Alkuperäis­tutkimus 15/2021 vsk 76 s. 943 - 946

HUS:n vuodeosastoilla keväällä 2020 hoidettujen COVID-19-potilaiden kliininen kuva ja hengityslaitehoitoa ennustavat tekijät

Lähtökohdat Uusi koronavirus (SARS-CoV-2) levisi Kiinasta maailmanlaajuisena epidemiana keväällä 2020 ja aiheutti sairastumisia Suomessa helmikuusta alkaen.

Menetelmät Selvitimme sairauskertomustiedoista COVID-19-infektion kliinistä kuvaa, taustatekijöitä ja vaikean taudin riskitekijöitä 1.3.–31.5.2020 Helsingissä erikoissairaanhoidossa vuodeosastoilla hoidetulla potilailla.

Tulokset COVID-19-PCR-testi oli positiivinen 92 %:lla 339 potilaasta (lopuilla vahva epäily). Potilaiden iän mediaani oli 57 vuotta, ja heistä 21 % oli 70-vuotiaita tai vanhempia ja 55 % miehiä. Happihoitoa sai 76 %. Teho-osastolla hengityslaitteessa hoidettiin 62:ta potilasta (18 %), 77 % näistä kolmen päivän sisällä ­sairaalaan tulosta. Miessukupuoli ja ei-kantasuomalainen syntyperä lisäsivät riskiä päätyä hengityslaite­hoitoon.­ Hengityslaitehoitoa saaneilla oli suurempi happilisän tarve ja hengitystiheys ja poikkeamaa useissa mittauksissa jo sairaalaan tullessa. Trombooseja oli 9 potilaalla (3 %). Kuolleisuus oli 6 % (19 potilasta).

Päätelmät Mikään yksittäinen tulovaiheen muuttuja ei erotellut hengityslaitehoidon tai kuoleman riskiä. Kuolleisuus erikoissairaanhoidossa oli pieni. Verisuonitukoksia todettiin vähän, mikä voi johtua aktiivisesta ­hyytymien estolääkityksestä.

Tiina MattilaKatriina PihlajamaaPia KiveläHanna-Riikka Kreivi
HUS:ssa Helsingissä kohorttivuodeosastoilla maalis–toukokuussa 2020 hoidettujen COVID-19-potilaiden sairaskertomukseen kirjattu mahdollinen riskitekijä tartunnalle
HUS:ssa Helsingissä kohorttivuodeosastoilla 1.3.–31.5.2020 hoidettujen COVID-19-potilaiden (n = 339) perustason muuttujat
HUS:ssa Helsingissä kohorttivuodeosastoilla ja teho-osastolla hengityslaitteessa 1.3.–31.5.2020 hoidettujen COVID-19-potilaiden hoitoon ja oireisiin liittyvät muuttujat

COVID-19-epidemia käynnistyi Kiinan Wuhanista joulukuussa 2019 ja saavutti epidemian mittakaavassa Suomen helmi–maaliskuussa 2020. Valtaosa Suomen potilaista hoidettiin HUS:n alueella (1,2).

Helsingissä erikoissairaanhoitoa tarvitsevia potilaita hoidettiin HUS:ssa infektiosairauksien ja keuhkosairauksien vuodeosastoilla Meilahden Kolmiosairaalassa sekä sisätautien vuodeosastoilla Haartmanin ja Malmin sairaaloissa. Huhtikuussa perustettiin myös erilliset kohorttiosastot COVID-19-potilaille Kolmiosairaalaan ja Kirurgiseen sairaalaan.

Muissa maissa tehtyjen tutkimusten perusteella tiedetään, että sairaala- ja hengityslaitehoitoa vaativalle taudille altistavat korkea ikä, miessukupuoli, lihavuus ja perussairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit (3,4,5,6,7,8). Taudin oireita voivat olla kuume, yskä, hengenahdistus ja erilaiset iho- ja vatsaoireet (4,5).

Kuolleisuus erikoissairaanhoidossa jäi pieneksi.

Löydöksenä sairaalassa hoidetuilla potilailla on usein molemminpuolinen keuhkokuume, vaikea, jopa ARDS:n (aikuisen hengitysvaikeusoireyhtymä) tyyppinen hengitysvajaus ja muutokset useissa laboratorioparametreissa (verenkuva, tulehdusmarkkerit ja hyytymistä arvioivat kokeet) (4,5,6,9,10). Tautiin liittyy merkittävää kuolleisuutta, joka johtuu usein hengitysvajauksesta tai hyytymisjärjestelmän häiriöihin liittyvistä komplikaatioista (4,5).

