Tulehdusgeenit säätelevät HDL-hiukkasten määrää ja laatua

Väitöstyössä etsittiin geenejä suomalaisessa väestössä, joiden eri muodot voivat altistaa matalalle HDL-kolesterolipitoisuudelle. Useita uusia matalalle HDL-kolesterolipitoisuudelle altistavia geenimuotoja löydettiinkin, joista useat on aikaisemmin yhdistetty immuunijärjestelmän toimintaan ja tulehdusreaktion käynnistymiseen, mutta joiden yhteyttä rasva-aineenvaihduntaan ei ole aiemmin tunnettu. Osalla tutkittavista osoittautui olevan geneettinen alttius rasvakudoksen ja verenkierron matala-asteiseen tulehdukseen. Mitä enemmän tulehdusgeenien luentaa lisääviä geenimuotoja henkilöllä esiintyi, sitä voimakkaampi tulehdustila elimistöön kehittyi, ja sitä matalampi oli myös tutkittavien HDL-kolesterolipitoisuus. Tällainen tulehdus voi estää kolesterolin siirtymistä rasva- ja tulehdussoluista verenkiertoon, jolloin kolesteroli kertyy verisuonen seinämään ja HDL-kolesterolin pitoisuus veressä pienenee.

Pirkka-Pekka Laurila

Ohitusleikkauksen ja pallolaajennuksen kustannukset vertailussa

Pallolaajennus ja ohitusleikkaus ovat toisiaan täydentäviä hoitomuotoja silloin, kun sepelvaltimotaudin oireet eivät ole lääkehoidolla hallittavissa tai revaskularisaation arvioidaan parantavan potilaan ennustetta. Amerikkalaisessa vertailussa ohitusleikkauksen kustannukset monisuonitaudin hoidossa olivat suuremmat, mutta toisaalta leikkaukseen valikoituneiden potilaiden ennuste oli hieman parempi kuin pallolaajennuksella hoidettujen.

Juhani Airaksinen

Uusia havaintoja umpieritysrauhasten autoimmuunisairauksissa APSI ja APSII

Väitöskirjassa on tutkittu tarkemmin kahta aiemmin huonosti tunnettua APECED-oireyhtymään liittyvää oireistoa: ruoansulatuskanavan sekä munuaisten ja virtsateiden oireita. Kyselytutkimuksen avulla kartoitettiin potilaiden kokemat ruoansulatuskanavaperäiset oireet ja tutkittiin suoliston toimintahäiriöiden tautimekanismia 31 suomalaista APECED-potilasta käsittävässä aineistossa.

Nicolas Kluger

Muistin heikkenemisen ehkäisyyn on mahdollisuuksia

Suomalaisen Miia Kivipellon tutkijaryhmä on jo vuosia tehnyt merkittävää tutkimusta keski-iän aikaisten riskitekijöiden merkityksestä vanhuuden muistisairauden ilmaantuvuudelle. He ovat osoittaneet Pohjois-Karjala-projektin aineistosta, että mm. koulutustaso, keski-iän liikunta, ruokavalio, verenpaine, kolesteroli, lihavuus, tupakointi ja diabetes ovat yhteydessä muistisairauden ilmaantuvuuteen vanhana (CAIDE-tutkimus). Myös satunnaistetuissa vertailututkimuksissa on osoitettu, että aerobinen liikunta voi parantaa toiminnanohjausta ja ajattelun nopeutta, kognitiivinen harjoittelu parantaa kognitiota vuosiksi, verenpainetaudin hoito ehkäisee hyvin vanhoilla muistisairautta, ja sosiaalinen toiminta parantaa vanhusten kognitiota.

Kaisu Pitkälä

Immunologinen trombosytopenia tottelee kasvutekijää

Verihiutaleiden vähyys immunologisessa trombosytopeniassa ei johdu ainoastaan vasta-ainevälitteisestä hävikistä, vaan myös tuotantopuolella on ongelma. Trombosyyttikasvutekijät ovat vastaus jälkimmäiseen, mutta niiden käyttöön yhdistyy kaksi nykypäivän ikävää sanaa: kallista ja pitkäaikaista. Yllätykseksi kliinikoille jotkut lääkkeen käytön lopettaneista potilaista ovatkin saaneet pysyvän hoitovasteen. Mutta kuinka yleistä tällainen on?

Marko Vesanen

Työikäisten ylipainon ja lihavuuden kasvu näyttää hidastuneen Kansallisen FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia

Suomalaisten aikuisten terveyttä on seurattu systemaattisesti viiden vuoden välein vuodesta 1972 alkaen. Viimeksi seuranta toteutettiin vuonna 2012. Tässä artikkelissa kuvataan työikäisten miesten ja naisten keskimääräisen painoindeksin ja vyötärölihavuuden esiintyvyyttä ja muutoksia.

Satu Männistö, Tiina Laatikainen, Kennet Harald, Katja Borodulin, Pekka Jousilahti, Noora Kanerva, Markku Peltonen, Erkki Vartiainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030