Vammakuolemia tapahtuu paljon Pohjois-Suomessa

Major trauma in Northern Finland

Lasse Raatiniemi

Uusi biologinen lääke vaikeaan astmaan

Vaikean astman hoidossa käytetään perinteisiä inhaloitavia lääkkeitä, teofylliiniä sekä usein pitkäaikaisesti steroidia suun kautta. Atooppiseen astmaan on olemassa anti-IgE-lääke eli omalitsumabi. Nyt myös vaikeaan eosinofiiliseen astmaan on tulossa uusia biologisia lääkkeitä. Suomessa on myyntiluvan saanut ainakin, mepolitsumabi (anti-IL-5).

Heikki Ekroos

Mini-interventio toimii painonpudotuksessakin

Lancetissa julkaistu tutkimus tuo uutta toivoa lihavuuden hoitoon. Kyseessä on ensimmäinen ylipainoon kohdistuvaa mini-interventiota koskeva satunnaistettu hoitokoe.

Helena Liira

Psoriaasin patogeneesi ja systeeminen hoito

Tarkentunut tieto psoriaasin immunopatogeneesista on luonut uusia hoidon kohteita. Suurin osa psoriaasipotilaista ei tarvitse sisäisesti käytettäviä psoriaasilääkkeitä. Keskivaikeaa ja vaikeaa psoriaasia voidaan hoitaa tavanomaisilla systeemilääkkeillä, erityisesti metotreksaatilla.

Tarja Mälkönen

Psoriaasi systeemisenä tautina

Vaikeaa ihopsoriaasia sairastaa 3–5 % psoriaasipotilaista. Nivelpsoriaasia voi olla jopa puolella näistä ­potilaista.

Anna Hannuksela-Svahn

Nivelpsoriaasi – monimuotoinen nivelsairaus

Nivelpsoriaasi on spondylartropatioiden ryhmään kuuluva tulehduksellinen nivelsairaus, jonka patogeneesiä ei täysin tunneta.

Kari K. Eklund, Kati Mykkänen, Ritva Peltomaa

Psoriaasipotilas perusterveydenhuollossa

Jos ihosairaus pysyy hallinnassa paikallishoidolla ja nivelsairaus on vakaa, psoriaasia hoidetaan perusterveydenhuollossa.

Suvi Cajanus, Johanna Höök-Nikanne

Ihopsoriaasin taloudellinen taakka

Psoriaasi saattaa aiheuttaa merkittävän taloudellisen taakan potilaille, terveydenhuollon tuottajille ja ­työnantajille.

Anssi Mustonen

Tervasta täsmähoitoihin – psoriaasin muuttunut kuva

Psoriaasi on kokenut muodonmuutoksen pitkäaikaisesta "pintaviasta" systeemisairaudeksi. Tautikäsite pitää sisällään iho- ja nivelpsoriaasin lisäksi myös liitännäissairaudet. Varsin pitkään on tiedetty psoriaasipotilaille syystä tai toisesta kumuloituvan muuta väestöä enemmän sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, kuten ylipainoa, kohonneita verenpaine- ja lipidiarvoja ja diabetesta. Psoriaasi onkin osoitettu mm. sydäninfarktin itsenäiseksi riskitekijäksi (1). Näitä yhdistää elimistön krooninen lieväasteinen inflammaatio, jota krooniseen psoriaasitulehdukseen ja mm. lihavuuteen liittyvät proinflammatoriset sytokiinit ylläpitävät. Sydän- ja verisuonisairauksien lisäksi psoriaasin liitännäissairauksia ovat mm. tulehdukselliset suolistosairaudet (noin nelinkertainen Crohnin taudin riski), iriitti, masennus ja alkoholin liikakäyttö.

