Alkuperäis­tutkimus Suom Lääkäril 2022; 77 : e32141 www.laakarilehti.fi/e32141 (Julkaistu 22.9.2022)

Geriatriset oireyhtymät ovat yleisiä iäkkäillä syöpäpotilailla

Lähtökohdat Syövät ovat yleisiä iäkkäillä. Ikääntymismuutokset vaikuttavat syöpähoidon valintaan. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella geriatristen oireyhtymien esiintyvyyttä iäkkäillä syöpäpotilailla ja selvittää, miten G8-seula tunnistaa laajemmasta geriatrisesta arvioinnista hyötyviä potilaita.

Menetelmät Tampereen yliopistollisen sairaalan syövänhoidon vastuualueella käynnistettiin geriatris-onkologinen toimintamalli syksyllä 2018. Pilotissa kaikille ≥ 75-vuotiaille syöpälääkehoidon arvioon tuleville potilaille tehtiin G8-seula puhelimitse. Poikkeavan tuloksen saaneet ohjattiin geriatriseen arvioon. Geriatristen oireyhtymien esiintyvyyttä verrattiin ennen toimintamallia hoidettuihin verrokkeihin.

Tulokset Seulotuista 101 potilaasta 69 sai G8-seulasta poikkeavan tuloksen ja 50 heistä kävi geriatrin arviossa. Suurella osalla oli avuntarvetta päivittäistoiminnoissa (ADL-toiminnot 41 %, IADL-toiminnot 65 %). Heikentynyt fyysinen suorituskyky (tuoliltanousutesti 56 %:lla alle viitearvojen) ja vajaaravitsemus (44 %) olivat yleisimpiä todettuja geriatrisia oireyhtymiä. Verrokeilla moni hoitoon vaikuttava geriatrinen oireyhtymä oli jäänyt huomaamatta tai kirjaamatta.

Päätelmät Iäkkäiden syöpäpotilaiden hoitoa suunniteltaessa tulee kiinnittää huomioita geriatrisiin oireyhtymiin.

Roosa LaineTuomas NyrhiläHanna KerminenMaarit BärlundPia ÖsterlundKaisa Lehtomäki*Esa Jämsen*

Ikä on syövän merkittävin riskitekijä, ja suurin osa syöpään sairastuvista on yli 65-vuotiaita (1). Väestön ikääntyessä yli 75-vuotiaiden syöpäpotilaiden määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2035 mennessä. Vaikka syöpien hoitoa tutkitaan paljon, ikääntyneet potilaat ovat tutkimuksissa aliedustettuina (2,3,4).

Geriatriset oireyhtymät vaikuttavat syöpähoitojen valintaan, lisäävät hoidon riskejä ja hidastavat palautumista (5,6). Esimerkiksi kognition heikentyminen lisää sekavuustilan riskiä ja heikentää päätöksentekokykyä. Iäkkäillä potilailla voi siksi olla vaikeuksia noudattaa hoito-ohjeita, mikä puolestaan altistaa vakaville haittavaikutuksille (5,7). Geriatriset oireyhtymät jäävät kuitenkin usein tunnistamatta.

Viime vuosina on kehitetty erilaisia toimintamalleja syöpähoitojen siedon parantamiseksi iäkkäillä potilailla. Tyypillisesti näissä toimintamalleissa pyritään tunnistamaan riskipotilaat ja ohjaamaan heidät laaja-alaiseen geriatriseen arviointiin (8). Arvioinnin tavoitteena on selvittää potilaan muut sairaudet, lääkitys, toimintakyky ja geriatriset oireyhtymät sekä arvioida potilaan voimavaroja sietää syöpähoitoja ja hyötyä niistä (9,10,11,12). Geriatrisen arvion perusteella hoidon odotetut hyödyt voidaan suhteuttaa paremmin riskeihin ja haittoihin, ja sen on osoitettu vähentävän hoidon haittavaikutuksia lyhentämättä potilaiden elossaoloa (13).

Ikääntyneet potilaat ovat tutkimuksissa aliedustettuina.

Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) syövänhoidon vastuualueella käynnistettiin geriatris-onkologinen toimintamalli syksyllä 2018. Toimintamallin mukaan ≥ 75-vuotiaat syöpälääkehoitoarvioon lähetetyt potilaat seulottiin puhelimitse iäkkäiden syöpäpotilaiden riskinarviointiin tarkoitetulla G8-seulalla (taulukko 1) ja riskipotilaiksi tunnistetut potilaat ohjattiin laaja-alaiseen geriatriseen arvioon. Tässä tutkimuksessa selvitettiin seulonnan tuloksia ja geriatristen oireyhtymien esiintyvyyttä tutkituilla potilailla. 

Aineisto ja menetelmät

Toimintamallin arviointiin otettiin Taysin syövänhoidon vastuualueelle 9/2018–2/2019 lähetetyt ≥ 75-vuotiaat potilaat (n = 256), jotka tätä tutkimusta varten tunnistettiin sähköisistä tietokannoista. Toimintamalli rajattiin koskemaan potilailta, joille suunniteltiin lääkehoidon aloitusta kiinteisiin kasvaimiin, joten lymfoomapotilaita ei otettu mukaan.

Sairaanhoitaja haastatteli potilaat G8-seulan mukaan puhelimessa. Seula koostuu kahdeksasta kysymyksestä, jotka käsittelevät potilaan ravitsemustilaa, liikuntakykyä, neuropsykologisia ongelmia, lääkemäärää ja koettua terveyttä (14). Poikkeava tulos on ≤ 14 pistettä (maksimipisteet 17). Muutama potilas jäi seulomatta kommunikaatio-ongelmien takia (kielimuuri, huono kuulo) tai koska potilasta ei tavoitettu puhelimitse.

Poikkeavan seulatuloksen saaneille varattiin aika geriatrin vastaanotolle ennen onkologin ensikäyntiä. Geriatrin vastaanotolla tarkasteltavia ongelmia olivat lääkitys, pitkäaikaissairaudet ja geriatriset oireyhtymät. Suoriutumista päivittäistoiminnoissa arvioitiin Katzin indeksillä ja 8-kohtaisella IADL-lomakkeella. Kognitiota arvioitiin Mini Mental State Examinationin (MMSE; normaali tulos ≥ 24/30 pistettä) ja kellotestin avulla, mielialaa kahden kysymyksen seulalla, ravitsemustilaa Mini Nutritional Assessmentin seulontaosuudella (18) ja fyysistä suorituskykyä puristusvoimilla sekä viiden kerran tuoliltanousutestillä (15). Gerastenian tunnistamiseen käytettiin FRAIL Scalea ja Clinical Frailty Scalea (CFS) (16,17). FRAIL Scale kartoittaa uupumusta, lihasvoimaa, kestävyyttä, sairauksien lukumäärää ja painon laskua. Gerasteniaan viittaa ≥ 3/5 pistettä. CFS jakaa potilaat sairauksien, oireiden ja toimintakyvyn perusteella yhdeksään luokkaan erittäin hyväkuntoisista erittäin vaikeasti hauraisiin ja kuolemansairaisiin.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kaikkia seulottuja potilaita riippumatta seulan tuloksesta (tapaukset). Kullekin heistä valittiin verrokiksi keväällä 2018 onkologian lääkehoitopoliklinikkaan lähetteellä tullut potilas, joka oli mahdollisimman lähellä tapausta iän, sukupuolen, syöpädiagnoosin sekä TNM-luokituksen (ensisijaisesti metastasointi) mukaan.

Sairauskertomustiedoista kerättiin tiedot asumisesta, liikunta- ja toimintakyvystä, sairauksien ja lääkkeiden lukumäärästä, syöpäsairaudesta sekä geriatrin vastaanotolla todetuista geriatrisista oireyhtymistä. Aineisto kerättiin sairaskertomusmerkinnöistä korkeintaan vuoden ajalta geriatrin (verrokeilla onkologin) vastaanottoa edeltävästi. Kaikilta potilailta kerättiin samat tiedot riippumatta siitä, tapasiko potilas geriatria. Näin voitiin tarkastella, kuinka suuri osa tarkasteltavista terveysongelmista oli jo tiedossa ja kuinka paljon niitä paljastui geriatrisen arvion yhteydessä. Lisäksi kirjattiin, mitä toimenpiteitä (lääkitykseen tai ravitsemukseen puuttuminen, konsultaatiot, lähete kuvantamistutkimuksiin, tukitoimien järjestäminen ja kuntoutuksen käynnistäminen) geriatrin vastaanotolla tehtiin.

