomattavia säästöjä.

Juhani Laakso

Lääkkeiden tukkuhintojen tarkistamisesta kärhämä

Lääkkeiden tukkuhintojen tarkistus on aiheuttanut kärhämöintiä. Lääkkeiden hintalautakunta on saanut valmiiksi päätökset järjestyksessä jo toisesta lääkeryhmästä, sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeistä. Lääketeollisuusliiton jäsenyritykset ovat erittäin tyytymättömiä lautakunnan toimintatapaan ja syyttävät lautakunnan päätösten perusteluja mielivaltaisiksi.

Suvi Sariola

A-klinikkasäätiö erottuu avoimuudellaan huumekeskustelussa

Suomalaista keskustelua huumeista on vuosia leimannut pelko väärän viestin lähettämisestä: jotta varmasti ei sanottaisi jotain, joka voidaan tulkita huumeiden puolustamiseksi, on varminta pidättäytyä muista kuin huumeet ja niiden käyttäjät jyrkästi tuomitsevista kannanotoista. Kysehän on kuitenkin laittomasta toiminnasta, huumausaineen käyttäjä on Suomen lain mukaan rikollinen.

Suvi Sariola

Plasman Lp(a)-tasojen ei-geneettinen säätely

Lipoproteiini(a), Lp(a), muodostuu LDL-partikkelista, johon on liittynyt apoproteiini(a). Apo(a) on rakenteellisesti homologinen plasminogeenin, hyytymiä liuottavan plasmiinin esiasteen, kanssa. Veren Lp(a)-pitoisuus on noin 90 %:sesti apo(a)-geenin määräämä, eivätkä hypolipideemiset lääkkkeet, ruokavalio tai liikunta juurikaan vaikuta veren Lp(a)-tasoihin. Aterogeeninen ja trombogeeninen Lp(a) on useimmissa tutkimuksissa osoittautunut itsenäiseksi ja merkittäväksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijäksi. Aiempien tutkimusten mukaan Lp(a) > 300 mg/l, taso jonka prevalenssi on 20 % länsimaisessa väestössä, kaksinkertaistaa sydäninfarktin vaaran. Yhdessä kohonneen LDL-tason kanssa vaaran on arvioitu nousevan 5-kertaiseksi. Harvoina ei-geneettisinä tekijöinä alkoholin ja estrogeenin on osoitettu vaikuttavan edullisesti Lp(a)-tasoihin. Matalia Lp(a)-tasoja on todettu alkoholisteilla sekä postmenopausaalisen estrogeenikorvaushoidon (tablettihoito) aikana. Alkoholin kohtuukäytön ja toisaalta estrogeenin antomuodon vaikutukset Lp(a):an ovat kuitenkin selvittämättä. Niinikään näiden Lp(a)-tasoja laskeva mekanismi on tuntematon.

Marita Paassilta

Ultraviolettisäteily ja oksidatiivisen stressin välittämät vasteet ihossa ja solulinjoissa

Liiallinen ultraviolettisäteilylle (UV-säteily) altistuminen lisää kiistatta ihosyövän riskiä. UV-säteilyn karsinogeenisten vaikutusten on arveltu välittyvän ainakin osittain vapaiden happiradikaalien lisääntyneen tuotannon ja sitä seuraavan oksidatiivisen stressin kautta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää UV-säteilyn aiheuttamia muutoksia solunsisäiseen antioksidanttipuolustusjärjestelmään sekä sellaisiin signaalinvälitysjärjestelmiin, joita säätelee solunsisäinen hapetus-pelkistystasapaino. Tutkimus toteutettiin sekä viljellyillä solulinjoilla että ihmisen iholla in vivo.

Kirsi Isoherranen

Lasten psyykkiset häiriöt

Lastenpsykiatriassa epidemiologisia tutkimuksia tarvitaan ensisijaisesti selvittämään lasten keskuudessa esiintyvien mielenterveyden häiriöiden yleisyys ja tyyppi. Tätä tietoa tarvitaan suunniteltaessa mielenterveyspalveluja lapsille ja perheille. Perinteisesti lastenpsykiatriassa, niin kliinisessä työssä kuin tutkimuksessakin, on kerätty tietoa lasten elämään vaikuttavilta aikuisilta, vanhemmilta ja opettajilta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa suomalaislasten mielenterveyden häiriöiden yleisyydestä ja tyypistä käyttäen hyväksi ei vain aikuisilta, vaan myös lapsilta itseltään kerättyä tietoa. Lapsen osuutta tiedonantajana tarkasteltiin erityisesti masennuksen tutkimisessa. Tavoitteena oli myös selvittää niiden häiriintyneiden lasten osuus, jotka jäävät vaille tarvitsemaansa tukea ja hoitoa.

Kaija Puura

Tutkimuksia närästystaudin leikkaushoidosta

Gastroesofageaalisen refluksitaudin (närästyssairauden) pääoireista, närästyksestä ja regurgitaatiosta kärsii viikoittain noin 15 % suomalaisesta väestöstä. Vaikeaa gastroesofageaalista refluksitautia voidaan hoitaa leikkauksella ja lääkehoidolla. Lääkkeistä protonipumpun estäjät ovat tehokkaimpia, ja tulokset refluksiesofagiitin paranemisessa ja estohoidossa ovat yhteneväisiä sekä leikkaus- että lääkehoidolla. Leikkausmenetelmistä käytetyin on Nissenin fundoplikaatio, joka tehdään joko avoimesti tai laparoskooppisesti.

