1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Mielenterveyssyistä alkavat eläkkeet ovat yleistyneet nuorilla mutta vähentyneet vanhemmissa ikäryhmissä
Alkuperäis­tutkimus 36/2021 vsk 76 s. 1889 - 1897

Mielenterveyssyistä alkavat eläkkeet ovat yleistyneet nuorilla mutta vähentyneet vanhemmissa ikäryhmissä

Lähtökohdat Tarkastelimme muutoksia mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa ja väestön mielenterveyden vaikutusta muutoksiin.

Menetelmät Mielenterveyseläkkeiden alkavuutta vuosina 2007, 2011, 2015 ja 2019 tarkasteltiin rekisteri­aineistolla sukupuolen, iän ja diagnoosiryhmän mukaan. Väestön mielenterveyttä mitattiin mielenterveys­lääkkeiden ostoilla.

Tulokset Vuosina 2007–15 mielenterveyseläkkeiden alkavuus hieman lisääntyi alle 35-vuotiailla mutta väheni 50 vuotta täyttäneillä tuntuvasti. Vuosina 2015–19 alkavuus lisääntyi kaikissa ikäryhmissä. Muutoksiin vaikuttivat eniten masennuksen vuoksi myönnetyt eläkkeet, mutta muiden diagnoosiryhmien kehitys oli yhteen laskettuna samansuuntaista. Mielenterveyslääkeostojen vakiointi selitti osan alkavuuden lisääntymisestä nuoremmissa ikäryhmissä 2015–19.

Päätelmät Mielenterveysperusteisten eläkkeiden alkavuus on vähentynyt pitkällä aikavälillä, koska alkavuus on huomattavasti vähentynyt vanhemmissa ikäryhmissä. Nuorilla alkavuus on lisääntynyt. Muutokset väestön mielenterveydessä eivät näytä selittävän kehitystä.

Mielenterveyssyistä alkavat eläkkeet ovat yleistyneet nuorilla mutta vähentyneet vanhemmissa ikäryhmissä Kuva 1 / 3
     

Mielenterveysperusteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä kasvoi 2000-luvun alkupuolelle asti, väheni selvästi vuoden 2008 jälkeen ja on viime vuosina jälleen kasvanut. Vuonna 2019 mielenterveyssyyt ohittivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet tärkeimpänä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen diagnoosiryhmänä (11 Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2019. Suomen virallinen tilasto. Sosiaaliturva 2020. Eläketurvakeskuksen tilastoja 8/2020.).

Selvimmin siirtyminen mielenterveysperusteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle on vähentynyt vanhemmissa ikäryhmissä (22 Laaksonen M, Nyman H. Työttömien ja ikääntyneiden siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle on vähentynyt selvästi. Suom Lääkäril 2019;74:1745–8.). Muutoksia ei ole kuitenkaan aiemmin tarkasteltu niin, että tiedot työ- ja kansaneläkkeistä olisi yhdistetty. Kumpikin järjestelmä on tärkeää huomioida, sillä nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet saavat yleensä vain kansaneläkettä, kun taas pitkän työuran tehneet ovat ensisijaisesti työeläkkeen varassa (33 Kuivalainen S, Rantala J, Ahonen K ym., toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995–2015. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 1/2017.). Mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden diagnoosit myös vaihtelevat huomattavasti iän ja sukupuolen mukaan (44 Laaksonen M, Blomgren J, Tuulio-Henriksson A. Sickness allowance histories among disability retirees due to mental disorders: A retrospective case-control study. Scand J Public Health 2016;44:291–9.).

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä nuorista suuri osa ei ole juuri ollut työelämässä.

Muutokset työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä voivat heijastaa väestön mielenterveyden muutoksia tai esimerkiksi sitä, miten työelämässä voi selviytyä mielenterveyden ongelmista huolimatta (55 Pirkola S. Yleistyvätkö mielenterveyshäiriöt vaiko vain niiden aiheuttama haitta? Suom Lääkäril 2021;76:239.).