Tilastollisessa analyysissä käytettiin IBM SPSS Statistics 26 -ohjelmaa. Käytössä olivat kuvailevat analyysit, jakaumat ja ristiintaulukointi. Tilastollisten erojen testauksessa käytettiin khiin neliö-, Fisherin tarkkaa tai Mann–Whitneyn U-testiä.

Tulokset

Tarkastelujaksona seulottiin 107 potilasta, joista kuuden potilaan jatkotietoja ei kerätty joko kuoleman takia tai koska heidän hoitonsa ei jatkunut Taysissa. Jäljelle jääneistä 101 potilaasta G8-seulasta poikkeavan tuloksen sai 69 potilasta (68 %) ja geriatri arvioi heistä 50 (19 potilaalle ei saatu järjestettyä geriatrin vastaanottoa). Valintakriteerit täyttävä verrokki löydettiin 91 potilaalle.

Geriatriset oireyhtymät lisäävät syöpähoidon riskejä.

Mediaani-ikä oli 79 vuotta sekä tapauksilla että verrokeilla (taulukko 2). Sukupuolijakaumassa, pitkäaikaissairauksien lukumäärässä, syöpätyypeissä, syövän levinneisyydessä, tupakoinnissa ja alkoholin käytössä ei ollut eroa tapausten ja verrokkien välillä. Yleisin syöpätyyppi oli ruoansulatuskanavan syöpä. Tapauksilla oli keskimäärin enemmän säännöllisiä lääkkeitä käytössä ja suuremmalla osalla heistä painoindeksi oli alle 20 kg/m 2 .

Asumismuoto ja liikkumisen apuväline oli kirjattu yhtä useasti tapauksilla ja verrokeilla, mutta tieto varsinaisesta liikkumiskyvystä, ulkopuolisen avun tarpeesta, muistisairaudesta ja mielialasta puuttui useammin verrokeilta (taulukko 3).

Vajaaravitsemus oli yleisin geriatrin vastaanotolla todettu ongelma (taulukko 4). Muita yleisiä geriatrisia ongelmia olivat avuntarve ADL- ja IADL-toiminnoissa sekä mielialaongelma. Yli puolella potilaista tuoliltanousutestin tulos oli iän ja sukupuolen mukaisia viitearvoja huonompi. FRAIL Scalen ja CFS:n perusteella suurin osa oli hauraita. Toisaalta MMSE:n perusteella kognition ongelmia oli vähän ja ne olivat useimmiten lieviä.

Geriatrin vastaanotolla käyneistä 37 (74 %) potilaalle tehtiin muutoksia lääkitykseen. Potilaista 36:lle (72 %) annettiin ravitsemusohjausta ja/tai heidän ravitsemustaan tehostettiin. Konsultaatioita tehtiin 20 (40 %) tapauksessa; eniten konsultoitiin ravitsemusterapeuttia (10 tapausta; 20 %). Lisäksi konsultaatioita tehtiin fysioterapeutille (n = 3), muun alan lääkärille (n = 6) ja muulle erityistyöntekijälle (n = 1). Kuusi potilasta sai lähetteen kuvantamistutkimuksiin. Kodin tukitoimia järjestettiin seitsemälle ja kuntoutusta yhdeksälle potilaalle. Yhdelle potilaalle tehtiin päätös elvytyskiellosta (DNAR), viidellä päätös oli jo ennestään. 

Päätelmät

Geriatriset ongelmat ovat yleisiä iäkkäillä syöpäpotilailla. Geriatrisen arvioinnin avulla löydettiin aikaisemmin huomaamatta jääneitä ongelmia, jotka voivat vaikuttaa hoitolinjan valintaan ja lääkehoidon tulokseen. Vaikka tutkimusaineisto on pieni, tulokset ovat hyvin linjassa aiempien tutkimusten kanssa (taulukko 5): Yleisimpiä geriatrisia ongelmia olivat heikentynyt fyysinen suorituskyky, vajaaravitsemus, avuntarve ADL- ja IADL-toiminnoissa ja mielialaongelmat. Yksi tärkeä havainto oli, että moni hoitoon vaikuttava tieto oli ennen geriatris-onkologista toimintaa jäänyt huomaamatta tai ainakin jätetty kirjaamatta. Verrokeilta puuttui eniten tietoja liikuntakyvystä, muistiongelmista ja mielialasta.

