1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Kirurgisesti hoidetut syvät kaulainfektiot Pohjois-Karjalassa 2010–16
Alkuperäis­tutkimus 5/2019 vsk 74 s. 252 - 257

Kirurgisesti hoidetut syvät kaulainfektiot Pohjois-Karjalassa 2010–16

Lähtökohdat Selvitimme Pohjois-Karjalan keskussairaalassa kirurgisesti hoidettujen syvien kaulainfektioiden määrän, hammasperäisyyden ja hoitotulokset.

Menetelmät Etsimme sairaalan tietojärjestelmästä potilaat, joille oli tehty syvän kaulainfektion tai suunpohjan infektion ulkoinen avaus 2010–16. Vertasimme tietoja THL:n hoitoilmoitusjärjestelmän tietoihin koko maasta.

Tulokset Tarkasteluun löytyi 58 potilasta. 26:lla infektio oli hammasperäinen, ja he olivat muita useammin työikäisiä ja liitännäissairauksia oli vähemmän. Sukupuolijakaumassa, henkitorviavanteen tarpeessa tai tehohoidon tarpeessa tai kestossa ei ollut eroja. Kirurgista hoitoa vaativien syvien kaulainfektioiden ilmaantuvuus on Pohjois-Karjalassa lähes kaksi kertaa niin suuri kuin Suomessa keskimäärin eikä se muuttunut merkitsevästi tutkimusaikana.

Päätelmät Pohjois-Karjalassa on suhteessa väestömäärään enemmän syviä kaulainfektioita kuin muualla Suomessa.

Kirurgisesti hoidetut syvät kaulainfektiot Pohjois-Karjalassa 2010–16 Kuva 1 / 2
   

Kesällä 2016 hoidimme Pohjois-Karjalan keskussairaalassa useita erityisen vaikeita pään ja kaulan alueen hammasperäisiä infektioita peräkkäin. Heräsi kysymys, oliko kyseessä vain sattuma vai olivatko syvät kaulainfektiot todella lisääntymässä ja erosivatko hammasperäiset infektiot muista syistä johtuvista infektioista.

Pohjois-Karjalassa väestöön suhteutettu hammaslääkärimäärä on pienempi kuin missään muussa sairaanhoitopiirissä (Liitekuvio 1 artikkelin sähköisessä versiossa, www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 5/2018). Tämä voisi johtaa hammashoidon viivästymiseen ja hammasperäisten infektioiden lisääntymiseen.

Sairaalahoitoa edellyttävien hammasperäisten tulehdusten on todettu olevan lisääntymässä.

Pään ja kaulan alueen syvät infektiot ovat hoitamattomina hengenvaarallisia. Ne vaativat päivystysluonteista sairaalahoitoa, kirurgista avausta ja joskus tehohoitoa. Antibioottihoitojen ja hammashoidon kehittymisen ansiosta ne ovat vähentyneet (11 Speight WO Jr. Deep neck infections. J Natl Med Assoc 1957;49:99–103.) ja johtavat enää harvoin kuolemaan.

Syvien kaulainfektioiden ilmaantuvuudesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta luvuksi on esitetty 9–15/100 000/vuosi (22 Gorjón PS, Pérez PB, Morales Martín AC ym. Deep neck infection: Review of 286 cases. Acta Otorrinolaringol Esp 2012;63:31–41.). Sairaalahoitoa vaativien hammasperäisten tulehdusten vuotuiseksi ilmaantuvuudeksi arvioidaan 1,5–7,2/100 000 ja kuolemaan johtavia hammasperäisiä infektioita arvioidaan olevan 0,2–0,3/100 000 (3–6).

Suomessa on aikaisemmin todettu sairaalahoitoa edellyttävien hammasperäisten tulehdusten olevan lisääntymässä ja vaikeutumassa (44 Seppänen L, Rautemaa R, Lindqvist C, Lauhio A. Changing clinical features of odontogenic maxillofacial infections. Clin Oral Investig 2010;14:459–65.). Syvän kaulainfektion lähteinä voivat olla mm. nielun kudokset, hampaat ja niiden kiinnityskudokset tai ihohaavat. Myös kirurgisen toimenpiteen jälkeen voi kehittyä syvien kudosten tulehduksia, yleisimmin alaviisaudenhampaan poiston jälkeen. Potilaan yleissairaudet, kuten diabetes, voivat vaikuttaa tulehduksen vakavuuteen (77 Zheng L, Yang C, Kim E ym.The clinical features of severe multi-space infections of the head and neck in patients with diabetes mellitus compared to non-diabetic patients. Br J Oral Maxillofac Surg 2012;50:757–61.,88 Ko HH, Chien WC, Lin YH, Chung CH, Cheng SJ. Examining the correlation between diabetes and odontogenic infection:A nationwide, retrospective, matched-cohort study in Taiwan. PLoS One 2017;12(6):e0178941.).

