• Henna Markus
  • Leena Soininen
  • Anna-Kaisa Eronen
  • Miia Tiihonen

Iäkkäiden lääkityksiin liittyvät myrkytyskyselyt

Lähtökohdat Myrkytystietokeskukseen tulevista yhteydenotoista osa koskee lääkkeitä. Tutkimus selvitti yhteydenottojen syitä ja niihin liittyneitä lääkkeitä iäkkäillä.

Menetelmät Aineisto koottiin HUS Myrkytystietokeskuksen vuosina 2012–2016 vastaanottamista, iäkkäitä koskeneista myrkytyskyselyistä.

Tulokset Kyselyistä yli puolet liittyi lääkkeisiin, ja tavallisimpia syitä olivat virheet annoksessa tai annostelussa sekä toisen potilaan lääkkeet. Yleisimmin kyselyt koskivat sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeitä sekä hermostoon vaikuttavia lääkkeitä.

Päätelmät Iäkkäiden myrkytyksiin liittyy yleisiä lääkkeitä, ja myrkytyksiin johtavat yksinkertaiset virheet lääkehoidon toteutuksessa. Myös terveydenhuollon ammattilaisten virheet aiheuttavat runsaasti vältettävissä olevia myrkytystapahtumia.

Iäkkäiden lääkityksiin liittyvät myrkytyskyselyt Kuva 1 / 4
       

Iäkkäät käyttävät runsaasti lääkkeitä, ja viime vuosien aikana lääkkeiden kokonaiskäytön on havaittu lisääntyneen (1–3). Vuonna 2017 yli 65-vuotiaista 90 % sai lääkekorvauksia. Sairausvakuutuskorvattavien lääkkeiden reseptien määrä henkilöä kohti kasvaa iän karttuessa (11 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, Kansaneläkelaitos. Suomen lääketilasto 2016. Erweko Oy Helsinki 2017. www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135599/Suomen_l%c3%a4%c3%a4ketilasto_2016.PDF).

Kun käytössä olevien resepti- ja itsehoitolääkkeiden lukumäärä suurenee, haittavaikutusten riski kasvaa (4–6). Lääkitykseen liittyvät ongelmat kuormittavat terveydenhuoltoa ja aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia (77 Chiatti C, Bustacchini S, Furneri G, Mantovani L, Cristiani M, Misuraca C ym. The economic burden of inappropriate drug prescribing, lack of adherence and compliance, adverse drug events in older people a systematic review. Drug Saf 2012;35(Suppl1):73–87.,88 Hakkarainen KM, Gyllensten H, Jönsson AK, Andersson Sundell K, Petzold M, Hägg S. Prevalence, nature and potential preventability of adverse drug events – A population-based medical record study of 4970 adults. Br J Clin Pharmacol 2014;78:170–183.). Merkittävä osa iäkkäiden lääkehoidon haittavaikutuksista ja haittatapahtumista voidaan ehkäistä (99 Marcum ZA, Amuan ME, Hanlon JT, Aspinall SL, Handler SM, Ruby CM ym. Prevalence of unplanned hospitalizations caused by adverse drug reactions in older veterans. J Am Geriatr Soc 2012;60:34–41.,1010 Willis S, Slattery A, King W, Benner K. Therapeutic error calls among older adults reported to a regional poison control center in alabama. South Med J 2016;109:356–362.).

Lääkkeet voivat aiheuttaa myös vakavia myrkytyksiä, joissa soitetaan suoraan hätänumeroon.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Myrkytystietokeskus vastaa puhelimitse ympäri vuorokauden äkillisten myrkytysten ehkäisyyn ja hoitoon liittyviin kysymyksiin. Keskus palvelee koko maata.

Kotimaisten ja ulkomaisten myrkytystietokeskusten aineistoista voidaan kerätä tietoa iäkkäiden lääkehoitoon liittyvistä haittatapahtumista. Iäkkäiden myrkytyksiä on tutkittu kansainvälisesti, mutta suomalaiseen aineistoon perustuvaa selvitystä ei ole aiemmin julkaistu (11–14). Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, 1) kuinka suuri osa 65 vuotta täyttäneitä koskevista Myrkytystietokeskukseen tulevista myrkytyskyselyistä on lääkkeiden tai annostelupoikkeamien aiheuttamia, 2) mitä lääkeryhmiä myrkytyskyselyt yleisimmin koskevat ja 3) millaisia syitä kyselyjen taustalla on.

