Tekevätkö hoitajat sen paremmin? Kansallisen terveydenhuoltoprojektin ja mm. lääkäripulan (?) siivittämänä Suomessa keskustellaan lääkärien ja hoitajien työjaosta. Oman lisänsä aiheeseen tuo tuore brittitutkimus. Hannu Puolijoki Lehti 37: Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Virtsankarkailu on yleistä myös synnyttämättömillä naisilla Virtsanpidätyksen ongelmat vaivaavat lähes joka toista naista vuosien mittaan. Amerikkalaisen arvion mukaan virtsankarkailu on kahdeksanneksi yleisin naisväestön krooninen sairaus. Alatiesynnytykseen liittyvää lantion rakenteiden traumaa on pidetty tärkeänä syynä, mutta ongelma osoittautui yllättävän yleiseksi myös synnyttämättömillä naisilla - nunnilla. Pertti Kirkinen Lehti 37: Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Aivojen palkitsemisjärjestelmän toiminta muuttunut depressiossa? Aivojen mesokortikolimbisen dopaminergisen hermoratajärjestelmän on todettu välittävän mielihyvän ja motivaation tunnetta, ja sen vuoksi sitä kutsutaan aivojen palkitsemisjärjestelmäksi. Mm. nikotiini, kokaiini ja dekstroamfetamiini vaikuttavat tätä järjestelmää stimuloiden, mikä saattaa selittää niiden riippuvuutta aiheuttavan luonteen. Stimuloiva vaikutus välittyy dekstroamfetamiinin dopamiinin vapautumista lisäävän vaikutuksen kautta. Raimo Kr Salokangas Lehti 37: Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Lyhyesti: Levosimendaani tehokas vaikeassa vajaatoiminnassa Kalsiuminherkistäjä levosimendaani osoittautui kansainvälisessä LIDO-tutkimuksessa selvästi paremmaksi vaikean vajaatoiminnan hoidoksi kuin perinteinen dobutamiini. Tähän satunnaistettuun tutkimukseen osallistui yli 200 potilasta, joiden katsottiin tarvitsevan inotrooppilääkitystä vajaatoiminnan vaikeutumisvaiheen hoitoon. Vuorokauden kestoinen levosimendaani-infuusio korjasi merkittävästi vajaatoiminnan hemodynaamisia muutoksia 28 %:lla potilaista, dobutamiini vain 15 %:lla. Lääkkeestä saattaa olla ennusteellistakin hyötyä, sillä puolen vuoden seurannassa levosimendaanilla hoidettujen potilaiden kuolleisuus oli pienempi (26 % vs 38 %). Suomalaislääke näyttää siis olevan erinomainen valinta silloin, kun vaikean vajaatoiminnan hoidossa tarvitaan inotrooppitukea. Juhani Airaksinen Lehti 37: Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Lyhyesti: Leukotrieeniantagonisti vai teofylliini lievässä astmassa - steroidiannoksen suurentaminen paras vaihtoehto Tsafirlukastin (20 mg x 2/pv) ja teofylliinin (200-300 mg/pv) antamaa lisähyötyä tutkittiin 24 astmaatikolla, joilla peruslääkityksenä oli hyvin pieniannoksinen inhaloitava beklometasoni (100 myyg/pv). Metakoliinialtistuksen tulosten perusteella bronkiaalinen reaktiivisuus väheni enemmän, kun peruslääkitykseen tuli mukaan tsafirlukasti. Sen sijaan on huomattava, että steroidiannoksen suurentaminen monoterapiana 400 myyg:aan päivässä osoittautui kuitenkin vielä paremmaksi vaihtoehdoksi, ja se on myös suositusten mukainen käytäntö. Hannu Puolijoki Lehti 37: Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Äkilliset sepelvaltimotautikohtaukset Itä-Suomessa vuosina 1983-1992 (II) Hoidon porrastuksen toteutuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä Sepelvaltimotauti ja sen vakavat kohtausmuodot aiheuttavat suuren sairaalakuormituksen. Terveydenhuoltojärjestelmän on mietittävä huolellisesti strategiansa taudin ehkäisyssä ja hoidossa. Huomioon on otettava paikalliset olosuhteet ja resurssit. Uudet hoitomuodot pakottavat arvioimaan hoidon toteutuksen strategiaa määrävälein. Työikäisen väestön vakavien sepelvaltimotautikohtausten hoito muuttui tutkimusjakson aikana erikoissairaalapainotteisemmaksi. Tutkimusalueelle suunniteltu sydäninfarktin hoidon järjestely porrastusperiaatteen mukaan osoittautui toimivaksi. Matti Ketonen, Harri Mustaniemi, Pertti Palomäki, Juha Mustonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Jorma Torppa, Veikko Salomaa Lehti 37: Alkuperäistutkimus 37/2002 Kommentteja
