Lehti 39: Alkuperäis­tutkimus 39/2021 vsk 76 s. 2150 - 2155

Lasten sydäntutkimuksiin paljon lähetteitä – laadussa parannettavaa

LÄHTÖKOHDAT Lasten sydänpoliklinikalle Taysiin tulee paljon sydämen sivuäänen tai sydänvikaepäilyn vuoksi tehtyjä lähetteitä, jotka eivät täytä lähetekriteerejä. Puutteelliset tiedot vaikeuttavat jatkotutkimusten ­kiireellisyyden määrittämistä.

MENETELMÄT Vuosina 2017–18 lasten sydänpoliklinikalle tulleet sivuääni- ja sydänvikalähetteet analysoitiin ja niiden laatua arvioitiin.

TULOKSET Tutkimuksen sisäänottokriteerit täytti 490 lähetettä, joista 72 % tuli perusterveydenhuollosta. Lähetteen saaneiden mediaani-ikä oli 2,6 vuotta. Tavallisin lähettämissyy oli sivuääni (94 %). Lähetteistä 27 % sisälsi oleelliset statustiedot. Jokin läheteaiheista täyttyi 49 %:ssa lähetteistä.

PÄÄTELMÄT Läheteohjeita on tarkennettava, jotta lähetteet sisältäisivät riittävät tiedot hoitoon ottamisen tai konsultaatiovastauksen perusteeksi. Sivuäänen kuuntelemisesta, merkityksen analysoinnista ja tutkimuksista tarvitaan lisäopetusta, jotta perusterveydenhuollossa tunnistettaisiin hyvänlaatuinen sivuääni. Tietoa lähete­ohjeista ja lähettämisen aiheista on lisättävä.

Ida PapunenKaisa YlänenTuija Poutanen
Lapsen ikä, kun lähete tehtiin<p/>
Lähetteen sisältämät tiedot suhteessa Taysin läheteaiheisiin1 (N = 490)<p/>
Perustiedot lähetteistä
Lähetteet (n), joissa oli mainittu läheteohjeissa pyydetyt tiedot (N = 490)<p/>

Lähes jopa puolelta kouluikäisistä lapsista kuuluu hyvänlaatuinen sivuääni (1). Diagnosoimaton sydämen rakenteellinen poikkeavuus on leikki- ja kouluikäisellä lapsella harvinainen (2). Lähete erikoissairaanhoitoon on tarpeen, jos kuuntelulöydös viittaa sydänvikaan tai kardiorespiratorisessa statuksessa on poikkeavuuksia. Oikeanpuoleisista raajoista mitatut poikkeavat verenpaineet tai EKG ovat myös jatkotutkimusten aihe (3).

Läheteohjeissa Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) verkkosivuilla kerrotaan, mitä tietoja lasten sydänpoliklinikalle tehdyn lähetteen pitäisi sisältää (https://www.tays.fi/fi-FI/Ohjeet/Laheteohjeet_ja_konsultaatiot/Lasten_sydansairauksien_laheteohjeet_ja_(46037)). Hyvä lähete sisältää esitiedot (lähettämisen syy, oireet, tiedot sairauksista ja lääkityksistä, olennaiset tiedot suvusta) ja tiedot statuslöydöksistä (kuuntelulöydös, reisivaltimopulssit, maksan koko ja oikean puolen raajaverenpaineet). Läheteohjeissa on määritelty tilanteet, jolloin lähettäminen erikoissairaanhoitoon on aiheellista (4). Sivuäänilähetteiden laadussa on vaihtelua huolimatta saatavilla olevista ohjeista.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sydämen sivuäänen tai sydänvikaepäilyn vuoksi tulleiden lähetteiden osuus lasten sydänpoliklinikalle Taysiin kahden vuoden aikana saapuneista lähetteistä. Tavoitteena oli myös arvioida lähetekriteerien täyttymistä ja lähetteiden laatua suhteessa lähettämistä koskeviin ohjeisiin. Lisäksi vertasimme lähetteen tietoja sivuäänen kuvailusta erikoissairaanhoidon kuuntelulöydökseen.

Aineisto ja menetelmät

Aineisto koostui Tampereelta ja Tampereen ympäristökunnista vuosina 2017–18 lasten sydänpoliklinikalle Taysiin tulleista elektiivisistä lähetteistä, joissa lähettämisen syy oli sivuääni ja/tai rakenteellinen sydänvikaepäily ja jotka johtivat vastaanottokäyntiin ja sydämen kaikututkimukseen. Aineisto ja menetelmät on kuvattu tarkemmin liitteessä (liite 1).

