Hermo-verisuonipunoksen säästäminen prostatektomiassa

Radikaaleissa prostatektomioissa keskimäärin lähes 30 %:ssa kasvain ulottuu resektiopintaan. Näissä tilanteissa riski biokemiallisen, paikallisen tai levinneen eturauhassyövän kehittymisestä on selvästi tavallista suurempi. Tosin radikaaliin prostatektomiaan tulevista potilaista yhä suuremmalla osalla tauti diagnosoidaan seerumin suurentuneen PSA:n perusteella, jolloin positiivinen resektiopinta on selvästi epätodennälöisempi kuin diagnoosin perustuessa jo tunnettavissa olevaan kasvaimeen.

Ossi Lindell

Keuhkoklamydia altistaa hengitysteiden muille sairauksille

Länsinaapurissa on selvitetty Kopparbergin alueella, miten Chlamydia pneumoniae -infektion sairastaminen vaikuttaa muuhun myöhempään hengitystieoireistoon ja mm. metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin tai indikaattoreihin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Leptiini - uusi verisuonisairauksien vaaratekijä?

Ylipaino lisääntyy epidemian tavoin länsimaissa. Lihavuuteen liittyy monia perinteisiä valtimotautien vaaratekijöitä. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota myös leptiiniin, rasvasolujen tuottamaan peptidihormoniin, jonka epäillään myös selittävän ylipainoon liittyvää valtimosairauksien vaaraa. Tutkimusten mukaan leptiini saattaa jäykistää verisuonia, vaikuttaa haitallisesti endoteelin toimintaan, lisätä sympaattisen hermoston aktiivisuutta ja nostaa verenpainetta...

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Lisämaustetta keuhkoahtaumataudin lääkehoitojen keitokseen

Melko suuresta, 691 COPD-potilaan aineistosta tutkittiin, auttaako flutikasonin ja salmeterolin yhdistelmä paremmin kuin samat aineet yksin. Lääkkeet annettiin Diskuksella kahdesti päivässä; flutikasonin kerta-annos oli 500 myyg ja salmeterolin 50 myyg. Ennen lääkitystä mitattu FEV1 nousi yhdistelmälääkityksellä tehokkaimmin, samoin lääkityksen jälkeinen FEV1. Myös hengenahdistusta mittaavaan indeksiin yhdistelmän teho oli parempi kuin erillisten lääkitysten. Kaikissa vertailuissa lumevaihtoehto oli kehnoin. Tutkijoiden päätelmät olivat optimistisia: yhdistelmä parantaa keuhkoahtaumapotilaan vointia ja vähentää hengenahdistusta. Täytyy kuitenkin muistaa steroiditutkimuksista tässä taudissa saadut osin kehnot tulokset - eli lisätutkimusta tarvitaan. Tosin osa potilaista saa huomattavaa hyötyä steroideista, joten hoitokokeilu lienee usein aiheellinen.

Hannu Puolijoki

Rasvahiivojen luokitus täsmentyy

Jo vuosisadan ajan on tiedetty, että pityriasis versicolor eli savipuoli on ihmisen iholla elävien rasvahiivojen aiheuttama. Rasvahiivat voivat myös pahentaa atooppisen ja seborrooisen ekseeman oireita sekä aiheuttaa folli-kuliittia ja joskus jopa systeemisiä infektioita. Nykytietämyksen mukaan rasvahiivalajeja on seitsemän ja niitä kaikkia esiintyy suomalaisissa potilasnäytteissä. Malassezia globosa on yleinen pityriasis versicolorin aiheuttaja Euroopassa, kun taas systeemisiä infektioita aiheuttavat etupäässä Malassezia furfur ja Malassezia pachydermatis. Eri rasvahiivalajien ekologiaa iholla ja osuutta eri tauteihin ei vielä tunneta riittävästi, mutta uusien lajien erottaminen helpottanee niiden aiheuttamien tautien tutkimusta.

Hanna Ranta, Jouni Issakainen, Päivi Lintu

Akuutin eteisvärinäkohtauksen hoito

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Akuutti eteisvärinäkohtaus aiheuttaa monia oireita, jotka saavat potilaan herkästi hakeutumaan lääkärin hoitoon. Eteisvärinän hoidossa ryhmän IC rytmihäiriölääkkeet ovat syrjäyttäneet aiemmin varsin yleisesti käytetyn kinidiinin, ja sähköiseen rytminsiirtoon käytetään yhä yleisemmin bifaasisia defibrillaattoreita. Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus on muuttanut käsityksiämme eteisvärinäkohtauksen antikoagulaatiohoidosta. Katsauksessa esitellään akuutin eteisvärinäkohtauksen uusia hoitovaihtoehtoja ja annetaan käytännönläheisiä vinkkejä eteisvärinän akuuttihoitoon.

