1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Ensihoidon ja päivystyksen potilasmäärät vähenivät poikkeusolojen aikana
Alkuperäis­tutkimus 4/2021 vsk 76 s. 202 - 205

Ensihoidon ja päivystyksen potilasmäärät vähenivät poikkeusolojen aikana

Lähtökohdat Koronaviruspandemia on vaikuttanut terveydenhuoltopalvelujen käyttöön valtakunnallisesti. Tutkimme ensihoitopalvelun tehtäviä, päivystyskäyntejä ja tehohoitojaksoja Pohjois-Savossa poikkeusolojen aikana.

Menetelmät Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja Kuopion kaupungin rekistereistä haettiin tiedot ensihoitopalvelun tehtävistä, KYS:n yhteispäivystyksen potilaskäynneistä sekä sairaala- ja tehohoitojaksoista 16.3.–31.5.2020 ja vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2019.

Tulokset Ensihoitopalvelun tehtävien ja päivystyskäyntien määrät laskivat kaikissa ikäryhmissä poikkeusolojen aikana vuoden takaiseen verrattuna. Etenkin lapsipotilaiden määrä väheni. Ensihoidon kiireettömät tehtävät ja päivystyskäynnit hengitystieinfektioiden sekä yleisimpien oirediagnoosien vuoksi vähenivät. Päivystyksellisesti hoidettavien vakavien akuuttien sairaustapausten (ST-nousuinfarktit, aivoinfarktit ja TIA, lonkkamurtumat) ja tehohoitojaksojen määrä ei muuttunut merkittävästi.

Päätelmät Vakavissa tilanteissa hakeuduttiin päivystykseen myös poikkeusolojen aikana. Infektioista johtuvan hoidon tarpeen väheneminen voi olla seurausta sosiaalisten kontaktien välttämisestä. Tehohoidon resurssit riittivät hyvin ensimmäisen aallon aikana.

Ensihoidon ja päivystyksen potilasmäärät vähenivät poikkeusolojen aikana Kuva 1 / 3
     

Joulukuussa 2019 alkoi Kiinasta levitä aiemmin tuntemattoman koronaviruksen aiheuttama hengitystieinfektioepidemia (COVID-19), jonka maailman terveysjärjestö WHO julisti pandemiaksi 11.3.2020 (11 WHO announces COVID-19 outbreak a pandemic (haettu 25.6.2020). http://www.euro.who.int/en/health-topics/health-emergencies/coronavirus-covid-19/news/news/2020/3/who-announces-covid-19-outbreak-a-pandemic.). Suomessa todettiin poikkeusolot 16.3.2020 alkaen, jolloin hallitus linjasi valmiuslain nojalla useita toimenpiteitä epidemian nopean leviämisen estämiseksi, väestön suojaamiseksi sekä yhteiskunnan ja talouselämän toiminnan turvaamiseksi (22 Valtioneuvoston päätös poikkeusolojen toteamisesta 16.3.2020 VNK/2020/31 https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallitus-totesi-suomen-olevan-poikkeusoloissa-koronavirustilanteen-vuoksi). Julkisia kokoontumisia ja kansalaisten liikkumista rajoitettiin, tiloja ja toimintoja suljettiin ja kouluissa siirryttiin etäopetukseen. Terveydenhuollon kantokyvyn varmistamiseksi kiireetöntä toimintaa vähennettiin ja lakisääteisistä hoitomääräajoista ja -velvoitteista joustettiin.

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) siirryttiin muiden sairaaloiden tavoin valmiustilaan (33 Miettunen R. KYS ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ovat siirtyneet valmiustilaan. PSSHP:n tiedote 20.3.2020. https://www.psshp.fi/-/kys-ja-pohjois-savon-sairaanhoitopiiri-ovat-siirtyneet-valmiustilaan?inheritRedirect=true&redirect=%2Fsairaanhoitopiiri%2Ftoiminta-ja-tehtavat). Kiireetöntä toimintaa supistettiin ja henkilöstöä siirrettiin päivystyspoliklinikalle, päivystysosastolle ja infektiokohorttiosastolle. Tehohoitoon koulutettiin lisää henkilöstöä ja potilaspaikkoja lisättiin. Myös Kuopion kaupungin perusterveydenhuollossa toiminnan painopiste siirtyi akuutti- ja infektiovastaanotoille.