Tarkastelimme mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden muutoksia eri diagnoosiryhmissä vuosina 2007–19 käyttäen työ- ja kansaneläkkeet sisältävää rekisteriaineistoa. Alkavuus tarkoittaa työikäisen väestön kokoon suhteutettua työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrää. Tarkastelimme myös, selittääkö mielenterveyslääkkeiden ostoilla mitattu väestön mielenterveyden muutos eläkkeiden alkavuuden muutoksia.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimus perustui Eläketurvakeskuksen ja Kelan rekisteritietoihin. Mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus 16–63-vuotiailla laskettiin suhteessa edellisen vuoden lopun ei-eläkkeellä olevaan väestöön. Aineisto ja menetelmät on kuvattu tarkemmin liitteessä (liite 1) (laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > SLL 36/2021).

Tarkasteltaessa mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta vuosina 2007–19 (liite 2) taustamuuttujina käytettiin sukupuolta, ikää ja mielenterveyseläkkeen diagnoosia luokiteltuna seuraavasti: masennus, mania ja kaksisuuntainen mielialahäiriö (sis. myös muut mielialahäiriöt), ahdistuneisuus, psykoottiset häiriöt ja muut mielenterveysongelmat.

Mielenterveyslääkeostoja mitattiin sillä, oliko henkilö kalenterivuoden aikana ostanut vähintään kerran psykoosi- tai masennuslääkkeitä tai bentsodiatsepiinijohdannaisia.

Mielenterveysperusteisten eläkkeiden alkavuutta vuosina 2007, 2011, 2015 ja 2019 tarkasteltiin erikseen miehillä ja naisilla. Kokonaisalkavuutta tarkasteltiin 1-vuotisikäryhmittäin ja diagnoosiryhmittäistä alkavuutta alle 35-vuotiaiden, 35–49-vuotiaiden ja 50 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä.

Lopuksi ikäryhmittäisten mielenterveyslääkeostojen yleisyys vakioitiin samaksi kuin vuonna 2007. Vakioinnin tavoitteena oli tarkastella, selittääkö mielenterveyslääkkeiden ostoilla mitattu väestön mielenterveyden muutos havaittuja muutoksia mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa. Mielenterveyslääkkeitä ostaneiden ikäryhmittäinen osuus tarkasteluvuosina ja vakioinnissa käytetty kaava esitetään liitteissä (liite 3, liite 4).

Tulokset

Yli 35-vuotiailla ja erityisesti yli 50-vuotiailla mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus väheni vuosina 2007–15 (kuvio 1Kansikuva. ), mutta ei enää vuosina 2015–19. Nuorilla alkavuus sen sijaan lisääntyi hieman koko tarkastelujakson ajan. Vuosina 2015–19 alkavuus lisääntyi myös yli 60-vuotiailla.

Kehitys on ollut samansuuntaista miehillä ja naisilla. Alkavuus on kuitenkin naisilla selvästi suurempaa kuin miehillä, ja absoluuttiset muutokset suurempia kuin miehillä.

Diagnoosiryhmittäistä tarkastelua varten tutkimusväestö jaettiin kuvion 1 perusteella 16–34-vuotiaisiin, 35–49- ja 50–63-vuotiaisiin (taulukko 1). Alle 35-vuotiailla mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on lisääntynyt koko tarkasteluajan. Sitä vanhemmissa ikäryhmissä alkavuus on sekä miehillä että naisilla ensin selvästi vähentynyt, mutta vuosina 2015–19 lisääntynyt.

Masennus on selvästi yleisin mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden syy. Sen osuus on sitä suurempi, mitä vanhempaa ikäryhmää tarkastellaan. Myös masennuksen perusteella myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä alkavuus on alle 35-vuotiailla lisääntynyt koko ajan. Sitä vanhemmissa ikäryhmissä alkavuus on ensin vähentynyt mutta vuosina 2015–19 lisääntynyt.

Muissa diagnoosiryhmissä alkavuus on alle 35-vuotiailla hieman lisääntynyt lukuun ottamatta psykoottisten häiriöiden ja miehillä manian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön perusteella myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä. 35–49-vuotiailla alkavuus on vähentynyt kaikissa diagnoosiryhmissä mutta kääntynyt loivaan kasvuun vuosina 2015–19.

