1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Bruksismi ja psyykkinen kuormittuneisuus hammaslääketieteen opiskelijoilla
Alkuperäis­tutkimus 8/2021 vsk 76 s. 498 - 505

Bruksismi ja psyykkinen kuormittuneisuus hammaslääketieteen opiskelijoilla

Lähtökohdat Bruksismi määritellään toistuvaksi puremalihasten aktivaatioksi, joka voi olla narskuttelua tai hampaiden tiukkaa yhteen puremista unessa tai valveilla. Keskushermostolla on keskeinen rooli bruksismin synnyssä, ja psyykkisillä kuormitustekijöillä, kuten ahdistuneisuudella ja masentuneisuudella, on yhteys bruksismiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää itseraportoitua bruksismin esiintyvyyttä ja sen yhteyttä psyykkiseen kuormittuneisuuteen hammaslääketieteen opiskelijoilla.

Menetelmät Tutkimukseen osallistui 192 hammaslääketieteen opiskelijaa Oulun ja Itä-Suomen yliopistoista. Bruksismia ja psyykkistä kuormittuneisuutta selvitettiin DC/TMD (Diagnostic Criteria for Temporomandibular Disorders) -kriteeristön kyselyillä.

Tulokset Itseraportoidun unibruksismin esiintyvyys opiskelijoilla oli 39,7 %, valvenarskuttelun 19,9 % ja hampaiden lujasti yhteen puremisen 48,4 %. Vähintään lieväasteista psyykkistä kuormittuneisuutta esiintyi ­35 %:lla opiskelijoista. Naisilla hampaiden lujasti yhteen pureminen oli merkitsevästi yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen.

Päätelmät Valvebruksismilla ja psyykkisellä kuormittuneisuudella on yhteyttä. Kuormittuneisuus tulee ottaa huomioon bruksismin hoidossa.

Bruksismi ja psyykkinen kuormittuneisuus hammaslääketieteen opiskelijoilla Kuva 1 / 2
   

Bruksismi määritellään toistuvaksi puremalihasten aktiivisuudeksi, joka voi tapahtua sekä unen aikana (unibruksismi) että valveilla ollessa (valvebruksismi) (11 Lobbezoo F, Ahlberg J, Glaros AG ym. Bruxism defined and graded: an international consensus. J Oral Rehabil 2013;40:2–4.). Valvebruksismi voi olla joko hampaiden narskuttelua tai tiukkaa yhteen puremista. Unibruksismi on yleisintä lapsilla ja nuorilla ja sen esiintyvyys pienenee iän myötä (22 Winocur E, Uziel N, Lisha T, Goldsmith C, Eli I. Self-reported bruxism – associations with perceived stress, motivation for control, dental anxiety and gagging. J Oral Rehabil 2011;38:3–11.,33 Ahlberg J, Savolainen A, Rantala M, Lindholm H, Könönen M. Reported bruxism and biopsychosocial symptoms: a longitudinal study. Community Dent Oral Epidemiol 2004;32:307–11.,44 Melo G, Duarte J, Pauletto P ym. Bruxism: an umbrella review of systematic reviews. J Oral Rehabil 2019;46:666–90). Unibruksismia on todettu esiintyvän yhtä paljon naisilla ja miehillä (22 Winocur E, Uziel N, Lisha T, Goldsmith C, Eli I. Self-reported bruxism – associations with perceived stress, motivation for control, dental anxiety and gagging. J Oral Rehabil 2011;38:3–11.,33 Ahlberg J, Savolainen A, Rantala M, Lindholm H, Könönen M. Reported bruxism and biopsychosocial symptoms: a longitudinal study. Community Dent Oral Epidemiol 2004;32:307–11.).

Bruksismi voi aiheuttaa erilaisia kiputiloja pään ja kasvojen alueelle: tyypillisesti ohimopäänsärkyä, sekä hampaiden lisääntynyttä kulumista, murtumia tai täytteiden irtoamista.

Erilaiset psyykkiset oireet ovat yleisiä korkeakouluopiskelijoilla.

