1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Lääkkeiden väärinkäyttö suomalaisessa aikuisväestössä
Alkuperäis­tutkimus 4/2020 vsk 75 s. 188 - 210

Lääkkeiden väärinkäyttö suomalaisessa aikuisväestössä

Lähtökohdat Kansainvälisissä tutkimuksissa on tunnistettu lääkkeiden väärinkäyttäjäryhmiä, käyttötarkoituksia ja hankintatapoja. Selvitimme tilannetta Suomessa.

Menetelmät Analysoimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Päihdetutkimus 2014 -väestötutkimuksen aineistoa. Vastaajat olivat 15–69-vuotiaita suomalaisia (n = 3 485).

Tulokset Rauhoittavia ja unilääkkeitä väärinkäytettiin hieman yleisemmin kuin vahvoja kipulääkkeitä. Yleisimpiä käyttötarkoituksia olivat päihtyminen, kokeileminen ja kivun tai muun vaivan omatoiminen hoito. Lääkkeet hankittiin tyypillisimmin sosiaalisten verkostojen kautta tai apteekista henkilökohtaisella reseptillä. Väärinkäyttö oli yleisempää nuorilla, vähän koulutetuilla sekä huumeita käyttäneillä.

Päätelmät Tulokset auttavat tunnistamaan lääkkeiden väärinkäytölle alttiita väestöryhmiä ja väärinkäyttö­tapoja sekä kohdistamaan ehkäiseviä toimenpiteitä tarkemmin.

Lääkkeiden väärinkäyttö suomalaisessa aikuisväestössä Kuva 1 / 3
     

Lääkkeiden väärinkäyttö on kansanterveydellinen haaste sekä globaalisti (11 Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus. Euroopan huumeraportti 2017: Suuntauksia ja muutoksia. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto; 2017.,22 United Nations Office on Drugs and Crime. World Drug Report 2018. Executive summary. Conclusions and policy implications. United Nations publication, Sales No. E.18.XI.9.; 2018.) että Suomessa (33 Helin-Soilevaara H, Muhonen T. Varaudu lääkkeiden väärinkäyttöön. Suomen eläinlääkärilehti 2014;120:520–2.,44 Lintonen T, Karjalainen K. Lääkkeiden päihdekäyttö on iso osa huumeongelmaa. Haaste 2015;1.). Noin 5 % suomalaisista on joskus käyttänyt lääkkeitä väärin, ja ilmiö on hieman yleistynyt 30 viime vuoden aikana, erityisesti 25–34-vuotiailla (55 Karjalainen K, Savonen J, Hakkarainen P. Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet – Huumeaiheiset väestökyselyt Suomessa 1992–2014. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 6/2015. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy; 2016.).

"Lääkkeiden väärinkäyttö" ja "lääkkeiden ei-lääkinnällinen käyttö" viittaavat useimmiten niiden käyttöön ilman lääkärin määräystä tai oman reseptilääkkeen käyttöön lääkärin ohjeen vastaisesti (66 Barrett SP, Meisner JR, Stewart SH. What constitutes prescription drug misuse? Problems and pitfalls of current conceptualizations. Curr Drug Abuse Rev 2008;1:255–62.,77 Karjalainen K, Hakkarainen P. Lääkkeiden väärinkäyttö 2000-luvun Suomessa. Esiintyvyys, käyttäjäryhmät ja käyttötarkoitukset. Yhteiskuntapolitiikka 2013;78:498–508.). Tavallisimpia väärinkäytettyjä lääkkeitä ovat esimerkiksi bentsodiatsepiinit, opioidit (88 Niemelä S, Mikkonen A. Tunnista lääkkeiden väärinkäyttäjä ja päihdekäyttöön tulleet lääkkeet. Suom Lääkäril 2014;69:624–7.,99 Hernandez SH, Nelson LS. Prescription drug abuse: insight into the epidemic. Clin Pharmacol Ther 2010;88:307–17.), ADHD:n hoitoon käytetyt amfetamiinijohdannaiset, pregabaliini, bupropioni (88 Niemelä S, Mikkonen A. Tunnista lääkkeiden väärinkäyttäjä ja päihdekäyttöön tulleet lääkkeet. Suom Lääkäril 2014;69:624–7.) ja anestesia-aineet (99 Hernandez SH, Nelson LS. Prescription drug abuse: insight into the epidemic. Clin Pharmacol Ther 2010;88:307–17.).