Tutkimukseen otettiin lähetteet, jotka oli tehty synnytyssairaalasta kotiutumisen jälkeen. Aineisto ei sisällä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastojen sekä lapsivuodeosastojen konsultaatiopyyntöjä eikä lasten päivystyspoliklinikalle sydänvikaepäilyn vuoksi tulleita lapsia. Tutkimuksesta suljettiin pois rytmihäiriöepäilyn, rintakivun, syndroomaselvitysten ja suvun sydänsairauksien vuoksi lähetetyt lapset sekä ne, joilta oli jo aiemmin diagnosoitu sydänvika.

Sydänvikaepäilyn aiheuttajaksi luokiteltiin sivuäänen lisäksi muut poikkeavat kardiorespiratoriset löydökset, kuten poikkeavat reisivaltimopulssit tai oikean puolen raajaverenpaineet, poikkeavasti jakautunut tai korostunut toinen sydänääni sekä oireista muun muassa hikoilu ja hengenahdistus. EKG-löydöksistä sydänvikaepäilyiksi luokiteltiin muutokset, joiden taustalla voi olla rakennevika: kuormitusmuutokset, patologiset Q-aallot, viitearvon ylittävät S- tai R-heilahdukset, delta-aallot, superiorinen akseli ja pitkä PQ-aika.

Lähetteistä ja poliklinikan käyntitekstistä kerättiin tiedot tiedot lähettävästä tahosta, lähettävän ja vastaanottavan tahon määrittämästä kiireellisyydestä, lähetteen odotusajasta (aika lähetteen hyväksymisestä käyntiin), potilaan iästä, esitiedoista, status- ja tutkimuslöydöksistä.

Lasten sydänpoliklinikalla potilaan tutki lastenkardiologi tai lastenkardiologiaan perehtynyt lastenlääkäri. Kiireellisyysarvioluokat valitaan sähköisen potilaskertomuksen läheteosiossa lähetettä tehdessä ja hyväksyttäessä. Lähetteen vastaanottajan kiireellisyysluokalla otetaan kantaa siihen, alkaako hoidon tarpeen arviointi, tehdäänkö lähetteen hyväksymisen yhteydessä jo hoitopäätös, vai onko kyse päivystyksestä tai kiireellisestä hoidosta. Hoitotakuu määrää, että hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on tehtävä 3 kuukauden kuluessa lähetteestä.

Tulokset

Perustietoa lähetteistä

Vuosina 2017–18 lasten sydänpoliklinikalle Taysiin tuli 1 243 lähetettä, jotka oli tehty synnytyssairaalasta kotiutumisen jälkeen. Niistä poistettiin 297 lähetettä, jotka oli hoidettu kirjallisella vastauksella. Sydämen sivuäänen ja/tai rakenteellisen sydänvikaepäilyn vuoksi tehtyjä ja sydämen kaikututkimukseen johtaneita lähetteitä, jotka täyttivät tutkimuksen sisäänottokriteerit, oli 490 (39 %).

Perustiedot lähetteistä on esitetty taulukossa (taulukko 1). Lähetteistä 72 % tuli perusterveydenhuollosta. Potilaiden mediaani-ikä oli 2,6 (0,5,6,7,4) vuotta. Alle vuoden ikäisten lasten osuus kaikista lähetetyistä lapsista oli 37 %. Sivuääni-/sydänvikaepäilyn vuoksi lähetettyjen lasten ikäjakaumat suhteessa neuvolan ja kouluterveydenhuollon ikäkausitarkastusten ajankohtiin esitetään kuviossa (kuvio 1). Tavallisimmat lähettämissyyt olivat sivuääni (94 %) ja EKG-poikkeavuus (14 %).

Lähetteen odotusaika on lähetteen hyväksymisen ja poliklinikkakäynnin välinen aika. Odotusaikojen mediaani oli 69 (20–83) päivää, alle 3 kuukauden ikäisillä 9 päivää, 3–6 kuukauden ikäisillä 35 ja yli puolivuotiailla 75 päivää. Alle puolivuotiailla odotusajat olivat lyhyemmät kuin sitä vanhemmilla (p < 0,001).

Lähettävä lääkäri oli ohjelmoinut sivuäänilöydöksen vuoksi keuhkokuvan 26 lapsesta. Heistä yhdellä oli siinä löydös, joka herätti epäilyn sydänviasta.

Lähetteiden laatu

Lähetteiden laatua suhteessa läheteohjeisiin on kuvattu taulukossa (taulukko 2). Sivuääntä kuvaavista löydöksistä parhaiten oli kirjattu sivuäänen ajoitus (systolinen, diastolinen, systodiastolinen) (90 %). Sivuäänen luonteen kuvaus (soinnillinen, soinniton tai muu sanallinen kuvaus) oli mainittuna 34 %:ssa sivuäänilähetteistä. Reisivaltimopulssilöydös oli kirjattu 75 %:ssa lähetteistä.