Bruksismin etiologia on monitekijäinen, ja keskushermostolla on keskeinen rooli bruksismin syntymekanismeissa (55 Lobbezoo F, van Selms MK, ­Naeije M. Masticatory muscle pain and disordered jaw motor behaviour: literature review over the past decade. Arch Oral Biol 2006;51:713–20.). Psyykkisillä kuormitustekijöillä, kuten masennus- ja ahdistusoireilla eli distressillä, on havaittu olevan yhteys uni- ja valvebruksismiin (66 Ahlberg J, Lobbezoo F, Ahlberg K, Manfredini D, Hublin C, Sinisalo J. Self-reported bruxism mirrors anxiety and stress in adults. ­Med Oral Patol Oral Cir Bucal 2013;18:7–11.,77 Kuhn M, Türp JC. Risk factors for bruxism. Swiss Dent J 2018;128:118–24.,88 Manfredini D, Fabbri A, Peretta R, Guarda-Nardini L, Lobbezoo F. Influence of psychological symptoms on home-recorded sleep-time masticatory muscle activity in healthy subjects. ­J Oral Rehabil 2011;38:902–11.,99 Kunttu K, Pesonen T, Saari J. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 48/2017.,1010 Huhtela OS, Näpänkangas R, Joensuu T, Raustia A, Kunttu K, Sipilä K. Self-reported bruxism and symptoms of temporomandibular disorders in Finnish university students. J Oral Facial Pain Headache 2016;30:311–7.). Erilaiset psyykkiset oireet ovat yleisiä korkeakouluopiskelijoilla, ja tuoreen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan 16 % opiskelijoista koki päivittäin uniongelmia, keskittymisvaikeuksia, jännittyneisyyttä, masentuneisuutta tai ahdistuneisuutta (99 Kunttu K, Pesonen T, Saari J. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 48/2017.).

Uusi purentaelimistön toimintahäiriöiden (TMD) ja kipujen diagnostiikkaan kehitetty DC/TMD (Diagnostic Criteria for Temporomandibular Disorders) on kaksiosainen kriteeristö, jolla selvitetään sekä kliiniset TMD-diagnoosit että seulontakyselyillä TMD:n psykososiaalisia taustatekijöitä (mm. masennus- ja ahdistusoireet sekä uni- ja valvebruksimi) (1111 Schiffman E, Ohrbach R, ­Truelove E ym. Diagnostic Criteria for Temporomandibular Disorders (DC/TMD) for clinical and research applications: recommendations of the International RDC/TMD Consortium Network* and Orofacial Pain Special Interest Group. J Oral Facial Pain Headache 2014;28:6–27.). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää itseraportoidun uni- ja valvebruksismin esiintyvyyttä sekä näiden yhteyttä psyykkiseen kuormittuneisuuteen hammaslääketieteen opiskelijoilla. Hypoteesina oli, että uni- ja valvebruksismi ovat yleisiä hammaslääketieteen opiskelijoilla ja yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimuksen aineisto koostui hammaslääketieteen toisen, kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijoista kahdessa eri opetusyksikössä: Itä-Suomen yliopistossa lukuvuonna 2014–2015 ja Oulun yliopistossa lukuvuonna 2018–2019.

Tutkimuksessa käytettiin seuraavia DC/TMD-FIN-kriteeristön kyselyjä: demografiset taustatiedot (liitetaulukko 1), DC/TMD-oirekysely, purentaelimistön parafunktiot (DC/TMD-FIN OBC, Oral Behaviors Checklist) (liitetaulukko 2) ja kysely terveydentilastanne 4 (DC/TMD-FIN PHQ-4, Patient Health Questionnaire 4) (liitetaulukko 3). Uni- ja valvebruksismin kartoitusta varten OBC-kyselystä käytettiin kysymyksiä 1, 3 ja 4 ja distressiä (masennus- ja ahdistusoireita) selvitettiin PHQ-4:n kysymyksillä.

Opiskelijat vastasivat kyselyyn opetuksen yhteydessä. Kaikkiaan 192/199 (96 %) opiskelijaa täytti kyselyn; heistä Itä-Suomen yliopistosta oli 54 opiskelijaa (19 miestä, 34 naista) ja Oulun yliopistosta 138 opiskelijaa (51 miestä, 81 naista). Tutkittavien keski-ikä oli 24,9 vuotta (keskihajonta 4,0 vuotta).