Arjen kestäminen oli lääkkeiden väärinkäytön yleinen syy varsinkin naisilla.

Useat sosiodemografiset tekijät, kuten heikompi sosioekonominen asema (10–14) ja naimattomuus (1515 Bali V, Raisch DW, Moffett ML, Khan N. Determinants of nonmedical use, abuse or dependence on prescription drugs, and use of substance abuse treatment. Research in Social and Administrative Pharmacy 2013;9:276–87.,1616 Dollar CB, Hendrix JA. The importance of romantic and work relations on nonmedical prescription drug use among adults. Sociological Spectrum 2015;35:465–81.), ennustavat lääkkeiden väärinkäyttöä. Tulokset sukupuolen (7,17–21), iän (18,20–22) ja asuinpaikan (7,23–25) yhteydestä vaihtelevat. Lääkkeiden väärinkäyttö on yhteydessä myös muiden päihteiden käyttöön (1313 Becker WC, Fiellin DA, Desai RA. Non-medical use, abuse and dependence on sedatives and tranquilizers among U.S. adults: Psychiatric and socio-demographic correlates. Drug Alcohol Depend 2007;90:280–7.,1818 Abrahamsson T, Hakansson A. Nonmedical prescription drug use (NMPDU) in the Swedish general population – correlates of analgesic and sedative use. Subst Use Misuse 2015;50:148–55.,2626 McCabe SE, Cranford JA, Boyd CJ. The relationship between past-year drinking behaviors and nonmedical use of prescription drugs: prevalence of co-occurrence in a national sample. Drug Alcohol Depend 2006;84:281–8.).

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä lääkkeitä ja mihin tarkoitukseen suomalaisessa aikuisväestössä väärinkäytetään sekä miten niitä hankitaan. Lisäksi haluttiin tutkia sosiodemografisten tekijöiden sekä alkoholin ja huumeiden käytön yhteyttä lääkkeiden väärinkäyttöön.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimuksessa käytettiin THL:n Päihdetutkimus 2014 -väestötutkimuksen aineistoa, joka poimittiin systemaattisella satunnaisotannalla 15–69-vuotiaasta suomalaisväestöstä. Otoskoko oli 7 000 henkilöä, joista kyselyyn vastasi 3 485 (vastausprosentti 50). Aineisto on kuvattu tarkemmin toisaalla (55 Karjalainen K, Savonen J, Hakkarainen P. Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet – Huumeaiheiset väestökyselyt Suomessa 1992–2014. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 6/2015. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy; 2016.).

Kyselylomakkeessa väärinkäyttö määriteltiin tarkoittamaan ainoastaan reseptillä saatavia lääkkeitä, muun muassa rauhoittavia lääkkeitä tai unilääkkeitä ja vahvoja kipulääkkeitä (Liite 1, www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > SLL 4/2020). Lääkkeiden käytöllä ei-lääkinnälliseen tarkoitukseen viitattiin käyttöön ilman lääkärin määräystä, suurempina annoksina tai eri tarkoituksiin kuin on määrätty. Termejä "lääkkeiden väärinkäyttö" ja "lääkkeiden ei-lääkinnällinen käyttö" käytetään synonyymeinä.

Väärinkäytöstä kysyttiin "Oletko joskus / viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana / viimeksi kuluneiden 30 päivän aikana kokeillut tai käyttänyt lääkkeitä ei-lääkinnälliseen tarkoitukseen?" Väärinkäyttöä kuvaavaksi muuttujaksi valittiin analyysien mahdollistamiseksi lääkkeiden väärinkäyttö joskus elämän aikana, ja lääkkeitä väärinkäyttäneiksi luokiteltiin vastaajat, jotka olivat joskus käyttäneet lääkkeitä väärin. Vertailuryhmän muodostivat vastaajat, jotka eivät olleet koskaan käyttäneet lääkkeitä väärin.

