Käytöshäiriöt 3 vuoden iässä ennakoivat tulevaa rikollisuutta Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsuusiän käyttäytymisen häiriöt ennakoivat aikuisiän rikollisuutta. Englantilaiset tutkijat ulottivat tutkimuksensa varhaislapsuuteen asti. Kuten odottaa saattaa, kaikenlainen rikollisuus oli pojilla yleisempää kuin tytöillä. Käytöshäiriöistä 3 vuoden iässä ilmennyt tuhriminen, päiväkastelu, hyperaktiivisuus ja sopeutumisvaikeudet ennakoivat jonkinlaisen tuomion saamista aikuisiässä. Hyperaktiivisuus ja sopeutumisvaikeudet olivat edelleen merkitsevästi yhteydessä rikollisuuteen, vaikka sukupuolen vaikutus otettiin huomiin. Päiväkastelun ja sopeutumisvaikeuksien ohella hillitsemättömät raivokohtaukset varhaislapsuudessa ennakoivat väkivaltarikollisuutta. Sukupuolen vaikutuksen jälkeenkin raivokohtaukset liittyivät myöhempään vakivaltarikollisuuteen. Ehkä yllättävintä oli se, että mitkään perheen sosiaalista ja stressiä kuvaavat tekijät eivät ennakoineet myöhempää rikollisuutta. Raimo Kr Salokangas Lehti 49-50: Lääketieteen maailmasta 49-50/2001 Kommentteja
Kliininen kuormituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa Sepelvaltimotaudin epäilyn vuoksi kliiniseen kuormituskokeeseen tulevat potilaat lähetetään herkästi tutkimuksiin. Kuopion seudulla tehdyssä tutkimuksessa verrattiin avoterveydenhuollon ja sairaalan kliinisen fysiologian osaston kuormituskoepotilaiden tietoja ja todettiin, että avoterveydenhuollossa on kannattavaa tutkia potilaita, joilla on suuri ennakkotodennäköisyys sairastua sepelvaltimotautiin. Tulosten perusteella ei näytä olevan estettä kuormituskokeiden lisäämiselle avoterveydenhuollossa, kunhan ne suunnataan oikealle kohderyhmälle. Katri Jauhiainen, Jussi Helin, Esko Länsimies, Esko Vanninen Lehti 49-50: Alkuperäistutkimus 49-50/2001 Kommentteja
Uusien ryhmän III lääkkeiden asema rytmihäiriöiden hoidossa Uusista ryhmän III rytmihäiriölääkkeistä laskimoon annettavan ibutilidin ainoa virallinen käyttöaihe on eteisvärinän ja -lepatuksen rytminsiirto. Dofetilidia puolestaan voidaan käyttää myös eteisperäisten rytmihäiriöiden estohoitoon. Nämä lääkkeet pidentävät sydänlihassolujen repolarisaatio- ja refraktaariaikaa, mutta eivät juurikaan vaikuta sydämen supistuvuuteen ja verenpaineeseen. Proarytmian (kääntyvien kärkien kammiotakykardia) vaaran takia hoidon on syytä olla rytmihäiriöihin perehtyneen erikoislääkärin vastuulla. M. J. Pekka Raatikainen, Kai Lindgren Lehti 49-50: Katsausartikkeli 49-50/2001 Kommentteja
Biomateriaalit sydänkirurgiassa ja kardiologiassa 2 Tahdistimet, happeuttamislaitteet ja sydäntä avustavat laitteet Hemodynamiikkaa avustavia laitteita on ollut käytössä 1950-luvulta lähtien. Ensimmäinen implantoitu sydämentahdistin asennettiin vuonna 1958. Veren happeuttamislaitetta eli sydän-keuhkokonetta käytettiin sydänleikkauksessa ensi kertaa viisi vuotta aiemmin. Sydämen pumppaustoiminnan tueksi on saatu laitteita, nykyään jo kokonaisia tekosydämiäkin. - Tämä kirjoitus päättää kaksiosaisen artikkelikokonaisuuden kardiologian alan biomateriaaleista. Ville Waris, Martti Lepojärvi, Lauri Toivonen, Pasi Ruuttila, Yrjö T. Konttinen Lehti 49-50: Katsausartikkeli 49-50/2001 Kommentteja