Yli 50-vuotiailla alkavuus on yleisesti ottaen vähentynyt kaikissa diagnoosiryhmissä koko tarkastelujakson ajan. Erityisen paljon on vähentynyt "muista syistä" myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus, varsinkin miehillä. Ahdistuneisuuden perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on kuitenkin selvästi lisääntynyt vuosina 2015–19.

Kun mielenterveyslääkkeiden ostoilla mitattu väestön mielenterveys vakioitiin kussakin ikä- ja sukupuoliryhmässä samaksi kuin se oli vuonna 2007, mielenterveyseläkkeiden alkavuus väheni hieman vuonna 2011 (taulukko 2). Vuoden 2015 alkavuuteen vakioinnin vaikutus oli pieni. Vuonna 2019 alkavuus oli jonkin verran pienempi vakioinnin jälkeen. Diagnoosiryhmittäin tarkasteltuna tulokset olivat hyvin samankaltaisia.

Mielenterveyslääkeostojen vakiointi vuoden 2007 tasolle vähensi työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta hieman kaikissa ikäryhmissä vuonna 2011 (liite 5). Vuonna 2015 alkavuus hieman lisääntyi vanhemmissa ikäryhmissä vakioimattomaan tilanteeseen verrattuna. Vuonna 2019 alkavuus väheni nuoremmissa ikäryhmissä, mutta yli 50-vuotiailla ei tapahtunut muutosta. Vakiointien vaikutus oli melko samanlainen diagnoosiryhmästä riippumatta (liite 6).

Pohdinta

Mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden väheneminen vuosina 2007–2015 johtuu alkavuuden vähenemisestä yli 50-vuotiailla. Nuoremmissa ikäryhmissä alkavuus on puolestaan hieman lisääntynyt, mikä on tasoittanut ikäryhmien välisiä eroja. Yli 50-vuotiailla alkavuus on kuitenkin yhä selvästi suurempaa kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Vuosina 2015–19 alkavuus lisääntyi kaikissa ikäryhmissä. Muutokset ovat olleet samansuuntaisia miehillä ja naisilla.

Masennus on selvästi tärkein mielenterveysongelmiin perustuvien työkyvyttömyyseläkkeiden syy, ja sen merkitys kasvaa iän myötä. Mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet lisääntyivät 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle asti erityisesti masennuksen takia (66 STM. Masto-hankkeen (2008–2011) loppuraportti. Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävän hankkeen toiminta ja ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 15/2011.). Sen jälkeen ne alkoivat vähentyä, mutta masennusperäisten eläkkeiden alkavuus jäi suureksi erityisesti naisilla.

Viime vuosina mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat jälleen lisääntyneet. Keskeinen tekijä on ollut masennus. Siihen perustuvien työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on kasvanut naisilla hieman enemmän kuin miehillä. Nykyiseen sukupuolieroon vaikuttaa kuitenkin se, että nämä eläkkeet olivat naisilla jo ennestään selvästi yleisempiä kuin miehillä.

Ahdistuneisuushäiriöihin liittyvä siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle on yleistynyt kaikissa ikäryhmissä ja erityisen paljon naisilla ajanjaksolla 2015–19. Kehitys on ollut samansuuntaista kuin masennusperusteisissa eläkkeissä. Myös sairauspäivärahaa koskevat trendit ovat kulkeneet samansuuntaisesti masennus- ja ahdistuneisuusdiagnooseissa (77 Blomgren J, Perhoniemi R. Increase in sickness absence due to mental disorders in Finland: trends by gender, age and diagnostic group in 2005–2019. Scand J Public Health 2021. First published 20 February 2021. DOI: 10.1177/1403494821993705). Manian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön sekä psykoottisten häiriöiden ryhmissä kehitys on ollut tasaista tai vähenevää.

Muista mielenterveyssyistä johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on tuntuvasti vähentynyt erityisesti yli 50-vuotiailla miehillä. Tämä johtuu pääosin lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamien häiriöiden vuoksi myönnettyjen eläkkeiden vähenemisestä.