Terveydenhuollon kantokyvyn varmistamiseksi kiireetöntä toimintaa vähennettiin.

Vertasimme Pohjois-Savon ensihoitopalvelun tehtäviä, KYS:n päivystyksen potilasvirtoja sekä leikkaustoiminnan kapasiteettia ja tehohoidon käyttöä poikkeusolojen aikana 16.3.–31.5.2020 ja vastaavana ajankohtana vuonna 2019.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimus perustuu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja Kuopion kaupungin terveydenhuollon rekistereihin. Tutkimukselle saatiin organisaatiolupa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriltä ja tutkimuslupa Kuopion kaupungilta. Aineisto luovutettiin rekisterinpitäjiltä tutkijoille pseudonymisoituna, ilman mahdollisuutta potilaiden suoraan tunnistamiseen. Tutkimuseettisen toimikunnan puoltoa rekisteritutkimukselle ei tarvittu.

Ensihoitopalvelulla on Pohjois-Savossa vuosittain noin 50 000 tehtävää (44 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Ensihoitopalvelun tilasto 2019. https://www.psshp.fi/documents/7796350/7874644/ensihoito+tilastoa+2019.pdf (haettu 25.6.2020)). Tehtävät luokitellaan hätäilmoituksen perusteella neljään kiireellisyysluokkaan (A–D). Kiireellisyysluokitus perustuu potilaan terveydentilaan kohdistuneeseen riskiin, potilaan yleistilaan ja sen muutokseen liittyvään aikaan. A-tehtävissä potilaalla on henkeä uhkaava, välitöntä hoitoa vaativa peruselintoimintojen häiriö sekä mahdollisesti lääkäritasoisen ensihoidon ja nopean kuljetuksen tarve. B-tehtävissä on viitteitä potilaan peruselintoimintojen häiriöstä tai sitä ei pystytä poissulkemaan ja tehtävä suoritetaan kiireellisenä. C-tehtävissä potilaan peruselintoimintojen häiriön uhka on vähäinen mutta tarvitaan ensihoidon päivystyksellinen arvio. D-tehtävissä peruselintoimintojen häiriö on suljettu pois ja tehtävän vasteaika on kiireetön.

KYS:n yhteispäivystys on suurin Pohjois-Savon maakunnan kolmesta ympärivuorokautisesta päivystysyksiköstä, ja se vastaa maakunnan laajasta erikoissairaanhoidon päivystystoiminnasta (66 Palosaari H. Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) päivystyksen suurimpien erikoisalojen potilasvirrat vuoden tarkastelujaksolla. Pro gradu, Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta 2017. https://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20170516/). KYS:ssa käy vuosittain noin 63 000 päivystyspotilasta, joista 18 000 hoidetaan yleislääkärilinjalla ja 45 000 erikoissairaanhoidon päivystyslinjoilla (77 Häkkinen P, Matveinen P. Sairaaloiden tuottavuus 2018. THL Tilastoraportti 1/2020. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139096/Tr01_2020?sequence=5&isAllowed=y). Teho-osastolla hoidetaan noin 2 300 potilasta vuosittain.

Tutkimuksessa tarkasteltavat tiedot ovat Pohjois-Savon ensihoidon ja KYS:n toimintalukuja jaksolla 16.3.–31.5.2020 ja 16.3.–31.5.2019. Sähköisistä rekistereistä haettiin ensihoitopalvelun tehtävämäärät kiireellisyysluokittain, yhteispäivystyksen kävijämäärät ja päivystyksestä alkaneiden sairaalahoitojaksojen määrä. Erikoissairaanhoidon käynneistä haettiin päädiagnoosit (88 Classification of Diseases (ICD) (haettu 25.6.2020).https://www.who.int/classifications/icd/icdonlineversions/en/), ja niistä tarkasteltiin suunnitellusti tiettyjen kiireellistä hoitoa vaativien tilanteiden (aivoinfarktit, aivoverenvuodot, sydäninfarktit, vammat) sekä yleisimpien päivystyskäyntien (vähintään 100 käyntiä vertailujaksolla 2019) määriä. Tehohoitojaksojen määrä ja kesto selvitettiin. Lisäksi haettiin tiedot päivystys- ja kiireettömien leikkausten sekä pallolaajennuksella hoidettujen ST-nousuinfarktien määristä. COVID-19:n takia sairaala- ja tehohoidossa olleiden potilaiden hoitojaksojen määrä ja kesto koskivat vuoden 2020 jaksoa.