Salmonelloosi perusterveydenhuollossa Valtaosa Suomessa todetuista salmonellatartunnoista on peräisin ulkomailta. Bakteeri välittyy yleensä elintarvikkeista, joiden käsittelyssä tai säilytyksessä on ollut puutteita. Salmonelloosi on yleisvaarallinen tartuntatauti, josta on tehtävä tartuntatauti-ilmoitus. Hoidon kulmakiviä ovat taudin mikrobiologinen varmistaminen ja tartunnan leviämisen estäminen. Joissakin ammateissa on työntekijän pidättäydyttävä määräajaksi työnteosta salmonellan tai sen epäilyn vuoksi. Salmonellaenteriitti paranee yleensä spontaanisti, mutta tautiryhmän vaikeimmat muodot, lavantauti ja pikkulavantauti, on aina hoidettava antibiootein. Pekka Kirstilä Lehti 49-50: Katsausartikkeli 49-50/2001 Kommentteja
Epilepsia ja ajokyvyn arviointi - suomalainen menettelyohje Epilepsiakohtaukset ovat syynä vain murto-osaan liikenneonnettomuuksista, eikä epilepsian perusteella ole syytä kohtuuttomasti rajoittaa ihmisten autoilua. Epilepsiaa sairastavan kuljettajan riski aiheuttaa onnettomuus voidaan nykytiedolla melko tarkasti arvioida. Suomen Liikennelääketieteen yhdistys ja Epilepsialiitto ovat yhdessä valmistelleet menettelyohjeet lääkäreille epilepsiapotilaan ajokyvyn arvioimiseksi. Ohjeessa noudatetaan EU:n mukaista tiukkaa kantaa ammattimaisen ajon kieltämisestä jo yhdenkin kohtauksen jälkeen, kun taas yksityisajossa linjaus on sallivampi. Mikael Ojala, Leena Hyvärinen, Juhani Juntunen, Tapani Keränen, Reetta Kälviäinen, Kiti Müller, Aulikki Wallin Lehti 49-50: Katsausartikkeli 49-50/2001 Kommentteja
Parisuhteen väkivaltaa tutkinut Leo Nyqvist: Uhrista etsitään yhä syytä nyrkiniskuihin Kun puoliso pahoinpitelee, tuntee uhrikin syyllisyyttä. Lyönnit jäävät usein piiloon kodin seinien sisäpuolelle, sillä häpeä on yhä valtava. Parisuhteen koko dynamiikka muuttuu vuosien ja uusien lyöntien myötä. Ulkopuolisen auttajan voi olla vaikea ymmärtää sairasta ihmissuhdevyyhtiä, ja väkivallan kierre vain syvenee. Ulla Järvi Lehti 49-50: Terveydenhuolto 49-50/2001 Kommentteja
Perheväkivaltaan perehtynyt syyttäjä Helinä Lehtinen: Vasta tuomio saattaa herättää pahoinpitelijän Osastopäällikkö Helinä Lehtinen Helsingin kihlakunnanvirastosta on nähnyt monen parisuhdeväkivalta-jutun päättyvän siihen, että asianomistaja, hakattu puoliso, vetää syytehakemuksensa pois. Naisiin ja lapsiin kohdistuvien rikosten avainsyyttäjänä toimivan Lehtisen mielestä niin käy aivan liian usein. Ulla Järvi Lehti 49-50: Terveydenhuolto 49-50/2001 Kommentteja
Keneltä lääkäri kokee saavansa arvostusta? Suomen Kuvalehden maaliskuussa teettämässä ammattien arvostusta mittaavassa mielipidekyselyssä lääkärit veivät arvohierarkiassa peräti seitsemän ensimmäistä sijaa. Lääkärien keskuudessa tehdyissä tutkimuksissa on puolestaan selvitetty lääkärien käsityksiä siitä, miten eri tahot arvostavat lääkärien työtä. Nuoret lääkärit kokivat saavansa eniten arvostusta itseltään, läheisiltään ja potilailtaan, sen sijaan päätöksentekijöiltä saatu arvostus koettiin niukaksi. Esko Kumpusalo Lehti 49-50: Terveydenhuolto 49-50/2001 Kommentteja