Mikko Viljakka

DOTS kriittisen tutkimuksen kohteena

DOTS (Directly Observed Treatment Short course) on varsinkin WHO:n markkinoima tuberkuloosin hoitojärjestelmä. Sen keskeinen elementti on valvottu pillerien nielentä. Eteläafrikkalaiset tuskastuivat DOTS:n vatimaan suureen työmäärään ja korkeahkoihin kustannuksiin erityisesti köyhillä, värillisten asuttamilla alueilla, joilla tuberkuloosin vuotuinen ilmaantuvuus on 200-700/100 000 asukasta.

Matti Viljanen

Lääkehoitoa sähköpostitse

Jacques Benveniste, aikanaan tunnustettu immunologi, on edistynyt tutkimuksissaan. Hänhän herätti huomiota takavuosina Naturessa julkaistulla tutkimuksella, jossa IgE säilytti vaikutuksensa vielä miljoonakertaisesti laimennettunakin. Syynä oli veteen jäänyt muisti. Nyt hän on pystynyt rekisteröimään digitaalisesti muistijäljen ja lähettämään sen liitedokumenttina sähköpostitse Pariisista Chigacoon. Siellä se on taas liuotettu veteen. Varsinaista homeopaattista etähoitoa. Benveniste palkittiin juuri jo toisella Ig- eli huuhaa-Nobelilla.

Heikki Arvilommi

Rintasyöpägeenien kantajien riski

Periytyvän rintasyövän tunnettujen aiheuttajageenien, BRCA1:n ja BRCA2:n, kantajien vaaran saada elämänsä aikana rintasyöpä on arvioitu olevan 80-90 %. Vaan eipä taida ollakaan, ei ainakaan islantilaisilla. Osalla islantilaisista (0,6 % väestöstä) on yksi tyyppimutaatio BRCA2-geenissä, jonka kantajien vaara saada rintasyöpä osoittautui olevan vain 37 % 70 vuoden ikään mennessä. Vastaava riski Islannin normaaliväestössä on 8 %.

Heikki Joensuu

Seleeni ja syöpä

Seleenin syönti voi estää eturauhassyövän ilmaantumista, väittää amerikkalainen satunnaistettu kaksoissokkotutkimus. Potilaat tosin eivät olleet ketä tahansa jenkkejä, vaan jokaisella oli anamneesissaan joko basaliooma tai ihon levyepiteelikarsinooma, ja he asuivat alueella, jossa seleenin saanti ravinnosta oli vähäistä. Ylimääräistä seleeniä syöneillä (200 myyg päivässä ja keskimäärin 4,5 vuoden ajan) todettiin eturauhasen syöpiä peräti 63 % vähemmän kuin lumevalmistetta nauttineilla (p = 0,002). Seleeniryhmässä oli vähemmän sekä edenneitä että aivan pieniä eturauhassyöpiä, ja myös keuhko- ja kolorektaalisyöpien määrä oli seleeniryhmässä pienempi (Br J Urol 1998;81:730-734). Tutkimusta Lancetissa (1998;352: 755-756) kommentoinut Edward Giovannucci Harvardista ehdottaa, että seleeniä pitäisi lisätä lannoitteisiin seleeniköyhillä alueilla kuten Suomessa on tehty vuodesta 1984. Häneltä jää kuitenkin mainitsematta, että vuonna 1984 Suomessa todettiin 1 085 eturauhassyöpää, mutta 1995 jo 2 357 tapausta, joten näiden numeroiden valossa muutos on Suomessa kyllä ollut dramaattinen, mutta jostakin syystä aivan päinvastaiseen suuntaan.

Heikki Joensuu

Vartijaimusolmukkeiden poisto rintasyövän hoidossa

Kainalon tyhjennys imusolmukkeista on rintasyöpäleikkaukseen liittyvä rutiinitoimenpide, johon kuitenkin saattaa liittyä haittoja, kuten yläraajan turvotustaipumusta tai hermovaurioita. Tiedot uudesta, tavanomaista säästävämmästä kainalon leikkaustekniikasta, ns. vartijaimusolmukkeiden poistosta, ovatkin saaneet runsaasti palstatilaa. Vartijaimusolmukkeilla tarkoitetaan niitä imusolmukkeita, joihin kasvaimesta tuleva lymfa ensimmäiseksi kulkeutuu. Ne voidaan tunnistaa leikkauksessa pienellä gammailmaisimella sen jälkeen, kun ensin kasvaimeen tai sen ympäristöön on ruiskutettu radioaktiivista teknetiumia. Teknetiumin asemesta tai sen lisäksi voidaan käyttää siniväriä.

Heikki Joensuu

Aberrantti krypta - mikä se on?

Paksusuolistamme löytyy valitettavan usein aberrantteja kryptia, jotka voivat olla paksusuolen adenooman ja syövän lähtökohtia, varoittaa tuore japanilainen tutkimus. Aberrantilla kryptalla tarkoitetaan suolen kryptaa, jonka poikkileikkaus on tavanomaista kryptaa suurempi, epiteeli paksumpi ja luumen on ovaali tai rakomainen pyöreän asemesta. Poikkeava krypta värjäytyy normaalia kryptaa tummemmaksi metyleenisinellä, ja siinä voi olla dysplasiaa, jolloin paksu epiteeli tukkii koko kryptan luumenin.

Heikki Joensuu

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030