Lihansyöjästreptokokin temput paljastumassa

Eräät A-streptokokkiserotyypit (yleisimmin T1M1) äityvät joskus aiheuttamaan nopeasti eteneviä nekrotisoivia faskiitteja, myonekrooseja ja rabdomyolyysejä. Aiheuttamansa kudostuhon vuoksi media on ryhtynyt nimittämään näitä streptokokkeja lihansyöjiksi. Nekrotisoituneen kudoksen histologiassa on yksi outo piirre, joka voi selittää, miksi bakteeri pääsee rällästämään mielin määrin: vaikka bakteereita on kudoksessa massoittain, neutrofiilejä sieltä ei löydy juuri lainkaan. Jollakin tavalla streptokokki estää näiden ensipuolustuksen sotureiden saapumisen paikalle.

Matti K. Viljanen

Vulvan vestibuliitissa siemennesteen vasta-aineita

Vulvan vestibuliitti -oireyhtymä (VVS) on tilanne, jossa kyseisen alueen koskettaminen johtaa voimakkaaseen paikalliseen kipuun. Lihasspasmin takia yhdyntä on mahdotonta, ja kipu voi jäädä myös pidemmäksi aikaa. Joskus mekaaninen ärsyke, vaikkapa pyörällä ajaminen, saa oireen esille. Tilanteen etiologiasta ja diagnostiikastakin on vaihtelevia käsityksiä, ja terminologia vulvan yleisemmän kipuilun, vulvodynian, kanssa on osittain sekavaa.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Niasiini ei estä diabetesta

Koe-eläimillä niasiini eli nikotiiniamidi eli B3-vitamiini estää diabeteksen ilmaantumisen, ja myös ihmisen diabeteksen ehkäisyn suhteen on tälle vitamiinille asetettu paljon toiveita. Kollega Mikael Knipin apulaiskoordinoimaan ENDIT-megatutkimukseen akselilla EU-USA-Kanada värvättiin diabeetikkojen sukulaisia, joilla oli oraalisen glukoosirasituskokeen mukaan terve glukoosiaineenvaihdunta, mutta saarekesoluvasta-aineita veressään. He saivat sokosti joko 1 200 mg/m2 nikotiiniamidia (n = 276) tai lumelääkettä (n = 276) päivittäin 5 vuoden ajan. Seurannassa 82 henkilölle edellisestä ja 72:lle jälkimmäisestä ryhmästä kehittyi diabetes. Nikotiiniamidi ei siis valitettavasti ehkäise diabetesta.

Robert Paul

Lyhyesti: Oireettomat päivät hyvä astman hoidon onnistumisen mittari

Länsinaapurissamme selvitettiin kustannus-hyötyanalyysilla 298 aikuisen potilaan joukossa astman hoidon onnistumista, potilaiden tyytyväisyyttä, halukkuutta vaihtaa hoitoa jne. Potilaista 123 käytti inhaloitavaa steroidia ja lyhytvaikutteista bronkodilataattoria, 87 eri inhalaattoreista steroidia ja pitkävaikutteista bronkodilataattoria; kiinteä kombinaatio oli 88:lla. Tärkeimmäksi onnistunutta hoitoa kuvaavaksi mittariksi osoittautuivat oireettomat päivät. Naapurin puolella ruoho tuntui vihreämmältä, sillä 85 % piti muuta kuin nykyistä hoitoaan parempana. Kombinaatioinhalaattorin suosio oli vankka (50 %), ja nopeaa bronkodilatoivaa vaikutusta arvostettiin. Potilaat olisivat olleet halukkaita maksamaan 328 kruunua/kk parempaan hoitoon siirtymisestä. Vaikka selvityksestä jää hieman kaupallinen maku, siinä on kuitenkin tuotu esiin arvokkaita aspekteja nykypäivän astman hoidosta.

Hannu Puolijoki

Alaraaja-amputaatiot Hus-piirissä - tukkeavan valtimotaudin merkitys korostumassa

Yleisin alaraaja-amputaation syy on kriittinen iskemia, johon usein liittyy diabetes. Omatoimisesti selviytyvälle potilaalle tehdään sääri- tai reisiamputaatio vain, jos raajaa ei voi pelastaa verisuonikirurgisella ohitusleikkauksella.

Elina Eskelinen - Eeva-Maija Hietala - Henrik Sell - Leena Kauppila, Ilkka Mäenpää - Juha Pitkänen - Päivi Salminen-Peltola - Suvi Leutola, Antti Eskelinen - Aarne Kivioja - Erkki Tukiainen - Asko Lukinmaa, Peter Brasken - Mauri Lepäntalo

Yhdistelmäpillereiden riskit ja sivuvaikutukset

Ehkäisypillerit tarjoavat tehokkaan ehkäisyn lisäksi useita hyötyjä käyttäjille.

Helena Tinkanen - Satu Suhonen

Suositus kliinisen kemian perustutkimusten viiteväleistä

Tavallisimpien kliiniskemiallisten tutkimusten viitevälit suositetaan muutettaviksi 1.5.2004 pohjoismaisen viitearvoprojektin tulosten mukaisiksi.

