Kriittisten laboratoriotulosten hälytysrajat ja ilmaantuvuus

Laboratoriotuloksista, jotka ovat todennäköisesti liittyneet hengenvaaralliseen tilaan, on soitettu hoitavalle lääkärille heti vastauksen varmistuttua. Ilmoituskäytäntö on kuitenkin usein ollut vaihtelevaa ja kirjaamatonta. Hälytysrajoista ei ole laadittu kansallisia suosituksia, vaan jokainen laboratorio on toiminut parhaaksi katsomallaan tavalla. Laatujärjestelmiä valvovat viranomaiset vaativat kliinisiltä laboratorioilta dokumentoitua kriittisten laboratoriotulosten ilmoituskäytäntöä. Lisääntyneet laboratorioiden yhteydenotot eivät välttämättä aina paranna potilaiden selviytymistä.

Simo Pohjavaara, Timo Kouri, Erkki Seppälä

Kansanterveyslaitoksen suositus influenssarokotteen käytöstä syksyllä 2000

Jokasyksyinen influenssarokotuskampanja järjestetään loka-marraskuussa. Kansanterveyslaitos on lähettänyt oheisen lääketieteellisten riskiryhmien rokotuksia koskevan suosituksen terveyskeskuksiin ja toimittaa syyskuussa viimevuotista käyttöä vastaavan määrän maksuttomia rokotteita ilman tilausta. Rokotteen kaksi A-viruskantaa on vaihdettu. Rokotuksen kohderyhmät on määritelty samalla tavoin kuin kolmena edellisenä vuonna. Kohderyhmien tavoittamiseksi rokotuksista tulisi tiedottaa paikallisesti.

Tapani Hovi, Tapani Kuronen, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Salassapitovelvollisuus ei tee lääkäristä lainsuojatonta

- Lääkärien salassapitovelvollisuus ei merkitse, että heitä voi kohdella miten tahansa. Jos lääkäriä uhataan tai hänen kimppuunsa käydään, hänellä on täysi oikeus käyttää kaikkia keinoja, joita yhteiskunta suo muillekin kansalaisille. Poliisi voidaan kutsua myös terveydenhuollon yksikköön. Joskus tuntuu kuin terveydenhuollossa työskentelevät ajattelisivat, että salassapitovelvollisuus ja hoitovelvollisuus estäisivät tekemästä näin, sanoo kansanedustaja, varatuomari Paula Kokkonen.

Suvi Sariola

Lääkärien, hoitajien ja johtajien asenteet terveydenhuollon muutoksiin Osa II: Toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset

Terveydenhuollossa tarvitaan kiireellisesti suunnitelmallista priorisointiohjelmaa. Kaksiosaisen kyselytutkimuksen mukaan eri ammattiryhmät ovat periaatteessa yksimielisiä muutosten välttämättömyydestä, mutta joitakin näkemyseroja esiintyy. Lääkärit haluaisivat rajoittaa elämän loppuvaiheessa olevien potilaiden raskaita hoitoja ja sairaanhoitajat kroonisten päihdeongelmaisten toistuvia hoitojaksoja. Terveydenhuollon johtajat suosivat ylipäänsä toimintojen rajoittamista enemmän kuin potilastyötä tekevät ammattiryhmät. Tutkimuksen ensimmäinen osa julkaistiin Lääkärilehden edellisessä numerossa.

Markku Myllykangas, Olli-Pekka Ryynänen, Juha Kinnunen, Jorma Takala

Lääkäreiden ja potilasasiamiesten yhteistyö hoitovahinkojen selvittelyssä

Seitsemän vuoden kokemus on osoittanut, että lakia potilaan asemasta ja oikeuksista ei tehty turhaan. Siitä on ollut hyötyä potilaille, omaisille ja koko terveydenhuollolle. Potilasasiamiehen tehtävänä on kuunnella ja neuvoa potilasta sekä ottaa vastaan rajutkin tunteenpurkaukset. Hoitovahingon selvittelytyössä potilasasiamies toimii yhteistyössä molempien osapuolten kanssa. Pyrkimyksenä on päästä kaikkia tyydyttävään sovitteluratkaisuun. Potilasasiamies onnistuu tehtävässään, kun hänelle annetaan riittävät toimintavaltuudet ja kun lääkärikunta toimii hänen kanssaan yhteistyössä.

