1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Nuuskaus ja tupakointi hammaslääketieteen ja lääketieteen opiskelijoilla
Alkuperäis­tutkimus 6/2020 vsk 75 s. 330 - 337

Nuuskaus ja tupakointi hammaslääketieteen ja lääketieteen opiskelijoilla

Lähtökohdat Nuuskan käyttö on yleistynyt ja tupakointi vähentynyt Suomessa. Selvitimme Oulun yliopiston hammaslääketieteen ja lääketieteen opiskelijoiden tapoja.

Menetelmät Opiskelijoille (n = 1 165) lähetettiin sähköpostitse kutsu kyselytutkimukseen. Kyselyyn vastasi 542 opiskelijaa (47 %).

Tulokset Vastaajista 12,3 % (n = 66) nuuskasi ja 4,5 % (n = 24) tupakoi päivittäin tai satunnaisesti. Nuuskan käyttäjät olivat nuuskanneet keskimäärin 5,1 vuotta (0–13 v), ja tupakoitsijat olivat tupakoineet keskimäärin 8,8 vuotta (2–22 v). Alle puolet nuuskaajista halusi lopettaa nuuskan käytön.

Päätelmät Nuuskan käyttö oli huomattavasti yleisempää kuin tupakointi. Miehet nuuskasivat enemmän kuin naiset. Tupakoinnissa sukupuolieroa ei havaittu.

Nuuskaus ja tupakointi hammaslääketieteen ja lääketieteen opiskelijoilla Kuva 1 / 2
   

Tupakkatuotteiden käytön yleisyyttä nuorissa ikäluokissa on tutkittu Suomessa eniten yläkoululaisilta ja toisen asteen opiskelijoilta. Kun päivittäin tupakoivien osuus on pienentynyt, päivittäin nuuskaavien osuus on viime vuosina suurentunut (1–4).

Vuonna 2017 suomalaisista työikäisistä miehistä 15 % ja naisista 12 % tupakoi päivittäin ja nuuskaa käytti 5 % miehistä (55 THL. Tilastoraportti 37/2018, 29.10.2018. Suomen virallinen tilasto, Tupakkatilasto (siteerattu 15.10.2019). https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/paihteet/tupakka). Vuonna 2006 tehdyn kyselyn mukaan lääkäreistä tupakoi päivittäin 6 % miehistä ja 2 % naisista ja nuuskaa käytti 0,2 % vastaajista (66 Hokkinen L, Sandström P, Jormanainen V, Patja K, Myllykangas M. Suomalaisten lääkärien tupakointi ja tupakasta vieroitusta koskevan Käypä hoito -suosituksen tuntemus vuonna 2006. Suom Lääkäril 2009;64:2784–8.).

Vain alle puolet vastanneista nuuskaajista ilmoitti haluavansa lopettaa nuuskan käytön.

Tupakan terveyshaitat tunnetaan hyvin, mutta nuuskan terveyshaitat ovat vielä osittain epäselviä. Tupakan haittoja ovat muun muassa sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet, suusairaudet, keuhkosairaudet sekä useat syöpäsairaudet, kuten keuhkosyöpä (77 Patja K. Tupakka ja sairaudet. Lääkärikirja Duodecim 2016 (siteerattu 6.5.2019). https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01066).

Runsas nuuskan käyttö on yhteydessä tyypin 2 diabetekseen (88 Carlsson S, Andersson T, Araghi M ym. Smokeless tobacco (snus) is associated with an increased risk of type 2 diabetes: results from five pooled cohorts. J Intern Med 2017;281:398–406.) sekä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin (9–10). Nuuskan käyttö raskauden aikana voi olla yhteydessä perinataaliajan ongelmiin (11–13). Yhteys syövän kehittymiseen on epäselvä (14–16). Tavallinen nuuskan aiheuttama muutos suussa on hyperkeratoottinen nuuskaleesio limakalvolla kohdassa, jossa nuuskaa on pidetty (1617 Benowitz NL. Pharmacology of nicotine: Addiction, smoking-induced disease, and therapeutics. Annu Rev Pharmacol Toxicol 2009;49:57–71.). Tupakkatuotteiden käytön merkittävä haitta on riippuvuus, jonka keskeisin syy on tupakkatuotteiden nikotiini (1718 Danielsson M, Lammi A, Siitonen S, Ollgren J, Pylkkänen L, Vasankari T. Alarming development of dual snus and cigarette usage among young Finnish males. BMC Public Health 2019;19:1249.).