Jarkko Ihalainen - Kari Pulkki - Solveig Linko - Esa Hämäläinen, Matti Laitinen - Virva Huotari - Minna Loikkanen, Ulla-Riitta Nordberg - Olli Peltola - Veli Kairisto

Lapsuuden traumaperäinen stressireaktio ja kognitiivis- behavioraalinen terapia

Lapsuuden erilaisista traumakokemuksista johtuva psyykkinen oireilu on yleistä.

Kirsti Kumpulainen

Huumausaineisiin liittyvien ja samanaikaisten muiden mielenterveyshäiriöiden takia toteutuneet sairaalahoidot 1987-2002

Huumausaineiden käytön tasaisesta lisääntymisestä on ollut lähinnä joihinkin valikoituneisiin kyselytutkimuksiin perustuvia viitteitä koko 1990-luvun. Samaan aikaan psykiatrisen erikoissairaanhoidon piirissä on tehty havaintoja huumausaineongelmien lisääntymisestä mielenterveyspotilailla. Asiaa ei ole kuitenkaan selvitetty systemaattisesti.

Sami Pirkola - Kristian Wahlbeck

Alueelliseen tuotantomalliin liittyvä laboratoriotoiminnan tehostamispotentiaali

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on tehty laboratoriopalveluja koskeva mittava rakennemuutos. Sairaanhoitopiirin liikelaitoksena toimiva organisaatio vastaa pääpiirteiltään sellaista alueellista tuotantomallia, joka on kansallisessa terveydenhuoltohankkeessa asetettu tavoitteeksi julkisten laboratoriopalvelujen kehittämiselle.

Ari Miettinen - Tuija Kärppälä - Leila Ahtiala, Pauli Vuorinen - Erkki Seppälä - Pekka Rissanen

Mitä käytännössä tarkoittaa yhteisymmärrys hoidosta

Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 6. pykälä edellyttää, että potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Säännöksen perusteella katsotaan vakiintuneesti, että potilaan suostumus on hoidon luvallisuuden edellytys.

Lasse Lehtonen

Sylkirauhasten kuvantaminen ja tahdosta riippumattoman hermoston toiminta primaarisessa Sjögrenin syndroomassa

27.2.2004 Oulun yliopisto

Raija Niemelä

Coxsackievirusinfektioiden ja oksidatiivisen stressin välittämä beetasoluvaurio

5.3.2004 Helsingin yliopisto

Suvi Rasilainen

Perhesuunnittelu - erityisesti raskaudenehkäisy terveyskeskuslääkärien ja väestön näkemänä

6.3.2004 Tampereen yliopisto

Anna-Leena Kirkkola

Äkillinen tärykalvotulehdus alle 2-vuotiailla lapsilla

12.3.2004 Tampereen yliopisto

Mikko Kotikoski

Suomalaisen tautiperinnön CLN5-tauti

12.3.2004 Helsingin yliopisto

Ville Holmberg

alfaV-integriinit syövässä

19.3.2004 Turun yliopisto

Pekka Koistinen

Lyhyesti: Äitien tupakointiin voidaan vaikuttaa lastenneuvolassa

Amerikkalaisessa tutkimuksessa satunnaistettiin alempaan sosiaaliryhmään kuuluvat tupakoivat äidit (n = 303) tehostetun ja tavanomaisen neuvonnan ryhmiin. Mini-interventioon kuului lääkärin motivoiva kehotus, kirjalliset ohjeet ja lyhyt keskustelu hoitajan kanssa. Lisäksi äitiin otettiin yhteyttä puhelimitse kolmesti seuraavien kuukausien aikana. Vuoden seurannassa ryhmien välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä; 13,5 % interventio- ja 6,9 % vertailuryhmän äideistä oli tupakoimatta. Tulosta voidaan pitää hyvänä, koska kohteena oli yksi tupakkavalistuksen vaikeimmista ryhmistä. Miten meillä? Vajaa 20 % maamme äideistä tupakoi. Siinä haastetta Käypä hoito -suositukselle.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Pleuranesteen gammainterferoni hyvä tubipleuriitin erottelija

Pleuranesteen alkuperän selvittely ei aina ole helppoa, ja erityinen haaste on toisinaan nesteen alkuperän todistaminen tuberkuloottiseksi. Eri merkkiaineita on tässä suhteessa kokeiltu. Japanilaiset ovat tutkineet asiaa ja totesivat 55 potilaalla (20:llä muuten varmistettu tubipleuriitti, 35:llä muu etiologia) pleuranesteen gammainterferonin parhaaksi erottelijaksi sekä sensitiivisyyden että spesifisyyden suhteen; muina markkereina olivat mm. adenosiinideaminaasi ja muutamat interleukiinit. Kirjoittajat suosittelevat gammainterferonin määrittämistä rutiiniluonteisesti, jos tubipleuriittia epäillään, vaikka kulut ovatkin adenosiinimääritystä suuremmat.

Hannu Puolijoki

Hyviä ja huonoja uutisia diabeteksen ja dementian yhteyksistä

Diabetes lisää dementian riskiä. Tiedon kertyessä Alzheimerin taudin riskitekijät limittyvät yhä enemmän verisuonitautien riskitekijöiden kanssa. Nyt on suuressa Nurses' health study -tutkimuksessa osoitettu lisäksi, että riski on suorassa suhteessa diabeteksen kestoon ja että lääkehoito vähentää muistin heikkenemisen riskiä.

Kaisu Pitkälä