Tarkoituksenamme oli selvittää epidemian ensimmäisten kuukausien ajalta SARS-CoV-2-viruksen aiheuttaman infektion kliinistä kuvaa, taustatekijöitä ja hengityslaitehoitoa vaatineen taudin riskitekijöitä omassa, suurelta osin työikäistä väestöä edustavassa potilasaineistossamme. Erityisesti hengityslaitehoidon tarvetta ennustavien tekijöiden tunnistamista vuodeosastolla pidettiin merkityksellisenä kliinisessä työssä.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimusaineisto

Tutkimukseen kerättiin retrospektiivisesti 1.3.–31.5.2020 Helsingissä HUS:n osastoilla (Meilahden Kolmiosairaalan kaksi infektio- ja keuhko-osastoa ja COVID-19-kohorttiosastot Kolmiosairaalassa, Kirurgisessa sairaalassa sekä Malmin ja Haartmanin sairaaloissa) hoidettujen PCR-testillä varmistettujen COVID-19-infektiopotilaiden (ICD-10 koodi U07.1) ja kliinisesti vahvaa COVID-19-infektioepäilyä (U07.2, radiologinen löydös keuhkoröntgenkuvassa tai tietokonekuvassa) sairastaneiden tiedot. Ne poimittiin tutkittava kerrallaan käsin Uranus- ja Navitas-järjestelmistä ja laboratorio- ja röntgentietokannoista ennakkoon sovittujen ja keräysvaiheessa tarkistettujen käytänteiden mukaan.

Näillä osastoilla hoidettiin potilaita, joiden arvioitiin hyötyvän mahdollisesta tehohoidosta tai sisätautien tai keuhkosairauksien erityisosaamisesta. Helsingin ulkopuolisissa HUS:n sairaaloissa, jotka hoitivat vastaavia potilaita, oli aineiston keruun aikana käytössä Apotti-tietojärjestelmä. Nopean aineiston keruun varmistamiseksi nämä sairaalat suljettiin pois tutkimusaineistosta.

Raportoitavat mittaukset

Tilasyistä aineistosta raportoidaan joko kirjallisuuskatsauksen perusteella mielekkäiksi katsotut tai tilastollisesti merkitsevät muuttujat. Vaikeat perussairaudet on luokiteltu THL:n vakavan koronavirusinfektion riskiryhmä -luokittelun mukaisesti (11). Perussairauksista raportoidaan astma, verenpainetauti, erikseen vaikea keuhkosairaus (FEV1 < 1,0, FVC < 30 % tai diffuusiokapasiteetti < 30 %) (12) ja sydän- ja verisuonisairaus (merkittävä sairastettu päätetapahtuma tai päivittäistä toimintakykyä haittaava oirekuva), diabetes (erikseen ne, joilla on elinvaurioita) ja munuaisten (normaalitilanteessa pysyvästi poikkeava kreatiniini tai glomerulusten suodatusnopeus GFR) ja maksan vajaatoiminta (aikaisemmin todettu pitkäaikainen maksan vajaatoiminta), immunosuppressiivinen sairaus (kuten hematologinen tai syöpäsairaus) ja/tai lääkitys (vastaten vähintään 20 mg:n annosta prednisolonia vähintään 1 kk ajan edeltävästi).

Koko populaatiosta kuvataan erilaisia mielekkäitä hoitoon liittyviä muuttujia. Muuttujista mielekkäät kuvataan erikseen hengityslaitteessa hoidetuilla. Päätetapahtumina pidetään hengityslaitehoitoa tai kuolemaa.

Seuranta-aika

Kohorttiosastoille 1.3.–31.5.2020 tulleita COVID-19-potilaita seurattiin kutakin infektioon liittyvän hoitojakson loppuun asti.