Aineisto ja menetelmät

Tiedot HUS:n Myrkytystietokeskukseen saapuneista puheluista tallennetaan IBM Lotus Notes -tietokantaan. Myrkytyskyselyiksi luokitellaan puhelut, jotka käsittelevät myrkytystapausta tai epäiltyä myrkytystapausta. Muut puhelut luokitellaan yleiskyselyiksi. Altistuneesta henkilöstä kerätään puhelun aikana seuraavat tiedot: ikä, sukupuoli, oireisuus, aineryhmä ja yhdiste, jolle on altistuttu, altistumisreitti, aika altistuksesta, altistuksen tahattomuus tai tahallisuus, annetut hoito-ohjeet, hoitopaikkasuositus sekä lyhyt kuvaus tapahtuneesta. Lisäksi kerätään tiedot soittajasta sekä soiton ajasta ja paikkakunnasta.

Myrkytyskyselyt numeroidaan saapumisjärjestyksen perusteella, ja muodostunut numerosarja toimii kyselyn tunnisteena. Puhelutietoihin on mahdollista merkitä vain yksi myrkytyksen aiheuttanut aineryhmä (esimerkiksi lääkkeet) ja yhdiste (esimerkiksi lääkeaine). Aineryhmä ja yhdiste toimivat puhelun luokitteluperusteena. Mahdolliset muut esille tulevat tapaukseen liittyvät yhdisteet kirjataan vapaana tekstinä tapahtumakuvaukseen. Annostelupoikkeamat merkitään omana aineryhmänä ja yhdisteenä (liitetaulukko 1 artikkelin sähköisessä versiossa, www.laakarilehti.fi > sisallysluettelot > 49/2018). Annostelupoikkeamiksi luokitellaan vain terveydenhuollon ammattilaisten toiminnasta aiheutuneet poikkeamat.

Tutkimusaineisto kerättiin retrospektiivisesti vuosina 2012–2016 vastaanotetuista iäkkäitä koskevista myrkytyskyselyistä. Iäkkäiksi luokiteltiin kaikki 65 vuotta täyttäneet. Erikseen analysoitiin annostelupoikkeamiksi luokitellut kyselyt koko tutkimusjakson ajalta ja lääkkeiden aiheuttamat myrkytyskyselyt vuodelta 2016. Näistä kahdesta ryhmästä analysoitiin myös lääkeaineet, jotka oli kirjattu vapaamuotoisena tekstinä tapahtumakuvaukseen.

Kyselyt luokiteltiin kategorioihin taustasyyn mukaan tapahtumakuvauksen perusteella (liitetaulukko 1). Kategoriat valittiin soveltaen kansainvälisissä tutkimuksissa käytettyjä luokitteluja. Osa kyselyistä lajiteltiin kuuluvaksi kahteen kategoriaan. Esimerkiksi tapaukset, joissa lääkettä oli otettu tai saatu kaksinkertainen annos kirjattiin sekä kategoriaan "väärä annos" että "kaksinkertainen annos".

Myrkytyskyselyiden analysointiin käytettiin IBM SPSS-Statistics -ohjelmaa. Muuttujat esitetään suorina jakaumina. Muuttujien keskinäisen riippuvuuden arviointiin käytettiin χ2 -testiä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on myöntänyt tutkimukselle tutkimusluvan. Käsitelty aineisto muodostuu ainoastaan Myrkytystietokeskuksen puhelutietokannan sisällöstä. Aineisto ei sisällä luottamuksellisia potilastietoja tai muita tietoja, joiden perusteella puhelu voitaisiin jäljittää yksittäiseen henkilöön.