Fysioterapiapalaute - käytäntö vai suositus? Fysioterapiapalaute on keskeinen väline, jolla potilaan hoidosta vastaava lääkäri saa tietoa kuntoutuksen edistymisestä tai siinä mahdollisesti esiintyvistä ongelmista. Kirjallinen palaute on lääkärille usein ainoa tapa saada tietoa potilaan hoidosta, koska suurin osa fysioterapiapalveluista annetaan yksityisissä hoitolaitoksissa. Keski-Suomessa tehdyssä seurantatutkimuksessa todettiin, että ainoastaan 22 %:sta fysioterapiassa käyneistä saapui palaute lähettävälle lääkärille. Fysioterapiapalautteen edellyttäminen ja laatiminen vaatii vielä lääkärien ja fysioterapeuttien yhteistyön kehittämistä. Jari Ylinen, Ari Kukka, Tiina Telakivi, Arja Häkkinen Lehti 49-50: Terveydenhuolto 49-50/2001 Kommentteja
Ravitsemusterapeutin palveluja tarvitaan lisää Oikea ravitsemus on halpa ja tehokas tapa edistää terveyttä ja hoitaa sairauksia. Pirkanmaalla tehdyn kyselyn mukaan lääkärit ja hoitajat haluavat panostaa ravitsemushoitoon. Tarvetta on runsaasti potilasohjauksessa ja henkilökunnan ravitsemuskoulutuksessa. Mutta tekijät puuttuvat, sillä terveyskeskuksissa ja aluesairaaloissa ei ole juuri tarjolla alan asiantuntijan eli ravitsemusterapeutin palveluja. Heikki Oksa, Ulla Siljamäki-Ojansuu, Terttu Peltola, Eliina Haapa, Timo Koivula, Juha Kukkonen, Anja Parikka, Leena Pentti, Seppo Ojanen, Timo Saaristo, Kalevi Saloranta Lehti 49-50: Terveydenhuolto 49-50/2001 Kommentteja
Juveniili neuronaalinen seroidi lipofuskinoosi; aivoperäiset oireet ja niiden hoito 7.9.2001 Helsingin yliopisto Laura Åberg Lehti 49-50: Väitös 49-50/2001 Kommentteja
Sydänlihaksen verenkierron ja virtausreservin mittaaminen magneetti-, ultraääni- ja PET-kuvauksella 8.9.2001 Turun yliopisto Juha Koskenvuo Lehti 49-50: Väitös 49-50/2001 Kommentteja
Insuliinin vaikutukset suurten valtimoiden jäykkyyteen 14.9.2001 Helsingin yliopisto Jukka Westerbacka Lehti 49-50: Väitös 49-50/2001 Kommentteja
Luun morfogeneettisen proteiinin käyttö luupuutoksessa 21.9.2001 Oulun yliopisto Tapio Tuominen Lehti 49-50: Väitös 49-50/2001 Kommentteja
Hitaiden ja nopeiden lihassolujen vaikutus liikunnan määrään, veren rasva-arvoihin ja sepelvaltimotaudin riskiin 22.9.2001 Helsingin yliopisto Heikki Tikkanen Lehti 49-50: Väitös 49-50/2001 Kommentteja
Mitkä tekijät vaikuttavat bakteerin soluseinän kykyyn aiheuttaa niveltulehdusta? 24.9.2001 Turun yliopisto Xiang Zhang Lehti 49-50: Väitös 49-50/2001 Kommentteja
Inaktivoitu influenssarokote on turvallinen astmaa sairastaville Astmaatikoilla saattaa paitsi flunssa, niin itse influenssakin aiheuttaa melkoisia ongelmia: perussairaus voi pahentua ja komplikaatiot ovat toisinaan kiusallisempia kuin terveillä. Toisaalta influenssarokotteen on pelätty aiheuttavan juuri astman pahenemista. Pari vuosikymmentä sitten A-viruksen istuttamista käytettiinkin testinä bronkiaalisen hyperreaktiviteetin syntymekanismeille. Hannu Puolijoki Lehti 48: Lääketieteen maailmasta 48/2001 Kommentteja
