Lene-arvio apuna 1. luokalla ilmenevien oppimisvaikeuksien ennakoinnissa

Lasten kehityksen ongelmat ovat laaja ja monisyinen alue, jota Leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arvio (Lene) auttaa arvioimaan. Suuri osa pysyvistä kehityksen ongelmista on jo varhaisessa vaiheessa päällekkäistyviä ja herkästi kumuloituvia. Neuvolatyössä on tärkeää tunnistaa ensisijassa pysyvimmät ja vakavimmin lapsen kehitystä haittaavat ongelmat.

Riitta Valtonen, Kirsi Mustonen, Paula Lyytinen, Timo Ahonen

Ruusufinni ja perioraalidermatiitti

Ruusufinnitauti on useimmiten helposti tunnistettavissa ja jaoteltavissa alatyyppeihin.

Tapio Rantanen

Pään alueen painehaavat ihon tuntovaurion seurauksena

Painehaavat voivat kehittyä myös epätyypillisiin paikkoihin varsinkin, jos ihotunto on vaurioitunut.

Elina Alatalo, Ken Malanin

Menetetyt elinvuodet PYLL-indeksi väestön hyvinvoinnin mittana

Menetetyt elinvuodet (Potential Years of Life Lost, PYLL) -indeksi kuvaa väestön ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien määrää. Yhteiskunnan kannalta kyse on henkisen pääoman menetyksestä.

Ilkka Vohlonen, Heli Bäckmand, Jari Korhonen

Miten yhdistetty perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimii - esimerkkinä Forssan malli

Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä (FSTKY) perustettiin vuonna 2001 yhdistämällä terveyskeskuskuntayhtymä ja Lounais-Hämeen aluesairaala.

Markku Puro, Riitta Suhonen

Ratkaisevatko uudet yrittäjyyteen perustuvat toimintamallit perusterveydenhuoltomme tulevaisuuden?

Osa kunnallisista perusterveydenhuollon palveluista ostetaan yksityiseltä tai kunnalliselta sektorilta.

Mikko Kangas, Sami Lukkarinen, Kaisa Nissinen-Paatsamala

Varhaislapsuuden ilmatiehyttulehdus ennustaa aikuisiän astmaa

KYS:n lastenklinikassa kuvattiin ensimmäisenä maailmassa astman kulku imeväisiän hengitysvaikeudesta aikuisuuteen. Tutkimuksessa seurattiin varhaislapsuudessaan ilmatiehyiden tulehduksen ja keuhkokuumeen vuoksi sairaalahoitoon joutuneiden lapsen keuhkojen toimintaa imeväisiästä 18-20 vuoden ikään. Seurantatutkimus osoitti, että vaikka ilmatiehyiden tulehduksen jälkeen astmariski vähenee iän ja kasvun myötä, alttius astmaan lisääntyy jälleen nuorella aikuisiällä. Tämä on toistaiseksi pisin lasten astman seurantatutkimus.

Eija Piippo-Savolainen

Tehohoitopotilaiden akuutti munuaisten vajaatoiminta

Akuutti munuaisten vajaatoiminta ilmaantuu 5-25 %:lle tehohoitopotilaista ja siihen liittyy suuri kuolleisuus. Väitöstutkimuksessa tutkittiin akuuttia munuaisten vajaatoimintaa sairastavien tehohoitopotilaiden ennustetta ja siihen liittyviä tekijöitä. Tutkimukseen osallistui 1 662 potilasta, joita hoidettiin Meilahden sairaalassa teho-osastolla tai akuuttidialyysiyksikössä vuosina 1998-2005.

Annika Åhlström

Lääkkeiden yhteiskäyttö voi aiheuttaa yllättäviä ongelmia diabetespotilaalle

Tyypin 2 diabeetikoiden hoidossa käytetään yleisesti insuliinin eritystä lisääviä lääkeaineita, kuten sulfonyyliurearyhmän lääkkeitä, sekä näitä uudempia ja lyhytvaikutteisempia lääkkeitä, kuten repaglinidia. Insuliinin eritystä lisäävien lääkkeiden käyttöön voi liittyä haittavaikutuksia, tyypillisenä riskinä on veren glukoosipitoisuuden liiallinen pieneneminen. Erityisesti diabeteslääkkeiden pitoisuuksia suurentavat lääkeyhteisvaikutukset saattavat aiheuttaa yllättäviä ja vaarallisia hypoglykemioita.

