Totuus HIV-negatiivisista CD4-T-lymfosytopenioista

Helmikuun 11. päivän numerossaan New England Journal of Medicine leikkaa lopullisesti siivet "uudelta" HIV:n kaltaiselta virukselta. Viime kesänä Amsterdamissa pidetyssä AIDS-kongressissa raportoitiin useita potilastapauksia, joissa CD4-positiivisten T-solujen puutosta sairastavilta ei pystytty eristämään mitään tunnettua immunosuppressiota aiheuttavaa virusta. Tieto aiheutti maailmalaajuisen pelon uudesta tuntemattomasta AIDS-viruksesta. Pelko heijastui mm. luottamukseen verensiirtojen turvallisuudesta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Mikroalbuminuria ei aina ennusta diabeteksen kulkua

Ainakin lyhyen aikaa insuliinihoitoista diabetesta sairastaneilla tiedetään mikroalbuminurian (vuorokausivirtsan albumiinieritys 30-300 mg) ennustavan makroalbuminurian kehittymistä ja potilaan ennusteen huononemista. Hyksiläiskollegat ovat seuranneet pitkään (yli 15 vuotta) insuliinihoitoista diabetesta sairastaneiden potilaiden mikroalbuminurian ennustearvoa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Eettinen toimikunta ja sen työn kehittäminen

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on jo yli kymmenen vuoden kokemus eettisen toimikunnan työstä. Tuona aikana toimikunta on käsitellyt yli 250 tutkimussuunnitelmaa. Suurin osa niistä on arvioitu varsin tasokkaiksi. Lääketutkimukset ovat viime vuosina olleet hyvin suunniteltuja monikeskustutkimuksia, muiden tutkimusten suunnitelmiin sen sijaan on puututtu melko useinkin, joskaan esitetyt korjaukset eivät ole olleet suuria. Lähiaikoina eettisten toimikuntien työssä joudutaan entistä painokkaammin ottamaan huomioon myös taloudelliset seikat.

Rainer Fogelholm Tapio Tervo

Uusia amalgaamipaikkoja tehdään vähän

Sosiaali- ja terveyshallituksen keväällä 1992 tekemä tutkimus hammaspaikkamateriaalien käytöstä osoitti, että lasten hammashoidossa lasi-ionomeeri oli eniten käytetty täyteaine: siitä tehdään noin 80 % kaikista uusista paikoista. Amalgaamin käyttö oli vähäistä ja rajoittui lähinnä poskihammasalueiden laajoihin täytteisiin. Aikuisilla amalgaamia käytettiin enemmän kuin lapsilla, mutta myös taka-alueen täytteissä käytettiin runsaasti hampaanvärisiä täytemateriaaleja. Terveyskeskus- ja yksityishammaslääkärien materiaalivalinnat olivat samansuuntaisia.

Eeva Widström Helena Forss

Lanneselkäpotilaan hoidon vaikuttavuus: onko kasvavaan kuntoutusongelmaan ratkaisua?

Selkäsairauksista aiheutuvat sosiaaliturvakustannukset ovat kasvaneet mammuttimaisiksi. Terveydenhuollon tulee käyttää vaikuttavimmiksi osoittautuneita hoitomenetelmiä, mutta samalla yhteiskunnan on vastattava ammatillisen kuntoutuksen haasteeseen: selkävaivaisille on järjestettävä sopivaa työtä. Ruotsissa on saatu erinomaisia tuloksia yhdistämällä aktiivinen kuntoutus ja työpaikkatoimenpiteet.

Hannu Alaranta Antti Malmivaara Timo Pohjolainen

Uusi keuhkosyövän riskitekijä - häkkilintu

Kirjallisuudessa on esitetty arvio, että lemmikkieläimenä pidetty lintu saattaa lisätä keuhkosyövän riskiä. Edesmenneessä Länsi-Berliinin kaupungissa tehtiin asiaa selventävä tutkimus. Siinä 239 keuhkosyöpäpotilaalta ja 429 verrokilta tiedusteltiin, oliko heillä kotonaan lemmikkinä lintuja, kuten papukaijoja tai kanarialintuja, ja jos oli, kuinka kauan oli ollut ja oliko lapsuudenkodissa lemmikkilintuja ja kuinka kauan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

...tai ehkei sittenkään

Skottikollegat ovat myös lukeneet saman jutun kuin länsiberliiniläiset ja tekivät lintuasiasta oman tutkimuksen. Siinä 143 keuhkosyöpäpotilaalle valittiin kaksi verrokkia. Lintuharrastuksesta tehtiin samantyyppiset kysymykset kuin saksalaistutkimuksessa, ehkä vähän tarkemmin. Ja päinvastoin kuin saksalaisten työssä, lintuharrastuksen ja keuhkosyövän ei todettu liittyvän toisiinsa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