Päätimme selvittää Pohjois-Karjalan keskussairaalassa vuosina 2010–16 hoidetut syvät kaulainfektiot ja verrata hammasperäisiä infektioita muista syistä alkaneisiin ja määriä koko maan tietoihin. Kuvaamme myös kaksi potilastapausta; yksi aineiston muista potilaista on kuvattu aikaisemmin (99 Huopio M, Kokkonen J, Heino S, Valtonen M, Hakala T. Keski-ikäisen miehen epiglottiitti ja nekrotisoiva mediastiniitti. Duodecim 2014;130:503–6.).

Aineisto ja menetelmät

Etsimme sairaalan raportointijärjestelmästä (Mediatri, Mediconsult Oy, Helsinki) vuosilta 2010–2016 kaikki korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalan toimenpiteet koodeilla ENA32 (syvän kaulainfektion avaaminen) ja EJA00 (kielen tai suunpohjan märkäpesäkkeen aukaisu ja kanavointi). Keräsimme potilastietojärjestelmästä potilaiden perustiedot, sairaudet, henkitorviavanteen tarpeen, hoitopäivät ja tehohoitopäivät, bakteeriviljelyvastaukset ja käytetyt antibiootit. Arvioimme tulehduksen hammasperäisyyden ja hammasperäisissä tulehduksissa tulehduksen aiheuttaneet hampaat tai hammashoitotoimenpiteet.

Saimme pyynnöstä käyttöömme näiltä vuosilta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusjärjestelmästä vastaavien toimenpiteiden määrät koko maasta sekä Tilastokeskuksen verkkosivuilta väestötiedot. Suomen hammaslääkäriliiton tekemästä työmarkkinatutkimuksesta saimme työikäisten hammaslääkärien määrät tutkimusajanjaksolta.

Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialuejohtajalta saatiin tutkimuslupa.

Tietojen kokoamiseen ja lajitteluun käytettiin Microsoft Excel 2013 -ohjelmaa (Microsoft Corporation) ja tilastolliseen analyysiin R-ohjelmaa (R Core Team 2014). Kategoristen muuttujien kohdalla käytettiin χ2-testiä, ja jos sen edellytykset eivät täyttyneet, käytettiin Fisherin tarkkaa testiä ja binomitestiä. Muissa vertailuissa käytettiin Wilcoxonin järjestyssummatestiä. Luottamusvälit on laskettu binomimallin mukaan Wilsonin menetelmällä.

Tulokset

Löysimme raportointijärjestelmästä 69 toimenpidettä, jotka oli tehty 58 potilaalle. Neljälle potilaalle oli tehty 3 toimenpidettä ja seitsemälle potilaalle 2 toimenpidettä.

Hammasperäisiksi infektioista katsottiin 26 (45 %) (taulukko 1). 13 potilaalla (22 %) oli kirjattuna vähintään yksi komplikaatio (mm. hengitysvajaus, happeutumishäiriö tai septinen sokki), ja heistä 5:llä (9 %) tulehdus oli levinnyt välikarsinaan. Yksi potilas kuoli hoitojakson aikana pahanlaatuiseen perussairauteensa.

45 potilasta (78 %) kuvattiin ennen ensimmäistä leikkausta: tietokonekerroskuvaus tehtiin 34 potilaalle, ortopantomografia 21 potilaalle ja kaikukuvaus 10 potilaalle. 20 potilasta kuvattiin kahdella tavalla.

Iän keskiarvo oli 45,5 vuotta ja mediaani 51,1 vuotta, nuorin potilas oli 5 kuukautta ja vanhin 84 vuotta. Muissa kuin hammasperäisissä infektioissa ikäjakauma oli kaksihuippuinen: suurimmat keskittymät olivat aivan varhaislapsuudessa ja toisaalta 50–80 vuoden iässä. Sen sijaan hammasperäisten infektioiden suurin keskittymä oli 15–45-vuotiailla ja potilaista 22 (85 %) oli työikäisiä (Liitekuvio 2).

