Väitökset 45–46

Mikrobiologisen seurannan merkitys korostuu COVID-19-pandemiassa.

Selvitäänkö seuraavasta pandemiasta vähemmin kolhuin?

On tärkeää ottaa opiksi historiasta sekä omista ja muiden kokemuksista, kirjoittavat Sari Hämäläinen ja Ilmo Keskimäki.

Sari Hämäläinen, Ilmo Keskimäki

Pandemiat ihmiskunnan historiassa II: uusi aika

Kansakuntia ovat koetelleet lähinnä influenssat, kolera, AIDS ja COVID-19.

Heikki Peltola, Lkt, DTM & H, infektiotautiopin professori emeritus, lasten infektioylilääkäri emeritus

Pandemiat ihmiskunnan historiassa I: antiikki ja keskiaika

Kirjoitetusta historiasta on tunnistettavissa viitisentoista pandemiaa.

Heikki Peltola

Digilaitteiden käyttö voi vaikuttaa lapsen kielelliseen kehitykseen

Mitä enemmän leikki-ikäiset viettävät aikaa yksin ruudun ääressä, sitä heikommat taidot ovat.

Ulla Toikkanen

Ympäristön muutokset lisäävät uusien epidemioiden ja pandemioiden riskiä

Virusten lajihyppäykset ovat lisääntyneet ilmaston muutosten seurauksena.

Pekka Nuorti, Tarja Sironen

Ei amoksisilliinin voittanutta lasten välikorvatulehduksen hoidossa

Antibioottia valittaessa on lyhyt kapeakirjoinen kuuri paikallaan.

Nina Kaseva

Rutiininomaisista rasituskokeista pallolaajennuksen jälkeen ei hyötyä riskipotilaillekaan

Oireetonta sydänlihasiskemiaa ei kannata hakea laaja-alaisessa taudissakaan.

Juhani Airaksinen

Ravinto vaikuttaa suolistomikrobiston koostumukseen

Ruokatottumuksia muuttamalla voidaan vaikuttaa myönteisesti mikrobistoon ja edistää terveellisiä elämäntapoja.

Ulla Toikkanen

Autoimmuunireaktio altistaa muistisairauksille

Tutkimuksessa hyödynnettiin muun muassa geneettistä tietoa, verinäytteiden biomarkkereita sekä tauti-, kuolinsyy- ja lääkitysrekistereitä.

Ulla Toikkanen

Narkolepsiaa sairastavilla poikkeuksellisia aivopulsaatioita 

Havainto tuo uutta tietoa sairauden vaikutuksesta aivojen puhdistusjärjestelmään. 

Ulla Toikkanen

Haavojen hoitokäytäntöjä kannattaa kehittää

Haavakartoitus antoi tärkeää tietoa Helsingin kotihoidon asiakkaiden haavoista.

Ulla Aalto, Marja Vihavainen, Grette Vingal, Eeva Sandelin

Virtuaalista altistusterapiaa alaselkäkipuun

Altistusterapiaa saaneet pelkäsivät liikkumista vähemmän kuin lumehoitoa saaneet.

Tero Taiminen

Wnt4-geeni mahdollistaa haiman beetasolujen keskinäisen kommunikoinnin

Tuore löydös voi avata uusia näkymiä diabeteksen hoitoon.

Anne Seppänen

Rintasyöpäpotilaan solunsalpaajahoito voi lisätä haurausoireyhtymän riskiä

Solunsalpaajahoito voi edistää vanhenemista ja siihen liittyvää haurautta.

Sirkku Jyrkkiö

Väitös: Potilaat haluavat keskustella lääkehuolistaan

Ihmiset itse tietävät parhaiten, miten he pystyvät arjessa toteuttamaan lääkehoitoaan.

Anne Seppänen

Tyypin 1 diabetekseen löytyi lupaava lääkeaine-ehdokas

Tyypin 1 diabetesta voitaisiin tutkimuksen mukaan ehkäistä estämällä sairauden puhkeamiseen liittyvän geenin toimintaa. 

Sari Kosonen

Väitös: Raittius palauttaa täyden työkyvyn hitaasti

Kuukauden päihdekuntoutuksen jälkeen ongelmia on edelleen muun muassa toiminnanohjauksessa, näönvaraisessa muistissa ja päättelykyvyssä.

Anne Seppänen

Saako ikääntyvä aivojumpasta lisätehoa kuntoiluun ?

Varsin matalatehoinen liikuskelu auttaa ikääntyvää.

Maria Nummela

Prostatektomian jälkeiseen sädehoitoon liittyy myöhäishaittoja

Potilaan on hyvä olla niistä selvillä etukäteen.

Ossi Lindell