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää nuuskan käytön ja tupakoinnin yleisyyttä, käytön historiaa, määrää sekä käyttöön liittyviä asenteita hammaslääketieteen ja lääketieteen opiskelijoilla.

Aineisto ja menetelmät

Kysely lähetettiin Oulun yliopiston hammaslääketieteen opiskelijoille ja lääketieteen opiskelijoille (n = 1 165). Heistä 308 (26 %) opiskeli hammaslääketiedettä ja 857 (74 %) lääketiedettä. Kutsu osallistua kyselytutkimukseen lähetettiin sähköpostilla marraskuussa 2018. Aineisto ja menetelmät on kuvattu tarkemmin liitteessä (liite 1, www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > SLL 6/2020).

Kysely (liite 2) toteutettiin Webropol-ohjelmalla. Siihen vastasi 542 opiskelijaa (vastausprosentti 47 %), joista miehiä 228 (42 %) ja naisia 314 (58 %). Hammaslääketieteen opiskelijoita oli 145 (27 % vastaajista) ja lääketieteen opiskelijoita 395 (73 %). Kaksi opiskelijaa ei vastannut kysymykseen koulutusohjelmasta. Vastaajien määrä vaihtelee hieman kysymyksittäin. Kyselyyn vastattiin nimettömänä.

Kysely sisälsi 13 kysymystä. Ne mukailivat kyselyä, jota oli käytetty varusmiestutkimuksessa (1819 Statistic Sweden. Living Conditions Surveys, tobacco habits by indicator, age, sex, observations and period (siteerattu 6.5.2019). http://www.statistikdatabasen.scb.se/pxweb/en/ssd/START__LE__LE0101__LE0101H/LE0101H25/table/tableViewLayout1/ ?rxid=4c116499-0bf1-4215-947b-5d046c0a9e10). Taustatietoina kysyttiin sukupuoli, ikä, kotimaakunta ja tutkinto-ohjelma.

Nuuskan käyttöä selvitettiin kysymyksellä "Nuuskaatko nykyisin?" (vastausvaihtoehdot: a) kyllä, päivittäin; b) satunnaisesti; c) olen lakossa tai lopettanut; d) en ole koskaan nuuskannut säännöllisesti). Jos vastaus oli a tai b, avautui viisi lisäkysymystä: "Kuinka kauan olet käyttänyt nuuskaa? (vuotta)"; "Kuinka monta annosta nuuskaa käytät sen vuorokauden aikana, kun nuuskaat? (lkm)"; "Kuinka kauan pidät nuuska-annosta suussa kerrallaan? (vastausvaihtoehdot: alle 30 min/30–59 min/1–2 tuntia/2–3 tuntia/3 tuntia tai pidempään)"; "Minkä ikäisenä aloitit säännöllisen nuuskauksen? (ikä)"; "Haluatko tällä hetkellä lopettaa nuuskauksen? (vastausvaihtoehdot: Kyllä/En)".

Tupakointia selvitettiin kysymyksellä "Tupakoitko nykyisin (savukkeita, sikareita tai piippua)?" (vastausvaihtoehdot: a) kyllä, päivittäin; b) satunnaisesti; c) olen lakossa tai lopettanut; d) en ole koskaan tupakoinut säännöllisesti). Jos vastaus kysymykseen oli a tai b, avautui kaksi lisäkysymystä: "Kuinka kauan olet tupakoinut? (vuotta)"; "Kuinka monta tupakkaa poltat sen vuorokauden aikana, kun poltat tupakkaa? (lkm)".