C-vitamiininpuutos ja makuuhaavat

On arveltu, että makuuhaavat johtuvat osittain puutteellisesta ravitsemuksesta, sillä mm. sinkki ja C-vitamiini vaikuttavat haavan paranemiseen ja paranemisen immunologiaan. Leedsissä tutkittiin prospektiivisesti 21 vanhuksen veren A- ja E-vitamiinipitoisuudet, lihaksen, plasman ja granulosyyttien sinkki, valkosolujen C-vitamiinipitoisuus sekä veren albumiini- ja hemoglobiini. Potilaat olivat sairaalassa hoidettavina lonkkaluunkaulan murtuman vuoksi.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Psyykenlääkkeiden ja sydäninfarkin välillä yhteyttä

Vuosina 1986-88 sydäninfarktiin kuolleista nuorista englantilaisista ja walesilaisista naisista koottiin keskitetysti sairauteen ja kuolemaan liittyviä tietoja, joita verrattiin muihin syihin kuolleisiin kontrollipotilaisiin. Todettiin yllättäen, että sydänkuolemat olivat psyykenlääkkeitä käyttäneillä yleisempiä kuin verrokeilla. Jos nainen oli kuoleman aikoihin käyttänyt bentsodiatsepiinejä, oli kuolemanriski 5,2-kertainen (95 %:n luottamusväli 1,9-14,6) verrokkiotokseen nähden, ja jos hän käytti trisyklisiä masennuslääkkeitä, luku oli 6,3 (1,3-31,0). Varmuuden vuoksi tutkittiin myös tulehduskipulääkkeiden käyttöfrekvenssejä, mutta niiden suhteen ei ollut eroja.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Ruotsin terveydenhuolto muutosten edessä

Ruotsin terveydenhuolto on ollut monille maille esimerkki hyvin järjestetystä toiminnasta. Nyt ruotsalaiset katsovat, ettei heillä enää ole vastausta kaikkiin terveydenhuollon järjestämisen ongelmiin ja vaatimukset muutoksista ovat lisääntyneet. Ruotsissa on alettu pelätä, etteivät rahat riitä nykyiseen toimintaan. Muutosten tarpeellisuudesta vallitsee poliittinen yksimielisyys, mutta samanaikaisesti ollaan yksimielisiä siitä, että 1990-luvun terveydenhuollossa kaikilla tulee olla yhtäläinen oikeus palveluihin ja että terveydenhuollon kustannukset rahoitetaan pääosin julkisin varoin.

Timo Keistinen

Lääkärien asenteet aikuisiän diabeteksen lääkehoitoon

Vuonna 1985 lääkäreille kohdistettu laaja kyselytutkimus aikuisiän diabeteksen lääkehoidon aloittamisesta ja hoitovalinnoista eri tilanteissa toistettiin vuonna 1992. Verensokerin paastoarvon raja, jolla lääkehoito aloitetaan, on tutkimusten välillä madaltunut. Oraalisen lääkityksen aloittamiskynnys oli korkein Kuopion läänin alueella toimivilla lääkäreillä. Aikuisiän diabeteksen iltainsuliinihoito näyttää olevan selvässä myötätuulessa. Nähtäväksi jää, paraneeko aikuistyypin diabeetikoiden hoitotasapaino entistä aktiivisemman farmakologisen hoidon seurauksena.

Leo Niskanen Hannes Enlund Matti Uusitupa Vesa Jormanainen Aulikki Nissinen

Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden alkoholinkäyttö

Korkeakouluopiskelijat ovat juomistavoiltaan heterogeeninen ryhmä, jossa perinteisesti vallitsevat omat alkoholinkäyttönormit. Helsinkiläiset vuonna 1989 opintonsa aloittaneet naispuoliset korkeakouluopiskelijat ilmoittivat käyttävänsä alkoholia (puhtaana alkoholina) viikossa keskimäärin 53 g ja miesopiskelijat keskimäärin 126 g. Absolutisteja oli 6,5 % naisopiskelijoista ja 4,6 % miesopiskelijoista. Alkoholin suurkuluttajiksi luokiteltiin 4,7 % naisopiskelijoista ja 11,2 % miesopiskelijoista. Parin ensimmäisen opiskeluvuoden aikana alkoholin kulutus ja käyttötavat muuttuivat keskimäärin vain vähän eivätkä muutokset ole tilastollisesti merkitseviä. Toisaalta absolutismi tai alkoholin suurkulutus ei ollut kovin pysyvää.

Mikael Nyström

Vanhassa vara parempi Hodgkinin taudissa...

Paikallisen Hodgkinin taudin (aste I ja II) pääasiallinen hoito on sädehoito, kun taas laajalle levinneessä lymfoomassa (asteet III ja IV) perushoitona käytetään erilaisia solunsalpaajayhdistelmiä. Mutta mikä olisi tehokkain sytostaattikuuri? Valittavana on ollut perinteinen MOPP, italialaisten kehittämä ABVD ja uusimpana vaihtoehtona Suomessakin suosittu MOPP:n ja ABVD:n yhdistelmähoito joko molempia kuureja vuorotellen (MOPP-ABVD-MOPP jne.) tai yhdistettyinä ns. hybridikuureina (MOPP/AVB). Toisin kuin ABVD, MOPP aiheuttaa steriliteetin, pitkäaikaisen subkliinisen immunosuppression ja joskus sekundaarileukemioita.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030