Aineiston kuvailussa käytettiin lukumääriä, keskiarvoa, mediaania, kvartiileja, vaihteluväliä ja prosenttiosuuksia. Ryhmien välisiä eroja testattiin yhden otoksen χ2-testillä ja Mann-Whitneyn U-testillä, merkitsevyystaso on p < 0,05.

Tulokset

Ensihoitopalvelu

Ensihoitopalvelun tehtävien määrä väheni poikkeusolojen aikana 18 % vuoteen 2019 verrattuna (10 092 vs. 12 306; p < 0,001). A- ja B-luokan tehtävien määrä ei muuttunut olennaisesti (–3,3 %; p = 0,353), mutta C- ja D-luokan tehtävät vähenivät 30 % (p < 0,001) (kuvio 1Ensihoidon tehtävät kiireellisyysluokittain, päivystyskäynnit ja tehohoitojaksot. ). Eniten vähenivät hoitolaitosten väliset siirrot.

Aivohalvausoireiden vuoksi päivystykseen kuljetettujen potilaiden määrä pysyi ennallaan (263 vs. 265, –0,8 %; p = 0,931), samoin rintakipupotilaiden (332 vs. 357, –7,0 %; p = 0,341). Kuljetukset yleistilan heikentymisen (920 vs. 1 357, –32,2 %; p < 0,001), kaatumisten (532 vs. 667, –20,2 %; p < 0,001), mielenterveysongelmien (329 vs. 416, –20,9 %; p = 0,001), rytmihäiriöiden (227 vs. 318, –28,6 %; p < 0,001) ja hengitysvaikeuksien (361 vs. 438, –17,6 %; p = 0,006) vuoksi vähenivät.

Yhteispäivystys

Päivystyksessä potilaat olivat useimmiten kiireellistä hoitoa tarvitsevia.

KYS:n yhteispäivystyksen lääkärikäyntien määrät vähenivät yleislääkärilinjalla 38 % (p < 0,001) ja erikoissairaanhoidon linjalla 24 % (p < 0,001). Eniten vähenivät alle 16-vuotiaiden käynnit (yleislääkärilinjalla –57 %, erikoissairaanhoidossa –60 %). Yleislääkärilinjan päivystyskäynnit hengityselinten sairauksien vuoksi vähenivät 80 % (62 vs. 325; p < 0,001).

Hieman aiempaa suurempi osuus erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä johti potilaan ottamiseen sairaalaan (2,9 %; p = 0,001). Lisäystä oli etenkin 65–74-vuotiaiden ikäryhmässä (4,8 %; p = 0,007).

Erikoissairaanhoidon päivystyspotilaiden määrät vähenivät merkitsevästi (p < 0,05) useimmissa ICD-10-pääluokissa (taulukko 1). Erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit infektioiden ja kuumeen vuoksi vähenivät (taulukko 2). Myös sydäninfarktien kokonaismäärä sekä eteisvärinän ja sydämen vajaatoiminnan vuoksi hoidettujen potilaiden määrät laskivat. Aivoinfarktien, ohimenevien aivoverenkiertohäiriöiden ja aivoverenvuotojen määrät sekä sairaalassa hoidettujen ST-nousuinfarktien määrät pysyivät ennallaan (37 vs. 38, –2,6 %; p = 0,908). Angina pectoriksen, hengenahdistuksen ja määrittämättömän rintakivun takia päivystykseen hakeuduttiin aiempaan tapaan.

Alkoholinkäytöstä, maha-suolikanavan sairauksista ja selkäsärystä aiheutuvat käynnit vähenivät noin kolmanneksen. Raajavammojen kokonaismäärä pieneni hieman, mutta lonkkamurtumien määrä pysyi ennallaan. Käynnit epilepsian, migreenin, vatsakivun, huimauksen ja kollapsin sekä väsymyksen ja huonovointisuuden vuoksi vähenivät.