Tilastolliset menetelmät

Perustason ja hoitojaksoon liittyvät luokitellut muuttujat kuvataan lukumääräisesti ja jatkuvat mediaanin, hajonnan ja kvartiilivälin (IQR) avulla (taulukot 1–2, liitetaulukot 1–2). Riskiä joutua hengityslaitehoitoon arvioitiin käyttämällä luokitelluilla muuttujilla riippuvaisuuksien testaamiseen vakioimatonta logistista mallia ja likelihood ratio -testiä (osamäärätesti). Tulokset ilmaistaan kerroinsuhteen (OR, odds ratio), 95 %:n luottamusvälin (LV) ja p-arvon avulla. Jatkuvien muuttujien vertailuun käytettiin Mann–Whitneyn U-testiä. P-arvoa < 0,05 pidettiin merkittävänä. Tilastoajot tehtiin IBM:n SPSS-tilasto-ohjelmalla (versio 25).

Eettinen pohdinta

Potilaiden tiedot kerättiin HUS:n potilastietojärjestelmistä ja niistä muodostettiin pseudonymisoitu tutkimustietokanta. Tutkittaviin ei otettu yhteyttä. Tutkimukselle haettiin HUS:n sisäinen tutkimuslupa, jonka jälkeen muuttujat poimittiin käsin tietojärjestelmistä. Retrospektiiviseen asiakirjatutkimukseen ei tarvittu eettisen toimikunnan lausuntoa. Tutkimuksessa käytettiin vain yhden rekisterinpitäjän tietoja.

Tulokset

Tutkimusaineisto koostuu 339:stä erikoissairaanhoidossa hoidetusta potilaasta, joista COVID-19-PCR-testi oli positiivinen 312:lla (92 %) ja lopuilla oli vahva kliininen epäily COVID-19-taudista. Tartuntatautirekisterin tietojen perusteella tutkimusjakson aikana HUS-alueella todettiin positiivinen koronavirusnäyte yhteensä 5 114 potilaalla. Potilaista 55 % oli miehiä, 20,6 % oli 70–90-vuotiaita, 48,1 % 50–69-vuotiaita ja 31,1 % 16–49-vuotiaita (taulukko 1). Kevään kuluessa matkailuun liittyvät tartunnat vähenivät ja maahanmuuttajataustaisten osuus kasvoi (kuvio 1). Krooninen sairaus oli todettu 55 %:lla (taulukot 1 ja 2, liitetaulukko 1). Ylipainoisten osuus oli 51 %.

Teho-osastolla hengityslaitteessa hoidettiin 62 (18 %) potilasta ja ilman 24 (7 %). Hoitoon hakeutumisajan mediaani oli 8 vuorokautta (vaihteluväli 0–26, kvartaaliväli 5) oireiden alusta sekä hengityslaitteessa hoidetuilla että kaikilla potilailla (taulukko 2). Teho-osastolle joutumisen mediaaniaika oli 2 vuorokautta (0–16, 3) sairaalan tulosta, ja teho-osastohoidon kesto 16,5 (1–54, 10) vuorokautta. Sairaalahoidon keston mediaani oli kaikilla 9 (1–87, 10) vuorokautta ja hengityslaitteessa hoidetuilla 25,5 (8–87, 14) vuorokautta.

Hengityslaitehoitoa tarvinneet potilaat olivat useammin miehiä, syntyneet muualla kuin Suomessa ja heidän FiDD-arvonsa oli vähintään 1 mg/l ja CRP yli 40 mg/l (liitetaulukko 2). Teho-osastolle joutumista edelsi useimmiten maksimaalisen vuodeosastolla saatavan happilisän (15 l/min) tarve ja suuri hengitystiheys. Ikä (p = 0,30) ja painoindeksi (p = 0,78) jatkuvina muuttujina eivät tässä aineistossa olleet yhteydessä riskiin joutua hengityslaitehoitoon. Kerätyt muuttujat hengityslaitteessa ja vuodeosastolla hoidetuilla on esitetty laajemmin liitetaulukossa 1.

COVID-19-infektioon menehtyi 19 henkilöä (5,6 %), joista 5 teho-osastolla, 13 vuodeosastoilla ja 1 kotona. Kaikkien vuodeosastolla menehtyneiden kohdalla oli lääketieteellisin perustein päädytty pidättäytymään tehohoidosta ennen menehtymistä. Ikä lisäsi kuolleisuusriskiä jatkuvana muuttujana (p < 0,001). Yli 70-vuotiaista menehtyi 15 henkilöä (21,4 % ikäryhmästä), ja heillä riski kuolla jaksolla oli merkittävästi suurempi (OR 18,1, 95 % LV 5,8–56,5) kuin alle 70-vuotiailla. Suurentunut kuolleisuusriski oli myös miehillä, joita oli 16 menehtyneistä (8,6 % miehistä, OR 4,7, 95 % LV 1,35–16,5). Mikä tahansa perussairaus ei ollut yhteydessä suurentuneeseen kuolleisuuteen (14 menehtyi, 7,5 % joukosta, OR 2,4, 95 % LV 0,85–6,8, p = 0,08). Painoindeksi ei ollut yhteydessä kuolleisuusriskiin (p = 0,31).