Tulokset

Vastaajien keski-ikä oli 24,6 vuotta (18–50 v). Heistä 41 % oli Pohjois-Pohjanmaalta, 13 % Uudeltamaalta ja 12 % Lapista. Muista maakunnista vastaajia oli vähemmän.

Päivittäin tai satunnaisesti nuuskasi 12,3 % (n = 66) vastaajista (taulukko 1). Heistä 20 oli hammaslääketieteen ja 46 lääketieteen opiskelijoita. Vastanneet nuuskan käyttäjät olivat nuuskanneet keskimäärin 5,1 vuotta (0–13 v) (kuvio 1Kansikuva. ). Säännöllinen nuuskaus oli aloitettu keskimäärin 20-vuotiaana (15–30-vuotiaana).

Nuuskaajat käyttivät vuorokaudessa keskimäärin 6,7 nuuska-annosta (1–20 annosta, mediaani 6). Suurin osa nuuskaajista piti annosta suussa kerrallaan alle tunnin: 49,2 % vastaajista (n = 33) alle 30 minuuttia ja 44,8 % vastaajista (n = 30) 30–59 minuuttia.

Vastaajista 4,5 % (n = 24) tupakoi päivittäin tai satunnaisesti (taulukko 1). Heistä 10 oli hammaslääketieteen ja 14 lääketieteen opiskelijoita. Tupakoijat olivat tupakoineet keskimäärin 8,8 vuotta (2–22 vuotta). Vastaajat polttivat keskimäärin 6,5 savuketta päivässä (1–20 savuketta, mediaani 2,5).

Miehistä 23,9 % (n = 54) ja naisista 3,9 % (n = 12) nuuskasi päivittäin tai satunnaisesti. Päivittäin tai satunnaisesti tupakoivia miehiä oli 4,8 % (n = 11) ja naisia 4,2 % (n = 13). Vastaajista 74,5 % (n = 404) ei ollut koskaan tupakoinut eikä nuuskannut säännöllisesti.

Päätelmät

Hammaslääketieteen ja lääketieteen miesopiskelijoista lähes neljäsosa ja naisista 1/20 nuuskasi vähintään satunnaisesti. Tupakointi oli vähäistä, eikä siinä ollut sukupuolten välistä eroa.

Nuuskan käyttö on ollut tytöillä ja naisilla Suomessa vähäistä, mutta trendi on kasvava (11 Wikström AK, Cnattingius S, Galanti MR, Kieler H, Stephansson O. Effect of Swedish snuff (snus) on preterm birth. BJOG 2010;117:1005–10.). Ruotsissa käyttö on naisilla harvinaisempaa kuin miehillä (1920 Norwegian Institute of Public Health. Smoking and snus use in Norway (siteerattu 6.5.2019). https://www.fhi.no/en/op/hin/lifestyle/royking-og-snusbruk-i-noreg/), mutta Norjassa nuuskan käytössä ei ole eroa sukupuolten välillä (2021 Tanner T, Kämppi A, Päkkilä J ym. Association of smoking and snuffing with dental caries occurrence in a young male population in Finland: A cross-sectional study. Acta Odontol Scand 2014;72:1017–24.).

Siitä, missä määrin hammaslääkärit ja lääkärit käyttävät tupakkatuotteita, ei ole tuoretta tietoa. Tämä tutkimus voi antaa viitteitä, että he käyttävät niitä aiempaa yleisemmin.

Sekä hammaslääketieteen että lääketieteen miesopiskelijat nuuskasivat ja tupakoivat vähemmän kuin yliopistojen miesopiskelijat vuonna 2016 tehdyssä kyselyssä (33 Kunttu K, Pesonen T, Saari J. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Ylioppilaiden terveydenhoito­säätiön tutkimuksia 48.). THL:n kouluterveyskyselyn (2017) mukaan nuuskan käytön ja tupakoinnin yleisyys vaihtelee oppilaitostyypeittäin: ammatillisilla opiskelijoilla tupakointi ja nuuskaus olivat yleisempiä kuin yläkoululaisilla (8. ja 9. lk) ja lukiolaisilla (22 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskysely (siteerattu 15.2.2019). Kouluterveyskyselyn 2017 tulokset. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia).