Väärinkäyttöä kuvattiin lääkkeiden sekä niiden käyttötarkoituksen ja hankintatavan avulla. Sosiodemografista taustaa kuvasivat sukupuoli, ikä, asuinpaikka, siviilisääty, koulutus ja toimi. Päihteiden käyttöä kuvattiin elinaikaisen huumeiden käytön ja alkoholin riskikäytön avulla (AUDIT-C, riskikäytön raja naisilla vähintään 5 ja miehillä vähintään 6 pistettä). Aineisto ja menetelmät on kuvattu tarkemmin liitteessä 2.

Tulokset

Viisi prosenttia vastaajista (n = 191) oli käyttänyt lääkkeitä joskus ei-lääkinnälliseen tarkoitukseen. Naisista 4 % ja miehistä 6 % raportoi väärinkäyttäneensä lääkkeitä (p = 0,007). Viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana lääkkeitä väärinkäyttäneitä oli 2 % (n = 58). Alle 1 % vastaajista (n = 20) raportoi väärinkäytöstä viimeksi kuluneiden 30 päivän aikana.

Kaikilla vastaajilla (n = 3 485) yleisimmät raportoidut väärinkäytetyt lääkkeet olivat rauhoittavat lääkkeet ja unilääkkeet (3 %) sekä vahvat kipulääkkeet (3 %). Pregabaliinin väärinkäytöstä raportoi 1 % ja muiden lääkkeiden väärinkäytöstä 1 % kaikista vastaajista.

Lääkkeitä väärinkäyttäneet

Lääkkeitä väärinkäyttäneistä (n = 191) 63 % oli väärinkäyttänyt rauhoittavia lääkkeitä ja unilääkkeitä, miehet (69 %) yleisemmin kuin naiset (53 %) (p = 0,029). Yli puolet (57 %) oli käyttänyt vahvoja kipulääkkeitä, miehistä 57 % ja naisista 56 % (p = 0,902). Pregabaliinia oli väärinkäyttänyt 19 %, miehet (25 %) yleisemmin kuin naiset (11 %) (p = 0,030). Neljäsosa (26 %) kertoi väärinkäyttäneensä muita kuin rauhoittavia lääkkeitä, unilääkkeitä, vahvoja kipulääkkeitä tai pregabaliinia.

Tavallisimmat raportoidut väärinkäyttötarkoitukset olivat päihtyminen (54 %), kokeilunhalu (52 %) sekä omatoiminen kivun tai muun vaivan hoito (44 %) (kuvio 1Kansikuva. ).

Kaksi kolmasosaa (68 %) raportoi hankkineensa lääkkeitä puolison, ystävän tai muun läheisen kautta. Tämä oli yleisempää naisilla kuin miehillä (kuvio 2Hankintatapa. ). Tavallista oli myös lääkkeiden hankkiminen väärinkäyttöön omalla reseptillä (48 %). Viidesosa lääkkeitä väärinkäyttäneistä (21 %) oli ostanut niitä katukaupasta, miehet yleisemmin kuin naiset. Muut hankintatavat olivat harvinaisia.

Vakioimattomassa regressiomallissa lääkkeiden väärinkäyttö oli yhteydessä kaikkiin sosiodemografisiin tekijöihin, alkoholin riskikulutukseen ja huumeiden käyttöön (taulukko 1, malli 1). Sosiodemografisilla tekijöillä vakioidussa mallissa (taulukko 1, malli 2) sukupuoli, ikä, asuinpaikka, siviilisääty ja koulutus olivat yhteydessä lääkkeiden väärinkäyttöön. 55–69-vuotiaiden ikäryhmään verrattaessa väärinkäyttö oli todennäköisempää nuoremmissa ikäryhmissä ja kaikkein yleisintä 25–34-vuotiailla (OR 22,40).

Korkeakoulutettuihin verrattuna väärinkäytön todennäköisyys oli suurempi sekä kansa- tai peruskoulun käyneillä (OR 3,36) että toisen asteen tutkinnon suorittaneilla (OR 1,78). Työttömillä väärinkäyttö oli yleisempää kuin työssä käyvillä (OR 2,08). Sosiodemografisilla tekijöillä, alkoholin riskikäytöllä ja huumeiden käytöllä vakioidussa mallissa (taulukko 1, malli 3) ikä ja koulutus olivat edelleen itsenäisessä yhteydessä lääkkeiden väärinkäyttöön ja väärinkäyttö oli yleisempää eläkeläisillä kuin työssä käyvillä (OR 2,63). Lääkkeiden väärinkäyttäjillä myös huumeiden käyttö oli todennäköisempää kuin muilla (OR 12,00).