Kaulavaltimoahtauman kirurgisen hoidon aiheet Aivohalvaus on merkittävä sairaus yksilötasolla ja kansantaloudellisesti. Iskeemisen aivoinfarktin yleisin syy on kaulavaltimohangan ja sisemmän kaulavaltimon tyven ahtauma, joka syntyy tavallisimmin valtimonkovetustaudin seurauksena. Kirurgisesti hoidettaessa poistetaan ahtauma avoleikkauksella tai pallolaajennuksella. Jos oireinen ahtauma on yli 70 %, saavutetaan leikkauksella selkeä hyöty konservatiiviseen hoitoon verrattuna. Tätä vähäisempien ahtaumien leikkaushoitoa on mietittävä tarkoin tapauskohtaisesti ottaen huomioon toimenpiteeseen edelleenkin liittyvät huomattavat riskit. Maarit Heikkinen, Rainer Zeitlin, Juha Salenius Lehti 37: Katsausartikkeli 37/2002 Kommentteja
Aivotrauman saaneiden lasten ennuste ja kuntoutus Tapaturmaisesti tai hapenpuutoksesta aiheutuva aivovamma voi aiheuttaa merkittäviä toimintakykyä rajoittavia jälkioireita. Yleisimpiä ovat liikunnalliset ongelmat ja käytöshäiriöt. Hankitun aivovamman saaneiden lasten ja nuorten ennuste sekä heidän tarvitsemansa kuntoutus ovat oleellisesti erilaiset kuin synnynnäisistä vammoista kärsivillä. Kuntoutus tulisi aloittaa välittömästi peruselintoimintojen vakioimisen jälkeen, vaikka potilas olisi vielä tajuton. Tavoitteena on aiheuttaa keskushermostossa vasteita liikkeisiin ja vahvistaa kehon asennon säätelyä. Varhaisvaiheen stimulaation jälkeen kuntoutusta tulee jatkaa suunnatulla neuropsykologisella ja sosiaalisella kuntoutuksella. Lennart von Wendt, Ingrid Emanuelson Lehti 37: Katsausartikkeli 37/2002 Kommentteja
Aivolisäkkeen insidentalooma Pään alueen ja aivojen kuvaukset paljastavat varsin usein sivulöydöksenä aivolisäkkeen alueen muutoksen, jonka luonne ja merkitys on epäselvä kliinikolle. Ruumiinavausten ja radiologisten tutkimusten perusteella aivolisäkkeen pienet adenoomat ja kystat ovat verraten tavallisia kaikenikäisillä henkilöillä, eivätkä ne seurannassa juurikaan kasva tai aiheuta aivolisäkkeen vajaatoimintaa. Huomattavasti edellisiä harvemmin sattumalöydöksenä todettavat aivolisäkkeen kookkaat kasvaimet edellyttävät aina huolellista hormonaalista selvittelyä ja radiologista seurantaa, koska osa niistä voi kasvaa ja johtaa leikkaushoidon tarpeeseen. Timo Sane, Leena Valanne Lehti 37: Katsausartikkeli 37/2002 Kommentteja
Gynekologi-yhdistykseltä tulossa kannanotto hormonikorvaushoidosta Yksiselitteisiä vastauksia ei ole olemassa Kesälaitumilta palanneet lääkärit ovat saaneet yhä tiuhempaan tahtiin vastailla huolestuneiden naisten kyselyihin hormonikorvaushoidon turvallisuudesta. Monet naiset kaipaisivat nyt selkeää vastausta siihen, pitääkö hormonikorvaushoito lopettaa heti tai jättää kokonaan aloittamatta. Ulla Järvi Lehti 37: Terveydenhuolto 37/2002 Kommentteja
Hormonikorvauslääkkeisiin Yhdysvalloissa uusia varoituksia Wyeth on vastikään liittänyt hormonikorvauslääkkeisiinsä uusia varoituksia. Juhana Idänpään-Heikkilä Lehti 37: Terveydenhuolto 37/2002 Kommentteja
Toimintakyvyn arviointi sydän- ja verisuonisairauksissa Työkyvyn arvioinnin osuvuutta on viime vuosina pyritty parantamaan monin keinoin. B-todistuslomake on uusittu siten, että se paremmin ohjaa kirjoittajaa selvittämään mm. eläkkeenhakijan toimintakykyä ja kuntoutusmahdollisuuksia. Lääkäreitä on koulutettu työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien arvioinnissa. Työkyvyn arvioinnin perustana ovat oikea diagnoosi ja oikein suoritetut toimintakykymittaukset. Toimintakykymittauksia käytetään eri sairausryhmissä varsin vaihtelevasti. Niiden yhdenmukainen käyttö ja tulkinta parantavat työkyvystä tehtäviä arvioita. Harri Lindholm, Risto Sala, Seppo Mattila Lehti 37: Terveydenhuolto 37/2002 Kommentteja