Tulokset

Tutkimusjakson 2012–2016 aikana Myrkytystietokeskus vastaanotti 176 476 puhelua, jotka koskivat ihmisiä. Niistä 144 075 luokiteltiin myrkytyskyselyiksi (kuvio 1Aineiston jakautuminen.. ). Myrkytyskyselyiden vuosittainen kokonaismäärä väheni hiukan (2 %) tutkimusjakson aikana, kun taas iäkkäitä koskevien kyselyiden määrä kasvoi noin viidesosan (19 %). Iäkkäitä käsiteltiin 8 847:ssä (6,1 %) myrkytyskyselyssä, joista kaikki sisällytettiin aineistoon.

Annostelupoikkeamiksi luokitelluista puheluista viisi suljettiin aineiston ulkopuolelle merkintöihin liittyvien epäselvyyksien vuoksi (n = 836). Iäkkäitä koskevista vuonna 2016 tulleista lääkkeiden aiheuttamista myrkytyspuheluista kolme suljettiin aineiston ulkopuolelle, koska luokittelusta ei voitu varmistua puhelutietojen perusteella (n = 1 091).

Taulukossa 1 on esitetty tutkimusaineisto jaettuna iäkkäitä koskeviin myrkytyskyselyihin, lääkkeitä käsitteleviin kyselyihin ja annostelupoikkeamia käsitteleviin kyselyihin. Iäkkäitä koskevista myrkytyskyselyistä 65,8 % (n = 5 817) tuli alle tunnin sisällä altistumisesta. Altistuneen ikä vaihteli välillä 65–104 vuotta. Suurin osa altistuneista oli naisia, ja tämä korostui vanhemmissa ikäluokissa.

Yli puolet iäkkäitä koskevista myrkytyskyselyistä liittyi lääkkeisiin (54,9 %). Toiseksi ja kolmanneksi eniten kyselyitä aiheuttivat pesuaineet (10,0 %) ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden aiheuttamat annostelupoikkeamat (9,4 %). Lääkkeet olivat yleisimmin myrkytyskyselyjen taustalla jokaisessa ikäluokassa.

Tutkimusjakson aikana Myrkytystietokeskukseen saapui yhteensä 52 322 lääkkeiden aiheuttamaa myrkytyskyselyä. Näistä 9,3 % koski iäkkäitä; vuosittainen määrä kasvoi tutkimusjakson aikana (2012–2016) 36 %. Lääkkeisiin liittyvien myrkytyskyselyiden kokonaismäärä (mukana kaikenikäiset) lisääntyi samalla ajanjaksolla vain 7 %.

Myrkytyksen tahallisuus

Iäkkäiden myrkytyskyselyistä suurimmassa osassa tapahtuma oli tapaturma tai vahinko (taulukko 1). Tahallisista myrkytyksistä noin kolme neljästä (n = 417, 77,8 %) oli lääkkeiden aiheuttamia. Tahalliset myrkytykset olivat yleisimpiä 65–74-vuotiailla ja vähentyivät vanhemmissa ikäluokissa (p < 0,01). Miehillä sekä tahalliset lääkemyrkytykset (n = 180, 11,2 %) että muut tahalliset myrkytykset (n = 251, 8,1 %) olivat hieman yleisempiä kuin naisilla (n = 219, 6,9 % ja n = 264, 4,7 %) (p < 0,01).

Oireiden esiintyminen

Koko tutkimusjaksolla lääkkeiden aiheuttamissa iäkkäitä koskevissa kyselyissä oireita kirjattiin 18,4 %:ssa (n = 894). Oireita esiintyi lähes yhtä yleisesti kaikissa ikäluokissa (taulukko 1). Hermostoon vaikuttavat lääkkeet ja sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet olivat yleisiä syitä myrkytyskyselyyn oireista ilmoittaneilla soittajilla.

Vuonna 2016 lääkkeistä aiheutuneissa iäkkäitä koskevissa kyselyissä oireista 69,9 % (n = 130) aiheutui väärän lääkeannoksen tai väärän vahvuisen lääkkeen ottamisesta. Iäkkäitä koskevissa annostelupoikkeamissa noin neljäkymmentä prosenttia oireista (n = 33, 41,3 %) aiheutui toisen potilaan lääkkeiden ottamisesta.