Lauri Kajosaari

Kohtuullinen punaviiniannos parantaa sepelvaltimoiden toimintaa

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin punaviinin, alkoholittoman punaviinin ja konjakin vaikutusta sepelvaltimoiden toimintaan, jota mitattiin sepelvaltimon virtausreservillä. Punaviini paransi sepelvaltimoiden toimintaa kohtuullisin annoksin nautittuna. Alkoholittomalla punaviinillä ja konjakilla ei ollut vastaavaa vaikutusta. Tulosta ei voi sellaisenaan käyttää punaviinin käyttöä puoltavan suosituksen pohjana, vaan se kartoittaa juoman vaikutusta välittäviä mekanismeja. Sepelvaltimoiden toiminnan paraneminen on yhteydessä suurenevaan veren antioksidanttitasoon, ja paraneminen näytti välittyvän sekä punaviinin sisältämien polyfenoleiden että alkoholin kautta.

Tuomas Kiviniemi

Mannaanin vaikutus atopiassa

Candida albicans on tavallinen ihmisen limakalvoilla viihtyvä pinnallinen hiivasieni ja mannaani sen keskeinen hiilihydraattiantigeeni. Candida albicans kykenee tietyissä tilanteissa aiheuttamaan myös yliherkkyys- ja tulehdusreaktioita. Väitöskirjatutkimuksessa havaittiin atooppista ihottumaa sairastavilla potilailla terveitä koehenkilöitä voimakkaampi soluvälitteinen immuunivaste Candida albicansin mannaania kohtaan. Tulokseen viittasivat atoopikkojen verestä eristettyjen valkosolujen suurempi solunjakautuminen ja soluvälittäjäaineiden tuotanto mannaanilla stimuloiduissa soluviljelmissä. Merkittävää oli se, että mannaani aiheutti hiilihydraattina jopa voimakkaamman immuunivasteen kuin saman hiivasienen puhdistettu proteiiniantigeeni.

Jan Kosonen

Keliakian diagnostiikan parantaminen

Keliakiadiagnoosi perustuu nykyisten kriteerien mukaan ohutsuolikoepalaan, jossa tulee olla todettavissa ohutsuolen nukkakato eli villusatrofia sekä kuopakkeiden pidentyminen eli kryptahyperplasia. Keliakiavasta-aineet veressä tukevat diagnoosia. Keliakian ohutsuolimuutokset kehittyvät vähitellen: ensimmäinen muutos on lisääntynyt tulehdussolupitoisuus epiteelillä ja vasta lopuksi kehittyy villusatrofia. Diagnostisia ongelmia aiheuttavat ohutusuolinäytteiden vaihteleva laatu, villusatrofian ajoittainen läiskittäisyys ja muut villusatrofiaa ja tulehdusmuutoksia aiheuttavat taudit.

Teea Salmi

Syljeneritys ja suun puolustus heikkenevät leikkauksen jälkeen

Anestesian ja leikkauksen tiedetään heikentävän yleistä immuunipuolustusta, mutta vaikutuksia paikalliseen suun limakalvopuolustukseen ei ole aiemmin tutkittu. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin erilaisten leikkaustyyppien ja anestesia-aineiden sekä hengitysteiden aukipitotavan vaikutuksia syljeneritykseen ja syljessä esiintyvien puolustustekijöiden määriin. Potilailta kerättiin sylkinäytteitä leikkausta edeltävästi ja leikkauksen jälkeisinä päivinä. Syljen eritysnopeuden lisäksi sylkinäytteistä määritettiin tärkeimpien spesifisten (immunoglobuliinit) ja synnynnäisten (lysotsyymi, peroksidaasientsyymit, tiosyanaatti) puolustustekijöiden pitoisuudet ja erittyminen sylkeen.

Merja Lähteenmäki

Leikkausrobotti ei paranna refluksikirurgian tuloksia

Viime aikoina leikkausrobotteja on kehitetty ja pyritty käyttämään erilaisissa tähystysleikkauksissa. Hollantilainen ryhmä satunnaisti 50 refluksivaivaa potevaa potilasta tavanomaiseen laparoskooppiseen Nissenin fundoplikaatioon tai robottiavusteiseen (da Vinci) fundoplikaatioon.