Liitännäissairauksia oli 37 potilaalla (64 %), hammasperäiseen kaulainfektioon sairastuneista 13:lla (50 %) ja muista 24:llä (75 %) (taulukko 1). Liitännäissairauksiin liittyi selvästi vaikeampi taudinkuva, mitä kuvaavat tehohoitoon joutuneiden osuus (51 % vs. 24 %, p = 0,041), hoitopäivien määrä (mediaani 9 vrk vs. 6 vrk, p = 0,0082) ja tehohoitopäivien määrä (mediaani 4 vrk vs. 1 vrk, p = 0,028).

Tavallisimmat aloitusantibiootit olivat kefuroksiimi yksistään tai yhdistettynä metronidatsoliin, seuraavaksi yleisin oli meropeneemi. Antibiootti päädyttiin vaihtamaan ennen bakteeriviljelyvastausten tuloa 29 potilaalla. Useimmin vaihdetuksi tuli kefuroksiimi.

Potilaista 36 (62 %) leikattiin vuorokauden kuluessa sairaalaantulosta ja 50 (86 %) kahden vuorokauden kuluessa (Liitekuvio 3).

Hammasinfektiopotilaista 4:lle oli aloitettu juurihoito ennen sairaalaan päätymistä ja 7:lle oli tehty hampaan poisto. Yli puolelle eli 15 potilaalle ei ollut tehty mitään hammastoimenpidettä. Hammasperäisen infektion yleisin lähtökohta oli hammas 38 eli vasen alaviisaudenhammas (Liitekuvio 4).

Hammasperäisiä infektioita ei saa hoitaa pelkällä antibiootilla edes ensiapuluonteisesti.

Tavallisimmat bakteerit olivat Streptococcus anginosus ja Prevotella (18 löydöstä kumpaakin), seuraavaksi yleisimmät Streptococcus pyogenes ja muut streptokokit (10 löydöstä kumpaakin) (mm. S. alfahemolyticus, S. intermedius ja S. agalactiae) sekä fusobakteerit (9 löydöstä). Hammasperäisissä infektioissa tavallisin oli Prevotella (13 löydöstä), seuraavaksi tavallisimmat Streptococcus anginosus (10 löydöstä), fusobakteerit (6 löydöstä) ja muut streptokokit (5 löydöstä). Muissa kuin hammasperäisissä infektioissa tavallisimmat olivat Streptococcus pyogenes (10 löydöstä) ja S. anginosus (8 löydöstä), sitten Prevotella ja muut streptokokit (5 löydöstä kumpaakin). Anaerobisia bakteereja kasvoi 33 infektiossa, hammasperäisistä infektioista valtaosassa (n = 22) ja ei-hammasperäisistä joka kolmannessa (n = 11).

Infektioiden määrä ei tutkimusaikana lisääntynyt (Spearmanin korrelaatiokerroin –0,29, p = 0,3089) (Liitekuvio 5).

THL:n hoitoilmoitusjärjestelmässä vuosina 2010–16 pää- tai sivutoimenpiteenä ENA32 tai EJA00 oli 1 068 potilaalla. Ilmaantuvuudeksi saatiin siis 2,8 potilasta/100 000 asukasta/vuosi (95 %:n luottamusväli 2,6–3,0; väestökeskiarvo 5 445 264 asukasta). Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä 58 potilaan perusteella ilmaantuvuus oli 4,9 potilasta/100 000 asukasta/vuosi (95 %:n luottamusväli 3,8–6,3; väestökeskiarvo 168 992 asukasta). Ero oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (p < 0,0001).

Hoitoajan mediaani Suomessa oli 5 ja Pohjois-Karjalassa 7 vuorokautta (p < 0,0001).

Pohdinta

Leikkaushoitoa vaativat syvät kaulainfektiot kuormittavat terveydenhoitojärjestelmää huomattavasti. Seitsemän vuoden aikana Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä näiden potilaiden hoitoon tarvittiin 717 sairaalahoitopäivää.