Tarja Mälkönen, Leena Koulu

Lasten sydänleikkausten pitkäaikaistulokset parantuneet

Outcome of pediatric cardiac surgery

Alireza Raissadati

Aknen tulehdusreaktiosta ja lääkehoidon vaikutuksista uutta tietoa

The effect of systemic treatment on immune responses and skin microbiota in acne

Hanna-Leena Kelhälä

Lihavuusleikkaus on tehokas hoito uniapneaan

Laparoscopic roux-en-y gastric bypass for morbid obesity. Impact of preoperative endoscopy, enhanced recovery protocol, and on the prevalence of obstructive sleep apnoea

Pipsa Peromaa-Haavisto

Histamiinireseptori H4R Sjögrenin oireyhtymän patogeneesissä

Histamine receptor 4 (H4R) in pathogenesis of Sjögren's syndrome

Vasili Stegajev

Perinnöllisyys vaikuttaa lasten toistuvien korvatulehdusten riskiin

Heritability and genetic risk factors in Finnish families with childhood otitis media

Lena Hafrén

Tollinkaltaiset reseptorit ruoansulatuskanavassa ja Barrettin ruokatorvessa

Toll-like receptors in Alimentary tract -special reference to Barrett’s esophagus

Heikki Huhta

Prokalsitoniini ennustaa pneumonian vaikeusastetta

Mitä pneumoniapotilaalta pitäisi mitata ennusteen arvioimiseksi? CRP on epäspesifinen ja aina päivän perässä; esimerkiksi Yhdysvalloissa sitä ei käytetä. Prokalsitoniini voi auttaa sekä antibioottihoidon aloituksen tarpeen että lopetuksen arvioinnissa. Siitä on puhuttu jo pitkään mutta siitä, onko sen mittaaminen pneumoniapotilaalta järkevää vai ei, ei ole ollut tietoa. Nyt Chestissä julkaistiin aiheesta kaksi tutkimusta.

Heikki Ekroos

Maallikoiden antama hoito vähentää psyykkistä stressiä kriisialueilla

Arviolta 125 miljoonaa ihmistä elää tällä hetkellä aseistetun konfliktin alueella – suurin määrä sitten toisen maailmansodan. Sota ja konfliktit aiheuttavat psyykkistä kärsimystä, masennusta ja traumaperäistä stressihäiriötä. Konfliktialueilla ei yleensä ole toimivaa terveydenhuoltoa eikä riittävästi terveydenhuollon ammattihenkilöitä. JAMAssa julkaistiin Pakistanin Peshawarissa toteutettu hoitokoe, jossa maallikot koulutettiin lievittämään psyykkisestä stressistä kärsivien hätää.

Helena Liira

Uutta tietoa emätin­oireiden hoidosta aromataasin­estäjähoidon aikana

Emättimen kuivuus ja seksuaalinen haluttomuus ovat postmenopausaalisten naisten yleisiä oireita, joita rintasyövän hoidossa käytettävät aromataasinestäjät vielä lisäävät. Oireet koetaan hankaliksi ja ne saattavat vaikuttaa halukkuuteen käyttää lääkitystä. Emättimen paikallishoitona käytettävien hormonaalisten hoitojen turvallisuudesta on oltu huolissaan ja on hyvä, että asiaa on nyt alettu selvittää tarkemmin.

Sirkku Jyrkkiö

Miten ihminen selviää yhdistelmätrombofilian kanssa?

Laskimotukoksen sairastaneista osalta löytyy perinnöllinen tukostaipumus, joista yleisimmät ovat heterotsygoottinen protrombiinigeenin tai hyytymistekijän V mutaatio (Leiden). Yksinään kumpikaan taipumus ei riitä rakentamaan tukosta, vaan lopputulos on usean tekijän summa, mistä osoituksena osa ihmisistä kantaa tyytyväisenä taipumustaan koko elämän sairastumatta kertaakaan tukostapahtumiin. Homotsygoottista kantajuutta sen sijaan on pidetty huomattavasti vakavampana, mutta harvinaisena riskitekijänä. Tarvitaankin maailmanlaajuinen keräys, että saadaan aineisto näistä yhdistelmistä.

Marko Vesanen

Aorttaläpän ahtauman hoito katetritekniikalla Kansallinen ja kansainvälinen vertaisarviointi

Tutkimuksessa selvitettiin TAVI-hoidon tuloksia Suomessa ja vertaisarvioitiin niitä tuloksiin Ruotsista. Komplikaatioiden esiintyvyys vaihteli sairaaloittain.

Markku Eskola, Christoph Varenhorst, Timo Mäkikallio, Kai Nyman, Andreas RÜCk, Marko Virtanen, Matti Niemelä, Jarkko Niva, Pasi Maaranen, Vesa Anttila, Olli-Pekka Piira, Jari Laukkanen, Timo Mäkelä, Stefan James