Leikkaustoiminta

Leikkausten kokonaismäärä väheni 33 % (2 690 vs. 3 996; p < 0,001). Päivystysleikkausten määrä väheni 14 % (982 vs. 1 146; p < 0,001) ja kiireettömien leikkausten määrä 40 % (1 708 vs. 2 850; p < 0,001). Samalla puolittui toimenpidekomplikaatioiden (T81–T84) vuoksi tehtyjen päivystyskäyntien määrä.

Tehohoito

KYS:ssa oli poikkeusoloihin ajoittuvalla tutkimusjaksolla yhteensä 409 tehohoitojaksoa, vertailuajankohtana vuonna 2019 tehohoitojaksoja oli 460 (–11,1 %; p = 0,084). Poikkeusolojen aikana muiden kuin COVID-potilaiden hoitoajan mediaani oli 1,2 vuorokautta (kvartiilit 0,9 ja 2,3 vrk) ja vuotta aiemmin 1,2 (kvartiilit 0,9 ja 2,7 vrk) vuorokautta. Ero hoidon kestossa ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,38).

COVID-19-potilaat

KYS:ssa hoidettiin kevään 2020 tutkimusjakson aikana 34 potilasta, joilla oli todettu COVID-19-infektio. Heistä 12 tarvitsi tehohoitoa, ja heidän hoidostaan kertyi 269 tehohoitovuorokautta. Kaikki tehohoidossa olleet COVID-potilaat olivat yli 15-vuotiaita.

COVID-potilaiden tehohoito kesti keskimäärin 11,6 vuorokautta (vaihteluväli 0,8–38,7 vrk), tehohoitojaksojen keston mediaani oli 7,9 vuorokautta (kvartiilit 3,3 ja 18,4 vrk). Kahden COVID-potilaan tehohoitojakso päättyi kuolemaan.

Pohdinta

Sairaala- ja tehohoidon resurssit ovat riittäneet valtakunnallisesti.

Koronaviruspandemian alkuvaiheessa päivystyspoliklinikoiden potilasmäärät laskivat monissa maissa (99 Hartnett K, Kite-Powell A, DeVies J ym. Impact of the COVID-19 pandemic on emergency department visits – United States, January1, 2019–May 30, 2020. Morb Mortal Wkly Rep 2020;69:699–704.,1010 Bjørnsen L, Næss-Pleym L, Dale J, Laugsand L. Patient visits to an emergency department in anticipation of the COVID-19 pandemic. Tidsskr Nor Legeforen, verkossa 24.4.2020. doi: 10.4045/tidsskr.20.0277,1111 Isba R, Edge R, Jenner R, Broughton E, Francis N, Butler J. Where have all the children gone? Decreases in paediatric emergency department attendances at the start of the COVID-19 pandemic of 2020. Arch Disease Child 2020;105:704.). Myös Pohjois-Savon ensihoitopalvelun tehtävien ja KYS:n päivystyskäyntien määrät laskivat poikkeusolojen aikana.

Päivystykseen hakeuduttiin vakavissa, akuuteissa sairaustapauksissa, ja potilaat olivat useimmiten kiireellistä hoitoa tarvitsevia. Tätä tukee myös tutkimuksessamme todettu lisäys potilaiden sairaalaan ottamisessa. Ensihoidon kiireellisyysluokan A ja B tehtävät ja vakavista, välitöntä hoitoa vaativista syistä (aivoinfarktit, TIA, lonkkamurtumat) johtuvat päivystyskäynnit sekä sairaalassa pallolaajennuksella hoidettujen ST-nousuinfarktien määrät pysyivät ennallaan.