Pohjois-Karjalassa näiden infektioiden ilmaantuvuus tutkimusajanjaksona oli merkitsevästi suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Rajasuon ym. (1010 Rajasuo A, Rajasuo A, Torkkeli T. Suun, nielun ja kaulan infektiot erikoissairaanhoidossa. Duodecim 2012;130:581–6.) julkaisemassa aineistossa Mikkelin keskussairaalassa hoidettiin hieman yli kahden vuoden aikana 10 kaulapaisepotilasta ulkoisella avauksella, jolloin ilmaantuvuudeksi Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä saadaan 4,5/100 000/vuosi (95 %:n luottamusväli 2,4–8,2; väestökeskiarvo 107 435 asukasta). Näissä kahdessa sairaanhoitopiirissä hammaslääkärien määrä suhteessa väestöön on pienin (Liitekuvio 1). Olisi kiinnostavaa selvittää laajemmin, onko hammaslääkärimäärien ja syvien kaulainfektioiden ilmaantuvuuden välillä negatiivinen korrelaatio.

Hammasperäisten infektioiden osuus kaikista operatiivisesti hoidetuista syvistä kaulainfektioista oli huomattavan suuri, 45 %. Aikaisemmissa julkaisuissa osuudeksi on mainittu 16,2–36 % (11–15), kun mukaan otetaan valtaosin operatiivisesti hoidetut potilasaineistot. Kuopion yliopistollisen sairaalan julkaisemattomassa aineistossa vuosina 1974–2005 hoidetuista syvistä kaulainfektioista oli hammasperäisiä 21,6 % (Aarno Dietz, suullinen tiedonanto).

Hammasperäinen syvä kaulainfektio vaikuttaa olevan yleisterveiden työikäisten aikuisten tauti. Näin ollen potilas ja lääkäri eivät ehkä alkuvaiheessa huomaa epäillä vakavaa sairautta.

Anaerobisten bakteerien osuus oli suuri etenkin hammasperäisissä infektioissa. Siksi kefuroksiimi yksistään ei riitä empiiriseksi hoidoksi, kuten tässäkin aineistossa nähtiin. Helsingin yliopistollisen sairaalan mikrobilääkehoito-oppaassa sekä kaulalle levinneeseen hammasinfektioon että nekrotisoivaan pehmytkudosinfektioon suositellaan ensisijaiseksi antibiootiksi piperasilliini-tatsobaktaamia (1616 Helsingin yliopistollinen sairaala. Mikrobilääkehoito-opas 2017 (haettu 25.1.2017).http://www.hus.fi/ammattilaiselle/hoito-ohjeet/infektio-ohjeet/Documents/Mikrobilääkehoito-opas.pdf).

Lue myös

Vasen alaviisaudenhammas oli aineistossa selvästi yliedustettuna syvien kaulainfektioiden aiheuttajana, vaikka ero oikean ja vasemman puolen välillä ei ollutkaan tilastollisesti merkitsevä. Alue on huonosti tavoitettavissa sekä hampaita harjattaessa että hoidettaessa. Myös potilaan ja hammaslääkärin kätisyys saattaa vaikuttaa tähän. Aikaisemmin on todettu, että sairaalahoitoa vaativien hammasinfektioiden tavallisin lähtökohta ovat alaposkihampaat, mutta oikean ja vasemman puolen välillä ei ole ollut eroa (44 Seppänen L, Rautemaa R, Lindqvist C, Lauhio A. Changing clinical features of odontogenic maxillofacial infections. Clin Oral Investig 2010;14:459–65.). Tässäkin aineistossamme 26 hammasperäisestä infektiosta 24 oli lähtöisin alaposkihampaista.