Mielenterveyslääkeostojen lisääntyminen selitti osan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen lisääntymisestä nuoremmissa ikäryhmissä vuosina 2015–19. Sikäli kuin lääkeostojen muutokset kuvaavat validisti väestön mielenterveyden muutoksia, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen kasvussa on nuorilla osittain kyse mielenterveyden heikkenemisestä.

Vanhemmissa ikäryhmissä lääkeostojen lisääntyminen taas ei näyttäisi liittyvän sairastavuuden lisääntymiseen. Nuorten mielenterveyden heikkenemisestä on ollut nähtävissä viitteitä, vaikka muutokset saattavat liittyä myös muihin tekijöihin (55 Pirkola S. Yleistyvätkö mielenterveyshäiriöt vaiko vain niiden aiheuttama haitta? Suom Lääkäril 2021;76:239.,88 Kaltiala-Heino R, Marttunen M, Fröjd S. Lisääntyvätkö nuorten mielenterveyden ongelmat? Suom Lääkäril 2015;70:1908–12.).

Lue myös

Työelämä on muuttunut kognitiivisesti vaativammaksi, ja uudenlaiset psyykkiset haasteet ulottuvat entistä suurempaan osaan työvoimasta (99 Varje P, Väänänen A. Mielenter­veys tulevaisuuden työelämässä. Suom Lääkäril 2018;73:2561–6.). Vanhemmissa ikäryhmissä nämä ilmiöt voivat heikentää mahdollisuuksia jatkaa työssä, vaikka mielenterveydessä sinänsä ei tapahtuisi muutoksia. Kiireen kokeminen ja psyykkinen oireilu ovat yleistyneet erityisesti naisilla (1010 Sutela H, Pärnänen A, ­Keyriläinen M. Digiajan työelämä – Työolotutkimuksen tuloksia 1977–2018. Helsinki: Tilastokeskus, 2019.). Suuri osa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä nuorista ei sen sijaan juuri ole ollut työelämässä. Heillä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ei siten välttämättä liity työelämän kuormitustekijöihin (1111 Mattila-Holappa P. Nuorten aikuisten mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden tausta ja muuttuva työelämä. Työpoliittinen Aikakauskirja 2021;64:51–55.).

Väestön mielenterveyttä koskeva tieto on hajanaista ja perustuu usein epäsuoriin indikaattoreihin. Mielenterveyslääkkeiden ostamisen väestöryhmäeroja ja ajallista kehitystä koskeva tieto sopii osittain hyvin yhteen muilla indikaattoreilla saatujen tietojen kanssa (1212 Suvisaari J, Viertiö S, Solin P ym. Mielenterveys. Teoksessa: Koponen P, Borodulin K, ­Lundqvist A ym., toim. FinTerveys 2017 -tutkimus: Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. Helsinki: THL 2018;85–9.,1313 Markkula N, Suvisaari J. Onko masennus lisääntynyt suomalaisessa aikuisväestössä? Sosiaalilääk Aikak 2018;55:­189–99.,1414 Laatikainen T, Koponen P, Reinikainen J ym. Kansanterveyden seuranta, arviointi ja ennakointi: Mitä tietoa Suomessa saadaan hoitoilmoitusrekistereistä ja mitä väestötutkimuksista? Suom Lääkäril 2020;75:1853–8.).

Mielenterveyslääkkeiden ostaminen yleistyi huomattavasti 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ja tasaisemman vaiheen jälkeen uudelleen viime vuosina (1515 Suomen lääketilasto 2019: Finnish statistics on medicines 2019. Helsinki; Fimea ja Kela, 2020.). Myös mielenterveysongelmiin perustuvat sairauspoissaolot ovat yleistyneet viime vuosina. Kuten työkyvyttömyyseläkkeissä, on silti epävarmaa, missä määrin kyse on mielenterveyden heikkenemisestä ja missä määrin mielenterveysongelmien aiheuttaman työkyvyttömyyden lisääntymisestä.