OBC-kyselyn perusteella uni- ja valvebruksauksen vastaukset dikotomisoitiin seuraavasti; unibruksaaja (bruksaus vähintään 1–3 yötä viikossa) vs. ei-unibruksaaja (bruksaus 1–3 yötä kuukaudessa tai harvemmin) ja valvebruksaaja (valvebruksaus "joskus", "usein" tai "koko ajan") vs. ei-valvebruksaaja ("ei koskaan" tai "harvoin"). Valvebruksaus jaettiin narskutteluun ja hampaiden lujasti yhteen puremiseen (liitetaulukko 2).

PHQ-4-kyselyn jokainen kysymys sai numeraalisen arvon asteikolla 0–3, ja kokonaispisteiden summa (maksimi 12) jaoteltiin seuraavasti: ei distressiä (0–2 pistettä), lievä distressi (3–5 pistettä), kohtalainen distressi (6–8 pistettä), ja vaikea-asteinen distressi (9–12 pistettä). Distressi dikotomisoitiin edelleen seuraavasti: ei distressiä (0–2 pistettä) vs. distressi (lievä ja kohtalainen distressi, 3–12 pistettä) (liitetaulukko 3).

Aineiston tilastollinen käsittely suoritettiin IBM SPSS Statistics 25 -ohjelmalla. Bruksismin eri muotojen esiintyvyyttä kuvattiin ristiintaulukoilla sukupuolen, vuosikurssin ja opiskelupaikan mukaan. Näiden ryhmien välisiä eroja arvioitiin käyttäen χ2-testiä. Psyykkisen distressin yhteyttä uni- ja valvebruksaukseen (narskutteluun tai hampaiden lujasti yhteen puremiseen) selvitettiin käyttäen χ2-testiä.

Bruksismi on yleistä hammaslääketieteen opiskelijoilla.

Analyysit tehtiin myös erikseen sukupuolittain. p-arvoa < 0,05 pidettiin tilastollisesti merkitsevänä. Binäärisen logistinen regressioanalyysin avulla arvioitiin bruksismin eri muotojen kanssa yhteydessä olevia tekijöitä (opiskelupaikka, vuosikurssi ja psyykkinen distressi). Analyysit tehtiin erikseen sukupuolittain. Yhteyttä kuvattiin kerroinsuhteella (odds ratio, OR) ja 95 %:n luottamusvälillä (LV).

Tulokset

Unibruksismia raportoi 39,7 % vastanneista: naiset miehiä enemmän, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (taulukko 1). Oulun yliopiston opiskelijat raportoivat unibruksismia lähes kaksi kertaa enemmän kuin Itä-Suomen yliopiston opiskelijat (p = 0,007). Valvenarskuttelua raportoi 19,9 % ja hampaiden tiukkaa yhteen puremista 48,4 % opiskelijoista. Kaikkiaan 35,0 % opiskelijoista koki vähintään lieväasteista psyykkistä distressiä: naiset miehiä enemmän, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (taulukko 1).

Unibruksismilla, valvenarskuttelulla tai valveilla tapahtuvalla hampaiden tiukalla yhteenpuremisella ja psyykkisillä distressioireilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä (taulukko 2Taulukko 1. ). Miehillä, jotka raportoivat unibruksismia tai valvenarskuttelua oli kuitenkin lähes kaksi kertaa enemmän distressiä verrattuna miehiin, jotka eivät niitä raportoineet. Naisilla nämä erot olivat vähäisemmät (taulukko 2Taulukko 1. ).

Hampaiden lujasti yhteen puremisella ja psyykkisellä distressillä todettiin tilastollisesti lähes merkitsevä yhteys (p = 0,053). Naisopiskelijoilla tämä yhteys oli tilastollisesti merkitsevä (p = 0,043). Naisista, jotka raportoivat purevansa lujasti hampaitaan, lähes puolet (48,3 %) koki psyykkistä distressiä. Sen sijaan naisilla, jotka eivät raportoineet purevansa hampaita lujasti yhteen, distressiä esiintyi joka kolmannella (29,6 %) (taulukko 2Taulukko 1. ).