Hoitoon ohjaaminen myrkytyskyselyiden perusteella

Runsas 10 % iäkkäistä, joita myrkytyspuhelut koskivat, ohjattiin lääkärin hoitoon tai arvioitavaksi (taulukko 1). Miehet ja vanhemmat ikäluokat ohjattiin muita useammin käymään tarvittaessa lääkärissä tai soittamaan lääkäriin (p < 0,01). Yleisimmin lääkäriin ohjattiin hakeutumaan joko väärän annoksen tai väärän vahvuisen lääkkeen ottaneet (2016: n = 102, 78,5 %, annostelupoikkeamat: n = 25, 29,4 %) tai toisen potilaan lääkkeitä ottaneet (annostelupoikkeamat: n = 31, 36,5 %).

Lääkkeiden lukumäärä ja yleisimmät lääkeaineet

Iäkkäitä koskeviin annostelupoikkeamista aiheutuneisiin kyselyihin liittyi keskimäärin enemmän lääkenimikkeitä (ka 2,6, vaihteluväli 0–11) kuin muihin lääkkeistä aiheutuneisiin kyselyihin (ka 1,6, vaihteluväli 0–13). Yli viiden lääkkeen käyttö oli yleisempää annostelupoikkeamissa kuin muissa lääkkeisiin liittyvissä puheluissa (17,2 %, n = 144 vs. 6,4 %, n = 70).

Yleisimmät lääkeaineryhmät lääkkeiden aiheuttamissa kyselyissä vuonna 2016 ja annostelupoikkeamissa on esitetty taulukossa 2. Sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet sekä hermostoon vaikuttavat lääkkeet olivat selvästi yleisimmät lääkeaineryhmät. Vuonna 2016 yleisimmät yksittäiset lääkeaineet olivat parasetamoli (n = 76, 4,5 %), bisoprololi (n = 75, 4,4 %) ja levotyroksiininatrium (n = 55, 3,2 %). Yleisimmät annostelupoikkeamiin liittyvät yksittäiset lääkeaineet olivat bisoprololi (n = 92, 4,1 %), parasetamoli (n = 92, 4,1 %) ja valproiinihappo (n = 77, 3,5 %).

Kyselyn syy

Yleisin lääkkeiden aiheuttamien iäkkäitä koskevien kyselyiden syy vuonna 2016 oli lääkkeen väärä annos tai vahvuus (taulukko 3). Lääkkeen väärä antotapa tai -tekniikka oli yleisempää yli 85-vuotiailla kuin muilla ikäluokilla (p < 0,01), mutta muutoin kyselyn syy ei ollut yhteydessä ikäluokkaan tai sukupuoleen. Annostelupoikkeamissa yleisin kyselyn syy oli toisen henkilön lääkkeiden ottaminen tai saaminen.

Päätelmät

Lääkkeet aiheuttavat suurimman osan iäkkäitä koskevista myrkytyskyselyistä. Myös terveydenhuollon ammattihenkilöiden tekemiksi luokiteltujen annostelupoikkeamien osuus on merkittävä. Yleisimmät kyselyihin liittyneet lääkeaineryhmät olivat hermostoon vaikuttavat lääkkeet sekä sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet. Yleisimmät syyt kyselyihin olivat väärän annoksen tai väärän vahvuisen lääkkeen ottaminen ja terveydenhuollon yksikössä tapahtunut toisen henkilön lääkkeiden ottaminen tai saaminen.

Pieni osa (6 %) kaikista tutkimusjakson aikana Myrkytystietokeskukseen saapuneista myrkytyskyselyistä koski iäkkäitä. Määrä kuitenkin kasvoi tutkimusjakson aikana (19 %), vaikka kaikkien ihmisiä koskevien myrkytyskyselyiden kokonaislukumäärä pieneni hiukan (2 %). Kasvu voi osittain johtua ikääntyneen väestönosan kasvusta (1515 Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto. Väestöennuste (viitattu: 17.11.2017). Helsinki 2015.www.stat.fi/til/vaenn/2015/vaenn_2015_2015-10-30_tie_001_fi.html).