Masennus on iäkkäillä syöpäpotilailla yleinen ongelma, joka jää usein huomaamatta (7,19). Se vähentää ruokahalua, heikentää toimintakykyä ja kiinnostusta omasta terveydestään huolehtimisesta sekä huonontaa elämänlaatua. Syöpähoitojen yhteydessä masennus heikentää hoitotuloksia ja lisää kuolleisuutta (5,7,19,20).

Vajaaravitsemuksen yleisyyttä tässä aineistossa selittänee se, että suurin osa syövistä oli ruoansulatuskanavan syöpiä. Vajaaravitsemus lisää syöpähoitojen haittavaikutuksia sekä kuolleisuutta, heikentää toimintakykyä ja pidentää toipumisaikaa sairauksista. Lisäksi se suurentaa masennuksen ja kognitiivisten ongelmien riskiä. Toisaalta nämä ongelmat lisäävät vajaaravitsemuksen riskiä (5,19).

Lue myös

Toimintakyvyn heikentyminen oli yleistä. Lisäksi ainakin kolmanneksella geriatrin arvioimista potilaista oli gerastenia (aiemmin hauraus-raihnausoireyhtymä; 15), ja yli puolella potilaista fyysinen suorituskyky oli ikätasoa heikompi. Liikuntakyky vaikuttaa potilaan itsenäiseen pärjäämiseen ja elämänlaatuun. Hoidossa tulisikin huomioida iäkkään potilaan toimintakyky ja pyrkiä säilyttämään potilaan itsenäisyys. Vaikka taustalla olisi syöpäsairaus, fyysisen suorituskyvyn heikentymisen ja gerastenian tunnistaminen on tärkeää, sillä ne altistavat toimintakyvyn heikentymiselle syöpähoitojen aikana (21). Vähentynyt fyysinen aktiivisuus ja vajaaravitsemus voivat johtaa sarkopeniaan, jolla on laaja-alaisia seuraamuksia, muun muassa itsenäisen liikkumiskyvyn menetys (22). Sen välttämiseksi hoitojen yhteydessä tulisi huolehtia myös kuntoutuksesta. Tähän ei kuitenkaan toistaiseksi ole Suomessa vakiintuneita käytäntöjä.

Moni hoitoon vaikuttava tieto oli jäänyt huomaamatta.

Koska laaja-alaista geriatrista arviointia ei ole tarkoituksenmukaista tehdä kaikille iäkkäille potilaille, on tärkeä tunnistaa ne syöpäpotilaat, jotka vaativat tarkempaa arviointia. Tässä tutkimuksessa G8-seula osoittautui toimivaksi, ja seulonta onnistui pääsääntöisesti hyvin myös puhelimitse. Seulasta positiivisen tuloksen sai 68 %, mikä on samansuuntainen tulos kuin aiemmissa tutkimuksissa (taulukko 5).

Gerastenia oli yleistä geriatrin arvioimilla potilailla, joten seulan avulla geriatrin vastaanotolle onnistuttiin ohjaamaan nimenomaan hauraita potilaita. Myös yksittäisiä hyväkuntoisia valikoitui geriatrin arvioon, tyypillisesti merkittävän painonlaskun vuoksi. Myös yli 85-vuotiaille G8-seulasta tulee herkästi poikkeava tulos, mutta heille geriatrin arvio onkin usein aiheellinen.

Verrattuna muihin iäkkäiden syöpäpotilaiden seulontaan tarkoitettuihin työkaluihin (14,23) G8:n etuna on, että se koostuu samoista aihealueista kuin laaja geriatrinen arvio, jolloin jo pelkkä seulontatulos antaa alustavan kuvan potilaan tilanteesta. Lisäksi G8:n herkkyys on parempi kuin VES-13-seulontatyökalun, joka perustuu enemmän toimintakykyä kuvaaviin kysymyksiin (14,24). Tämä on tärkeää, jotta potentiaalisesti geriatrin arviosta hyötyviä potilaita ei jää huomaamatta.