Pohdinta

Vuonna 2014 Suomen väestöstä 5 % oli väärinkäyttänyt lääkkeitä joskus elämän aikana, 2 % viimeksi kuluneen vuoden aikana ja 1 % viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Rauhoittavia ja unilääkkeitä väärinkäytettiin hieman yleisemmin kuin vahvoja kipulääkkeitä.

Yleisimpiä käyttötarkoituksia olivat päihtyminen, kokeileminen ja omatoiminen kivun tai muun vaivan hoito, ja väärinkäytetyt lääkkeet oli tyypillisimmin hankittu sosiaalisten verkostojen kautta tai apteekista henkilökohtaisella reseptillä. Miesten ja naisten käyttämissä lääkkeissä, käyttötarkoituksissa tai hankintatavoissa ei ollut juuri eroa. Väärinkäyttö oli todennäköisempää nuoremmissa ikäryhmissä, vähemmän koulutetuilla sekä huumeita käyttäneillä.

Vaikka rauhoittavat lääkkeet ja unilääkkeet olivat yleisimmin väärinkäytettyjä lääkkeitä, vahvojen kipulääkkeiden käytöstä raportoitiin lähes yhtä paljon. Opioidit ovat merkittävä kivun lievitykseen käytettävä lääkeryhmä. Niiden kokonaiskulutus ja -myynti ovat Suomessa viime vuosina hieman vähentyneet, mutta vahvojen opioidien kulutus on kasvanut (2727 Fimea, Kansaneläkelaitos. Suomen lääketilasto 2017.). Kulutusta on tärkeää seurata, jotta pystytään välttämään opioideista mahdollisesti aiheutuvat ongelmat. Niistä on esimerkkinä opioidien aiheuttama kansanterveyskriisi Yhdysvalloissa (2828 Kolodny A, Courtwright DT, Hwang CS ym. The prescription opioid and heroin crisis: a public health approach to an epidemic of addiction. Annu Rev Public Health 2015;36:559–74.).

Väärinkäytön yleisimmät tarkoitukset ovat samansuuntaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa, joissa niitä ovat olleet päihtyminen, nukkuminen (77 Karjalainen K, Hakkarainen P. Lääkkeiden väärinkäyttö 2000-luvun Suomessa. Esiintyvyys, käyttäjäryhmät ja käyttötarkoitukset. Yhteiskuntapolitiikka 2013;78:498–508.,2424 Substance abuse and mental health services administration. 2017 national survey on drug use and health: detailed tables. Rockville, MD: Center for Behavioral Health Statistics and Quality, Substance Abuse and Mental Health Services Administration; 2018.,2929 Rigg KK, Ibanez GE. Motivations for non-medical prescription drug use: a mixed methods analysis. J Subst Abuse Treat 2010;39:236–47.), muiden päihteiden vaikutusten muokkaus (77 Karjalainen K, Hakkarainen P. Lääkkeiden väärinkäyttö 2000-luvun Suomessa. Esiintyvyys, käyttäjäryhmät ja käyttötarkoitukset. Yhteiskuntapolitiikka 2013;78:498–508.,2929 Rigg KK, Ibanez GE. Motivations for non-medical prescription drug use: a mixed methods analysis. J Subst Abuse Treat 2010;39:236–47.), ahdistuksen tai stressin hallitseminen (2929 Rigg KK, Ibanez GE. Motivations for non-medical prescription drug use: a mixed methods analysis. J Subst Abuse Treat 2010;39:236–47.) sekä kivun hoito (2424 Substance abuse and mental health services administration. 2017 national survey on drug use and health: detailed tables. Rockville, MD: Center for Behavioral Health Statistics and Quality, Substance Abuse and Mental Health Services Administration; 2018.,2929 Rigg KK, Ibanez GE. Motivations for non-medical prescription drug use: a mixed methods analysis. J Subst Abuse Treat 2010;39:236–47.). Esimerkiksi työterveyshuollon näkökulmasta mielenkiintoinen löydös on, että varsinkin naisilla yleinen lääkkeiden väärinkäytön syy oli arjen kestäminen.