Käytettävissämme ei ole tietoja syvien kaulainfektioiden määristä Suomessa keskimäärin, joten tämä tutkimus ei vastaa kysymykseen, johtuuko toimenpiteiden suuri määrä Pohjois-Karjalassa erilaisesta hoitokäytännöstä vai kaulainfektioiden suuremmasta esiintyvyydestä. THL:n indeksin mukaan sairastavuus Pohjois-Karjalassa ylittää selvästi maan keskiarvon. Sairastavuuden on osoitettu lisäävän hammasinfektion systeemisen leviämisen riskiä (66 Seppänen L, Lauhio A, Lindqvist C, Suuronen R, Rautemaa R. Analysis of systemic and local odontogenic infection complications requiring hospital care. J Infect 2008;57:116–22.). Tuoreen asiantuntija-arvion mukaan Pohjois-Karjalassa oli vähemmän avosairaanhoidon lääkärissäkäyntejä kuin missään muussa maakunnassa ja 20 % vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Sairaalan päivystyskäyntien määrä on yksi maan suurimmista, yli kaksinkertainen maan keskiarvoon verrattuna (1717 THL:n asiantuntijaryhmä. Sosiaali- ja terveyspalvelut: Pohjois-Karjala: Asiantuntija-arvio, kevät 2018 (haettu 29.5.2018). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-058-7). Viivettä vaikuttaa siis olevan joko hoitoon hakeutumisessa, hoidon saatavuudessa tai molemmissa.

Hyvä yhteistyö korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä suu- ja leukasairauksien asiantuntijoiden kesken on tärkeää oikeaan diagnoosiin ja hyvään hoitotulokseen pääsemiseksi. Syvän kaulapaiseen hoito on kirurginen: tulehduspesäke avataan, paiseonkalo tyhjennetään ja kanavoidaan, ja vaurioituneet pehmytkudokset poistetaan tulehdusalueelta. Kummankin erikoisalan toimenpiteet pyritään tekemään samassa nukutuksessa.

Syvän kaulainfektion hoito on raskasta erikoissairaanhoitoa ja infektioon liittyy vakavien komplikaatioiden riski. Niitä voivat olla mm. munuaisen vajaatoiminta, pneumonia, sepsis, septinen monielivaurio sekä rintaontelon alueen tulehdukset, mm. välikarsinan tulehdus (mediastiniitti). Kirurginen hoito ei aina pääty infektion hoitoon, vaan jatkossa voidaan tarvita myös plastiikkakirurgiaa.

Keväällä 2017 päivitetty äkillisten hammasperäisten infektioiden Käypä hoito -suositus (1818 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä. Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet. Käypä hoito -suositus 2017. www.kaypahoito.fi) luokittelee potilaat suurentuneen infektioriskin, keskisuuren infektioriskin ja suuren infektioriskin potilaisiin yleisterveydentilan perusteella. Suosituksessa korostetaan, että tulehtunut hammas pitää hoitaa heti ja tehokkaasti. Tämä tarkoittaa kunnollista, laadukasta juurihoitoa tai hampaan poistoa ja märkäpesäkkeen avausta. Hammasperäisiä infektioita ei saa hoitaa pelkällä antibiootilla edes ensiapuluonteisesti.

Tällä tutkimuksella haluamme lisätä tietoisuutta hammastulehdusten vakavuudesta. Suun terveys on osa kokonaisterveyttä. Parhaiten hammasinfektioita voidaan estää kannustamalla väestöä huolehtimaan hyvästä suun omahoidosta ja käymään säännöllisesti hammaslääkärin tarkastuksissa. Myös hoitavan lääkärin on aiheellista katsoa suuhun ja ohjata potilas tarvittaessa suun terveydenhuoltoon. Infektiot tulee hoitaa tehokkaasti heti alkuoireiden ilmaannuttua.

Hammaslääkäripelkoisten potilaiden hoitoon pitää kiinnittää erityistä huomiota ja tarjota pelkopotilaille mahdollisuutta hampaiden hoitoon kiireettömässä anestesiassa ennen kuin tilanne kehittyy henkeä uhkaavaksi.

Kiitämme biostatistikko Tuomas Selanderia neuvoista tilastollisessa analyysissä, erikoissuunnittelija Jouni Rasilaista valtakunnallisten tietojen hakemisesta THL:n hoitoilmoitusjärjestelmästä, Dr. med. Aarno Dietziä julkaisemattoman aineiston sisältämistä tiedoista, erikoishammaslääkäri Maarit Pippolaa kuvan 6 ottamisesta ja dosentti Matti Reinikaista ja ylilääkäri Jukka Heikkistä hyödyllisistä kommenteista ja mielenkiintoisista keskusteluista.