Naissukupuoli oli kyselyissä vallitseva, mutta tämä saattaa selittyä naisten pidemmällä elinajanodotteella sekä väestörakenteella (1616 Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto. Väestörakenne (viitattu: 19.12.2017). Helsinki 2016.www.stat.fi/til/vaerak/). Tahalliset myrkytykset olivat miehillä hieman yleisempiä kuin naisilla, mikä voi selittää sukupuolten välistä eroa hoitoon ohjauksessa. Lääkkeiden ottaminen väärällä antotavalla tai tekniikalla havaittiin sitä yleisemmäksi mitä vanhemmasta henkilöstä oli kyse. Ongelmia lääkehoidossa aiheuttivat iän lisäksi esimerkiksi ohjeistuksen tekstin pienuus, lääkkeiden nimien monimutkaisuus sekä lääkkeiden samannäköisyys ja runsas lukumäärä (1717 Notenboom K, Beers E, Van Riet-Nales DA, Egberts TCG, Leufkens HGM, Jansen PAF ym. Practical problems with medication use that older people experience: A qualitative study.J Am Geriatr Soc 2014;62:2339–2344.,1818 Stegemann S, Ecker F, Maio M, Kraahs P, Wohlfart R, Breitkreutz J ym. Geriatric drug therapy: Neglecting the inevitable majority. Ageing Res Rev 2010;9:384–398.).

Tämän tutkimuksen tulokset kyselyiden sukupuolijakaumasta, yleisimmistä lääkeaineryhmistä ja myrkytykseen johtaneista tapahtumista ovat samankaltaisia kansainvälisten tutkimusten tulosten kanssa (10–13). Kansainvälisissä tutkimuksissa lääkeaineryhmistä myrkytyksissä yleisempiä olivat infektiosairauksien, hormonaalisten sairauksien ja hengitystiesairauksien lääkkeet. Myös bentsodiatsepiinien, opioidien sekä antikoagulanttien odotettiin kansainvälisten tutkimusten perusteella olevan yleisempiä myrkytysten aiheuttajia (10–12,14) kuin mitä niiden tässä tutkimuksessa havaittiin olevan.

Näitä eroavaisuuksia voivat selittää lääkkeiden erilainen luokittelu ja erilaiset tutkimusmenetelmät, käytetyt määritelmät, puhelutietojen luokitusjärjestelmät ja tietokannat. Niitä voivat selittää myös tämän tutkimuksen suhteellisen pieni otoskoko sekä maiden väliset erot lääkkeiden määräämiskäytännöissä ja reseptivapaassa saatavuudessa. Lisäksi lääkeaineet voivat aiheuttaa vakavia myrkytystapauksia, joissa soitetaan suoraan hätänumeroon Myrkytystietokeskuksen sijasta. Niin kansainvälisten tutkimusten kuin tämänkin tutkimuksen perusteella lääkkeisiin liittyvät myrkytyskyselyt aiheutuvat useimmiten virheistä annostelussa (esimerkiksi samaa lääkettä kahdesti peräkkäin) (10–13). Myös lääkkeen oton ajoituksessa tapahtuneet virheet ovat yleisiä. Tapausten jakautuminen eri kategorioihin on kansainvälisissä tutkimuksissa ollut hieman tasaisempaa.

Tämän tutkimuksen tutkimusjakson aikana ilmeni yli 400 tapausta, jossa potilas oli saanut toiselle potilaalle tarkoitetut lääkkeet. Ikääntyneiden hoidon tulee olla turvallista, ja siksi terveydenhuollon ammattilaisten toiminnasta aiheutuvien annostelupoikkeamien ehkäisyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Näitä terveydenhuollon piirissä tapahtuvia annostelupoikkeamia esiintyi tutkimusaineistossamme huolestuttavan paljon, mikä saattaa kertoa vanhusten huoltoon suunnattujen resurssien alimitoituksesta. Lisäksi voidaan olettaa, että suuresta osasta annostelupoikkeamia ei soiteta Myrkytystietokeskukseen, ja näin ollen todellinen annostelupoikkeamien lukumäärä on vielä merkittävästi suurempi. Sekaannuksia lääkkeiden jakotilanteissa ja annostelussa voivat aiheuttaa esimerkiksi epävarmat lääkkeen ja potilaan tunnistusmenetelmät, rauhaton lääkkeiden käsittely-ympäristö sekä puutteet lääkityslistojen päivityksessä. Lääketurvallisuuden lisäksi huolta herättää pesuaineiden aiheuttamien myrkytyskyselyiden suuri määrä. Se voi kertoa itsenäisesti asuvien vanhusten tukipalveluiden riittämättömyydestä.