Vesirokko on vakava tauti Saksassa kerättiin tiedot kaikistavuonna 1997 sairaalahoitoa vaatineista vesirokon komplikaatioista muuten terveillä lapsilla. Kysely lähti kaikkiin maan 485 lastensairaalaan joka kuukausi. Vastausprosentti oli huimat 93,4 % ja tapauksia kertyi 119, yhtä paljon tyttöjä ja poikia. Komplikaatioiden ilmaantuvuudeksi saatiin 8,5/100 000 lasta/vuosi. Kuolemantapauksia ei ollut. Komplikaatioita esiintyi eniten alle 10-vuotiailla, infektiokomplikaatioiden ja serebelliittien esiintymishuippu osui 4-vuotiaisiin. Marjo Renko Lehti 48: Lääketieteen maailmasta 48/2001 Kommentteja
Lyhyesti: Inhaloidulla beeta2-agonistilla väljyyttä ruokatorven alempaan sulkijaan Gastroesofageaalisen refluksin ja astman yhteydestä on hiljattain tarkastettu Turussa väitöskirja, jossa refluksi todettiin varsin yleiseksi astmaatikoilla. Amerikkalaistutkimuksessa havaittiin yhdeksällä terveellä hengitettävän salbutamolin vähentävän ruokatorven alemman sulkijan tonusta ja supistumiskykyä; löydös oli annosriippuvainen. Tutkijat päättelivät, että myös happorefluksin todennäköisyys kasvaa potilailla, jotka käyttävät enemmän tätä lääkitystä, ja pohtivat, onko lääkityksestä johtuva lisääntyvä refluksi pahentamassa astmaa ja toisaalta haittaamassa hoidon onnistumista mm. akuuttitilanteissa, jolloin yleensä inhaloidaankin suuria annoksia sympatomimeettejä. Hannu Puolijoki Lehti 48: Lääketieteen maailmasta 48/2001 Kommentteja
Lääkäriliitto ei kannata Kelaimen lopettamista Jäsen Lääkäriliitto ei kannata Kelaimen lopettamista "Tällaista ei voi jättää pelkästään markkinoiden varaan." Avoin artikkeli
Kolmiulotteinen mallintaminen tarjoaa uusia vaihtoehtoja leikkaushoitoihin Katsausartikkeli Kolmiulotteinen mallintaminen tarjoaa uusia vaihtoehtoja leikkaushoitoihin Uusien tekniikoiden avulla voidaan havainnollistaa anatomiaa kolmiulotteisesti ja valmistaa potilaskohtaisia leikkausohjureita.
Autismikirjon diagnostiikkaan tarvitaan malttia Näkökulma Autismikirjon diagnostiikkaan tarvitaan malttia Perusteeton diagnoosi seuraa potilasta jopa koko elämän ajan, kirjoittavat Riikka Riihonen ja Riittakerttu Kaltiala.
Anoreksia nuoruudessa voi heikentää asemaa työmarkkinoilla Tiede Anoreksia nuoruudessa voi heikentää asemaa työmarkkinoilla Tämä näkyi erityisesti nuorten miesten kohdalla.
Uusi lääke hillitsi rintasyöpäpotilaiden kuumia aaltoja Lääkeuutisia Uusi lääke hillitsi rintasyöpäpotilaiden kuumia aaltoja Elintsanetantille haettu myyntilupaa vaihdevuosiin ja rintasyövän hormonihoitoon liittyvien kuumien aaltojen hoitoon.
Elias Tillandz -palkinto kahdelle syöpätutkimukselle Tiede Elias Tillandz -palkinto kahdelle syöpätutkimukselle Palkinto myönnetään vuosittain parhaalle BioCity Turun tutkijoiden julkaisemalle artikkelille.