Kirjoittajat
Jukka Kokkonen
korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä audiologian erikoislääkäri, ylilääkäri
Siun sote Pohjois-Karjalan keskussairaala, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka
Mervi Tuomisto
HLL, erikoistuva hammaslääkäri, kliininen hammashoito
Siun sote Pohjois-Karjalan keskussairaala, suu- ja leukasairauksien klinikka
Helena Tiainen
kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri, ylihammaslääkäri
Siun sote Pohjois-Karjalan keskussairaala, suu- ja leukasairauksien klinikka
Sidonnaisuudet

Jukka Kokkonen, Helena Tiainen:
Ei sidonnaisuuksia.

Mervi Tuomisto: Luentopalkkio
(MSD Finland).

Faktat

Potilastapaus 1.

55-vuotias astmaa sairastava mies tuli sairaalaan terveyskeskuksen hammaslääkäripäivystyksestä kaulaturvotuksen vuoksi. Yleisvointi tullessa oli hyvä. Kaulalla todettiin laaja turvotus vasemmassa leukakulmassa (kuva 1).

Potilaalta oli edellisenä päivänä poistettu hammas 37. Kaulalla oli turvotusta jo silloin. Märkää poistokuopasta ei kuitenkaan tullut eikä muuta avausta tehty. Potilaalle aloitettiin amoksisilliini-metronidatsolikuuri suun kautta.

Tulovaiheessa epäiltiin kaulapaisetta. Veren leukosyyttiarvo oli 15,0 E9/l ja CRP 204 mg/l. Hoidoksi aloitettiin kefuroksiimi ja metronidatsoli suoneen. Varjoainetehosteisessa TT-kuvassa näkyi suuri nesteinen ontelo leukaluun vieressä (kuva 2) ja leukojen panoraamakuvauksessa useita tulehduspesäkkeitä (kuva 3).

Päivystysleikkaus aloitettiin noin 3 tunnin kuluttua sairaalaantulosta. Hammaslääkäri poisti useita hampaita ja korvalääkäri avasi kaulapaiseen ulkoisesti. Antibiootiksi vaihdettiin leikkauksen yhteydessä meropeneemi.

Potilasta hoidettiin osastolla 4 vuorokauden ajan. Kaulan turvotus laski vähitellen ja potilas kotiutettiin. Lääkitystä jatkettiin klindamysiinillä ja metronidatsolilla. Seurantakäynnillä tulehdus oli parantunut. Jatkohoitosuunnitelmana on hammashoito yleisanestesiassa.

Potilastapaus 2.

64-vuotiaalla tupakoivalla naisella, jolla on verenpainetauti ja psoriaasi, oli ollut kahden viikon ajan pahentuvaa vasemmanpuolista leukakipua. Parin päivän aikana oli kehittynyt turvotus ja leukalukko. Sairaalaan tullessa potilaan yleistila oli jo heikentynyt ja vasemmalla leukakulmassa ja kaulalla oli fluktuoiva turvotus ja punoitus. Hampaiden 31, 32, 34, 37 ja 38 seudusta purkautui märkää, samoin hampaiden 41 ja 42 alueelta. Näitä alueita avattiin ensiapuluonteisesti suun kautta paikallispuudutuksessa.

Veren leukosyyttiarvo oli 33,0 E9/l ja CRP 279 mg/l. Potilaalle aloitettiin kefuroksiimi- ja metronidatsolilääkitys suoneen. Varjoainetehosteisessa TT-kuvassa (kuva 4) näkyi vasemmalla leukaluun kulman alueella paiseeseen sopiva ontelo ja leukojen panoraamakuvassa useita tulehduspesäkkeitä (kuva 5).

Potilas otettiin leikkaussaliin noin 2 tunnin kuluttua sairaalaantulosta. Korvalääkäri avasi paiseontelon kaulan kautta ja jatkoi suun avauksia sekä poisti irrallaan olevan hampaan 38. Antibiooteiksi vaihdettiin meropeneemi ja klindamysiini. Potilas otettiin seurantaan teho-osastolle, ja tulehduksen edetessä seuraavana päivänä tehtiin henkitorviavanne, laajennettiin aikaisempaa avausta ja poistettiin nekroottista ihoa, rasvaa ja sylkirauhaskudosta (kuva 6). Hammaslääkäri poisti 4 hammasta lisää.