Oleellisista statustiedoista (sydämen kuuntelulöydös, maksan koko ja reisivaltimopulssit) oli tiedot 27 %:ssa lähetteistä. EKG oli otettu harvemmin alle vuoden (46 %) kuin yli vuoden ikäisiltä (78 %) (p < 0,001). Myös verenpaineet oli mitattu oikean puolen raajoista harvemmin alle yksivuotiailta (28 %) kuin sitä vanhemmilta (49 %) (p < 0,001).

Sivuäänilöydöksen takia tehtiin harvemmin uusintakuuntelu alle puolivuotiaille (31 %) kuin sitä vanhemmille lapsille (62 %) (p < 0,001). Jokin läheteaihe täyttyi noin puolessa lähetteistä (taulukko 3).

Sivuäänilöydösten vertailu

Lähettävä lääkäri kuuli sivuäänen 459 potilaalta ja oli arvioinut sen voimakkuuden luokkaan gradus I kuuluvaksi 122 (27 %) tapauksessa. Luokkaan Gr II lähettävä lääkäri arvioi sivuäänen 218 tapauksessa (48 %), luokkaan Gr III 40 (9 %) tapauksessa ja Gr IV 4 (1 %) tapauksessa. Tieto sivuäänen voimakkuudesta puuttui 75 (16 %) lähetteestä.

Sydänpoliklinikan lääkäri kuuli sivuäänen 407 potilaalta, joista 32:lla lähettämisen syy oli muu kuin sivuääni. Sydänpoliklinikan arviossa sivuääni kuului Gr I -luokkaan 192 (47 %), Gr II -luokkaan 197 (48 %) ja Gr III -luokkaan 11 (3 %) tapauksessa. Seitsemältä (2 %) potilaalta sivuäänen voimakkuutta ei ollut mainittu.

Lähettävän ja vastaanottavan lääkärin kuuntelulöydöksillä sivuäänen olemassaolosta oli tilastollisesti merkitsevä yhteys (κ = 0,38, p < 0,001), mutta sivuäänen voimakkuuden arvioimisessa (< gr 3 vs. ≥ gr 3) yhteys oli heikko (κ = 0,17, p < 0,001). Suurin osa sivuäänistä oli systolisia (lähettävän lääkärin arvio 401 ja sydänpoliklinikka 370). Diastolisia sivuääniä lähettävä lääkäri kuuli 6 ja lasten sydänpoliklinikan lääkäri ei lainkaan. Systodiastolisia sivuääniä lähettävä lääkäri kuuli 4 ja sydänpoliklinikan lääkäri 5.

Pohdinta

Enemmistö lasten sydänpoliklinikan sivuääni- ja sydänvikalähetteistä on perusterveydenhuollosta, ja lähetteen saaneista lapsista kolmasosa on alle vuoden ikäisiä. Lapsen ikä lähetteen tekohetkellä liittyy selkeästi neuvola- ja koululääkärin määräaikaistarkastusten ajankohtiin. Lähettävä lääkäri arvioi lähetteen kiireellisemmäksi kuin lastenkardiologi, mutta kiireellisiä lähetteitä on vähän. Vain 27 % lähetteistä sisälsi olennaiset tiedot potilaan statuksesta kliinisen tutkimuksen perusteella.

Sydäntutkimusten kohdentaminen oikeille potilaille oikea-aikaisesti edellyttää tarkkoja lähetetietoja. Puutteellisilla tiedoilla ei voi antaa luotettavaa konsultaatiovastausta, jossa myös perheelle välittyisi sydänlääkärin kannanotto tutkimustuloksiin. Lähetetietojen täydennyspyynnöt aiheuttavat lisäkäyntejä ja huolta.

Lähetteissä on tärkeää erityisesti tarkka kuvaus kuuntelulöydöksestä. Kuvaus oli puutteellinen useissa lähetteissä. Parhaiten oli kuvattu sivuäänen ajoitus ja voimakkuus. Muita arvioinnissa tarvittavia tietoja (sivuäänen luonne, paras kuuluvuusalue ja kuuluiko selästä) puuttui lähetteistä.

Lähettävä lääkäri arvioi sivuäänen voimakkaammaksi kuin lastenkardiologi. Yliarvioiminen Gr III–IV -asteiseksi lisää sydäntutkimusten määrää, koska nämä voimakkuudet edellyttävät rakennevian poissulkemista (2,3,5,6). On tärkeää kuvata sivuääni tarkasti, sillä kuvauksen perusteella arvioidaan sydänvian todennäköisyyttä ja tutkimusten kiireellisyyttä (6).