Matala koulutustaso on yhteydessä tupakointiin (21–23) ja erityisesti nuorilla nuuskan käyttöön (2324 Tupakkalaki 29.6.2016/549. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160549?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tupakkalaki). Vuonna 2011 tehdyn varusmiestutkimusten perusteella 9 % varusmiehistä käytti nuuskaa päivittäin ja 10 % satunnaisesti (2122 Murto J, Kaikkonen R, Pentala-Nikulainen O ym. Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH:n perustulokset 2010–2017. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/ath (siteerattu 16.10.2019). http://www.terveytemme.fi/ath/tampere-raisio/html/ath_smoke_cr.html). Vuonna 2014 vastaavat luvut olivat 14,1 % ja 19,4 % (1819 Statistic Sweden. Living Conditions Surveys, tobacco habits by indicator, age, sex, observations and period (siteerattu 6.5.2019). http://www.statistikdatabasen.scb.se/pxweb/en/ssd/START__LE__LE0101__LE0101H/LE0101H25/table/tableViewLayout1/ ?rxid=4c116499-0bf1-4215-947b-5d046c0a9e10). Päinvastoin kuin nuuskaus päivittäinen tupakointi on pysynyt varusmiehillä lähes entisellään tutkimusten välisenä aikana (1819 Statistic Sweden. Living Conditions Surveys, tobacco habits by indicator, age, sex, observations and period (siteerattu 6.5.2019). http://www.statistikdatabasen.scb.se/pxweb/en/ssd/START__LE__LE0101__LE0101H/LE0101H25/table/tableViewLayout1/ ?rxid=4c116499-0bf1-4215-947b-5d046c0a9e10,2122 Murto J, Kaikkonen R, Pentala-Nikulainen O ym. Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH:n perustulokset 2010–2017. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/ath (siteerattu 16.10.2019). http://www.terveytemme.fi/ath/tampere-raisio/html/ath_smoke_cr.html). Nuuskan käytön lisääntymisen ja tupakoinnin vähenemisen trendi näkyy myös nuoremmissa suomalaisissa ikäluokissa (11 Wikström AK, Cnattingius S, Galanti MR, Kieler H, Stephansson O. Effect of Swedish snuff (snus) on preterm birth. BJOG 2010;117:1005–10.).

Mistä tupakoinnin väheneminen ja nuuskan käytön lisääntyminen johtuu? Tupakkalain kiristyminen on tupakoinnin vähenemisen merkittävä syy Suomessa, mutta se on saattanut myös osittain vaikuttaa nuuskan käytön yleistymiseen (2425 Savuton Suomi 2030 -verkosto. Kohti savutonta Suomea (siteerattu 15.2.2019). https://savutonsuomi.fi/wp-content/uploads/2018/06/SaSu_infograafit.jpg). Tupakkalain tavoitteena on täysin tupakaton ja nikotiiniton Suomi vuoteen 2030 mennessä (2526 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 11.10.2019). www.käypähoito.fi). Esimerkiksi savuttomat työpaikat ovat saattaneet edesauttaa tupakoitsijoiden siirtymistä nuuskan käyttöön.

Tupakoinnin vähenemiseen on vaikuttanut myös asennemuutos tupakointia kohtaan, sillä tupakan terveysriskit tunnetaan hyvin, toisin kuin nuuskan, ja yhä useampi pitää tupakointia epämiellyttävänä. Terveyshaitoista puhuttaessa ei voida ohittaa tupakkatuotteisiin liittyvää nikotiiniriippuvuutta, joka on aktiivista hoitoa vaativa sairaus (2627 Tulli. Tietopaketti (17.9.2018). https://tulli.fi/documents/2912305/3727159/Nuuska%2C+tietopaketti/ 58bc3967-ebda-47fa-b531-18e5d59d1024/Nuuska%2C+tietopaketti.pdf).