Hoito jatkui teho-osastolla, potilaalle kehittyi septinen sokki, munuaisvaurio ja aikuisen hengitysvaikeusoireyhtymä (ARDS). Usean haavojen uusintatoimenpiteen ja 3 viikon tehohoidon jälkeen potilaan vointi koheni ja hänet siirrettiin vuodeosastolle, mutta 3 viikon kuluttua hengitysvajauksen pahennuttua hän joutui uudelleen tehohoitoon. Sigmasuolen divertikkeliin tuli perforaatio, joka jouduttiin leikkaamaan.

Vähitellen vointi parani, ja potilas kotiutettiin noin 4 kuukauden sairaalahoidon päätteeksi. Hoitojakson jälkeen hänellä todettiin keuhkoputkien laajentuma, immunoglobuliini G -alaluokkapuutos ja komplementtijärjestelmän puutos. Alaleuan osteomyeliitin ja kehittyneen osteonekroosin hoito ja seuranta jatkuvat suu- ja leukasairauksien klinikassa edelleen.

Tästä asiasta tiedettiin

Huomattava osa leikkaushoitoa vaativista syvistä kaulainfektioista on hammasperäisiä.

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä on väestöön suhteutettuna vähemmän hammaslääkäreitä kuin muualla Suomessa.

Tämä tutkimus opetti

Kirurgista hoitoa vaativien syvien kaulainfektioiden vuotuinen ilmaantuvuus Suomessa on 2,8/100 000 asukasta ja Pohjois-Karjalassa 4,9/100 000 asukasta.

Lähes puolet kirurgisesti hoidetuista kaulainfektioista Pohjois-Karjalassa on hammasperäisiä, ja osuus on suurempi kuin aikaisemmissa julkaisuissa.

Hammasperäinen kaulainfektio on työikäisten yleisterveiden henkilöiden sairaus, toisin kuin muut kaulainfektiot.

Kirjallisuutta
1
Speight WO Jr. Deep neck infections. J Natl Med Assoc 1957;49:99–103.
2
Gorjón PS, Pérez PB, Morales Martín AC ym. Deep neck infection: Review of 286 cases. Acta Otorrinolaringol Esp 2012;63:31–41.
3
Lee J, Hahn LJ, Kao TP ym. Post-tooth extraction sepsis without locoregional infection –a population-based study in Taiwan. Oral Dis 2009;15:602–7.
4
Seppänen L, Rautemaa R, Lindqvist C, Lauhio A. Changing clinical features of odontogenic maxillofacial infections. Clin Oral Investig 2010;14:459–65.
5
Opitz D, Camerer C, Camerer DM ym. Incidence and management of severe odontogenic infections-a retrospective analysis from 2004 to 2011. J Craniomaxillofac Surg 2015;43:285–9.
6
Seppänen L, Lauhio A, Lindqvist C, Suuronen R, Rautemaa R. Analysis of systemic and local odontogenic infection complications requiring hospital care. J Infect 2008;57:116–22.
7
Zheng L, Yang C, Kim E ym.The clinical features of severe multi-space infections of the head and neck in patients with diabetes mellitus compared to non-diabetic patients. Br J Oral Maxillofac Surg 2012;50:757–61.
8
Ko HH, Chien WC, Lin YH, Chung CH, Cheng SJ. Examining the correlation between diabetes and odontogenic infection:A nationwide, retrospective, matched-cohort study in Taiwan. PLoS One 2017;12(6):e0178941.
9
Huopio M, Kokkonen J, Heino S, Valtonen M, Hakala T. Keski-ikäisen miehen epiglottiitti ja nekrotisoiva mediastiniitti. Duodecim 2014;130:503–6.
10
Rajasuo A, Rajasuo A, Torkkeli T. Suun, nielun ja kaulan infektiot erikoissairaanhoidossa. Duodecim 2012;130:581–6.
11
Tapiovaara L, Bäck L, Aro K. Comparison of intubation and tracheotomy in patients with deep neck infection. Eur Arch Otorhinolaryngol 2017;274:3767–72.
12
Brito TP, Hazboun IM, Fernandes FL ym. Deep neck abscesses: study of 101 cases. Braz J Otorhinolaryngol 2017;83:341–8.
13
Cho SY, Woo JH, Kim YJ ym. Airway management in patients with deep neck infections:A retrospective analysis. Medicine (Baltimore) 2016;95:e4125.
14
Kataria G, Saxena A, Bhagat S, Singh B, Kaur M, Kaur G. Deep neck space infections: a study of 76 cases. Iran J Otorhinolaryngol 2015;27:293–9.
15
Suehara AB, Gonçalves AJ, Alcadipani FA, Kavabata NK, Menezes MB. Deep neck infection: analysis of 80 cases. Braz J Otorhinolaryngol 2008;74:253–9.
16
Helsingin yliopistollinen sairaala. Mikrobilääkehoito-opas 2017 (haettu 25.1.2017).http://www.hus.fi/ammattilaiselle/hoito-ohjeet/infektio-ohjeet/Documents/Mikrobilääkehoito-opas.pdf
17
THL:n asiantuntijaryhmä. Sosiaali- ja terveyspalvelut: Pohjois-Karjala: Asiantuntija-arvio, kevät 2018 (haettu 29.5.2018). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-058-7
18
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä. Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet. Käypä hoito -suositus 2017. www.kaypahoito.fi
Taulukot
Taulukko 1. Syvän kaulainfektion vuoksi kirurgisesti hoidettujen potilaiden perustiedot
English summary