Mielenterveyslääkeostojen käyttäminen mielenterveyden mittarina ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Niiden lisääntyminen voi heijastaa myös hoitoon hakeutumisen ja hoitokäytäntöjen muutoksia sekä mielenterveyshäiriöiden parempaa tunnistamista. Toisaalta mielenterveyslääkkeiden käytön lisääntyminen ja muun hoidon tehostuminen voi parantaa toimintakykyä niin, että mielenterveysongelmien takia siirrytään harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle.

Tutkimuksen vahvuutena on koko väestön kattava rekisteriaineisto, jossa oli tiedot kaikista alkaneista kansan- ja työeläkkeistä. Heikkoutena voidaan pitää sitä, että diagnoositietoa tarkasteltiin vain tärkeimmän työkyvyttömyyttä aiheuttavan sairauden osalta. Lisäksi työkyvyttömyyden pysyvyydestä ei ole tietoa alkavuutta tarkasteltaessa. Myös mielenterveyslääkeostojen käyttöön väestön mielenterveyden mittarina liittyy epävarmuustekijöitä. Osa mielenterveyslääkkeistä määrätään muihin kuin mielenterveysongelmiin, eikä lääkkeiden ostaminen välttämättä tarkoita niiden käyttämistä.

Mielenterveyssyistä johtuva työkyvyttömyys on monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttavat useat tekijät pitkän ajan kuluessa (1616 Lehto M, Lindström K, Lönnqvist J ym. Mielenterveyden häiriöt työkyvyttömyyseläkkeen syynä. Ajatuksia ehkäisystä, hoidosta ja kuntoutuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 1/2005.). Vastedes pitäisi pyrkiä löytämään mielenterveysongelmien hoitoon, työelämään ja laajempiin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin liittyviä tekijöitä, jotka väestön mielenterveyden todellisten muutosten ohella vaikuttavat mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuteen.

Kirjoittajat
Mikko Laaksonen
FT, erikoistutkija
Eläketurvakeskus, tutkimusosasto
Jenni Blomgren
VTT, tutkimuspäällikkö
Kela, tutkimusyksikkö
Riku Perhoniemi
PsM, tutkija
Kela, tutkimusyksikkö
Sidonnaisuudet

Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren, Riku Perhoniemi: Ei sidonnaisuuksia.

Faktat

Tämä tiedettiin

Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on viime vuosina jälleen lisääntynyt.

Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden muutoksia ei ole aiemmin tarkasteltu niin, että tiedot työ- ja kansaneläkkeistä on yhdistetty.

Tutkimus opetti

Mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on pitkällä aikavälillä vähentynyt vanhemmissa ikäryhmissä, mutta lisääntynyt viime vuosina kaikissa diagnoosiryhmissä.

Muutokset väestön mielenterveydessä eivät näytä selittävän työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden muutoksia.