M J Pekka Raatikainen

Hypnoosin hermostolliset mekanismit ja kliininen käyttö Uusia tutkimustuloksia

Hypnoosin kliininen käyttö lienee hitaasti vapautumassa historiallisista rasitteistaan - mystiikan ja liikaa lupailevien markkinahypnotisoijien vaikutuksesta. Positroniemissiotomografia ja herätevastetutkimukset ovat viime vuosina antaneet lisää tietoa hypnoosin vaikutusmekanismeista. Eri hoitomuotoja vertailevat systemaattiset tutkimukset taas ovat antaneet hypnoosista hyvin myönteisen kuvan monissa operatiivisissa, yleislääketieteellisissä ja psykiatrisissa käyttötarkoituksissa. Hypnoosin mielekäs oikeudellinen käyttö on sen sijaan hyvin vähäistä.

Hannu Lauerma

Itsemurhaan altistavat kognitiiviset mallit

Pelkkä mielialan mataluus tai ahdistava elämäntilanne ei johda itsemurhaan. Negatiivisilla, omaa minää, muita ihmisiä tai tulevaisuutta käsittelevillä ajatussisällöillä on huomattava merkitys mielialan ja käyttäytymisen säätelyssä. Varhain kehittyneet kielteiset sisäiset mallit aktivoituvat kriittisissä elämänvaiheissa. Ajatukset, tunteet, käyttäytyminen ja taustalla olevat kognitiiviset skeemat vaikuttavat vastavuoroisesti toisiinsa. Erityisesti toivottomuusajattelu, negatiivinen minäkäsitys, yleistykset ja kognitiivinen jäykkyys altistavat itsemurhalle. Kognitiivisten vääristymien tunnistaminen ja ratkaisuvaihtoehtojen löytäminen jopa estävät itsemurhia.

Päivi Meretoja, Juhani Laakso

Lääkärien arviot terveyskeskusten toimivuudesta Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus 2002 -tutkimus II

Terveyskeskuksen toimivuus vaikuttaa oleellisesti lääkärien työviihtyvyyteen. Toimivuuteen vaikuttavat mm. yhteistyö terveyskeskuksen eri työntekijäryhmien välillä, sijaisten saatavuus, vastuuväestön koko, terveyskeskuksen johtamistyyli ja lääkärien täydennyskoulutusmahdollisuudet. Terveyskeskuslääkärit arvioivat terveyskeskuksen toimivuutta 24-kohtaisella kysymyksellä, joka kuului Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus 2002 -tutkimukseen. Parhaat toimivuusarviot saivat ne terveyskeskukset, joissa oli yleislääketieteeseen erikoistuneita lääkäreitä, vastuuväestön koko oli kohtuullinen ja yhteistyö eri työntekijäryhmien välillä toimi hyvin.

Arto Vehviläinen, Jorma Takala, Outi Haggren, Tuuli Vihola, Esko Kumpusalo

Mikä nuoren lääkärin työssä uuvuttaa ja kyynistää?

Nuorten lääkärien työ-uupumus on yleistä. Noin kaksi kolmasosaa nuorista mieslääkäreistä oli kyynistyneitä ja lähes yhtä moni koki myös uupumusasteista väsymystä. Nuorista naislääkäreistä kyynistyneitä oli joka toinen ja uupumusasteista väsymystä oli lähes kolmella neljästä. Työuupumukseen oli yhteydessä riittämättömäksi koetut työvalmiudet, liian suuri työsidonnaisuus, tyytymättömyys ammatinvalintaan, pelko valituksen, kanteen tai syytteen kohteeksi joutumisesta, huonot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, fyysisen väkivallan tai uhkailun pelko ja liian vähäiset konsultaatiomahdollisuudet.

Saara Töyry, Leena Nykänen, Pirjo Manninen, Kimmo Räsänen, Santero Kujala, Kaj Husman

Oikaisu artikkeliin: Hengitysapuvälineiden käyttö Suomessa I

Lääkärilehdessä 48/2002 ilmestyneessä artikkelissa Päivi Hämäläinen, Anne Pietinalho ja Kaisa Puttonen Hengitysapuvälineiden käyttö Suomessa I kuvion 1 käyrissä oli virhe. Julkaisemme tässä kuvion uudelleen oikeassa muodossa.

Päivi Hämäläinen, Anne Pietinalho, Kaisa Puttonen

Kokemuksia hengitysapuvälinerekisteristä II

Hengityshoitolaitteita käyttävien potilaiden määrä lisääntyy. Samalla kasvaa tarve hallita hoidon vaikuttavuutta, laatua ja kustannuksia. Useissa maissa on hengityshoitorekisterejä, joista on saatu hyviä kokemuksia. Suomessa ei ole valtakunnallista hengityshoitorekisteriä. Hengitys ja Terveys ry. toteuttaa yhteistyössä Lapin ja Etelä-Karjalan keskussairaaloiden kanssa hengityshoitorekisterin pilottikokeilua. Pilottikokeilun ensimmäisen vaiheen tulosten mukaan sairaaloiden kriteerit hoidon aloitukseen ovat melko samanlaiset, mutta potilasaineistot eroavat toisistaan.