Surgically treated deep neck infections in North Karelia from 2010 to 2016

BACKGROUND In 2016 we treated several complicated odontogenic deep neck infections which led us to ask if there was a growing trend in the incidence of deep neck infections in general and if odontogenic infections had different characteristics from deep neck infections of other aetiology. North Karelia Hospital District has fewer dentists per capita than any other hospital district in Finland. In an earlier study both the incidence and severity of odontogenic infections requiring hospital care had been found to increase.

METHODS We searched the electronic patient records for patients hospitalized with procedure codes ENA32 (incision of deep pharyngeal infection) or EJA00 (incision and drainage of tongue or floor of mouth abscess) from 2010 to 2016. We recorded age, sex, comorbidities, antibiotics used, microbiological findings, need for tracheostomy, and length of stay and possible intensive care. We also evaluated whether the infection was odontogenic or not, and in odontogenic infections attempted to identify the tooth causing the infection.
The National Institute for Health and Welfare provided corresponding national data on patients treated with the same procedure codes within the same time period, and these were compared to the North Karelian data.

RESULTS We identified 58 patients, 32 male and 26 female. A total of 26 patients (45%) had odontogenic infections. Tracheostomy was performed in 16 patients (28%), and 24 patients (41%) needed intensive care. Thirteen patients (22%) had at least one complication, including 5 patients (9%) with mediastinitis. Comorbidities were present in 50% of patients with odontogenic infections and 75% of patients with non-odontogenic infections. The age distributions of these two groups were also different, the main concentration of odontogenic patients being from 15 to 45 years while non-odontogenic patients were either children or over 50 years old. The incidence of deep neck infections in North Karelia was 4.90/100 000/year (95% CI 3.79-6.34)
and that in Finland 2.80/100 000/year.

CONCLUSIONS The incidence of deep neck infections requiring surgical treatment is almost twice the average incidence in Finland, and almost half of the infections were odontogenic. Compared to non-odontogenic infections, patients with odontogenic infections had a lower rate of comorbidities and were more frequently
of working age.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Psykoosi pääsi laaturekisterihankkeen pilotiksi

THL:n kansallisen laaturekisterihankkeen pilottia koordinoi psykiatri Jukka Kärkkäinen.

Ajassa
Satapsykiatria aloittaa lääkäreiden verkkokoulutuksen

Satapsykiatrian akatemia tuottaa verkkokoulutuksia psykiatrian alalta Satapsykiatrian ja Satakunnan alueen lääkäreiden tarpeisiin.

Tieteessä
Tiatsidit suojaavat Alzheimerin tautia sairastavia murtumilta

Murtumien riski väheni vain yli kolme vuotta jatkuneessa käytössä, selviää tutkimuksesta.

Ajassa
Uusi suositus yhtenäistää aivoverenkiertohäiriötä sairastavan toimintakyvyn arviointia

Suosituksen julkaisi kansallinen Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin asiantuntijaverkosto TOIMIA, jossa on mukana noin 60 organisaatiota.

Ajassa
Prep-hoidolla ehkäistään HIV-tartuntoja

Hoito on tarkoitettu ihmisille, joilla on suuri riski saada HIV-tartunta.

Ajassa
Näin puolueet haluavat jatkaa sotea

Viiden järjestäjän mallilla ei ole vieläkään suosiota.