Tapio Tervo, Maria Hallman-Keiskoski

Lyhyesti: Rintasyöpäkuolleisuus vihdoin laskuun

Yhdysvalloista ja Englannista on kantautunut iloisia uutisia: 20-69-vuotiaiden rintasyöpäkuolemat ovat vähentyneet 1990-luvulla 25 %. Tämä on uutta, sillä rintasyöpäkuolemat lisääntyivät näissäkin maissa ennen 1990-lukua jatkuvasti usean vuosikymmenen ajan. Todennäköisimmät syyt suotuisaan kehitykseen ovat liitännäishoidon lisääntynyt käyttö, varhentunut diagnostiikka ja mahdollisesti parantuneet sädehoitotekniikat. Laaja tamoksifeenin käyttö alkoi Suomessa hiukan myöhemmin kuin näissä maissa, joten jäämme toiveikkaina odottelemaan samanlaisia uutisia Suomen Syöpärekisteristä.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Yskösten indusointi voi aiheuttaa keuhkoputkien supistumista

Rytilä ym. tutkivat yskösten indusointia hengityttämällä hypertonista keittosuolaa 28 potilaalle, joilla ei kuitenkaan ollut astmaa vaan lähinnä tupakointiin liittynyt keuhkoahtaumatauti. Ennen toimenpidettä annettiin 200 myyg salbutamolia inhalaatioaerosolista. Tästä huolimatta, vaikka potilaat eivät kokeneet sivuvaikutuksia, heidän FEV1-tasonsa putosivat merkitsevästi (keskimäärin 8,5 %); kolmella pudotus oli yli 20 %, 11:llä 10-20 %. Ennen toimenpiteitä testattiin potilaiden keuhkoputkien ahtauman hellittämistä: nimenomaan ne, joilla palautuminen oli paras, saivat salbutamolista tehokkainta apua eikä heidän FEV1-arvonsa pienentynyt yhtä paljon kuin muilla. Tulokset varoittavat yskösten indusointiin liittyvistä bronkokonstriktiovaaroista muillakin kuin astmaatikoilla.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Steroidia suun kautta vaiko pistoksena?

Kun astmaa sairastava saa äkillisesti lisää oireita, hoitona käytetään usein suun kautta annosteltavaa kortikosteroidikuuria. Erityisesti lapsille ongelmaksi kuitenkin muodostuu valmisteen paha maku. Yhdysvalloissa tehtiin tutkimus, jossa vertailtiin suun kautta annetun prednisolonin (n. 2 mg/kg vrk, 5 vrk) ja lihakseen annetun deksametasonin (kerta-annos, n. 1,7 mg/kg) tehoa alle 8-vuotiaiden astmaatikkojen hoidossa. Molemmissa ryhmissä lapset paranivat yhtä hyvin, ja tutkijat päättelevät, että lihakseen annettu deksametasoni käy oireiden lievittäjäksi siinä missä suun kautta otettava prednisolonikin. Ongelmaksi voi muodostua deksametasonin suurempi vaikutus elimistön kortikosteroidituotantoon.

Per Ashorn

Lyhyesti: Tavallista tappavampaa heroiinia

Heroiini on aina kova myrkky, mutta nyt näyttää liikkeellä olevan jotain täysin poikkeuksellista tavaraa. Skotlannissa ja Irlannissa on 22 huumeiden käyttäjää kuollut outoon infektioon. Kuolleet ovat ruiskuttaneet heroiinia lihakseen tai ihon alle. Suoneen ruiskuttajia kuolleiden joukossa ei ole. Infektio kehittyy muutamassa päivässä ja johtaa nopeasti vaikeaan sokkiin ja kuolemaan tehohoidosta huolimatta. Potilaille on tyypillistä erittäin voimakas leukosytoosi. Infektion aiheuttajiksi epäillään klostrideja ja erityisesti niiden tuottamia toksiineja. Norjassa yhden heroinistin tappanut anthrax on sentään suljettu pois. Heroiinin tuotantolaitosten hygienia lienee sitä luokkaa, että lähes mitä vain voidaan odottaa, kun niiden tuotteita työnnetään elimistöön.

Matti Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030