Kuten aiemminkin on raportoitu (2222 Novak SP, Hakansson A, Martinez-Raga J, Reimer J, Krotki K, Varughese S. Nonmedical use of prescription drugs in the European Union. BMC Psychiatry 2016;16:3.,2424 Substance abuse and mental health services administration. 2017 national survey on drug use and health: detailed tables. Rockville, MD: Center for Behavioral Health Statistics and Quality, Substance Abuse and Mental Health Services Administration; 2018.,3030 Hulme S, Bright D, Nielsen S. The source and diversion of pharmaceutical drugs for non-medical use: A systematic review and meta-analysis. Drug Alcohol Depend 2018;186:242–56.), lääkkeet oli tavallisimmin hankittu sosiaalisten verkostojen kautta. Lainvastaisia keinoja käytettiin melko harvoin. Puolet lääkkeitä väärinkäyttäneistä ilmoitti hankkineensa niitä apteekista. Omia lääkkeitä siis käytetään myös ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin.

Lue myös

Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on näyttöä lääkkeiden väärinkäytön yhteydestä nuoreen ikään (1515 Bali V, Raisch DW, Moffett ML, Khan N. Determinants of nonmedical use, abuse or dependence on prescription drugs, and use of substance abuse treatment. Research in Social and Administrative Pharmacy 2013;9:276–87.,2020 Simoni-Wastila L, Ritter G, Strickler G. Gender and other factors associated with the nonmedical use of abusable prescription drugs. Subst Use Misuse 2004;39:1–23.,2121 Kerridge BT, Saha TD, Chou SP ym. Gender and nonmedical prescription opioid use and DSM-5 nonmedical prescription opioid use disorder: Results from the National Epidemiologic Survey on Alcohol and Related Conditions – III. Drug Alcohol Depend 2015;156:47–56.) ja heikkoon sosioekonomiseen asemaan (10–14,21). Esimerkiksi sosioekonomisesti stressaavan tilanteen on arvioitu altistavan lääkkeiden liialliselle käytölle (1010 Fride Tvete I, Bjorner T, Skomedal T. Risk factors for excessive benzodiazepine use in a working age population: a nationwide 5-year survey in Norway. Scand J Prim Health Care 2015;33:252–9.). Tuloksemme eläkkeellä olon ja lääkkeiden väärinkäytön yhteydestä saattavat selittyä työkyvyttömyyseläkeläisillä, koska mallissa ikä oli vakioitu.

Lääkäreillä on mahdollisuus vaikuttaa lääkkeiden hankintaan ja väärinkäytön ehkäisemiseen esimerkiksi lääkkeiden määräämiskäytännöillä ja niihin liittyvällä koulutuksella (31–33). Lääkkeitä määrättäessä voidaan lisäksi hyödyntää sähköistä reseptiä ja Reseptikeskusta (3434 Kauppinen H. Kokemuksia sähköisen reseptin käyttöönoton vaikutuksista Suomessa. Tutkimus lääkäreiden, farmaseuttien ja proviisorien näkökulmasta. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences 461, 2018.). Toisaalta myös lääkkeen käyttäjä on vastuussa asianmukaisesta käytöstä, joskin terveydenhuollon ja apteekin henkilökunnan tulisi muistuttaa tästä.