Lue myös

Nuuskan myynti on laitonta kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa lukuun ottamatta Ruotsia. Suomessa myynti tai luovuttaminen elinkeinotoiminnassa on ollut laitonta vuodesta 1995 lähtien (2425 Savuton Suomi 2030 -verkosto. Kohti savutonta Suomea (siteerattu 15.2.2019). https://savutonsuomi.fi/wp-content/uploads/2018/06/SaSu_infograafit.jpg). Nuuskan käytön lisääntymisestä Suomessa kertoo osittain myös tullin takavarikoiman laittomasti maahantuodun nuuskamäärän räjähdysmäinen kasvu viiden viime vuoden aikana (2728 Tulli. Tullin takavarikkoon ennätysmäärä nuuskaa ja huumausainetabletteja vuonna 2018 – myös paljastettujen veropetosten määrä oli korkealla tasolla (siteerattu 18.5.2019). https://tulli.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tullin-takavarikkoon-ennatysmaara-nuuskaa-ja-huumausainetabletteja-vuonna-2018-myos-paljastettujen-veropetosten-maara-oli-korkealla-tasolla). Vuonna 2013 takavarikoitiin kaikkiaan 673 kg ja vuonna 2018 yhteensä 6 744 kg (2728 Tulli. Tullin takavarikkoon ennätysmäärä nuuskaa ja huumausainetabletteja vuonna 2018 – myös paljastettujen veropetosten määrä oli korkealla tasolla (siteerattu 18.5.2019). https://tulli.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tullin-takavarikkoon-ennatysmaara-nuuskaa-ja-huumausainetabletteja-vuonna-2018-myos-paljastettujen-veropetosten-maara-oli-korkealla-tasolla,2829 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Aloittamisen riskitekijät (päivitetty 30.12.2014). https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/tupakka/tupakointi-suomessa/nuorten-tupakointi/aloittamisen-riskitekijat).

Tässä tutkimuksessa tupakoitsijat olivat tupakoineet keskimäärin 8,8 vuotta ja nuuskaajat nuuskanneet keskimäärin 5,1 vuotta. Säännöllinen nuuskaus oli aloitettu aikaisintaan 15-vuotiaana ja yleisimmin noin 20-vuotiaana, mikä täsmää armeijaikään. Nuuskaus oli aloitettu myöhemmin kuin tupakointi.

Tupakointikokeilut ja tupakointi aloitetaan tutkimusten mukaan Suomessa 13–15-vuotiaana (2930 U.S. Department of Health and Human Services. Preventing tobacco use among youth and young adults: A report of the surgeon general. National Center for Chronic Disease Prevention and Health Promotion (US) Office on Smoking and Health. Centers for Disease Control and Prevention (US) 2012.). Aikuisena säännöllisesti tupakkatuotteita käyttävät ovat usein aloittaneet käytön alle 18-vuotiaina (3031 Norwegian Institute of Public Health. Vedleggstabeller til Folkehelseinstituttets rapport Tobakk i Norge (siteerattu 6.5.2019). https://www.fhi.no/globalassets/dokumenterfiler/rapporter/2018/vedleggstabeller_tobakk_i_norge.pdf).

Tupakoitsijoiden ja nuuskaajien käyttämien tupakkatuotteiden kokonaismäärästä on vain vähän tutkimuksia. Tässä tutkimuksessa tupakoitsijat polttivat keskimäärin 6,5 savuketta vuorokaudessa ja nuuskan käyttäjät käyttivät 6,7 nuuska-annosta. Norjalaisten tilastojen mukaan päivittäin nuuskaa käyttävät miehet ja naiset käyttävät keskimäärin 10 nuuska-annosta päivässä (3132 Heloma A, Reijula K, Tikkanen J, Nykyri E. The attitudes of occupational health personnel to smoking at work. Am J Ind Med 1998;34:73–8.).