Annostelupoikkeamien ehkäisemiseksi on huolehdittava terveydenhuollon ammattilaisten riittävästä perehdyttämisestä, kouluttamisesta ja määrästä ikääntyneiden hoidossa. Noin puolet lääkkeiden aiheuttamista myrkytyskyselyistä koski nuorempaa ikääntyneiden ryhmää (65–74-vuotiaita). Tästä syystä lääketurvallisuuskysymyksissä ei pidä unohtaa myöskään potilaan omaa ja omaisten vastuuta lääkityksen tuntemisesta. Lääkehoitoon liittyviä ongelmia voidaan ehkäistä esimerkiksi annosmuutoksilla ja välttämällä tarpeettomien ja iäkkäille sopimattomien lääkkeiden käyttöä. Tärkeää on myös moniammatillinen työskentely (1919 Wooten JM. Pharmacotherapy considerations in elderly adults. South Med J 2012;105:437–445.,2020 Fiβ T, Meinke-Franze C, van den Berg N, Hoffman W: Effects of a three party healthcare networkon the incidence levels of drug related problems. Inte J Clin Pharm 2013;35:763–771.). Farmasian ammattilaisten tietotaitoa voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän, mikä vapauttaisi muiden lääkehoitoon osallistuvien ammattiryhmien työpanosta muihin tehtäviin.

Tätä tutkimusta voidaan pitää alustavana kartoituksena iäkkäitä koskevista myrkytystapahtumista. Tutkimusaineisto on ainutlaatuinen ja heijastaa lääketurvallisuuden nykytilaa. Näin se tarjoaa tietoa asioista, joihin tulisi tulevaisuudessa kiinnittää erityistä huomiota. Myrkytystapahtumiin johtaneiden syiden selvittäminen on tärkeää, sillä se auttaa lääkehoidon ongelmia ehkäisevien toimenpiteiden kehittämisessä. Selvittää pitäisi myös, ovatko myrkytyksiä aiheuttavat lääkeaineet ja -ryhmät eri ikäluokissa erilaisia ja onko otettujen lääkkeiden lukumäärän ja oireiden esiintymisen välillä yhteyttä. Lisätutkimuksilla voitaisiin niin ikään selvittää, näkyykö vanhojen, kapean terapeuttisen alueen lääkkeiden (kuten varfariinin) korvautuminen uusilla lääkeaineilla myrkytyskyselyissä.

Tässä tutkimuksessa myrkytystapausten lopputulemaa ei voitu seurata, sillä Myrkytystietokeskus ei kerää rutiininomaisesti tietoa puheluiden jälkeisistä tapahtumista. Koska valtaosa puheluista tuli alle tunnin kuluessa altistumisesta, on mahdollista, että esimerkiksi oireet kehittyivät vasta puhelun jälkeen ja näin ollen havaittua suurempi osa altistuneista saa oireita. Iäkkäillä myrkytysoireet saattavat myös olla hyvin epäspesifisiä, mikä hankaloittaa niiden tunnistamista.

Myrkytystietokeskuksen aineisto perustuu vain puhelujen aikana kysyttyihin tietoihin, joten tuloksia ei voi yleistää kuvaamaan kaikkia Suomessa tapahtuvia myrkytyksiä. Aineistosta ei voida tutkia myöskään yleisten haittatapahtumien tai lääkkeiden yhteisvaikutusten esiintyvyyttä. Lisäksi puhelun aikana saadut tiedot tapahtuneesta voivat poiketa todellisuudesta.