Pohdinta

Mikään hoidon alkuvaiheessa tehty yksittäinen tutkimus tai mittaus ei ennustanut vaikean tautimuodon kehittymistä hengityslaitehoitoa vaativaksi. Tämä voi selittyä osittain aineiston pienellä koolla, mutta myös taudin monimuotoisella luonteella. HUS:n Helsingin vuodeosastoilla hoidetuista COVID-19-potilaista vajaa viidennes tarvitsi hengityslaitehoitoa, ja nämä potilaat olivat useammin miehiä, syntyneet muualla kuin Suomessa ja heidän FiDD-arvonsa oli yli 1 mg/l. Kuolleisuus oli alle 6 % ja vähäisempi kuin ulkomaisissa tutkimuksissa.

Suuri FiDD-arvo liittyi vaikeaan taudinkuvaan.

Vaikean COVID-19-infektion on kuvattu liittyvän korkeaan ikään (4,6,11,13). Iäkkäin ja sairain väestönosa, jonka ei arvioitu hyötyvän tehohoidosta, puuttuu aineistostamme. Erikoissairaanhoidossa hoidetuilla potilailla ikä ei lisännyt riskiä joutua hengityslaitehoitoon, mutta iäkkäimmillä kuoleman riski oli selvästi suurentunut.

Kuolleisuuden on kuvattu olevan Kiinassa 11–28 % (9,14,15) ja Yhdysvalloissa 23–34 % (3,16). Tutkimusten potilasaineistot ovat heterogeenisiä. Aineistomme vähäistä kuolleisuutta (alle 6 %) selittää se, että yliopistosairaalan osastoille valikoitui pääosin mahdollisesta tehohoidosta hyötyviä potilaita. Aineistomme ei myöskään sisällä päivystyksestä tai toisesta sairaalasta suoraan tehohoitoon päätyneitä. Kuten muissakin maissa (3,4,5), kuolleisuusriski todettiin suurimmaksi yli 70-vuotiailla ja miehillä.

Kevään ja kesän 2020 koronaepidemian aikaista tehohoitoa arvioineen suomalaistutkimuksen mukaan tehohoitokuolleisuus oli 15 % (17). Aineistomme oli tehohoitopotilaiden osalta pienempi eikä yhtä kattava, ja tässä tutkimuksessa tehohoitokuolleisuus oli vähäisempi: 6,5 %. Tehohoitojaksojen pituudet ja teholla hengityslaitteessa hoidettujen potilaiden osuudet vastasivat tutkimuksissa toisiaan.

Lihavuus lisäsi sairaalahoidon ja tehohoidon riskiä muualla (3,6,18), mutta meillä yhteyttä ei todettu, eikä potilaiden paino eronnut muusta väestöstä (19). Aineiston pieni koko saattoi vaikuttaa tulokseen. Tupakointi vaikuttaa altistavan vaikealle COVID-19-infektiolle (20). Aineistossamme tupakointi ei lisännyt riskiä joutua hengityslaitehoitoon, mutta tupakoitsijoita oli vuodeosastolla vähän verrattaessa väestöön (19), ja tupakointitieto puuttui lähes viidennekseltä.

Lue myös

Perussairaudet liittyvät vaikeaan COVID-19-infektioon ja ennustavat huonompaa hoitotulosta (4,6,21). Taustaväestöön verrattuna astmaa ja diabetesta oli vuodeosastolla hoidetuilla enemmän ja verenpainetautia sama määrä (19).

Epidemian alussa suomalaiset potilaat olivat saaneet tartuntansa usein ulkomailla, mutta myöhemmin yhä useampi oli ei-kantasuomalainen. Syyksi vähemmistöjen sairastumis- ja kuolleisuusriskiin tarjoutuvat elinoloihin vaikuttavat tekijät, kuten ahtaammat asumisolot, työt, heikommat sosioekonomiset tekijät ja heikompi terveydentila (16).