Käyntimäärien väheneminen joidenkin diagnoosien vuoksi herätti myös huolta. Päivystyskäyntejä oli vähemmän eteisvärinän, sydämen vajaatoiminnan ja sydäninfarktien vuoksi. Päivystyskäynnit akuuttien sydänperäisten syiden vuoksi vähenivät myös muualla (1212 Metzler B, Siostrzonek P, Binder R, Bauer A, Reinstadler S. Decline of acute coronary syndrome admissions in Austria since the outbreak of COVID-19: the pandemic response causes cardiac collateral damage. Eur Heart J 2020;41:1852–3.,1313 De Filippo O, D’Ascenzo F, Angelini F ym. Reduced rate of hospital admissions for ACS during Covid-19 outbreak in Northern Italy. N Engl J Med 2020;383:88–9.,1414 Bhatt AS, Moscone A, McElrath EE ym. Fewer hospitalizations for acute cardiovascular conditions during the COVID-19 pandemic. J Am Coll Cardiol 2020;76:280–8.), ja mahdollisesti terveydenhuoltopalveluihin hakeutumista on vältetty COVID-tartunnan pelossa. Alkoholinkäyttöön liittyvien päivystyskäyntien, päivystyksellisesti hoidettujen raajavammojen määrän ja kaatumisista johtuvien ensihoitopalvelun tehtävien vähenemiset saattoivat kuvastaa liikkumisrajoitusten ja ravintoloiden sulkemisen vaikutuksia.

Ensihoito- ja päivystyspalvelujen käyttö etenkin kiireettömien, oireenmukaisten syiden vuoksi väheni. Tämä herättää pohtimaan, voitaisiinko kiireettömän arvioinnin painopistettä siirtää pysyvämmin päivystyspoliklinikalta avoterveydenhuollon palvelujen suuntaan. Kiireettömän hoidon saatavuuden turvaaminen, tiedottaminen ja potilasohjaus olisivat tässä muutoksessa avainasemassa (1515 Manderbacka K, Arffman M, Lumme S ym. Perusterveydenhuollon mittatikku? Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot Suomessa 1996–2010. Suom Lääkäril 2015;70:3298–306.).

Lue myös

Ajallinen yhteys terveydenhuollon palvelujen käytön, pandemian ja rajoitustoimien välillä oli havaittavissa, mutta tutkimusasetelma ei mahdollista syy-seuraussuhteen arviointia. Tutkimuksessa saatiin kuitenkin arvokasta tietoa ensihoidon, päivystyspoliklinikan ja tehohoidon toiminnasta COVID-19-epidemian ensimmäisen aallon aikana.

KYS:ssa koronaviruspotilaita oli sairaalahoidossa vähän, tehohoidon kapasiteetti riitti ja maakunnassa epidemia pysyi hyvin hallinnassa yksittäisiä tautiryppäitä lukuun ottamatta (1616 Kansallinen tehohoidon koordinoiva toimisto. Tehohoidon tilannekuva: COVID-19 teho-osastoilla. Viikkoraportti 3.6.2020. https://www.psshp.fi/documents/7796350/7841067/Tehohoidon+tilannekuva+-+Koordinoivan+toimiston+viikkoraportti+2020_06_10.pdf/). Kiireettömän hoidon vähentäminen vapautti resursseja toimintavalmiuden lisäämiseen.

Suomessa epidemian kehitystä ennakoitiin ja rajoitustoimenpiteitä linjattiin epidemian ensimmäisinä kohdanneiden maiden kokemuksiin ja toimiin perehtyen. Sairaaloiden ja tehohoidon kantokyky asetettiin etusijalle. Suomalainen terveydenhuolto on suoriutunut COVID-19-epidemian hoidosta tähän mennessä hyvin. Sairaala- ja tehohoidon resurssit ovat riittäneet valtakunnallisesti. Ensimmäisen aallon kokemuksiin ja toimintamalleihin perustuen valmiutemme toimia ja kehittää toimintaa epidemian jatkuessa ovat hyvät.

On vaikeaa arvioida epidemian kehitystä ja terveydenhuollon kuormitusta Suomessa ilman rajoitustoimenpiteitä. Ruotsissa yhtä laajoja rajoitustoimia ei ole toteutettu. Siellä tehohoidon käyttö sekä koronaviruksen aiheuttamien kuolemien määrä ovat noin kymmenkertaiset Suomen lukuihin verrattuna (1717 Covid-19 in Swedish intensive Care. The Swedish Intensive Care Registry (haettu 23.10.2020). https://www.icuregswe.org/en/data--results/covid-19-in-swedish-intensive-care/). Suomessa iäkkään väestön ja riskiryhmien suojaaminen tartunnoilta on toistaiseksi onnistunut varsin hyvin. Epidemian etenemistä on pystytty hidastamaan rajoitustoimenpiteillä myös toisen aallon alkaessa.