Iäkkäiden syöpäpotilaiden hoitoa suunniteltaessa tulee kiinnittää huomiota geriatrisiin ongelmiin, jotka vaikuttavat hoitoon, riippumatta siitä, onko mahdollista seuloa riskipotilaita tai toteuttaa geriatrin arviota. Nämä tiedot vaikuttavat onkologin päätökseen hoitolinjan valinnasta. Esimerkiksi muistisairaus vaikuttaa hoidon onnistumiseen ja toteutukseen etenkin suun kautta annosteltavaa syöpälääkehoitoa suunniteltaessa, jos potilas on yksin vastuussa lääkkeen ottamisesta. Muistisairaus vaikeuttaa myös hoidon haittavaikutusten esiin tuomista ja omahoitoa.

Osa geriatrisista ongelmista on voinut olla tiedossa perusterveydenhuollossa, mutta tieto niistä ei ollut välittynyt onkologille. Olisikin tärkeää, että lähete sisältäisi tiedot toimintakyvystä, mahdollisesta muistisairaudesta ja keskeisistä toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä. Vajaaravitsemuksen tunnistaminen jo lähetevaiheessa mahdollistaisi ravitsemustilan kohentamisen onkologin vastaanottoa odottaessa. Tämä auttaisi vähentämään vajaaravitsemuksesta aiheutuvia haittoja (18). Jos potilas tulee onkologille oltuaan hoidossa erikoissairaanhoidossa ilman, että perusterveydenhuollossa hoitava lääkäri on tietoinen tilanteesta, olisi hyvä hyödyntää Kanta-arkiston tietoja – olettaen, että potilas on käynyt lääkärissä tai ollut kotihoidon piirissä.

Jotta kasvavaan iäkkäiden syöpäpotilaiden hoidon tarpeeseen pystytään vastaamaan, on tärkeää löytää toimintamalli, jonka avulla tunnistetaan ne potilaat, joita voidaan hoitaa tavalliseen tapaan ja toisaalta ne, joiden kohdalla hoidon haittojen riski on lisääntynyt. Osa näistä riskipotilaista voidaan edelleen saattaa hoitokuntoisiksi puuttumalla taustalla oleviin ongelmiin. Omien kokemustemme mukaan G8-seula ja riskipotilaiden geriatrinen arviointi ovat tässä merkittävä apu ja mahdollistavat onkologin keskittymisen hoidon suunnitteluun potilaan kokonaistilanteen kartoittamisen sijaan. Vaikka geriatria ei olisi saatavilla, geriatristen oireyhtymien huomiointia tulisi parantaa. Potilaan sähköisesti itse täyttämä G8 voisi tehostaa seulontaa (25) ja vapauttaa resursseja taustatietojen selvittämiseen.

Kiitämme sairaanhoitaja Teemu Merikumpua ja geriatri Eveliina Hakalaa avusta toimintamallin käynnistämisvaiheessa ja Teemu Merikumpua lisäksi tiedonkeruusta ja aineiston kokoamisesta.

Kirjoittajat

Roosa Laine LK Tampereen yliopisto, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Tuomas Nyrhilä LK Tampereen yliopisto, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Hanna Kerminen LT, geriatrian kliininen opettaja, geriatrian erikoislääkäri Tampereen yliopisto, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta ja Tays, geriatrian vastuualue ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC)

Maarit Bärlund LT, DI, dosentti, syöpätautien erikoislääkäri, terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyys, ylilääkäri Tays, syövänhoidon vastuualue, Tays syöpäkeskus

Pia Österlund LT, professori, syöpätautien erikoislääkäri Tampereen yliopisto, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tays, syövänhoidon vastuualue, Tays syöpäkeskus, Karoliininen sairaala ja instituutti

Kaisa Lehtomäki* LL, syöpätautien kliininen opettaja, syöpätautien erikoislääkäri Tampereen yliopisto, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tays, syövänhoidon vastuualue ja Tays syöpäkeskus

Esa Jämsen* LT, tenure track -professori, geriatrian erikoislääkäri Tampereen yliopisto, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tays, geriatrian vastuualue ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC)

*Jaettu viimeinen kirjoittajuus


Sidonnaisuudet

Roosa Laine, Tuomas Nyrhilä, Maarit Bärlund: Ei sidonnaisuuksia.

Hanna Kerminen: Luentopalkkiot (BMS–Pfizer, Duodecim, Suomen Lääkäriliitto).