Jotta väärinkäyttöä voidaan ehkäistä ja hoitaa, se on tärkeää tunnistaa mahdollisimman varhain (3333 Antman KH, Berman HA, Flotte TR, Flier J, Dimitri DM, Bharel M. Developing core competencies for the prevention and management of prescription drug misuse: a medical education collaboration in Massachusetts. Academic Medicine 2016;91:1348–51.) – myös kouluterveydenhuollossa. Lääkärin vastaanotolla tulisi lääkkeitä määrättäessä selvittää potilaan sosiodemografiset taustatekijät ja muiden päihteiden käyttö. Sekakäytön mahdollisuus tulisi ottaa huomioon varsinkin, jos potilas käyttää muita päihteitä. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu yhteys muiden päihteiden ja lääkkeiden väärinkäytön välillä (1313 Becker WC, Fiellin DA, Desai RA. Non-medical use, abuse and dependence on sedatives and tranquilizers among U.S. adults: Psychiatric and socio-demographic correlates. Drug Alcohol Depend 2007;90:280–7.,1818 Abrahamsson T, Hakansson A. Nonmedical prescription drug use (NMPDU) in the Swedish general population – correlates of analgesic and sedative use. Subst Use Misuse 2015;50:148–55.,2626 McCabe SE, Cranford JA, Boyd CJ. The relationship between past-year drinking behaviors and nonmedical use of prescription drugs: prevalence of co-occurrence in a national sample. Drug Alcohol Depend 2006;84:281–8.,3535 Karjalainen K, Lintonen T, Hakkarainen P. Illicit drug use is increasing among non-medical users of prescription drugs – Results from population-based surveys 2002–2014. Drug Alcohol Depend 2017;178:430–4.), ja tässä tutkimuksessa lääkkeiden väärinkäyttö oli todennäköisempää huumeiden käyttäjillä. Terveydenhuollolla on merkittävä rooli riippuvuuden hoidossa ja väärinkäytön katkaisemisessa (3131 Levi J, Segal L, Miller AF. Prescription drug abuse: Strategies to stop the epidemic 2013. Trust for America’s Health; 2013.,3333 Antman KH, Berman HA, Flotte TR, Flier J, Dimitri DM, Bharel M. Developing core competencies for the prevention and management of prescription drug misuse: a medical education collaboration in Massachusetts. Academic Medicine 2016;91:1348–51.).

Tutkimusjoukkoon päätyi todennäköisesti myös kokeilijoita, koska väärinkäyttäneiksi luokiteltiin lääkkeitä joskus elämänsä aikana väärinkäyttäneet. Säännöllistä väärinkäyttöä olisi voinut kuvata paremmin käyttö edeltävien 12 kuukauden aikana. Lyhyemmän aikavälin tarkastelu olisi toisaalta olennaisesti hankaloittanut tilastollisia analyysejä.

Laittomiin aineisiin liittyvissä kyselyissä voi aiheutua raportointivirheitä erityisesti ilmiön sosiaalisen stigman takia (3636 Johnson T, Fendrich M. Modeling sources of self-report bias in a survey of drug use epidemiology. Ann Epidemiol 2005;15:381–9.). Päihdetutkimukseen vastataan yksin, ilman henkilökohtaista kontaktia tutkijoihin. Totuudenmukainen vastaaminen voi siten olla helpompaa, vaikka aihe on sensitiivinen.

Tämän tutkimuksen tulokset auttavat tunnistamaan lääkkeiden väärinkäytölle alttiita väestöryhmiä ja lääkkeiden väärinkäyttötapoja sekä kohdistamaan ehkäiseviä toimenpiteitä tarkemmin.

Kirjoittajat
Salla-Maaria Pätsi
farmaseutti
Tampereen yliopisto
Tomi Lintonen
dosentti, tutkimusjohtaja
Alkoholitutkimussäätiö
Karoliina Karjalainen
dosentti, erikoistutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sidonnaisuudet

Salla-Maaria Pätsi, Tomi Lintonen, Karoliina Karjalainen: Ei sidonnaisuuksia.

Faktat

Tämä tiedettiin

Lääkkeiden väärinkäytön yleisyydessä Suomessa ei ole juuri tapahtunut muutoksia 2000-luvulla, mutta väärinkäyttö on hieman lisääntynyt 25–34-vuotiailla.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on ristiriitaisia tuloksia sosiodemografisten tekijöiden yhteydestä väärinkäyttöön.

Tutkimus opetti

Väärinkäytön tarkoituksena oli yleisimmin päihtyminen, kokeileminen ja kivun tai muun vaivan hoito.

Lääkkeet hankittiin tyypillisimmin sosiaalisten verkostojen kautta tai apteekista henkilökohtaisella reseptillä.

Nuoruus ja heikko sosiaalinen asema olivat yhteydessä väärinkäyttöön.