Koronavirusepidemian alkaessa sairaaloissa varauduttiin etenkin hengitystieinfektiopotilaiden hoitoon. KYS:ssa päivystyskäynnit hengitystieinfektioiden vuoksi vähenivät epidemian ensimmäisen aallon aikana ja laskua todettiin myös muissa infektioissa. Liikkumisrajoitukset, etäisyyden pitäminen ja tehostettu hygienia mahdollisesti ehkäisivät COVID:n lisäksi myös muita, vuosittain epidemioita aiheuttavia infektioita.

Potilaiden määrä ensihoidossa ja päivystyksessä väheni mahdollisesti myös sellaisissa potilasryhmissä, jotka olisivat sairautensa vuoksi tarvinneet päivystyksellistä arviointia ja hoitoa. Tämä voi näkyä myöhemmin patoutuneena hoidontarpeena tai kuolleisuuden kasvuna (1818 Mauro V, Lorenzo M, Paolo C, Sergio H. Treat all COVID 19-positive patients, but do not forget those negative with chronic diseases. Intern Emerg Med 2020;15:787–90.,1919 Giamello J, Abram S, Bernardi S, Lauria G. The emergency department in the COVID-19era. Who are we missing? Eur J Emerg Med 2020;27:305–6.). Epidemian aikana on tärkeää tiedottaa kansalaisille, että päivystykselliseen arvioon tulee hakeutua paitsi COVID-sairauteen viittaavissa oireissa, myös muissa äkillisissä sairastumisissa, vammoissa sekä kroonisten sairauksien oireiden vaikeutuessa.

Sairaaloiden normaalin toiminnan alasajo aiheutti kiireettömän hoidon ruuhkautumista, vaikka avoterveydenhuollon palveluista osa jäi käyttämättä poikkeusolojen aikana (2020 Häkkinen P, Vuorio S. Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa 30.4.2020. Odotusajat erikoissairaanhoitoon nousseet kevään aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilastoraportti 19/2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061042505). Tällä on ollut myös merkittäviä taloudellisia vaikutuksia terveydenhuollossa (2121 Rissanen P, Parhiala K, Kestilä L, Härmä V, Honkatukia J, Jormanainen V. COVID-19-epidemian vaikutukset väestön palvelutarpeisiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen –nopea vaikutusarvio. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 8/2020. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139694/URN_ISBN_978-952-343-496-7.pdf.). On vielä aikaista arvioida rajoitustoimenpiteiden pitkäaikaisia kansanterveysvaikutuksia esimerkiksi sairauksien ehkäisyn, kroonisten sairauksien, mielenterveyden, päihteiden käytön sekä lasten ja nuorten ja hyvinvoinnin osalta. Vaikutuksia tulee tutkia pitemmän aikavälin tarkastelussa.

Kirjoittajat
Heidi Kemiläinen
LL, geriatrian erikoislääkäri, palvelulinjajohtaja
KYS, Palvelukeskus Akuutti
Tero Martikainen
LT, osaamiskeskusjohtaja, ylilääkäri
KYS, Palvelukeskus Akuutti
Stepani Bendel
dosentti, osaamiskeskusjohtaja, vastaava ylilääkäri
KYS, Anestesiologian ja tehohoidon osaamiskeskus
Matti Reinikainen
anestesiologian ja tehohoidon professori, ylilääkäri
Itä-Suomen yliopisto ja
KYS, Anestesiologian ja tehohoidon osaamiskeskus
Jouni Kurola
ensihoidon professori, palvelukeskusjohtaja, ylilääkäri
Itä-Suomen yliopisto ja
KYS, Palvelukeskus Akuutti
Eija Lönnroos
LT, geriatrian professori
Itä-Suomen yliopisto
Sidonnaisuudet

Heidi Kemiläinen, Tero Martikainen, Stepani Bendel, Matti Reinikainen, Eija Lönnroos: Ei sidonnaisuuksia.