Medline kliinikon tietokantana PubMed ja Ovid Web Gateway -käyttöliittymien vertailua Medline on yhä edelleen kliinikon tärkein portti julkaistuihin tieteellisiin tutkimuksiin. Medline itsessään ei ole juurikaan perusrakenteeltaan muuttunut vuosien kuluessa, mutta ympäristö, jossa sitä käytetään, on sitäkin enemmän. Siksi käyttäjien ja organisaatioiden tulee tarkasti miettiä, minkälaisella käyttöliittymällä Medlinea tänään hyödynnetään. Jukka Englund Lehti 37: Terveydenhuolto 37/2002 Kommentteja
Hengitysteiden tulehdusvasteen määrittäminen kosteusvauriorakennuksissa altistuneilla henkilöillä 7.6.2002 Kuopion yliopisto Minna Purokivi Lehti 37: Väitös 37/2002 Kommentteja
Hypertrofisen kardiomyopatian geneettinen tausta Itä-Suomessa 7.6.2002 Kuopion yliopisto Pertti Jääskeläinen Lehti 37: Väitös 37/2002 Kommentteja
Suonensisäinen ultraäänitehosteaine gynekologisessa kuvantamisessa 7.6.2002 Kuopion yliopisto Maija-Riitta Ordén Lehti 37: Väitös 37/2002 Kommentteja
Indusoituvan typpioksidi-syntaasin iNOS:n ja COX-2:n merkitys tulehduksellisissa suolistosairauksissa 11.6.2002 Helsingin yliopisto Esko Kankuri Lehti 37: Väitös 37/2002 Kommentteja
Kouluympäristön liittyminen lasten mielenterveyteen 11.6.2002 Helsingin yliopisto Heidi Somersalo Lehti 37: Väitös 37/2002 Kommentteja
Uusia, molekyylibiologiseen teknologiaan pohjautuvia menetelmiä syöpätautien ennusteen määrittämiseksi 14.6.2002 Helsingin yliopisto Jakob Stenman Lehti 37: Väitös 37/2002 Kommentteja
Lyhyesti: Kolarin jälkeiset unihäiriöt ennakoivat traumaperäistä stressireaktiota Unihäiriöt ovat tyypillisiä traumaperäisestä stressireaktiosta kärsivillä potilailla, mutta niiden suhdetta häiriön puhkeamiseen ei ole tutkittu prospektiivisesti. Israelilaisessa tutkimuksessa seurattiin 102:ta liikenneonnettomuudessa ollutta henkilöä vuoden ajan. Heistä 26:lla (25 %) täyttyivät traumaperäisen stressireaktion kriteerit, vertailuryhmässä ei kenelläkään. Stressireaktioon sairastuneilla oli kuukauden kuluttua kolarista unihäiriöitä enemmän kuin muilla kolarissa olleilla ja vertailuryhmässä. Traumaperäinen stressireaktio on siis varsin yleinen autokolarista selvinneillä, ja vielä kuukauden kuluttua kolarista ilmenevät unihäiriöt voivat merkitä sitä. Tässä vaiheessa aloitettu aktiivinen hoito voikin estää häiriön kehittymisen pidemmälle. Raimo Kr Salokangas Lehti 36: Lääketieteen maailmasta 36/2002 Kommentteja
Psykoterapia kohensi elämänlaatua Tiede Psykoterapia kohensi elämänlaatua Lääkärien on tärkeää lähestyä asioita myös lääketiedettä laajemmin ja huomioida asiakkaan kokonaisvaltainen tilanne, väittelijä katsoo.
Valinnanvapaus jää Kainuussa kauas Mielipide Valinnanvapaus jää Kainuussa kauas Vain yksi lääkäriasema pitkien välimatkojen maakunnassa lähti mukaan Kelan kokeiluun, kirjoittaa Anne Seppänen.
Korvavaha ennustaa sairauksia Lääketieteen maailmasta Korvavaha ennustaa sairauksia Apua voi olla syövän varhaisessa toteamisessa tai Parkinsonin taudin diagnoosissa.
Pirhalle huomautus lääkäreiden riittävyydestä Terveydenhuolto Pirhalle huomautus lääkäreiden riittävyydestä Lääkäreitä kohden on ollut yli tuhat opiskelijaa suositusta enemmän. Avoin artikkeli
TTL: Tarvitaan uusia keinoja käsitellä työkyvyn haasteita Terveydenhuolto TTL: Tarvitaan uusia keinoja käsitellä työkyvyn haasteita Uhkana on, että työntekijöiden kokemustiloja määritellään yhä useammin oireiksi ja häiriöiksi. Avoin artikkeli
Sydän- ja verisuoniterveys tukee ajattelukykyä Tiede Sydän- ja verisuoniterveys tukee ajattelukykyä Alzheimerin tautiin liittyvien valtimoperäisten aivoimpulssien mittaamiseen on kehitetty uusi menetelmä.
