Harvinaissairauksien haasteisiin vastaaminen vaatii tietoa ja verkostoja

Haasteet tulisi huomioida lainsäädännöstä ja rekistereistä hoitopolkujen laatimiseen ja osallisuuden varmistamiseen.

Helena Kääriäinen, Matti Hero, Satu Wedenoja

Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Savon hyvinvointialue kehittävät tutkimusyhteistyötä

Clinical Hub -mallin valmistelu toteutetaan yliopiston strategisella rahoituksella.

Ulla Toikkanen

Tutkijat löysivät yllättävän geenin, joka vaikuttaa ihmisen haiman kehitykseen

Tieto voi olla hyödyksi haiman regeneraatiota kiihdyttävien lääkkeiden kehittämiseen.

Minna Pihlava

Tiesitkö tämän aseluvista?

Lääkärillä on eräissä tilanteissa velvollisuus tehdä oma-aloitteisesti poliisiviranomaiselle ilmoitus henkilöstä, joka ei ole aselupakelpoinen.

Marko Lindberg

Auttaako statiini koronainfektiossa vai ei?

Avoimessa satunnaistetussa tutkimuksessa vaikutusta ei juurikaan saatu.

Timo Strandberg

Tutkijat tunnistivat uuden mekanismin äidin suolistobakteerien ja sikiön välisessä viestinnässä

Kyseessä on aiemmin tuntematon mekanismi.

Minna Pihlava

Merkkiaineet kertovat kallonsisäisistä vammoista luotettavasti

Verestä mitattavilla merkkiaineilla voidaan tunnistaa pään vamman saaneista ne, jotka ovat saaneet kallonsisäisiä vammoja.

Anne Seppänen

Lääkehoidon valinnassa korostuvat vaikuttavuus ja valmisteen tuttuus

Merkitystä on myös hoitosuosituksilla ja lääkkeen saatavuudella.

Sara Torkkola, Niina Karttunen, Johanna Jyrkkä, Hanna-Mari Jauhonen

Nenäsuihketta nopealyöntisyyskohtaukseen

Tulokset nenään suihkutettavasta kalsiumkanavan salpaajasta olivat varsin lupaavia.

Juhani Airaksinen

Selkä kaarella itkevä imeväinen

Selän vetäminen kaarelle voi olla merkki monesta, mutta yleensä ei refluksitaudista.

Nina Kaseva

Lievä aivovamma vaikuttaa tunne- ja tiedonkäsittelytoimintoihin

Oireiden pitkittyessä yksilölle ja yhteiskunnalle aiheutuva kuormitus on merkittävää.

Ulla Toikkanen

Gradu-palkittu selvitti Parkinsonin taudin tunnistamista EEG:stä

Elektrodien valinta on toteutettu ahneen hakualgoritmin avulla, kertoo Ilkka Leinonen.

Maria Nummela

Tulehduskipulääkkeen pahentaman hengitystiesairauden syntyä ei tunneta

Kyseessä ei ole allergia perinteisessä mielessä, kertoo professori Sanna Salmi.

Anne Seppänen

Väitökset 45-46

Uutta tietoa vatsa-aortan aneurysman suonensisäisen hoidon potilasvalinnan optimointiin.

Ei mikä tahansa läiskä – ovelat ihon T-solulymfoomat

Alkuvaiheen ennuste hyvä, parantavaa hoitoa ei ole.

Liisa Väkevä, Annamari Ranki

Lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden diagnostiset polut

Diagnoosien muuttuminen, remissiot ja useampi yhtäaikainen diagnoosi ovat tavallisia.

Mirkka Janka-Junttila, Riikka Riihonen

Papilloomaviruksilla esiintyy tyyppikorvautuvuutta

Rokotetun väestön kohdunkaulan syövän seulontoja tulisi muuttaa, arvioivat tutkijat.

Sari Kosonen

Isoannoksisesta metotreksaatista ristiriitaisia näkemyksiä suurisoluisen B-solulymfooman hoidossa

Hoitojakson alussa annettuna siitä voi olla apua, mutta hoitojakson lopussa hyöty jäänee vähäiseksi.

Sirkku Jyrkkiö

Skitsofreniaa sairastavien terveysero – viheliäinen ongelma

Skitsofreniaa sairastavalle hyvän hoidon kulmakiviä ovat jatkuvuus ja saavutettavat palvelut, todetaan tiedepääkirjoituksessa.

Kati Vähimaa, Juhani Leijala, Saana Eskelinen

Omatoimiremontoijan outo sekavuus – tapauksen ratkaisu

Akuutti sekavuus on kliinikolle aina diagnostinen haaste.

Mika Saarela, Mika Laitinen