Tämän tutkimuksen heikkoutena voidaan pitää sitä, että tupakkatuotteiden käytöstä raportoivat vastaajat itse. Omaa terveyskäyttäytymistä ehkä mieluummin kaunistellaan kuin arvioidaan huonompaan suuntaan. Lisäksi tieto tupakkatuotteiden kokonaiskäytöstä perustuu oletukseen, että tupakkatuotteiden käyttö ei ole muuttunut ajan mittaan.

Hammaslääketieteen ja lääketieteen opiskelijoiden aktiivista vastaamista kyselyyn voidaan pitää tämän tutkimuksen vahvuutena. Aktiivisuuden ansiosta tutkimuksesta saatiin tietoa suomalaisten nuuskankäyttäjien päivittäisistä käyttömääristä ja -historiasta. Vastaavaa aiempaa tutkimusta ei tietääksemme ole.

Mielenkiintoista on, että vain alle puolet vastanneista nuuskaajista ilmoitti haluavansa lopettaa nuuskan käytön. Lääkärien oman tupakkatuotteiden käytön on todettu vaikuttavan heidän asenteisiinsa tupakkatuotteiden käytön rajoittamiseen yleisesti, mutta vaikuttavan vain vähän, jos ollenkaan, potilaalle annettavaan informaatioon (32).

Hammaslääkärit ja lääkärit ovat asenteillaan keskeisiä vaikuttajia tupakasta ja nikotiinista vieroituksessa, joten aihetta olisi mielenkiintoista tutkia laajemminkin. Koska opiskelijat ovat tulevaisuuden ammattilaisia, heille tulee aktiivisesti osoittaa apua ja tukea tupakkatuotteiden käytön lopettamiseen.

Kirjoittajat
Milla Piilonen
hammaslääketieteen kandidaatti
Ritva Näpänkangas
dosentti, yliopistotutkija
Tarja Tanner
HLT, tutkijatohtori
Oulun yliopisto, suun terveyden tutkimusyksikkö
Sidonnaisuudet

Milla Piilonen: Ei sidonnaisuuksia.

Ritva Näpänkangas: Luentopalkkiot (Hammaslääkäriseura Apollonia).

Tarja Tanner: Luentopalkkiot 
(Vaasan kaupunki).

Faktat

TÄMÄ TIEDETTIIN

Päivittäin tupakoivien nuorten ja nuorten aikuisten osuus pienenee, mutta päivittäin nuuskaavien osuus on suurentunut Suomessa.

Suomessa miehet nuuskaavat enemmän kuin naiset.

Tullin takavarikoiman laittomasti maahantuodun nuuskan määrä on viitenä viime vuonna kasvanut räjähdysmäisesti. Tämä viittaa nuuskan käytön lisääntymiseen.

TUTKIMUS OPETTI

Säännöllinen nuuskaus oli aloitettu keskimäärin 20-vuotiaana. Tupakoitsijat olivat tupakoineet keskimäärin 3,7 vuotta kauemmin kuin nuuskan käyttäjät nuuskanneet.

Nuuskaajat käyttivät vuorokaudessa keskimäärin 6,7 annosta.

Vain alle puolet vastanneista nuuskaajista halusi lopettaa nuuskauksen.