Kuuntelu oli toistettu 58 %:lle sivuäänen vuoksi lähetetyistä, ja sydänpoliklinikalla kuultiin vähemmän sivuääniä kuin lähettävässä yksikössä. Uusintakuuntelu antaisi lääkärille lisäkokemusta hyvänlaatuisista sivuäänistä ja vähentäisi lähettämisen tarvetta. Hyvänlaatuiselle sivuäänelle on tyypillistä kuuluminen vain ajoittain (7). Jos sivuääni on hävinnyt, kun kuuntelu toistetaan, ei jatkotutkimuksia tarvita (8).

Lähetteistä puuttui tietoja oireista ja suvun sydänsairauksista. Niillä on merkitystä tutkimustarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa. Kardiomyopatia 1. asteen sukulaisella on aihe lastenkardiologin tutkimuksille (3).

Lue myös

Tieto EKG:stä puuttui kolmasosasta lähetteistä. Normaali EKG ei sulje pois sydänvian mahdollisuutta mutta auttaa kiireellisyyden arvioinnissa (3,9). Alle vuoden ikäisiltä puuttui enemmän EKG- ja verenpainetietoja kuin sitä vanhemmilta. Tämä selittynee iän aiheuttamilla haasteilla tutkimisessa. Vain harvoilta oli otettu keuhkokuva, mikä on linjassa läheteohjeiden kanssa (4). Keuhkokuvaa ei tarvita lapsen sivuääniselvittelyissä (5,10).

Pienten imeväisten sivuäänet, oireiset lapset ja patologisiksi tulkittavat sivuäänet kuuluvat lastenkardiologin tutkimuksiin. Päivystyspotilaana lähetetään oireinen imeväinen, jolla epäillään sydänvikaa. Isomman oireettoman lapsen hyvänlaatuinen sivuääni voidaan diagnosoida perusterveydenhuollossa, jos kardiorespiratorinen tila, oikean puolen raajoista mitatut verenpaineet ja EKG ovat normaalit (3,8).

Vaikka suurin osa rakenteellisista sydänvioista löytyy sikiöaikana, vastasyntyneen happisaturaatioseulassa tai lääkärintarkastuksessa, pieni osa sydänvioista diagnosoidaan vasta myöhemmin (11). Varhaisen kotiutumisen ja vastasyntyneen verenkiertoelimistössä tapahtuvien fysiologisten muutosten takia esimerkiksi aortan koarktaation ja kammioväliseinäaukon diagnoosi voi viivästyä.

Ensimmäinen lääkärineuvola on tärkeä näiden vikojen löytämiseksi. Tutkimuksemme suurin lähetemäärä alle vuoden ikäisillä ajoittui ensimmäiseen lääkärineuvolaan. Nopeimmin tutkimuksiin pääsivät alle 3 kuukauden ikäiset, sillä heillä rakenteellisen sydänvian riski on suurempi kuin vanhemmilla lapsilla (3). Myöhemmin lapsuusiällä voi löytyä vähäoireinen eteisväliseinäaukko, joka ei aina aiheuta sivuääntä, mutta johon viittaava löydös on pysyvästi jakautunut toinen sydänääni.

Tutkimuksemme osoittaa, että lapsia lähetetään herkästi sydäntutkimuksiin, lähetteissä on puutteita ja lähetteisiin liittyvää ohjeistusta ei tunneta tai noudateta riittävästi. Tuloksemme ovat yleistettävissä valtakunnallisesti.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin läheteohjeita lasten sydänpoliklinikalle on tarve tarkentaa, koska niissä mainitaan sydämen kuuntelulöydös, mutta ei avata sen osa-alueita. Tarkempi ohjeistus auttaa lääkäriä arvioimaan sivuäänen merkitystä paremmin. Tutkimuksiin ottaminen, vaikka lähetekriteerit eivät täyty, osoittaa, että puutteelliseen lähetteeseen on vaikeaa antaa konsultaatiovastausta. Lähetteen täydennyspyynnöt aiheuttavat ylimääräisiä käyntejä ja huolta mahdollisesta sydänviasta. Neuvolan ja kouluterveydenhuollon toteuttama seulonta huolehtii siitä, että merkittävän sydänvian diagnoosi viivästyy Suomessa erittäin harvoin.

