Lääkepitoisuusmääritykset epilepsian hoidon seurannassa

Epilepsialääkkeiden pitoisuusmääritykset ovat hyödyllisiä erityisesti ongelmatilanteissa, lääkeannosten muutoksia suunniteltaessa ja silloin, kun potilas joutuu käyttämään useita lääkkeitä. Joskus niistä on apua myös potilaan hoitomyöntyvyyttä arvioitaessa. Pitoisuusmääritysten tulkintaongelmat ja viitealueiden suhteellisuus ovat kuitenkin viime vuosina nousseet huomion kohteeksi. Lisäksi on arvosteltu oireettomien potilaiden rutiinitutkimuksia. Hoitoratkaisut on joka tapauksessa tehtävä hyvän kliinisen arvion perusteella, ja lääkepitoisuusmäärityksiin ryhdyttäessä siihen on oltava selvä aihe.

Tapani Keränen, Jukka Peltola

Insuliinin valinnan ongelmat

Kesällä 75 vuotta täyttänyt insuliini on yksi lääketieteen suurista keksinnöistä. Se on mahdollistanut nuoruustyypin diabetesta sairastaville normaalin elämän, vaikka parantavaa hoitoa ei ole. Insuliinihoidon käytännön toteutuksessa eri insuliinivalmisteiden ja niiden käyttötapojen tuntemus sekä potilaan yksilölliset piirteiden ja kokemusten huomioon ottaminen takaavat parhaan tuloksen. Uuden lisävaihtoehdon ovat tuoneet lyhytvaikutteiset insuliinianalogit, joista ensimmäinen tuli Suomessa markkinoille tänä syksynä.

Juha Saltevo

Vanhusten lonkkamurtumat ja niiden ehkäisy

Vanhusten reisiluun yläosan murtumat eli lonkkamurtumat ovat niin inhimillisesti kuin taloudellisesti merkittävä kansanterveysongelma. Viimeisen 25 vuoden aikana lonkkamurtumien määrä on kolminkertaistunut Suomessa, ja on nyt noin 6 300 murtumaa vuodessa. Jos ehkäiseviin toimiin ei ryhdytä, murtumien määrä tulee vielä voimakkaasti lisääntymään 2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä vanhusväestön määrän lisääntyessä.

Pekka Kannus, Jari Parkkari, Jussi Heikkilä, Ilkka Vuori

Sydämen vajaatoimintaan liittyvä iskeeminen hepatiitti

Vaikeaan sydämen vajaatoimintaan liittyy usein maksastaasin pohjalta kehittynyt maksan toimintahäiriö, joka ilmenee maksaentsyymiarvojen nousuna ja lievänä keltaisuutena. Iskeeminen hepatiitti on harvinaisempi, ja se on useimmiten yhteydessä tilapäiseen verenpaineen laskuun. Oireena on potilaan äkillinen keltaisuus, johon ei liity kipuja. Transaminaasiarvot suurenevat voimakkaasti, samoin seerumin bilirubiiniarvo ja, toisin kuin maksastaasissa, bilirubiini on pääasiassa konjugoitumatonta. Tila korjaantuu tavallisesti muutamassa päivässä.

Mauno Härkönen

Miten priorisoida terveydenhuoltoa?

Priorisointi on tullut suomalaiseen keskusteluun laman myötä, vaikka rahanpuute ei olekaan ainoa syy pohtia lääketieteen ja terveydenhuollon valintoja. Käytännössä Suomessa tavallisinta on ollut piilopriorisointi, joko jonotuttamalla potilaita tutkimuksiin tai toimenpiteisiin tai hallinnollisilla päätöksillä, esimerkiksi asettamalla menoille katto, johon käytännön toiminta on sovitettava. Terveydenhuoltoon kohdistuvien odotusten ja voimavarojen ristiriita ei kuitenkaan näillä keinoilla ratkea. Tässä kirjoituksessa esitetään uudenlainen neljän strategian priorisointimalli.