Binäärisen logistisen regressioanalyysin perusteella tilastollisesti merkitseviä tuloksia saatiin seuraavien muuttujien suhteen: Miesten unibruksismi oli merkitsevästi yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen (OR 3,42; 95 %:n LV 1,00–11,66). Naisten unibruksismi oli yhteydessä opiskelupaikkaan (Oulu) (OR 2,56; 95 %:n LV 1,06–6,22). Naisilla hampaiden lujasti yhteen pureminen oli yhteydessä psyykkisen distressiin (OR 2,27; 95 %:n LV 1,02–4,97).

Pohdinta

Tämän tutkimuksen perusteella itseraportoitu bruksismi ja hampaiden tiukka yhteen pureminen ovat yleisiä hammaslääketieteen opiskelijoiden keskuudessa. Valveilla tapahtuva hampaiden tiukka yhteen pureminen näyttää olevan yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen, etenkin naisilla. Miehillä taas unibruksimi näyttäisi olevan yhteydessä psyykkiseen distressiin.

Naisten unibruksimin yhteys opiskelupaikkaan (Oulu) oli regressiomalleissa kaikkein vahvin yhteys; tämä on mielenkiintoinen löydös ja vaikeasti selitettävissä. Erot voivat mahdollisesti johtua esim. siitä, että joillekin vuosikursseille on annettu tietoa bruksismista, joten he ovat siitä tietoisempia.

Bruksismin hoidon tulee olla yksilöllistä.

Unibruksismin esiintyvyys tässä aineistossa oli 39,7 %, mikä on huomattavasti suurempi kuin tutkimuksissa raportoidut esiintyvyysluvut aikuisväestössä (8–14 %) (1212 Manfredini D, Winocur E, Guarda-Nardini L, Paesani D, Lobbezoo F. Epidemiology of bruxism in adults: a systematic review of the literature. J Orofac Pain 2013;27:99–110.). Tutkimuksessamme havaittu esiintyvyys on myös suurempi kuin aiemmin suomalaisilla korkeakouluopiskelijoilla raportoitu bruksismin esiintyvyys (18 %) (1010 Huhtela OS, Näpänkangas R, Joensuu T, Raustia A, Kunttu K, Sipilä K. Self-reported bruxism and symptoms of temporomandibular disorders in Finnish university students. J Oral Facial Pain Headache 2016;30:311–7.).

Valvenarskuttelu (19,9 %) ja hampaiden lujasti yhteen pureminen (48,4 %) olivat esiintyvyydeltään muutoin samaa tasoa kuin kirjallisuudessa aikaisemmin esitetyt esiintyvyysluvut (20–31 %) (1212 Manfredini D, Winocur E, Guarda-Nardini L, Paesani D, Lobbezoo F. Epidemiology of bruxism in adults: a systematic review of the literature. J Orofac Pain 2013;27:99–110.), joskin esiintyvyydet olivat korkeammat kuin Huhtelan ym. (1010 Huhtela OS, Näpänkangas R, Joensuu T, Raustia A, Kunttu K, Sipilä K. Self-reported bruxism and symptoms of temporomandibular disorders in Finnish university students. J Oral Facial Pain Headache 2016;30:311–7.) opiskelijatutkimuksessa (2 %). Voi olla, että hammaslääketieteen opiskelijoiden keskuudessa koetaan enemmän stressiä ja he ovat mahdollisesti tietoisempia narskuttelusta kuin muut yliopisto-opiskelijat.

Lue myös

Erot voivat johtua myös erilaisista kysymyksenasetteluista. Huhtelan ym. tutkimuksessa kysyttiin uni- ja/tai valvebruksismia kyllä/ei-vaihtoehdoin, kun taas tutkimuksessamme vastausvaihtoehdot on jaoteltu uni- ja valvebruksismin esiintymistiheyden mukaan. On myös huomioitava, että kyselyyn perustuva, itseraportoitu bruksismi antaa vain viitteitä mahdollisesta bruksismista (1111 Schiffman E, Ohrbach R, ­Truelove E ym. Diagnostic Criteria for Temporomandibular Disorders (DC/TMD) for clinical and research applications: recommendations of the International RDC/TMD Consortium Network* and Orofacial Pain Special Interest Group. J Oral Facial Pain Headache 2014;28:6–27.). Todennäköisesti bruksismi voidaan todeta yhdistämällä kyselyyn kliininen tutkimus, kun taas varmaan diagnoosiin tarvitaan unipolygrafia- tai elektromyografiatutkimus (1111 Schiffman E, Ohrbach R, ­Truelove E ym. Diagnostic Criteria for Temporomandibular Disorders (DC/TMD) for clinical and research applications: recommendations of the International RDC/TMD Consortium Network* and Orofacial Pain Special Interest Group. J Oral Facial Pain Headache 2014;28:6–27.).