Kirjallisuutta
1
Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus. Euroopan huumeraportti 2017: Suuntauksia ja muutoksia. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto; 2017.
2
United Nations Office on Drugs and Crime. World Drug Report 2018. Executive summary. Conclusions and policy implications. United Nations publication, Sales No. E.18.XI.9.; 2018.
3
Helin-Soilevaara H, Muhonen T. Varaudu lääkkeiden väärinkäyttöön. Suomen eläinlääkärilehti 2014;120:520–2.
4
Lintonen T, Karjalainen K. Lääkkeiden päihdekäyttö on iso osa huumeongelmaa. Haaste 2015;1.
5
Karjalainen K, Savonen J, Hakkarainen P. Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet – Huumeaiheiset väestökyselyt Suomessa 1992–2014. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 6/2015. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy; 2016.
6
Barrett SP, Meisner JR, Stewart SH. What constitutes prescription drug misuse? Problems and pitfalls of current conceptualizations. Curr Drug Abuse Rev 2008;1:255–62.
7
Karjalainen K, Hakkarainen P. Lääkkeiden väärinkäyttö 2000-luvun Suomessa. Esiintyvyys, käyttäjäryhmät ja käyttötarkoitukset. Yhteiskuntapolitiikka 2013;78:498–508.
8
Niemelä S, Mikkonen A. Tunnista lääkkeiden väärinkäyttäjä ja päihdekäyttöön tulleet lääkkeet. Suom Lääkäril 2014;69:624–7.
9
Hernandez SH, Nelson LS. Prescription drug abuse: insight into the epidemic. Clin Pharmacol Ther 2010;88:307–17.
10
Fride Tvete I, Bjorner T, Skomedal T. Risk factors for excessive benzodiazepine use in a working age population: a nationwide 5-year survey in Norway. Scand J Prim Health Care 2015;33:252–9.
11
Stewart TD, Reed MB. Lifetime nonmedical use of prescription medications and socioeconomic status among young adults in the United States. Am J Drug & Alcohol Abuse 2015;41:458–64.
12
Perlmutter AS, Conner SC, Savone M, Kim JH, Segura LE, Martins SS. Is employment status in adults over 25 years old associated with nonmedical prescription opioid and stimulant use? Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2017;52:291–8.
13
Becker WC, Fiellin DA, Desai RA. Non-medical use, abuse and dependence on sedatives and tranquilizers among U.S. adults: Psychiatric and socio-demographic correlates. Drug Alcohol Depend 2007;90:280–7.
14
Martins SS, Kim JH, Chen LY ym. Nonmedical prescription drug use among US young adults by educational attainment. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2015;50:713–24.
15
Bali V, Raisch DW, Moffett ML, Khan N. Determinants of nonmedical use, abuse or dependence on prescription drugs, and use of substance abuse treatment. Research in Social and Administrative Pharmacy 2013;9:276–87.
16
Dollar CB, Hendrix JA. The importance of romantic and work relations on nonmedical prescription drug use among adults. Sociological Spectrum 2015;35:465–81.
17
Ford JA, Reckdenwald A, Marquardt B. Prescription drug misuse and gender. Subst Use Misuse 2014;49:842–51.
18
Abrahamsson T, Hakansson A. Nonmedical prescription drug use (NMPDU) in the Swedish general population – correlates of analgesic and sedative use. Subst Use Misuse 2015;50:148–55.
19
Tetrault JM, Desai RA, Becker WC, Fiellin DA, Concato J, Sullivan LE. Gender and non-medical use of prescription opioids: results from a national US survey. Addiction 2008;103:258–68.
20
Simoni-Wastila L, Ritter G, Strickler G. Gender and other factors associated with the nonmedical use of abusable prescription drugs. Subst Use Misuse 2004;39:1–23.
21
Kerridge BT, Saha TD, Chou SP ym. Gender and nonmedical prescription opioid use and DSM-5 nonmedical prescription opioid use disorder: Results from the National Epidemiologic Survey on Alcohol and Related Conditions – III. Drug Alcohol Depend 2015;156:47–56.
22
Novak SP, Hakansson A, Martinez-Raga J, Reimer J, Krotki K, Varughese S. Nonmedical use of prescription drugs in the European Union. BMC Psychiatry 2016;16:3.
23
Havens JR, Young AM, Havens CE. Nonmedical prescription drug use in a nationally representative sample of adolescents: evidence of greater use among rural adolescents. Arch Pediatr Adolesc Med 2011;165:250–5.
24
Substance abuse and mental health services administration. 2017 national survey on drug use and health: detailed tables. Rockville, MD: Center for Behavioral Health Statistics and Quality, Substance Abuse and Mental Health Services Administration; 2018.
25
Rigg KK, Monnat SM. Urban vs. rural differences in prescription opioid misuse among adults in the United States: informing region specific drug policies and interventions. Int J Drug Policy 2015;26:484–91.
26
McCabe SE, Cranford JA, Boyd CJ. The relationship between past-year drinking behaviors and nonmedical use of prescription drugs: prevalence of co-occurrence in a national sample. Drug Alcohol Depend 2006;84:281–8.
27
Fimea, Kansaneläkelaitos. Suomen lääketilasto 2017.
28
Kolodny A, Courtwright DT, Hwang CS ym. The prescription opioid and heroin crisis: a public health approach to an epidemic of addiction. Annu Rev Public Health 2015;36:559–74.
29
Rigg KK, Ibanez GE. Motivations for non-medical prescription drug use: a mixed methods analysis. J Subst Abuse Treat 2010;39:236–47.
30
Hulme S, Bright D, Nielsen S. The source and diversion of pharmaceutical drugs for non-medical use: A systematic review and meta-analysis. Drug Alcohol Depend 2018;186:242–56.
31
Levi J, Segal L, Miller AF. Prescription drug abuse: Strategies to stop the epidemic 2013. Trust for America’s Health; 2013.
32
De Jong CA, Goodair C, Crome I ym. Substance misuse education for physicians: Why older people are important. Yale J Biol Med 2016;89:97–103.
33
Antman KH, Berman HA, Flotte TR, Flier J, Dimitri DM, Bharel M. Developing core competencies for the prevention and management of prescription drug misuse: a medical education collaboration in Massachusetts. Academic Medicine 2016;91:1348–51.
34
Kauppinen H. Kokemuksia sähköisen reseptin käyttöönoton vaikutuksista Suomessa. Tutkimus lääkäreiden, farmaseuttien ja proviisorien näkökulmasta. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences 461, 2018.
35
Karjalainen K, Lintonen T, Hakkarainen P. Illicit drug use is increasing among non-medical users of prescription drugs – Results from population-based surveys 2002–2014. Drug Alcohol Depend 2017;178:430–4.
36
Johnson T, Fendrich M. Modeling sources of self-report bias in a survey of drug use epidemiology. Ann Epidemiol 2005;15:381–9.
English summary