Olli-Pekka Ryynänen, Markku Myllykangas

Lääkärien liikkuvuus Suomen ja muiden Euroopan Unionin jäsenmaiden välillä

Ennen EU:hun liittymistä viranomaistemme esittämät pahimmat pelot terveydenhuollon ammattihenkilöstön muuttotappiosta ovat osoittautuneet aiheellisiksi. Rahallinen menetys koulutuskustannuksina on tuntuva. Vuoden 1995 loppuun mennessä oli Suomesta poismuuttaneiden lääkäreiden koulutukseen kulunut arviolta noin 350 miljoonaa markkaa. Suomella ei näytä olevan valttikorttia, joka saisi eurooppalaiset hyvin koulutetut lääkärit kiinnostumaan työskentelystä täällä.

Juha Karvonen

Munasarjojen ablaatio pois koipussista

Munasarjojen kirurginen poisto tai sädetys oli ensimmäinen tehokas rintasyövän systeemihoito. Ny- kyään tämä hoito on paljolti syrjäytynyt solunsalpaajien ja lääkkeellisten hormonihoitojen tieltä. Erityisesti on varottu ablaatioon liittyviä akuutteja menopaussioireita ja mahdollisia aikaisen menopaussin aiheuttamia pitkäaikaisvaikutuksia. Lancetissa on nyt julkaistu meta-analyysi, johon on koottu tiedot kaikista tunnetuista satunnaistetuista rintasyövän liitännäishoitotutkimuksista, joissa on käytetty hoitona munasarjojen poistoa. Se perustuu peräti viidentoista vuoden seurantaan.

Heikki Joensuu

Optimaalinen antikoagulaatio - jälleen kerran

Syystäkin väitetään, että eteisvärinäpotilaan oikein toteutettu anti- koagulaatio on lääketieteen parhaimpia ennaltaehkäisykeinoja. Ongelmahan vain on, mikä on optimaalista antikoagulaatiota: liian suuriannoksinen hoito voi aiheuttaa vaarallisia vuotoja, liian heikko taas aivoinfarkteja sydänperäisen embolisaation vuoksi.

Robert Paul

Tehomarkkinoitu monikansallinen salmonellaepidemia

Salmonella agona -bakteerien runsaus havahdutti Englannin kansanterveyslaitoksen suolistobakteerilaboratorion tutkijat pari vuotta sitten. Bakteerit oli eristetty lähes poikkeuksetta lapsipotilaista, joilla oli juutalaisperäinen sukunimi. Epidemiologinen ravintovertailu osoitti sairastuneiden syöneen enemmän Israelissa valmistettuja välipaloja (savoury snacks) kuin verrokit. Näistä juutalaisen kosher-perinteen mukaan valmistetuista välipaloista löydettiinkin erittäin runsaasti S. agona -bakteeria.

Matti Viljanen

Tupakkamainonnan mahti 11-12-vuotiaisiin

Britanniassa tupakkamainonta on edelleen sallittua. Tupakkateollisuus ilmoittaa mainostavansa tuotteitaan vain aikuisille, ja tällöin tavoitteena on saada tupakoivat aikuiset muuttamaan savukemerkkiään mainostettavien tupakkamerkkien suuntaan. Eivät lapset kuitenkaan niin tyhmiä ole, etteikö mainostus ulottuisi heihinkin.

Robert Paul

Rinovirukset seniorikansalaisten riesa

Rinovirukset osoittautuivat Leicesterissä tehdyssä perusteellisessa tutkimuksessa tärkeimmäksi hengitystieinfektioita aiheuttavaksi virusryhmäksi yli kuusikymppisten keskuudessa. Tutkimuksessa seurattiin runsaan 500 henkilön terveydentilaa viikoittaisilla puhelinkontakteilla. Rinoviruksien osoittamiseen käytettiin ultraherkkää PCR-menetelmää.