Jouni Kurola: Asiantuntijalausunto (Valvira), apuraha (STM).

Faktat

Tämä tiedettiin

• Koronaviruspandemia aiheutti terveydenhuollossa laajoja toiminnan muutoksia.

• Sairaaloissa varauduttiin etenkin hengitystieinfektiopotilaiden hoitoon.

Tutkimus opetti

• Kiireettömät ensihoitopalvelun tehtävät vähenivät.

• Päivystyskäyntien määrä laski tuntuvasti.

• Hengitystieinfektioiden ohella myös muihin infektioihin liittyvät päivystyskäynnit vähenivät.

Kirjallisuutta
1
WHO announces COVID-19 outbreak a pandemic (haettu 25.6.2020). http://www.euro.who.int/en/health-topics/health-emergencies/coronavirus-covid-19/news/news/2020/3/who-announces-covid-19-outbreak-a-pandemic.
2
Valtioneuvoston päätös poikkeusolojen toteamisesta 16.3.2020 VNK/2020/31 https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallitus-totesi-suomen-olevan-poikkeusoloissa-koronavirustilanteen-vuoksi
3
Miettunen R. KYS ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ovat siirtyneet valmiustilaan. PSSHP:n tiedote 20.3.2020. https://www.psshp.fi/-/kys-ja-pohjois-savon-sairaanhoitopiiri-ovat-siirtyneet-valmiustilaan?inheritRedirect=true&redirect=%2Fsairaanhoitopiiri%2Ftoiminta-ja-tehtavat
4
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Ensihoitopalvelun tilasto 2019. https://www.psshp.fi/documents/7796350/7874644/ensihoito+tilastoa+2019.pdf (haettu 25.6.2020)
5
Hopearuoho T, Seppälä J. Kiireellisyysluokat. Kirjassa: Silfvast T, Castrén M, Kurola J, Lund V, Martikainen M, toim. Ensihoito-opas, 8. painos. Kustannus Oy Duodecim 2016;353–6.
6
Palosaari H. Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) päivystyksen suurimpien erikoisalojen potilasvirrat vuoden tarkastelujaksolla. Pro gradu, Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta 2017. https://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20170516/
7
Häkkinen P, Matveinen P. Sairaaloiden tuottavuus 2018. THL Tilastoraportti 1/2020. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139096/Tr01_2020?sequence=5&isAllowed=y
8
Classification of Diseases (ICD) (haettu 25.6.2020).https://www.who.int/classifications/icd/icdonlineversions/en/
9
Hartnett K, Kite-Powell A, DeVies J ym. Impact of the COVID-19 pandemic on emergency department visits – United States, January1, 2019–May 30, 2020. Morb Mortal Wkly Rep 2020;69:699–704.
10
Bjørnsen L, Næss-Pleym L, Dale J, Laugsand L. Patient visits to an emergency department in anticipation of the COVID-19 pandemic. Tidsskr Nor Legeforen, verkossa 24.4.2020. doi: 10.4045/tidsskr.20.0277
11
Isba R, Edge R, Jenner R, Broughton E, Francis N, Butler J. Where have all the children gone? Decreases in paediatric emergency department attendances at the start of the COVID-19 pandemic of 2020. Arch Disease Child 2020;105:704.
12
Metzler B, Siostrzonek P, Binder R, Bauer A, Reinstadler S. Decline of acute coronary syndrome admissions in Austria since the outbreak of COVID-19: the pandemic response causes cardiac collateral damage. Eur Heart J 2020;41:1852–3.
13
De Filippo O, D’Ascenzo F, Angelini F ym. Reduced rate of hospital admissions for ACS during Covid-19 outbreak in Northern Italy. N Engl J Med 2020;383:88–9.
14
Bhatt AS, Moscone A, McElrath EE ym. Fewer hospitalizations for acute cardiovascular conditions during the COVID-19 pandemic. J Am Coll Cardiol 2020;76:280–8.
15
Manderbacka K, Arffman M, Lumme S ym. Perusterveydenhuollon mittatikku? Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot Suomessa 1996–2010. Suom Lääkäril 2015;70:3298–306.
16
Kansallinen tehohoidon koordinoiva toimisto. Tehohoidon tilannekuva: COVID-19 teho-osastoilla. Viikkoraportti 3.6.2020. https://www.psshp.fi/documents/7796350/7841067/Tehohoidon+tilannekuva+-+Koordinoivan+toimiston+viikkoraportti+2020_06_10.pdf/
17
Covid-19 in Swedish intensive Care. The Swedish Intensive Care Registry (haettu 23.10.2020). https://www.icuregswe.org/en/data--results/covid-19-in-swedish-intensive-care/
18
Mauro V, Lorenzo M, Paolo C, Sergio H. Treat all COVID 19-positive patients, but do not forget those negative with chronic diseases. Intern Emerg Med 2020;15:787–90.
19
Giamello J, Abram S, Bernardi S, Lauria G. The emergency department in the COVID-19era. Who are we missing? Eur J Emerg Med 2020;27:305–6.
20
Häkkinen P, Vuorio S. Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa 30.4.2020. Odotusajat erikoissairaanhoitoon nousseet kevään aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilastoraportti 19/2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061042505
21
Rissanen P, Parhiala K, Kestilä L, Härmä V, Honkatukia J, Jormanainen V. COVID-19-epidemian vaikutukset väestön palvelutarpeisiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen –nopea vaikutusarvio. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 8/2020. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139694/URN_ISBN_978-952-343-496-7.pdf.
English summary