Kirjallisuutta
1
Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2019. Suomen virallinen tilasto. Sosiaaliturva 2020. Eläketurvakeskuksen tilastoja 8/2020.
2
Laaksonen M, Nyman H. Työttömien ja ikääntyneiden siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle on vähentynyt selvästi. Suom Lääkäril 2019;74:1745–8.
3
Kuivalainen S, Rantala J, Ahonen K ym., toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995–2015. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 1/2017.
4
Laaksonen M, Blomgren J, Tuulio-Henriksson A. Sickness allowance histories among disability retirees due to mental disorders: A retrospective case-control study. Scand J Public Health 2016;44:291–9.
5
Pirkola S. Yleistyvätkö mielenterveyshäiriöt vaiko vain niiden aiheuttama haitta? Suom Lääkäril 2021;76:239.
6
STM. Masto-hankkeen (2008–2011) loppuraportti. Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävän hankkeen toiminta ja ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 15/2011.
7
Blomgren J, Perhoniemi R. Increase in sickness absence due to mental disorders in Finland: trends by gender, age and diagnostic group in 2005–2019. Scand J Public Health 2021. First published 20 February 2021. DOI: 10.1177/1403494821993705
8
Kaltiala-Heino R, Marttunen M, Fröjd S. Lisääntyvätkö nuorten mielenterveyden ongelmat? Suom Lääkäril 2015;70:1908–12.
9
Varje P, Väänänen A. Mielenter­veys tulevaisuuden työelämässä. Suom Lääkäril 2018;73:2561–6.
10
Sutela H, Pärnänen A, ­Keyriläinen M. Digiajan työelämä – Työolotutkimuksen tuloksia 1977–2018. Helsinki: Tilastokeskus, 2019.
11
Mattila-Holappa P. Nuorten aikuisten mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden tausta ja muuttuva työelämä. Työpoliittinen Aikakauskirja 2021;64:51–55.
12
Suvisaari J, Viertiö S, Solin P ym. Mielenterveys. Teoksessa: Koponen P, Borodulin K, ­Lundqvist A ym., toim. FinTerveys 2017 -tutkimus: Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. Helsinki: THL 2018;85–9.
13
Markkula N, Suvisaari J. Onko masennus lisääntynyt suomalaisessa aikuisväestössä? Sosiaalilääk Aikak 2018;55:­189–99.
14
Laatikainen T, Koponen P, Reinikainen J ym. Kansanterveyden seuranta, arviointi ja ennakointi: Mitä tietoa Suomessa saadaan hoitoilmoitusrekistereistä ja mitä väestötutkimuksista? Suom Lääkäril 2020;75:1853–8.
15
Suomen lääketilasto 2019: Finnish statistics on medicines 2019. Helsinki; Fimea ja Kela, 2020.
16
Lehto M, Lindström K, Lönnqvist J ym. Mielenterveyden häiriöt työkyvyttömyyseläkkeen syynä. Ajatuksia ehkäisystä, hoidosta ja kuntoutuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 1/2005.
English summary

The incidence of disability retirement due to mental disorders has increased among young people but decreased in older age groups

Background We examined trends in the incidence of disability retirement due to mental disorders and whether the mental health of the population, measured by purchases of psychotropic drugs, affects these trends.

Methods The incidence of disability retirement due to mental disorders in 2007, 2011, 2015 and 2019 was examined by sex, age and diagnosis group using register data. To examine the impact of changes in the mental health of the population, age-specific purchases of psychotropic drugs were standardized to the 2007 level.

Results Between 2007 and 2015, the incidence of disability retirement due to mental disorders increased among men and women below 35 years but decreased strongly among those older than 50. Between 2015 and 2019, the incidence increased in all age groups. The changes were driven by disability retirement due to depression, but the development in other diagnostic groups taken together was similar. Controlling for changes in the purchases of psychotropic drugs explained part of the change between 2015 and 2019 in the younger age groups.

Conclusions The incidence of disability retirement due to mental disorders has declined in the longer term despite a constant increase in the younger age groups. Changes in the mental health of the population do not seem to explain the development.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Helsingin lääkäritilanne parani hieman

Helsingin kaupungissa on reilun 40 lääkärin vaje ja 305 vakanssia.

Kommentti
”Kuljeta, kustanna, kannusta” on vaarallinen mantra

Jatkuva kiireen, paineen ja suorittamisen ilmapiiri ei sovi kehittyville aivoille, kirjoittaa Silja Kosola.

Ajassa
Lääkärilehti Forumin aiheena työelämän ajankohtaiset asiat

Listalla on maanantaina muun muassa hyvinvointialueiden vaikutus työehtoihin ja palkkoihin.

Liitossa
Lääkäriliitto kutsuu kiinnostuneet keskustelemaan koulutusmääristä

Tulevassa keskustelussa olisi Lääkäriliiton mukaan välttämätöntä ennakoida lääkärityövoiman kysyntää ja tarjontaa vähintään 15-20 vuoden aikavälillä.

Tieteessä
Syväoppimisen avulla lisätietoa syöpäpotilaan sydäntautiriskistä

Tekoäly ja syväoppiminen tuovat lääketieteeseen mielenkiintoisia ­sovelluksia ja analytiikkaa potilaan voinnista.

Tieteessä
Oireisen syöpäpotilaan kotisairaalahoito on kustannustehokasta

Kotisairaala­mallissa oikea-aikaisuus on valttia.