Tästä tutkimuksesta voidaan kuitenkin oppia, että väestön ikääntyessä lääkehoidon turvalliseen toteuttamiseen täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Lisää aiheesta

Lääkkeiden ympäristövaikutuksista kaivataan lisää tietoa
 Miksi on hyvä kysymys
Iäkkäillä myrkytysvaaran aiheuttavat yleisimmin lääkkeet

Kirjoittajat
Henna Markus
farmaseutti, proviisoriopiskelija
Itä-Suomen yliopisto, farmasia/farmakologia
Leena Soininen
LT, dosentti, eMBA
ylilääkäri
HUS, Myrkytystietokeskus, HYKS Akuutti
Anna-Kaisa Eronen
proviisori
HUS, Myrkytystietokeskus, HYKS Akuutti
Miia Tiihonen
FaT, yliopistotutkija
Itä-Suomen yliopisto, farmasia
Sidonnaisuudet

Henna Markus, Anna-Kaisa Eronen ja Miia Tiihonen: Ei sidonnaisuuksia.

Leena Soininen: Matkakorvaukset (Sobi oy), tekijänpalkkiot (Kustannus Oy Duodecim).

Faktat

Tästä asiasta tiedettiin

Iäkkäiden lääkehoitoon liittyy useita erityispiirteitä ja he ovat alttiita haittatapahtumille.

Myrkytystietokeskusten aineistoista voidaan selvittää lääkehoidon myrkytystyyppisiä haittatapahtumia.

Tämä tutkimus opetti

Lääkkeet aiheuttavat suurimman osan myrkytystapahtumista iäkkäillä.

Myrkytyskyselyitä aiheuttavat yleisimmin tavalliset lääkkeet.

Kyselyt johtuvat useimmiten väärän lääkeannoksen, väärän vahvuisen lääkkeen tai toisen potilaan lääkkeiden ottamisesta tai saamisesta.

Kirjallisuutta
1
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, Kansaneläkelaitos. Suomen lääketilasto 2016. Erweko Oy Helsinki 2017. www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135599/Suomen_l%c3%a4%c3%a4ketilasto_2016.PDF
2
Guthrie B, Makubate B, Hernandez-Santiago V, Dreischulte T.The rising tide of polypharmacy and drug-drug interactions: population database analysis 1995–2010. BMC Med 2015;13:74.
3
Qato DM, Wilder J, Schumm LP, Gillet V, Alexander GC. Changes in prescription and over-the-counter medication and dietary supplement use among older adults in the United States, 2005 vs 2011. JAMA Intern Med 2016;176:473–482.
4
Rausch C, Laflamme L, Bltmann U, Mller J. Number of medications and adverse drug events by unintentional poisoning among older adults in consideration of inappropriate drug use: a Swedish population-based matched case-control study. Eur J Clin Pharmacol 2017;73:743–749.
5
Fried TR, O’Leary J, Towle V, Goldstein MK, Trentalange M, Martin DK. Health outcomes associated with polypharmacy in community-dwelling older adults: A systematic review. J Am Geriatr Soc 2014;62:2261–2272.
6
Saedder EA, Lisby M, Nielsen LP, Bonnerup DK, Brock B. Number of drugs most frequently found to be independent risk factors for serious adverse reactions: a systematic literature review. Br J Clin Pharmacol 2015;80:808–817.
7
Chiatti C, Bustacchini S, Furneri G, Mantovani L, Cristiani M, Misuraca C ym. The economic burden of inappropriate drug prescribing, lack of adherence and compliance, adverse drug events in older people a systematic review. Drug Saf 2012;35(Suppl1):73–87.
8
Hakkarainen KM, Gyllensten H, Jönsson AK, Andersson Sundell K, Petzold M, Hägg S. Prevalence, nature and potential preventability of adverse drug events – A population-based medical record study of 4970 adults. Br J Clin Pharmacol 2014;78:170–183.
9
Marcum ZA, Amuan ME, Hanlon JT, Aspinall SL, Handler SM, Ruby CM ym. Prevalence of unplanned hospitalizations caused by adverse drug reactions in older veterans. J Am Geriatr Soc 2012;60:34–41.
10
Willis S, Slattery A, King W, Benner K. Therapeutic error calls among older adults reported to a regional poison control center in alabama. South Med J 2016;109:356–362.
11
Brophy TJ, Spiller HA, Casavant MJ, Chounthirath T, Smith MD, Xiang H. Medication errors reported to U.S. Poison Control Centers, 2000–2012. Clin Toxicol 2014;52:880–888.
12
Hayes BD. Causes of therapeutic errors in older adults: evaluation of National Poison Center data.J Am Geriatr Soc 2009;57:653–658.
13
Crouch BI, Caravati EM, Mitchell A, Martin AC. Poisoning in older adults: A 5-year experience of us poison control centers. Ann Pharmacother 2004;38:2005–2011.
14
Skarupski KA, Mrvos R, Krenzelok EP. A profile of calls to a poison information center regarding older adults. J Aging Health 2004;16:228–247.
15
Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto. Väestöennuste (viitattu: 17.11.2017). Helsinki 2015.www.stat.fi/til/vaenn/2015/vaenn_2015_2015-10-30_tie_001_fi.html
16
Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto. Väestörakenne (viitattu: 19.12.2017). Helsinki 2016.www.stat.fi/til/vaerak/
17
Notenboom K, Beers E, Van Riet-Nales DA, Egberts TCG, Leufkens HGM, Jansen PAF ym. Practical problems with medication use that older people experience: A qualitative study.J Am Geriatr Soc 2014;62:2339–2344.
18
Stegemann S, Ecker F, Maio M, Kraahs P, Wohlfart R, Breitkreutz J ym. Geriatric drug therapy: Neglecting the inevitable majority. Ageing Res Rev 2010;9:384–398.
19
Wooten JM. Pharmacotherapy considerations in elderly adults. South Med J 2012;105:437–445.
20
Fiβ T, Meinke-Franze C, van den Berg N, Hoffman W: Effects of a three party healthcare networkon the incidence levels of drug related problems. Inte J Clin Pharm 2013;35:763–771.
English summary