FiDD-arvon > 1 mg/l on aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ennustavan korkeampaa kuolleisuutta (9,13,22). HUS:ssa FiDD-arvoja seurattiin sairaalaan otetuilla potilailla heti epidemian alkuvaiheen jälkeen, kun merkittävä verisuonitukoksen riski COVID-19:n yhteydessä tiedostettiin. Suuri FiDD-arvo liittyi vaikeaan taudinkuvaan myös omassa aineistossamme.

Vaikeutuvaan COVID-19-infektioon on liittynyt laskimotukoksia jopa 20–30 %:lla (23), mutta tässä aineistossa vain 9 potilaalla. Etenkin epidemian alkuvaiheessa tietokonekuvantamista käytettiin säästeliäästi, joten keuhkoveritulppia on voinut jäädä toteamatta. Potilaat saivat tavanomaisen käytännön mukaisesti hyytymien estohoitoa pienimolekylaarisella hepariinilla, ja huhtikuusta lähtien lääkkeen annoksia suurennettiin tavanomaisista painon mukaisesti. Antiemboliasukkien käyttöön ja mobilisaatio-ohjeisiin kiinnitettiin huomiota, ja hyytymien estolääkitystä jatkettiin kotiutuessa yksilöllisen arvion mukaisesti 2–4 viikon ajan (24). Nämä toimet ovat todennäköisesti vähentäneet verisuonitukoksia. Kotona tulleet tukokset eivät näy aineistossamme.

Steroidihoidosta COVID-19-potilailla ei ollut vielä keväällä tutkimusnäyttöä, eikä sitä käytetty vuodeosastoilla. Recovery-tutkimuksen mukaan deksametasoni vähensi kuolleisuutta eniten hengityslaitehoitoa tarvinneilla, mutta myös osastolla hoidettavilla COVID-19-keuhkokuumetta sairastavilla potilailla, joiden hapentarve lisääntyy ja oireiden alusta on yli 7 vuorokautta (25). Tällä perusteella yli puolet potilaistamme olisi saattanut hyötyä deksametasonista (25).

Suurivirtauksisen happihoidon (high flow nasal oxygen, HFNO), CPAP- (continuous positive airway pressure) ja noninvasiivisen ventilaatiohoidon (NIV) käyttö jäi aineistossamme vähäiseksi. Teho-osastoilla näitä hoitomuotoja ei juuri käytetty ensimmäisen aallon aikana ja vuodeosastoillakin vain niillä harvoilla potilailla (3,5 %), joiden ei arvioitu olevan tehohoidon piirissä. Erityisesti maissa, joissa tehohoitopaikat täyttyivät ensimmäisen epidemia-aallon aikana nopeasti, käytettiin HFNO-, CPAP- ja NIV-hoitoja myös teho-osastojen ulkopuolella lupaavin tuloksin (29,30).

Aineiston koon takia useimpien muiden muuttujien yhteyksien tarkastelu ei ollut mahdollista. Retrospektiivisen asetelman vuoksi esimerkiksi paino- ja tupakointitietoja ja tulovaiheen mittauksia jäi puuttumaan. Huolimatta tutkimuksen rajoituksista, tulokset ovat yleistettävissä osastolla hoidettaviin mahdollisesta tehohoidosta hyötyviin COVID-19-potilaisiin. Jatkossa olisi hyödyllistä selvittää keväästä 2020 muuttuneiden hoitokäytäntöjen ja erilaisten tukihoitojen vaikutusta potilaiden hoitoon.

Erikoissairaanhoitoa ja tehohoitoa tarvitsevien COVID-19-potilaiden hoito onnistui Helsingissä keväällä 2020 hyvin. Kuolleisuus sairaalassa hoidetuilla potilailla jäi pieneksi.

Sairaalahoitoa tarvitsevan potilaan riski joutua hengityslaitehoitoon on suurin ensimmäisinä vuorokausina sairaalaan tulosta. COVID-19-potilaan arviointi perustuu kokonaisuuteen, jossa huomioidaan taustatekijät, lisähapen tarve ja hengitystiheys sekä keskeiset laboratorioarvot, kuten CRP ja FiDD. Vaikean taudin riski vaikutti olevan pieni, jos alkuvaiheessa mitatut parametrit olivat normaalit.