Tom Scheinin

Pikkulasten influenssarokotus: ensimmäisellä kerralla tarvitaan kaksi annosta

Yhdysvalloissa suositellaan vuosittaista influenssarokotusta kaikille 6-23 kuukauden ikäisille lapsille. Suosituksen mukaan alle 9-vuotiaille on ensimmäisellä rokotuskerralla annettava kaksi rokoteannosta kuukauden välein. Suosituksen toteutumista ja tehoa selvitettiin Denverissä yli 5 000 pikkulapsen joukossa influenssakauden 2003-2004 aikana.

Marjo Renko

Vasta-ainehoito hidastaa keuhkosyövän taudinkulkua vähän

Verisuonien uudismuodostus on syöpäkasvaimen kehittymisen kannalta välttämätöntä. Verisuonien kasvua säätelee verisuoniendoteelin kasvutekijä (VEGF). VEGF-vasta-aine estää tehokkaasti hiireen istutetun syöpäkasvaimen kehittymistä. Bevasitsumabia on käytetty ihmisillä suolistosyövän hoidossa.

Sirkku Jyrkkiö

Aivojen harjoittaminen saattaa lykätä kognitiivista heikkenemistä

Dementian ennaltaehkäisyyn ei ole vielä keksitty lääkettä. Farmakologiset hoidot ovat osoittautuneet pettymyksiksi eikä esimerkiksi Alzheimer-lääkkeitä kannata aloittaa ennenkuin dementia on todettu. Kognitiivisesta harjoittelusta tiedetään olevan hyötyä muistitoiminnoille - ainakin lyhyellä aikavälillä. Silti on on epäselvää, tukeeko älyllinen harjoittelu päivittäisistä toiminnoista selviytymistä, eli siirtyykö esim. muistiharjoittelun vaikutus hyödyksi monimutkaisemmille päivittäisen toiminnan osa-alueille. Yhdysvalloissa tehtiin laaja satunnaistettu kontrolloitu tutkimus eri osa-alueiden kognitiivisen harjoittelun vaikutuksista kognitiivisiin toimintoihin ja tutkittavia seurattiin viiden vuoden ajan myös välineellisen päivittäisen toimintakyvyn (IADL) suhteen.

Kaisu Pitkälä

Rokotus avuksi painonhallintaan?

Greliini on mahalaukusta erittyvä hormoni, joka viestii aivoille nälästä. Sen eritys mahalaukusta lisääntyy normaalisti juuri ennen syömistä. Sekä ihmisille että jyrsijöille annosteltu greliini lisää syömistä, ilmeisesti lisäämällä nälän tunnetta. Nyt mielenkiintoisessa tutkimuksessa selvitettiin, voisiko greliiniä ja samalla mahdollisesti lihavuutta vastaan rokottaa. Mallina käytettiin Wistar-rottia, joita rokotettiin anti-greliinirokotteella viidesti. Tutkimuksessa testattiin kolme erilaista rokotetta. Rokotteista kaksi nosti greliinivasta-ainetittereitä merkitsevästi. Näillä rotilla rokotus oli yhteydessä selvästi pienempään painonnousuun verrattuna kontrollirottiin. Rokotus ei kuitenkaan vaikuttanut nautitun ruoan määrään. Rokotuksella oli myös edullisia vaikutuksia ruumiin koostumukseen: rasvattoman kudoksen määrä lisääntyi ja rasvakudoksen väheni. Rokotetuilla rotilla oli myös suhteellisesti pienempi aivojen greliinipitoisuus. Tutkijat huomauttavat, että tutkittuja rottia oli vähän ja että jatkotutkimukset ovat tarpeellisia. Tulevaisuus näyttää, voidaanko myös rokotusta käyttää joskus vaikean lihavuuden hoitoon.

Camilla Schalin-Jäntti

Geenit ennakoivat keuhkosyövän taudinkulkua

Radikaalisti leikattujen keuhkosyöpäpotilaiden viisivuotisennuste on vain 40 %. Suurinta osaa keuhkosyövästä ei pystytä leikkaamaan taudin laajan levinneisyyden takia.

Sirkku Jyrkkiö

Lievästi suurentuneet maksaentsyymit diagnostisena ongelmana

Suurentunut seerumin tai plasman ALAT on jokseenkin spesifinen maksasolun vaurion tai toiminnanhäiriön merkki ja soveltuu hyvin ensisijaiseksi maksasairauden seulontatutkimukseksi.

Anna-Liisa Karvonen