Kirjallisuutta
1
Wikström AK, Cnattingius S, Galanti MR, Kieler H, Stephansson O. Effect of Swedish snuff (snus) on preterm birth. BJOG 2010;117:1005–10.
2
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskysely (siteerattu 15.2.2019). Kouluterveyskyselyn 2017 tulokset. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia
3
Kunttu K, Pesonen T, Saari J. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Ylioppilaiden terveydenhoito­säätiön tutkimuksia 48.
4
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Opiskeluterveyden trendit (siteerattu 18.3.2019). http://www.yths.fi/trendit
5
THL. Tilastoraportti 37/2018, 29.10.2018. Suomen virallinen tilasto, Tupakkatilasto (siteerattu 15.10.2019). https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/paihteet/tupakka
6
Hokkinen L, Sandström P, Jormanainen V, Patja K, Myllykangas M. Suomalaisten lääkärien tupakointi ja tupakasta vieroitusta koskevan Käypä hoito -suosituksen tuntemus vuonna 2006. Suom Lääkäril 2009;64:2784–8.
7
Patja K. Tupakka ja sairaudet. Lääkärikirja Duodecim 2016 (siteerattu 6.5.2019). https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01066
8
Carlsson S, Andersson T, Araghi M ym. Smokeless tobacco (snus) is associated with an increased risk of type 2 diabetes: results from five pooled cohorts. J Intern Med 2017;281:398–406.
9
Arefalk G, Hergens MP, Ingelsson E ym. Smokeless tobacco (snus) and risk of heart failure: results from two Swedish cohorts. Eur J Prev Cardiol 2012;19:1120–7.
10
Hergens MP, Lambe M, Pershagen G, Terent A, Ye W. Smokeless tobacco and the risk of stroke. Epidemiology 2008;19:794–9.
11
Wikström AK, Stephansson O, Cnattingius S. Tobacco use during pregnancy and preeclampsia risk: effects of cigarette smoking and snuff. Hypertension 2010;55:1254–9.
13
Wikström AK, Cnattingius S, Stephansson O. Maternal use of Swedish snuff (snus) and risk of stillbirth. Epidemiology 2010;21:772–8.
14
Luo J, Ye W, Zendehdel K ym. Oral use of Swedish moist snuff (snus) and risk for cancer of the mouth, lung, and pancreas in male construction workers: a retrospective cohort study. Lancet 2007;369:2015–20.
15
Lewin F, Norell SE, Johansson H ym. Smoking tobacco, oral snuff, and alcohol in the etiology of squamous cell carcinoma of the head and neck: a population-based case-referent study in Sweden. Cancer 1998;82:1367–75.
16
Roosaar A, Johansson AL, Sandborgh-Englund G, Nyrén O, Axéll T. A long-term follow-up study on the natural course of snus-induced lesions among Swedish snus users. Int J Cancer 2006;119:392–7.
17
Benowitz NL. Pharmacology of nicotine: Addiction, smoking-induced disease, and therapeutics. Annu Rev Pharmacol Toxicol 2009;49:57–71.
18
Danielsson M, Lammi A, Siitonen S, Ollgren J, Pylkkänen L, Vasankari T. Alarming development of dual snus and cigarette usage among young Finnish males. BMC Public Health 2019;19:1249.
19
Statistic Sweden. Living Conditions Surveys, tobacco habits by indicator, age, sex, observations and period (siteerattu 6.5.2019). http://www.statistikdatabasen.scb.se/pxweb/en/ssd/START__LE__LE0101__LE0101H/LE0101H25/table/tableViewLayout1/ ?rxid=4c116499-0bf1-4215-947b-5d046c0a9e10
20
Norwegian Institute of Public Health. Smoking and snus use in Norway (siteerattu 6.5.2019). https://www.fhi.no/en/op/hin/lifestyle/royking-og-snusbruk-i-noreg/
21
Tanner T, Kämppi A, Päkkilä J ym. Association of smoking and snuffing with dental caries occurrence in a young male population in Finland: A cross-sectional study. Acta Odontol Scand 2014;72:1017–24.
22
Murto J, Kaikkonen R, Pentala-Nikulainen O ym. Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH:n perustulokset 2010–2017. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/ath (siteerattu 16.10.2019). http://www.terveytemme.fi/ath/tampere-raisio/html/ath_smoke_cr.html
23
Ruokolainen O, Ollila H, Lahti J, Rahkonen O. Intergenerational social mobility, smoking and smokeless tobacco (snus) use among adolescents during 2008–2017. Addict Behav 2019;98:106022.
24
Tupakkalaki 29.6.2016/549. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160549?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tupakkalaki
25
Savuton Suomi 2030 -verkosto. Kohti savutonta Suomea (siteerattu 15.2.2019). https://savutonsuomi.fi/wp-content/uploads/2018/06/SaSu_infograafit.jpg
26
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 11.10.2019). www.käypähoito.fi
27
Tulli. Tietopaketti (17.9.2018). https://tulli.fi/documents/2912305/3727159/Nuuska%2C+tietopaketti/ 58bc3967-ebda-47fa-b531-18e5d59d1024/Nuuska%2C+tietopaketti.pdf
28
Tulli. Tullin takavarikkoon ennätysmäärä nuuskaa ja huumausainetabletteja vuonna 2018 – myös paljastettujen veropetosten määrä oli korkealla tasolla (siteerattu 18.5.2019). https://tulli.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tullin-takavarikkoon-ennatysmaara-nuuskaa-ja-huumausainetabletteja-vuonna-2018-myos-paljastettujen-veropetosten-maara-oli-korkealla-tasolla
29
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Aloittamisen riskitekijät (päivitetty 30.12.2014). https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/tupakka/tupakointi-suomessa/nuorten-tupakointi/aloittamisen-riskitekijat
30
U.S. Department of Health and Human Services. Preventing tobacco use among youth and young adults: A report of the surgeon general. National Center for Chronic Disease Prevention and Health Promotion (US) Office on Smoking and Health. Centers for Disease Control and Prevention (US) 2012.
31
Norwegian Institute of Public Health. Vedleggstabeller til Folkehelseinstituttets rapport Tobakk i Norge (siteerattu 6.5.2019). https://www.fhi.no/globalassets/dokumenterfiler/rapporter/2018/vedleggstabeller_tobakk_i_norge.pdf
32
Heloma A, Reijula K, Tikkanen J, Nykyri E. The attitudes of occupational health personnel to smoking at work. Am J Ind Med 1998;34:73–8.
English summary