Perusterveydenhuollossa toimii paljon uransa alkuvaiheessa olevia lääkäreitä, joilla sivuäänien kuuntelutaito on vasta karttumassa. Tässä tutkimuksessa se näkyy taipumuksena yliarvioida sivuäänen voimakkuutta. Sivuäänistä tarvitaan nykyistä enemmän opetusta sekä lääkärien perus- että täydennyskoulutuksessa. Peruskoulutukseen on kehitteillä digitaalinen oppimisympäristö sivuäänen tutkimisesta. Tulevaisuudessa myös digitaaliset sovellukset voivat opettaa hyvänlaatuisen ja patologisen sivuäänen tunnistamista.


Sidonnaisuudet

Ida Papunen, Kaisa Ylänen, Tuija Poutanen: Ei sidonnaisuuksia.


Faktat

Tämä tiedettiin

Hyvänlaatuiset ­sivuäänet ovat ­lapsilla yleisiä.

Suurin osa lasten sydänpoliklinikan lähetteistä on ­sivuäänilähetteitä.

Sivuäänilähetteistä puuttuu paljon olennaisia lähetetietoja.

Tutkimus opetti

Lähetetiedot olivat puutteelliset yli puolessa lähetteistä, joten sivuääni-/­sydänvikaepäilyä koskevia lähete­ohjeita tulee ­tarkentaa.

Alle kolmen ­kuukauden ikäiset lapset pääsivät sydäntutkimuksiin nopeimmin.

Lähetteiden puutteelliset sivuäänten kuvailulöydökset ja lähetteet, jotka eivät täytä lähetekritee­reitä, kertovat tarpeesta lisätä opetusta sivuäänistä perus- ja täydennyskoulutuksessa.


Kirjallisuutta
1
Van Oort A, Hopman J, De Boo T ym. The vibratory innocent heart murmur in schoolchildren: A case-control Doppler echocardiographic study. Pediatr Cardiol 1994;15:275–81.
2
Sackey AH. Prevalence and diagnostic accuracy of heart disease in children with asymptomatic murmurs. Cardiol Young 2016;26:446–50.
3
Eerola A, Poutanen T. Milloin on syytä epäillä sydänvikaa lapsella? Suom Lääkäril 2010;65:3211–8.
4
Tampereen Yliopistollinen Sairaala. Ammattilaisille. Lasten sydänsairauksien läheteohjeet ja konsultaatiot (päivitetty 24.9.2020). https://www.tays.fi/fi-FI/Ohjeet/Laheteohjeet_ja_konsultaatiot/Lasten_sydansairauksien_laheteohjeet_ja_(46037) Luettu 30.4.2021.
5
Leskinen M. Lapsen sydämen sivuääni – milloin tarvitaan jatkotutkimuksia? Duodecim 2006;122:2039–43.
6
Etoom Y, Ratnapalan S. Evaluation of children with heart murmurs. Clin Pediatr 2014;53:111–7.
7
Mesropyan L, Sanil Y. Innocent heart murmurs from the perspective of the pediatrician. Pediatr Ann 2016;45:e306–9.
8
Jokinen E. (2019). Sivuääni lapsen sydämessä. Terveysportti, Lääkärin käsikirja, Duodecim.
9
Kwiatkowski D, Wang Y, Cnota J. The utility of outpatient echocardiography for evaluation of asymptomatic murmurs in children. Congenit Heart Dis 2012;7:283–8.
10
Gardiner S. Are routine chest x ray and ECG examinations helpful in the evaluation of asymptomatic heart murmurs? Arch Dis Child 2003;88:638–4.
11
Ainsworth SB, Wyllie JP, Wren C. Prevalence and clinical signifi­cance of cardiac murmurs in neonates. Arch Dis Child 1999;80:F43–5.


English summary

Referral of children for heart defect or murmur assessment – the quality of referrals needs to be improved

Background The TAUH (Tampere University Hospital) Paediatric Cardiology Clinic receives many referrals for heart defect and murmur assessment. Not all of them meet the referral criteria. Insufficient information makes it difficult to determine the urgency of the referral.

Methods All the referrals for heart defect and murmur assessment received by the TAUH Paediatric Cardiology Clinic during 2017–2018 were analysed and their quality was assessed. Descriptive analysis of the data was performed.

Results There were 490 referrals meeting the inclusion criteria of our study, most of which (72%) were from primary care. Median age of the patients was 2.6 years. The most common reason for a referral was a heart murmur (94%). In 27% of the referrals the information was adequate.

Conclusions Referral guidelines need to be clarified so that referrals contain sufficient information to justify admission for echocardiography or to provide a consultation response. Additional teaching on auscultation and examination of heart murmurs is also needed. Further guidance on referral issues is needed as many referrals do not meet the referral criteria.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030