Kirjoittajat

Tiina Mattila
LT
HUS, Sydän- ja keuhkokeskus ja Helsingin yliopisto
Katriina Pihlajamaa
LL
HUS, Sydän- ja keuhkokeskus ja Helsingin yliopisto
Pia Kivelä
LT
Helsingin yliopisto ja HUS, Tulehduskeskus
Hanna-Riikka Kreivi
LT
HUS, Sydän- ja keuhkokeskus ja Helsingin yliopisto


Sidonnaisuudet

Tiina Mattila: Työsuhde (THL, tuntityö, asiantuntijalääkäri), apurahat (HUS VTR, STVY:n säätiö), luentopalkkio tai asiantuntijatyö (Glaxo-Smith-Kline, Boehringer-

Ingelheim, Pääkaupunkiseudun Hengitysyhdistys, Astra Zeneca), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Astra Zeneca, Boehringer-­Ingelheim). Pia Kivelä: Apurahat (Gilead Sciences), luentopalkkiot (Gilead, GSK, MSD), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Gilead, GSK, MSD). Muut kirjoittajat: Ei sidonnaisuuksia.


Faktat

Tästä tiedettiin

COVID-19 voi aiheuttaa vakavan henkeä uhkaavan infektion.

Vakavalle infektiolle altistavat ikä, miessukupuoli, ylipaino ja erilaiset perussairaudet.

Tutkimus opetti

Suomalaisessa väestössä osastolla hoidetut COVID-19-potilaat vastasivat perusväestöä.

Mikään hoidon alkuvaiheessa tehty yksittäinen tutkimus tai mittaus ei ennustanut vaikean tautimuodon kehittymistä hengityslaitehoitoa vaativaksi.

Vaikean taudin riski vaikutti olevan pieni, jos alkuvaiheessa mitatut parametrit olivat normaalit.

Antikoagulaatiohoidon aikana verisuonitukosten riski on vähäinen vuodeosastolla.