Pia Österlund: Hallituksen/johtokunnan jäsenyys (Colores), konsultointi (Amgen, Astra Zeneca, Bayer, Celgene, Fresenius–Kabi, Nutricia, Nordic Drugs, Merck, MSD, Sanofi, Servier, Roche), työsuhde (Docrates, Karonlinska sjukhuset/Institutet), apurahat (Tays tukisäätiö, Tays OOO-projekti, Tays VTR-rahoitus, Syöpäsäätiö, Finska Läkaresällskapet, Relanderin säätiö, Hus VTR-rahoitus), luentopalkkiot (Onkologiayhdistys, Suomen syöpäsairaanhoitajat, Nutricia, Fresenius–Kabi, Novartis), lisenssitulot ja tekijänpalkkiot (Duodecim). 

Kaisa Lehtomäki: Konsultointi (Amgen, Bayer, Roche), luentopalkkiot (Turun yliopisto), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Roche, Bayer, Servier).

Esa Jämsen: Työsuhde (PSHP), luentopalkkiot (Chiesi, Duodecim, Filha, Fioca, Lääkäriliitto, Novartis, Nutricia, Orion, Pihlajalinna), korvaus koulutusaineiston tuottamisesta (Duodecim: Oppiportti).


Faktat

Tämä tiedettiin

G8 on iäkkäiden syöpäpotilaiden arviointiin tarkoitettu seula, jolla pyritään tunnistamaan laajemman geriatrisen arvion tarve. Kokonaisvaltaisella geriatrisella arvioinnilla pyritään selvittämään ikääntyneen syöpäpotilaan terveydentilaa, toimintakykyä ja voimavaroja sietää syöpähoitoja ja hyötyä niistä.

Tutkimus opetti

Geriatrisen arvioinnin avulla löydettiin aikaisemmin huomaamatta jääneitä ongelmia, jotka voivat vaikuttaa hoitolinjan valintaan ja lääkehoidon tulokseen. 

G8-seula osoittautui toimivaksi ohjamaan potilaita kokonaisvaltaiseen geriatriseen arvioon ennen syöpälääkärin ensikäyntiä. 

Suuri osa kokonaisvaltaiseen geriatriseen arvioon ohjautuneista potilaista oli hauraita ja heistä valtaosalla todettiin geriatrisia oireyhtymiä.