Päivi Hämäläinen, Anne Pietinalho, Kaisa Puttonen, Ritva Kauppinen, Tuula Toljamo

Lääkärien jatkokoulutukseen muutoksia vuoden 2003 alusta

Erikoislääkärikoulutukseen ja perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen on tulossa muutoksia ensi vuoden alusta. Terveyskeskusjakson vähimmäiskesto pitenee 9 kuukauteen ja yliopistosairaalan ulkopuolisen palvelun osuus erikoistumisesta kasvaa vähintään puoleen useimmilla erikoisaloilla. Muutokset koskevat erikoistumisensa ensi vuoden alun jälkeen aloittavia. Lisäksi erikoislääkärin hallinnon pätevyys jatkuu nykymuodossaan vuoden 2005 loppuun.

Hannu Halila

Stakes täytti kymmenen vuotta

Kymmenen vuotta sitten Suomessa toteutettiin merkittävä hallinnonuudistus, joka siirsi Suomen maailman hajautetuimpaan sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekojärjestelmään. Juuri edellisen vuoden lopussa oli perustettu Stakes, jonka lakisääteiset tehtävät olivat informaatio-ohjaus ja tutkimus. Normeista ja käskyvallasta luovuttiin kokonaan. Onko nyt ilmassa taas merkkejä siitä, että ääriasennosta palattaisiin takaisin, kohti systemaattisempaa ja organisoitua valvontaa?

Vappu Taipale, Mauno Konttinen

Selän liikkuvuusmitat ja toimintakykyindeksit selkäreumassa

15.11.2002 Tampereen yliopisto

Sirpa Heikkilä

Autismikirjon sairauksien molekyyligenetiikka Suomessa

15.11.2002 Helsingin yliopisto

Mari Auranen

Lyhyesti: Naisilla suurempi herkkyys - yskäänkin

Yskää selvittävien klinikoiden potilaista suurempi osa on naisia, ainakin Brittein saarilla. Kollegat tutkivatkin siellä kroonisesta yskästä kärsivien aineistosta (n = 118, naisia 68), olisiko kauniimman sukupuolen yskäherkkyys suurempaa kuin miesten. Testiaineena olivat kapsaisiini (punapippuri) ja sitruunahappo, ja kokeessa katsottiin, millainen pitoisuus aiheuttaa kaksi ja millainen viisi yskäisyä. Naisilla nämä pitoisuudet olivat selvästi pienemmät kuin miehillä (esim. kahteen yskäisyyn johtanut kapsaisiinitaso 1,9 vs 5,3 myyM ja viiteen yskäisyyn johtanut 8,6 vs 51,2 myyM). Siis hypoteesi naisten suuremmasta herkkyydestä sai vahvistusta ainakin yskän osalta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: DNA-rihmassa tuhottomasti tarroja

Ihmisen perimässä on 500 000 kappaletta 300:n emäksen pituisia Alu-sekvenssejä, joiden merkitys on ollut suuri mysteeri. Kalifornialaistutkijoiden mukaan sekvenssit toimivat tarrojen tavoin kromosomien muodostumisvaiheessa solujen jakautuessa. Sekvenssit eivät kuitenkaan tartu toisiinsa, vaan proteiiniin nimeltä kohesiini. Näyttääkin siltä, että aiemmin jopa roskina pidetyt Alu-sekvenssit ovat omalta osaltaan huolehtimassa yhdestä luomakunnan hienoimmasta logistisesta tapahtumasta, jossa tumassa yleensä valtoimenaan oleva metrin mittainen DNA-rihma kääriytyy tiukoiksi kromosomipaketeiksi ennen solun jakautumista.

Matti Viljanen

Hoidetaanko statiineilla pian autoimmuunitautejakin?

Kolesterolilääkkeiksi kehitetyt statiinit tuntuvat olevan varsinaisia ihmeaineita, jotka ehkäisevät kaikkea mahdollista sepelvaltimotaudista dementiaan. Stanfordilaisten tutkijoiden tulosten perusteella on mahdollista, että statiinien käyttöaiheisiin voidaan tulevaisuudessa lisätä vielä autoimmuunitauditkin.

Matti Viljanen

IV 2beeta vai eikö - kas siinä pulma

Hieman shakespearemaisesti otsikoivat Chestin pääkirjoituksen laatijat tekstinsä, joka koskee beeta2-agonistien suonensisäistä käyttöä akuutin astman hoidossa. Suomalaisesta näkökulmasta aihe ehkä vähän kummastuttaa. Joka tapauksessa kyseessä on arvio samasta lehdestä löytyvästä meta-analyysistä, jossa selvitettiin eri lähteistä kaikkien niiden tutkimusten tuloksia, joissa oli verrattu suoneen annetun beeta2-agonistihoidon vastetta akuutin vaikean astman hoidossa. Tutkijat löysivät 746 työtä, joista he kelpuuttivat lähempään analyysiin 55. Näistä 15 pääsi mukaan itse tuloksiin; tutkimukset jaettiin vielä sen mukaan, mihin hoitoa oli verrattu (esim. inhaloitaviin beeta2-agonisteihin tai ksantiineihin).

Hannu Puolijoki