English summaries 27-31/2007 vsk 62 s. 2643 - 2649

English summary: CHANGES IN THE INCIDENCE OF ACUTE CORONARY EVENTS FROM 1993 TO 2002 IN FINLAND - THE FINAMI STUDY

Veikko SalomaaMatti KetonenHeli KoukkunenPirjo Immonen-RäihäPäivi Kärjä-KoskenkariAapo LehtonenJorma TorppaKari KuulasmaaJuha MustonenY. Antero KesäniemiKalevi PyöräläFinami-TutkimusryhmäPertti Palomäki.Seppo LehtoHeikki MiettinenKalevi Pyörälä.Antero Kesäniemi.Tapio VuorenmaaJuhani Airaksinen.Anne JuoleviJaakko Tuomilehto.

Background: Monitoring of acute coronary events using standardized methodology is of utmost importance for assessing the burden to the community and the effects of preventive and therapeutic measures. Recent changes in the diagnostics of myocardial infarction have, however, made consistent monitoring difficult.

Methods: Detailed data on all coronary events in four geographical areas of Finland during 1993-2002 were collected in the population-based myocardial infarction register, FINAMI. The effect of troponins on the event rates was controlled by calculating correction coefficients for 4359 events with overlapping measurements of troponin and enzymatic markers of myocardial infarction.

Results: Coronary mortality in the age-group 35-74 years declined on average by 5.3% (95% CI -6.6%; -3.9%) per year in men and by 4.0% (-6.3%; -1.8%) in women. The incidence also declined in both genders, although among women the decline was initially masked by the effect of troponins and became significant only after correcting for the effect of troponins. The 28-day case fatality declined in particular among 35- to 74-year-old patients who had reached a hospital alive.

Conclusions: The rapid decline in coronary mortality is continuing in Finland. These results suggest that the role of treatment in reducing mortality has become more marked than previously.

Tästä asiasta tiedettiin

Akuuttien sepelvaltimotautikohtausten esiintyvyyden monitorointi yhtenäisin menetelmin on tärkeää, jotta voitaisiin arvioida taudin aiheuttamaa kuormitusta terveydenhoitojärjestelmälle sekä erilaisten ehkäisy- ja hoitotoimien vaikuttavuutta.

1990-luvun loppupuolella tapahtunut troponiinien käyttöönotto ja sitä seuranneet muutokset sydäninfarktin diagnostisissa kriteereissä ovat lisänneet infarktidiagnoosien lukumääriä ja tehneet johdonmukaisen monitoroinnin vaikeaksi.

Muuttuneessa tilanteessa on ollut vaikea sanoa, mikä on todellinen muutos taudin esiintyvyydessä ja mikä on teknistä seurausta diagnostiikan muuttumisesta.

Tämä tutkimus opetti

Diagnostiikan muuttumisesta aiheutunut ongelma voitiin hallita laskemalla korjauskerroin suuresta määrästä tapauksia, joissa oli määritetty samanaikaisesti sekä troponiinipitoisuus että entsymaattisia sydänlihasvaurion merkkiaineita.

Sepelvaltimotautikuolleisuuden nopea väheneminen keski-ikäisessä väestössä on jatkunut, ja samanlainen suuntaus on todettavissa myös 75 vuotta täyttäneiden miesten ryhmässä.

Myös ensikohtausten ilmaantuvuus on pienentynyt, joskin vähemmän kuin kuolleisuus. Naisten ensikohtausten ilmaantuvuuden väheneminen peittyi diagnostiikan muutoksen alle ja tuli näkyviin vasta kun troponiinien vaikutus diagnostiikkaan laskennallisesti korjattiin.

Toisin kuin aiemmissa infarktirekisteritutkimuksissa, nyt todettiin selvä vähenemä sairaalahoitoon hengissä ehtineiden 28 päivän kohtaustappavuudessa. Tämä viittaa siihen, että akuuttihoidon vaikutus alkaa näkyä myös väestötason tutkimuksissa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030