Kirjallisuutta
1
Pitkäniemi J, Malila N, Virtanen A, Degerlund H, Heikkinen S, Seppä K. Syöpä 2018. Tilastoraportti Suomen syöpätilanteesta. Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisuja nro 93. Helsinki: Suomen Syöpäyhdistys 2020.
2
Talarico L, Chen G, Pazdur R. Enrollment of elderly patients in clinical trials for cancer drug registration: a 7-year experience by the US Food and Drug Administration. J Clin Oncol 2004;22:4626–31.
3
Hutchins LF, Unger JM, Crowley JJ ym. Underrepresentation of patients 65 years of age or older in cancer-treatment trials. N Engl J Med 1999;341:2061–7.
4
Hurria A, Dale W, Mooney M ym. Designing therapeutic clinical trials for older and frail adults with cancer: U13 conference recommendations. J Clin Oncol 2014;32:2587–94.
5
Soto-Perez-de-Celis E, Li D, Yuan Y ym. Functional versus chronological age: geriatric assessments to guide decision making in older patients with cancer. Lancet Oncol 2018;6:e305–16.
6
Mäkelä S, Nevala R. Miten ikääntyneen syöpää tulisi hoitaa? Duodecim 2013;129:1579–85.
7
Magnuson A, Sattar S, Nightingale G ym. A practical guide to geriatric syndromes in older adults with cancer: A focus on falls, cognition, polypharmacy, and depression. Am Soc Clin Oncol Educ Book 2019;39:e96–109.
8
Ellis G, Gardner M, Tsiachristas A ym. Comprehensive geriatric assessment for older adults admitted to hospital. Cochrane Database Syst Rev 2017;9:CD006211.
9
Puts MT, Hardt J, Monette J ym. Use of geriatric assessment for older adults in the oncology setting: a systematic review. J Natl Cancer Inst 2012;104:1133–63.
10
Caillet P, Laurent M, Bastuji-Garin S ym. Optimal management of elderly cancer patients: usefulness of the Comprehensive Geriatric Assessment. Clin Interv Aging 2014;9:1645–60.
11
Kenis C, Decoster L, Flamaing J ym. Adherence to geriatric assessment-based recommendations in older patients with cancer: a multicenter prospective cohort study in Belgium. Ann Oncol 2018;29:1987–94.
12
Boulahssass R, Gonfrier S, Champigny N ym. The desire to better understand older adults with solid tumors to Improve Management: Assessment and guided interventions-The French PACA EST Cohort Experience. Cancers (Basel) 2019;11:192.
13
Mohile SG, Mohamed MR, Xu H ym. Evaluation of geriatric assessment and management on the toxic effects of cancer treatment (GAP70+): a cluster-randomised study. Lancet 2021;398:1894–904.
14
Bellera C, Rainfray M, Mathoulin-Pélissier S ym. Screening older cancer patients: first evaluation of the G-8 geriatric screening tool. Ann Oncol 2012;23:2166–72.
15
Toimia-tietokanta (artikkelit Kaksi kysymystä masennuksesta, Käden puristusvoima, Mini Mental State -asteikko, Tuoliltanousutesti 5 ja 10 kertaa). (siteerattu 18.6.2021). www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi?toc=802599 
16
Koivukangas M, Strandberg T, Leskinen R, Keinänen-Kiukaanniemi S, Antikainen R. Vanhuksen gerastenia – tunnista riskipotilas. Suom Lääkäril 2017;72:425–30.
17
Alakare J, Strandberg T. Gerastenia – Kuinka tunnistan ja miksi? Suom Lääkäril 2020;75:1369–72.
18
Nuotio M, Hartikainen S, Nykänen I. Vanhuksen vajaaravitsemuksen arviointi, ehkäisy ja hoito. Suom Lääkäril 2019;74:1268–81.
19
Goodwin J, Zhang D, Ostir G ym. Effect of depression on diagnosis, treatment, and survival of older women with breast cancer. J Am Geriatr Soc 2004;52:106–11.
20
Zhang X, Edwards BJ. Malnutrition in older adults with cancer. Curr Oncol Rep 2019;21:80.
21
van Deudekom F, Schimberg A, Kallenberg M ym. Functional and cognitive impairment, social environment, frailty and adverse health outcomes in older patients with head and neck cancer, a systematic review. Oral Oncol 2017;64:27–36.
22
Strandberg T, Pitkälä K, Sipilä S. Sarkopenia – lihasmassan ja -voiman kato. Suom Lääkäril 2021;76:267–72.
23
Soubeyran P, Bellera C, Goyard J ym. Screening for vulnerability in older cancer patients: The ONCODAGE Prospective Multicenter Cohort Study. PloS One 2014;9:e115060.
24
Garcia MV, Agar MR, Soo WK, To T, Phillips JL. Screening tools for identifying older adults with cancer who may benefit from a geriatric assessment: a systematic review. JAMA Oncol 2021;7:616–27.
25
van Walree IC, Vondeling AM, Vink GR ym. Development of a self-reported version of the G8 screening tool. J Geriatr Oncol 2019;10:926–30.

English summary

​​Geriatric syndromes are common among older cancer patients

Background Age increases the risk of cancer and ageing processes affect treatment decisions. The aim of this study was to recognize geriatric syndromes and to evaluate the G8 screening tool for identifying patients who could benefit from comprehensive geriatric assessment.

Methods The geriatric oncology project started in autumn 2018 at the oncological department of Tampere University Hospital. In the pilot study, all patients aged ≥ 75 years who were referred for consideration of medical cancer treatment were screened using the G8 screening tool by phone. Patients with abnormal G8 scores underwent comprehensive geriatric assessment. The prevalence of geriatric syndromes was compared to patients treated before the pilot study.

Results Of the 101 patients screened, 69 had abnormal G8 scores and 50 underwent geriatric evaluation. Dependency in daily activities was common (ADL 41%, IADL 65%). The most common geriatric syndromes were functional decline (56% had sit-to-stand test scores below reference values) and malnutrition (44%). In the previous examinations, many geriatric syndromes had gone unrecognized or unrecorded. 

Conclusions Geriatric syndromes should be considered when planning cancer treatment for older patients.

Roosa Laine, Tuomas Nyrhilä, Hanna Kerminen, Maarit Bärlund, Pia Österlund, Kaisa Lehtomäki, Esa Jämsen

Kaisa Lehtomäki

M.D., Clinical Instructor in Oncology, Oncologist

Tampere University, Faculty of Medicine and Health Technology, Tampere University Hospital, Department of Oncology and Tampere University Hospital Cancer Centre

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030