Kirjallisuutta
1
European Centre for Disease Prevention and Control, (ECDC). COVID-19. (siteerattu 5.10.2020). www.ecdc.europa.eu/en/COVID-19-pandemic
2
THL:n tilannekatsaus koronaviruksesta. (siteerattu 5.10.2020). thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-COVID-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta
3
Cummings MJ, Baldwin MR, Abrams D ym. Epidemiology, clinical course, and outcomes of critically ill adults with COVID-19 in New York City: a prospective cohort study. Lancet 2020;395:1763–70.
4
Chen T, Wu D, Chen H ym. Clinical characteristics of 113 deceased patients with coronavirus disease 2019: retrospective study. BMJ 2020 March 26;368:m1091.
5
Guan WJ, Ni ZY, Hu Y ym. Clinical characteristics of coronavirus disease 2019 in China. N Engl J Med 2020 April 30;382:1708–20.
6
Petrilli CM, Jones SA, Yang J ym. Factors associated with hospital admission and critical illness among 5 279 people with coronavirus disease 2019 in New York City: prospective cohort study. BMJ 2020;369:m1966.
7
Long L, Zeng X, Zhang X ym. Short-term outcomes of COVID-19 and risk factors for progression. Eur Respir J 2020;55:10.1183/13993003.00990-2020.
8
Gupta S, Hayek SS, Wang W ym. Factors associated with death in critically ill patients with coronavirus disease 2019 in the US. JAMA Intern Med 2020;180:1436–46.
9
Zhou F, Yu T, Du R ym. Clinical course and risk factors for mortality of adult inpatients with COVID-19 in Wuhan, China: a retrospective cohort study. Lancet 2020;395:1054–62.
10
Pascarella G, Strumia A, Piliego C ym. COVID-19 diagnosis and management: a comprehensive review. J Intern Med 2020;288:192–206.
11
THL, vaikean COVID-19 taudin riskitekijät. (siteerattu 9.9.2020). thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-COVID-19/vakavan-koronavirustaudin-riskiryhmat
12
Kaarteenaho R BP, Halme M, Kinnula V ym. Keuhkosairausoppi. Toimintakyvyn arviointi, Toimenpiteet ja anestesia, kriteerit suuren riskin potilaalle. Helsinki: Duodecim 2013.
13
Chidambaram V, Tun NL, Haque WZ ym. Factors associated with disease severity and mortality among patients with COVID-19: a systematic review and meta-analysis. PLoS One 2020;15:e0241541.
14
Chen N, Zhou M, Dong X ym. Epidemiological and clinical characteristics of 99 cases of 2019 novel coronavirus pneumonia in Wuhan, China: a descriptive study. Lancet 2020;395:507–13.
15
Du RH, Liang LR, Yang CQ ym. Predictors of mortality for patients with COVID-19 pneumonia caused by SARS-CoV-2: a prospective cohort study. Eur Respir J 2020;55:10.1183/13993003.00524-2020.
16
Price-Haywood EG, Burton J, Fort D, Seoane L. Hospitalization and Mortality among Black Patients and White Patients with COVID-19. N Engl J Med 2020;382:2534–43.
17
Kattainen S, Kiiski O, Bender S, Jokinen J, Reinikainen M, Varpula T. Koronavirusepidemiaan liittynyt tehohoidon tarve ja hoitotulokset Suomessa kevään ja kesän 2020 aikana. Duodecim 2021;137:375–82.
18
Richards-Belle A, Orzechowska I, Gould DW ym. COVID-19 in critical care: epidemiology of the first epidemic wave across England, Wales and Northern Ireland. Intensive Care Med 2020;46:2035–47.
19
Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017-tutkimus. Helsinki: THL 2018.
20
Reddy RK, Charles WN, Sklavounos A, Dutt A, Seed PT, Khajuria A. The effect of smoking on COVID-19 severity: a systematic review and meta-analysis. J Med Virol 2021;93:1045–56.
21
Guan WJ, Liang WH, Zhao Y ym. Comorbidity and its impact on 1 590 patients with COVID-19 in China: a nationwide analysis. Eur Respir J 2020;14;55:10.1183/13993003.00547-2020.
22
Grasselli G, Tonetti T, Protti A ym. Pathophysiology of COVID-19-associated acute respiratory distress syndrome: a multicentre prospective observational study. Lancet Respir Med 2020;8:1201–8.
23
Klok FA, Kruip, MJHA, van der Meer, NJM ym. Confirmation of the high cumulative incidence of thrombotic complications in critically ill ICU patients with COVID-19: An updated analysis. Thromb Res 2020;191:148–50.
24
Joutsi-Korhonen L, Helin T, Lassila R. Hyytymisaktivaatio ja koronavirus: infektion komplikaatioita voi ennustaa. Suom Lääkäril 2020;75:1060–3.
25
RECOVERY Collaborative Group, Horby P, Lim WS, Emberson JR ym. Dexamethasone in hospitalized patients with Covid-19 – preliminary report. N Engl J Med 2021; 384:693–704.
26
Franco C, Facciolongo N, Tonelli R ym. Feasibility and clinical impact of out-of-ICU non-invasive respiratory support in patients with COVID-19 related pneumonia. Eur Respir J 2020. DOI:10.1183/13993003.02130-2020
27
Patel M, Gangemi A, Marron R ym. Retrospective analysis of high flow nasal therapy in COVID-19-related moderate-to-severe hypoxaemic respiratory failure. BMJ Open Respir Res 2020;7:10.1136/bmjresp-000650.


English summary

The clinical picture of Covid-19 patients treated in hospital in Helsinki in spring 2020 and the risk factors for mechanical ventilation

Background Covid-19 infection has caused a global pandemic since spring 2020. The first patients were treated in Finnish hospitals in February.

Methods In this study, we report both background and clinical factors associated with both Covid-19 infection and severe Covid-19 infection in the area of Helsinki from March 1 to May 31 2020 in patients treated in wards in specialized health care.

Results The study included 339 patients, 312 (92%) having a positive Covid-19 PCR test result (the rest a strong clinical suspicion). Median age was 57 years, 70 (21%) were 70 years or older and 186 (55%) men. Oxygen treatment was given to 268 (76%) patients and mechanical ventilation in the intensive care unit (ICU) was required for 62 (18%) patients. Risk factors for mechanical ventilation were male sex and non-Finnish origin. Higher supplemental oxygen requirements, higher respiratory rate and abnormal values in several laboratory tests preceded the need for mechanical ventilation. During hospitalization nine (3%) patients had a clinical thrombosis. Mortality was 6% (19 patients).

Conclusions None of the variables measured at hospital admission predicted the risk for invasive mechanical ventilation or mortality. Only few patients died. Clinical thromboses were rare maybe because of active use of thrombosis prophylaxis.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030