Vaikka tilastollista yhteyttä ei todettu, miehistä valvenarskuttelijoilla oli kaksi kertaa enemmän distressiä kuin niillä, jotka eivät raportoineet bruksismia. Distressin ja hampaiden lujasti yhteen puremisen välillä todettiin tilastollisesti merkitsevä yhteys naisilla, ja myös miehillä suuntaus oli sama, mikä tukee aiempia tutkimustuloksia (66 Ahlberg J, Lobbezoo F, Ahlberg K, Manfredini D, Hublin C, Sinisalo J. Self-reported bruxism mirrors anxiety and stress in adults. ­Med Oral Patol Oral Cir Bucal 2013;18:7–11.,1313 Polmann H, Domingos FL, Melo G ym. Association between sleep bruxism and anxiety symptoms in adults: A systematic review. J Oral Rehabil 2019;46:482–91.).

Vähintään lieväasteista psyykkistä distressiä esiintyi tässä opiskelija-aineistossa 35 %:lla vastaajista. Suuruusluokka on sama kuin korkeakouluopiskelijoita koskevassa tutkimuksessa, jossa todettiin, että päivittäin tai viikoittain psyykkisiä oireita raportoi 38 % miehistä ja 48 % naisista (99 Kunttu K, Pesonen T, Saari J. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 48/2017.). Sen sijaan suomalaiseen aikuisväestöön verrattuna hammaslääketieteen opiskelijoilla esiintyi selvästi enemmän psyykkistä kuormittuneisuutta. Suomalaisessa aikuisväestöstä tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että psyykkistä kuormittuneisuutta esiintyi 23 %:lla naisista ja 15 %:lla miehistä (1414 Koponen P, Borodulin K, ­Lundqvist A, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 4/2018.). On muistettava, että tutkimuksessamme distressiksi luokiteltiin jo lieväasteinen, seulontatason kyselyllä havaittu kuormittuneisuus.

Tutkimuksen vahvuutena on validien, suomenkielisten DC/TMD-FIN-kriteeristön kyselyjen käyttö psykososiaalisten tekijöiden ja bruksismin arviontiin. Aineisto oli sosiodemografisesti homogeeninen elämäntilanteen ja ikäjakauman suhteen. Sukupuolijakauma oli samankaltainen Itä-Suomen yliopiston ja Oulun yliopiston hammaslääketieteen opiskelijoilla, jolloin vertailu opiskelupaikan mukaan voitiin suorittaa. Miesten osuus (38 %) aineistossa on pienempi kuin väestötasolla, mutta tarpeeksi suuri, jotta tulokset voidaan yhdistää heitä vastaaviksi. Osallistumisprosentti oli varsin suuri (96 %), minkä vuoksi valikoitumisharhan todennäköisyys on pieni.

Oirekuvaltaan bruksismi on monimuotoinen, ja yleisimpiä oireita ovat erilaiset kasvojen ja leukojen kiputilat (55 Lobbezoo F, van Selms MK, ­Naeije M. Masticatory muscle pain and disordered jaw motor behaviour: literature review over the past decade. Arch Oral Biol 2006;51:713–20.). Koska narskuttelu ja hampaiden tiukka yhteen pureminen ovat opiskelijoilla yleisiä, myös näihin liittyviä oireita voi esiintyä yleisesti. Hoitoa on syytä harkita tarvittaessa esimerkiksi erilaisilla itsehoitokeinoilla, kuten rentoutushoidoilla, biopalautehoidolla, fysioterapialla ja tarvittaessa purentakiskolla (1515 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD). Käypä hoito -suositus 29.12.2016. www.kaypahoito.fi).