Decrease in prehospital emergency care call outs and emergency department visits during the first wave of the COVID-19 pandemic

BACKGROUND The coronavirus pandemic has affected the use of health services nationwide. We conducted a study on prehospital emergency care call outs, visits to the Emergency Department and intensive care use at Kuopio University Hospital (KUH) during the state of emergency.

METHODS The prehospital emergency care call outs, patient visits to the KUH Emergency Department and periods of in-hospital and intensive care at KUH were studied between 16 March and 31 May 2020 and in the corresponding period in 2019. Data were retrieved from the registers of the Northern Savo Hospital District and the City of Kuopio.

RESULTS The number of prehospital emergency care call outs and visits to the Emergency Department decreased in all age groups during the state of emergency compared to the corresponding period of time in 2019. In particular, the number of paediatric patients decreased. Visits to the Emergency Department due to infectious diseases, respiratory infections, and the most common symptomatic diagnoses decreased. There were no significant changes in the number of severe acute cases such as ST segment elevation infarction, cerebral infarction and TIA, in the number of hip fractures or in the use of intensive care.

CONCLUSIONS Patients with severe health conditions were also seeking acute care during the state of emergency. The reduction in the need for treatment due to infections may result from the avoidance of social contacts. The intensive care resources were sufficient at KUH during the first wave of the COVID-19 pandemic.

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
15 uutta dementian biomarkkeria tunnistettiin

Biomarkkerit ennustavat taudin kehittymistä jo 20 vuotta ennen diagnoosia.

Ajassa
USA:n lääkeviranomainen saa lisää kritiikkiä

Nopeutetussa hyväksynnässä laiminlyöntejä - jatkotutkimuksia jää tekemättä.

Tieteessä
Siedätyshoito tepsii kananmuna-allergiaan

Ruokasiedätys on toistaiseksi kokeellista hoitoa, jota ei pidä kokeilla omin päin.

Tieteessä
Delta-variantin levitessä sairaalaepidemian vaara on olemassa

Ennen riittävää rokotekattavuutta terveydenhuollossa on oltava varuillaan, arvioi Kanta-Hämeen sairaalaepidemian kokenut Iivo Hetemäki.

Tieteessä
Tekoäly auttoi tutkijoita selvittämään tupakoinnin ja syöpäkuolleisuuden yhteyttä

Tupakoivien syöpäpotilaiden kuolleisuus on suurempi kuin tupakoimattomien.

Liitossa
Tutkimus osoittaa: lääkärit valmiita kieltämään joitain vaihtoehtohoitoja lailla

Enemmistö lääkäreistä olisi valmis kieltämään joitain ns. vaihtoehtohoitoja lailla.