Calls related to drug poisoningin older people

Background The data gathered by the Poison Information Centres provides information about adverse drug events among the elderly. In this research, we investigated the reasons for making a call to the HUS Poison Information Centre and the drugs most frequently addressed in calls concerning older people.

Methods Research data was collected from the database of the HUS Poison Information Centre. All calls concerning older people received between the years 2012 and 2016 were included.

Results More than half of the calls concerning the elderly were drug related. Drugs affecting the cardiovascular or nervous system were the most common groups of drugs featuring in the calls. Among the elderly, the most common reasons for calling the HUS Poison Information Centre were errors in doses, dosage or consuming drugs of other people.

Conclusions Drugs are the reason for a significant number of the calls concerning older people. The most frequent drug categories featuring in the calls are widely used among the elderly, and the reasons for calling Poison Information Centres are simple errors in drug therapy. In addition, drug therapy errors made by health care professionals cause numerous poisoning cases, many of which could be avoided.

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Liitossa
Samuli Saarnista uusi puheenjohtaja

Lääkäriliiton hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Samuli Saarni. Hän voitti Tuula Rajaniemen äänin 35–24.

Ajassa
Lääkäriliiton jäsenmaksu säilyy ennallaan

Perusmaksu 512 euroa vuodessa. Apurahatutkijoille uusi alennusperuste.

Liitossa
Samuli Saarnista uusi puheenjohtaja

Lääkäriliiton hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Samuli Saarni. Hän voitti Tuula Rajaniemen äänin 35–24.

Ajassa
Virolainen: Sote syntyy, koska SDP haluaa sen

Ulkomaakauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok) on varma soten syntymisestä tällä vaalikaudella.

Ajassa
Näin Suomessa päivystetään

Akuuttilääkäri Hanna Korpela tekee TYKS:n päivystyksessä kolmivuorotyötä.

Ajassa
Leikkaustoiminnan säädösmuutos helpottaa ostopalveluja

Tulevaisuudessa ympärivuorokautinen yhteispäivystys ei ole ehdoton edellytys leikkaavalle sairaalalle.

Kommentti
Olen huolissani

– Voimakas sosiaalisten tilanteiden pelko voi erakoittaa nuoren, kirjoittaa Jari Turunen.

Ajassa
Tampereella todettu kaksi aikuisen henkilön tuhkarokkotapausta

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin mukaan Tampereella tuhkarokon saaneet eivät tartuta tautia eteenpäin, koska molemmat ovat rokotettuja.