Tässä tutkimuksessa havaitsimme yhteyden psyykkisen kuormittuneisuuden ja bruksismin välillä, ja siten yleisillä stressinhallintakeinoilla saattaa olla vaikutusta bruksismin aiheuttamiin kipuoireisiin. Viimeaikaisessa tutkimuksessa suomalaisilla yliopisto-opiskelijoilla sovellettu rentoutus vähensi merkitsevästi purentaelimistön toimintahäiriöihin liittyviä kasvokipuoireita ja myös yleistä kipuoireilua (1616 Huhtela OS, Koivisto N, Hägg V, Sipilä K. Effectiveness of applied relaxation method vs splint in treatment of temporomandibular disorders in Finnish students. ­J Oral Rehabil 2019;47:123–31.).

Koska psyykkinen kuormittuneisuus voi liittyä bruksismiin, myös psykologin tai psykiatrian asiantuntijan arvio ja hoito voivat tarvittaessa tulla kyseeseen. Bruksismin hoidon tuleekin olla yksilöllistä, ja myös psyykkiset kuormitustekijät tulee huomioida.

Kirjoittajat
Santeri Patala
HLK, hammaslääketieteen opiskelija
Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, suun terveyden tutkimusyksikkö
Ritva Näpänkangas
dosentti, EHL, yliopistotutkija
Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, suun terveyden tutkimusyksikkö
Kirsi Sipilä
professori
Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, suun terveyden tutkimusyksikkö
Sidonnaisuudet

Ritva Näpänkangas: Työsuhde (Oulun yliopisto, OYS), asiantuntijalausunnot (Potilasvahinkolautakunta), luentopalkkiot (Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Oulun kaupunki, Kajaanin kaupunki). Kirsi Sipilä: Työsuhde (Oulun yliopisto, OYS, Rayo 3D Toothfill Oy ), asiantuntijalausunnot (Turun yliopisto, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto), apurahat (Suomen Akatemia, Suomen Naishammaslääkärit, Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia), luentopalkkiot (Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Turun hammaslääkäriseura, SKTY), patentit (Itä-Suomen yliopisto), osakkeet/optiot (Rayo Biotech Ltd, Spreys Oy, Finlandia Group, Partnera Oy), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, SKTY, Duodecim).

Faktat

Tästä tiedettiin

Bruksismia esiintyy sekä yöllä että päivällä.

Psyykkisillä kuormitustekijöillä on havaittu yhteys bruksismiin.

Korkeakouluopiskelijoilla on psyykkistä kuormitusta enemmän kuin ei-opiskelijoilla.

Tutkimus opetti

Bruksismi on yleistä korkeakouluopiskelijoilla: liki puolet opiskelijoista raportoi hampaiden tiukkaa yhteen puremista.

Noin kolmasosa korkeakouluopiskelijoista raportoi vähintään lieväasteista psyykkistä kuormittuneisuutta

Erityisesti valveilla tapahtuva bruksismi näyttää olevan yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen.