Matti Viljanen

Tappava spongiforminen enkefalopatia lihankäsittelijällä

66-vuotias saksalainen mies kärsi viiden kuukauden ajan hermoston häiriöistä ja joutui lopulta sairaalaan. Hänellä oli älyllistä taantumista, muisti-, näkö- ja keskittymiskyvyn häiriöitä sekä hallusinaatioita. Potilaan suvussa ei tiedetty olevan dementiaa. Hänelle ei myöskään oltu tehty kudostensiirtoja tai neurokirurgisia toimenpiteitä. Loppuvaiheessa potilaalla oli mm. suun pakkoliikkeitä ja progressiivisesti kehittynyt mentaalinen häiriintyminen, joka johti akineettiseen mutismiin. Hän kuoli keuhkoemboliaan.

Pentti Huovinen

Uloshengitysilman typpioksidimääritys - hengitystietulehduksen uusi osoitin

Typpioksidin (NO) keskeinen osuus elintoiminnoissa on selvinnyt vasta muutamia vuosia sitten (1). Typpioksidi säätelee verisuonten jänteyttä sekä toimii hermoston ja tulehdusreaktioiden välittäjäaineena (2). Typpioksidimuodostuksen muutoksia on havaittu sydän- ja verisuonitaudeissa, keuhkosairauksissa sekä käyttäytymisen ja seksuaalitoimintojen häiriöissä (3,4).

Harri Lindholm, Tuula Lindholm, Pekka Malmberg, Pentti Tukiainen, Anssi Sovijärvi

Seulontamammografiassa koettu kipu ja epämukavuus

Kivun ja epämukavuuden kokeminen mammografiassa on yleistä, vaikkakaan kipu ei yleensä ole voimakasta. Rintasyöpäseulontaan kutsuttujen 50-vuotiaiden naisten kokemuksia kivusta ja epämukavuudesta selvitettiin kyselytutkimuksella. Naisilla, joilla oli kokemusta mammografiasta, kivun ja epämukavuuden odottaminen osoittautui tärkeimmäksi niitä selittäväksi tekijäksi. Sen sijaan mammografiassa ensimmäistä kertaa käyneillä naisilla etukäteisodotuksella ei ollut merkitystä, vaan kipua ja epämukavuutta selittivät eniten naisen jännittyneisyys sekä hänen kokemuksensa henkilökunnan suhtautumisesta. Henkilökunnan rooliin miellyttävän kuvausilmapiirin luomisessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti naisten ollessa ensi kertaa mammografiassa, jotta heille jäisi toimenpiteestä myönteinen muistikuva eikä seuraavaa kuvauskertaa tarvitsisi kivun takia jännittää.

Pilvikki Absetz, Arja R. Aro, Tuija Eerola, Martti Pamilo, Jouko Lönnqvist

Lääkäreiden lääkemääräykset vuonna 1995 Tietoja määristä ja kustannuksista

Suomalainen lääkäri määräsi vuonna 1995 korvattavia lääkkeitä keskimäärin noin 250 000 markalla. Eniten lääkkeitä määräsivät yleislääketieteen ja sisätautien erikoislääkärit. Noin 40 % kaikista lääkäreistä kirjoitti lääkkeitä satunnaisesti tai harvoin. Mikrobilääkkeet olivat selvästi yleisimmin määrätty lääkeryhmä. Nämä tiedot perustuvat Kelan konekieliseen reseptitiedostoon, johon tulee vuodessa tiedot yli 20 miljoonasta reseptistä.

Timo Klaukka, Jaana Martikainen, Pekka Koivisto

Virusmeningiittien laboratoriodiagnostiikan uudet menetelmät

Kesällä ja alkusyksystä 1996 todettiin Suomessa varsin laaja meningiittiepidemia, jossa sairastuneet olivat enimmäkseen 1980-luvulla syntyneitä. Virologiset tutkimukset osoittivat aiheuttajaksi enteroviruksen, echovirus 30:n. Uudet laboratoriodiagnostiset testit osoittautuivat sekä nopeiksi että luotettaviksi, ja niiden avulla päästiin etiologiseen diagnoosiin jo epidemian alkuvaiheessa.