Non-medical use of prescription drugs among the Finnish adult population

BACKGROUND Non-medical use of prescription drugs is a global health concern. Differences in user groups, motivations and sources have been found in the international research literature. This study examines the situation in Finland.

METHODS The data used in this study was the population-based Drug Survey conducted in Finland in 2014. The respondents were Finnish adults aged between 15 and 69 (n = 3485).

RESULTS Use of sedatives and anxiolytics was slightly more common than use of analgesics. The most common reasons for non-medical use were intoxication, experiment or to relieve pain or some other symptom. Prescription drugs were primarily sourced through social networks or from a pharmacy with a personal prescription. There were minor gender differences in prescription drugs used, motivations and sources. Younger age, lower education and use of illicit drugs were associated with the non-medical use of prescription drugs.

CONCLUSIONS These findings help to identify population groups at risk for non-medical use of prescription drugs and the characteristics of non-medical use. This can be utilized in directing preventive measures.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkäriliitto: Terveydenhuollon henkilöstön suojauksessa on edelleen vakavia puutteita

Liitto painottaa, että terveydenhuollon henkilöstön suojavarusteiden käytöstä on syytä saada kansallinen linjaus.

Ajassa
Kela selkiyttää yksityisten etälääkäripalveluiden korvaamista

Yksityisen terveydenhuollon lääkärinpalkkioissa otetaan 1.

Ajassa
Korvataanko korona ammattitautina?

Vastaus tähän ja moneen muuhun kysymykseen löytyy liiton koronasivuilta.

Ajassa
Potilaat eivät tule koronavirustartunnan pelossa hoitoon, vaikka pitäisi

Vakavien sairauksien vuoksi hoitoon hakeutuvien määrä on puolittunut HUS:ssa Meilahden sairaalan neurologian päivystyksessä.

Ajassa
Tartuntoja 2 487, kuolleita 40

Varmistettuja tapauksia on tullut 179 lisää.

Kommentti
Pullon henki menettämässä puhtiaan?

Oltaisiinko epidemian huippu jo saavuttamassa vastoin kaikkia ennusteita, pohtii Heikki Peltola.