Kirjallisuutta
1
Lobbezoo F, Ahlberg J, Glaros AG ym. Bruxism defined and graded: an international consensus. J Oral Rehabil 2013;40:2–4.
2
Winocur E, Uziel N, Lisha T, Goldsmith C, Eli I. Self-reported bruxism – associations with perceived stress, motivation for control, dental anxiety and gagging. J Oral Rehabil 2011;38:3–11.
3
Ahlberg J, Savolainen A, Rantala M, Lindholm H, Könönen M. Reported bruxism and biopsychosocial symptoms: a longitudinal study. Community Dent Oral Epidemiol 2004;32:307–11.
4
Melo G, Duarte J, Pauletto P ym. Bruxism: an umbrella review of systematic reviews. J Oral Rehabil 2019;46:666–90
5
Lobbezoo F, van Selms MK, ­Naeije M. Masticatory muscle pain and disordered jaw motor behaviour: literature review over the past decade. Arch Oral Biol 2006;51:713–20.
6
Ahlberg J, Lobbezoo F, Ahlberg K, Manfredini D, Hublin C, Sinisalo J. Self-reported bruxism mirrors anxiety and stress in adults. ­Med Oral Patol Oral Cir Bucal 2013;18:7–11.
7
Kuhn M, Türp JC. Risk factors for bruxism. Swiss Dent J 2018;128:118–24.
8
Manfredini D, Fabbri A, Peretta R, Guarda-Nardini L, Lobbezoo F. Influence of psychological symptoms on home-recorded sleep-time masticatory muscle activity in healthy subjects. ­J Oral Rehabil 2011;38:902–11.
9
Kunttu K, Pesonen T, Saari J. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 48/2017.
10
Huhtela OS, Näpänkangas R, Joensuu T, Raustia A, Kunttu K, Sipilä K. Self-reported bruxism and symptoms of temporomandibular disorders in Finnish university students. J Oral Facial Pain Headache 2016;30:311–7.
11
Schiffman E, Ohrbach R, ­Truelove E ym. Diagnostic Criteria for Temporomandibular Disorders (DC/TMD) for clinical and research applications: recommendations of the International RDC/TMD Consortium Network* and Orofacial Pain Special Interest Group. J Oral Facial Pain Headache 2014;28:6–27.
12
Manfredini D, Winocur E, Guarda-Nardini L, Paesani D, Lobbezoo F. Epidemiology of bruxism in adults: a systematic review of the literature. J Orofac Pain 2013;27:99–110.
13
Polmann H, Domingos FL, Melo G ym. Association between sleep bruxism and anxiety symptoms in adults: A systematic review. J Oral Rehabil 2019;46:482–91.
14
Koponen P, Borodulin K, ­Lundqvist A, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 4/2018.
15
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD). Käypä hoito -suositus 29.12.2016. www.kaypahoito.fi
16
Huhtela OS, Koivisto N, Hägg V, Sipilä K. Effectiveness of applied relaxation method vs splint in treatment of temporomandibular disorders in Finnish students. ­J Oral Rehabil 2019;47:123–31.
English summary

Sleep and awake bruxism and psychological distress in dental students

Background Bruxism is defined as repetitive jaw-muscle activity characterized by clenching or grinding of the teeth while either awake or asleep. The aetiology of bruxism is multifactorial and the central nervous system plays an important role. Psychological factors, such as depression and anxiety symptoms, are related to awake and sleep bruxism. Awake bruxism can be grinding or clenching of the teeth. The aim of the study was to examine the prevalence of awake and sleep bruxism and the association of self-reported bruxism with psychological distress in dental students.

Methods Altogether 192 dental students from the University of Oulu and the University of Eastern Finland participated in the study. Bruxism and distress were reported using questionnaires included in the Diagnostic Criteria for Temporomandibular Disorders (DC/TMD).

Results The prevalence for self-reported sleep bruxism was 39.7%, for awake grinding of the teeth 19.9% and for clenching of teeth 48.4%. Of the students, 35.0% had at least mild psychological distress. Among women, clenching of teeth had a statistically significant association with psychological distress.

Conclusions Awake bruxism is associated with psychological distress and this should be taken into account in the treatment of bruxism.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Ainakin 13 900 lääkäriä on saanut koronarokotuksen Suomessa

Alueellinen vaihtelu lääkäreiden rokotuskattavuudessa oli 48–77 prosenttia.

Ajassa
Lääkärilehti Forum maanantaina – vielä ehdit mukaan

Ensimmäiseen Lääkärilehti Forum -verkkotapahtumaan ehtii vielä mukaan.

Ajassa
Kiinnostus lääkärin ammattiin syttyi varhain

Anna Rukko kiinnostui lääkärin ammatista jo 11-vuotiaana, kun hän sairastui ­melanoomaan.

Ajassa
Koulutettavista voimaa työpäivään

On voimaannuttava kokemus, kun näkee koulutettavien kasvavan tehtäväänsä, kertoo Sinikka Haakana.

Tiedepääkirjoitus
Miten ehkäistä selkäkivun kroonistuminen?

Hoitokäytäntöjen pohjautumisen ­näyttöön tulisi olla vähimmäisvaatimus terveydenhuollossa, kirjoittaa Jaro Karppinen.