Raija Vainionpää, Heikki Hyöty, Taina Routi, Timo Hyypiä

Uhkaavatko penisilliiniresistentit pneumokokit Suomea?

Penisilliinille ja muille beetalaktaamiantibiooteille vastustuskykyisiä pneumokokkeja on meillä toistaiseksi vähän, ja penisilliiniä suositellaan edelleen pneumokokki-infektioiden ensisijaiseksi lääkkeeksi. Entistä käytäntöä puoltaa myös se, ettei täydellisesti resistenttejä kantoja vielä ole, vaan suositusten mukaiset suuret lääkeannokset purevat vastustuskykyisimpiinkin muunnoksiin. Pneumokokkimeningiittien hoidossa aiheuttajabakteerin resistenssi kuitenkin on vaaratekijä, johon on varauduttava varsinkin jos tartunta on saatu esimerkiksi Etelä-Euroopasta.

Harri Saxén

Infektio ja ennenaikainen synnytys

Raskaana olevan naisen infektioiden tiedetään altistavan ennenaikaiselle synnytykselle ja yhä useammat tutkimukset ja havainnot viittaavat siihen, että huomattava osa ennenaikaisista synnytyksistä johtuu infektioista. Yleisimmin näissä tapauksissa bakteeriviljelyssä löytyy mykoplasmaryhmän patogeeneja, usein myös B-ryhmän streptokokki. Mekanismi, jolla infektio synnytyksen käynnistää, on epäselvä. Useimmissa antibioottihoitokokeiluissa ei hoidolla juurikaan ole saatu estetyksi ennenaikaisia synnytyksiä. Ennenaikaisen synnytyksen uhatessa nainen on kuitenkin syytä ottaa sairaalatarkkailuun, tutkia myös bakteerinäytteet ja hoitaa löytyneet tulehdukset.

Anna Alanen

Naisen virtsaputken divertikkeli

Naisen virtsaputken divertikkeli on edelleen huonosti tunnettu sairaus. Monilla hoitoon hakeutuneilla potilailla on ollut oireita jo kauan ennen kuin divertikkeli on todettu. Tärkeää onkin, että lääkäri osaa epäillä divertikkeliä ja muistaa tehdä gynekologisen tutkimuksen yhteydessä vetopalpaation. Oireettomat divertikkelit eivät vaadi hoitoa lainkaan. Monet vaivoja aiheuttavat divertikkelit saadaan oireettomiksi ilman leikkaustakin, esimerkiksi laajentamalla virtsaputkea ja antibioottihoidolla. Jos konservatiivinen hoito ei auta, on marsupialisaatio ensisijainen leikkausmenetelmä distaalisten divertikkelien ja emättimen kautta suoritettava divertikulektomia proksimaalisten divertikkelien hoidossa.

Maria Laine, Pentti Kiilholma

Pitkäaikaisen ahtauttavan keuhkosairauden uudet kansainväliset hoitosuositukset

Vuoden 1995 lopulla julkaistiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa konsensuslausumat pitkäaikaisen ahtauttavan keuhkosairauden (COPD) hoidosta. Suositusten tavoitteena on edistää tämän keuhkokudosta tuhoavan yleisen sairauden tunnistamista ja sitä sairastavien pääsyä asianmukaiseen hoitoon. COPD on nykyään teollisuusmaiden merkittävin keuhkosairaus. Esiintyvyydeltään se on vähintään yhtä yleinen kuin astma, mutta hoitopäiviä ja kuolleisuutta tauti aiheuttaa enemmän kuin astma. Julkaistuja suosituksia voidaan käyttää perustana myös meillä toivottavasti käynnistettävässä COPD:n kansallisen hoito- ja tutkimusohjelman suunnittelussa.

Timo Keistinen, Kari Kk Venho