Snuff use and smoking among medical and dental students

Background Snuff use has increased among adolescents and adults in Finland in recent years and smoking has decreased at the same time. The aim of this study was to investigate the use of snuff and smoking among dental and medical students.

Methods An invitation to a questionnaire survey was sent to the dental and medical students (n = 1165) at the University of Oulu by e-mail. The questionnaire included questions about smoking and snuff use in addition to background information. A total of 542 students (47%) responded to the survey.

Results Of the respondents, 12.3% (n = 66) used snuff and 4.5% (n = 24) smoked daily or occasionally. On average, snuff users had used snuff for 5.1 years (0–13 years) and smokers had smoked 8.8 years (2–22 years). Less than half of snuff users wanted to give up snuff use.

Conclusions Snuff use was much more common among dental and medical students at the University of Oulu than smoking. Men used snuff more often than women, but no similar gender difference was found in smoking.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Biosimilaarit säästäisivät miljoonia

– Uudet hoidot pitäisi aloittaa markkinoilla olevalla halvimmilla biosimi­laarilla, sanoo Heikki Bothas.

Näkökulma
Lisää lääkärien ääntä sote-valmisteluun

Potilaskeskeinen toiminta antaa ­mahdollisuuden työotteeseen, joka ­haastaa perinteisen asiantuntijuuden, kirjoittaa Pekka Larivaara.

Liitossa
Jo 30 vuotta tutkittua tietoa suomalaisesta lääkärikoulutuksesta

Nuoret lääkärit olivat tyytyväisiä perus- ja erikoistumis­koulutukseensa.

Työssä
Lääkkeisiin liittyviä haittatapahtumia ­ehkäistään tiedolla

Jopa joka viides sairaalapotilas saa vakavan lääkehaitan.

Tiedepääkirjoitus
Tavoitteena laadukas endoskopiatoiminta

Endoskooppisesti pystytään nykyisin tekemään yhä vaativampia toimenpiteitä, jotka säästävät muun muassa resurs­seja, kirjoittavat Juha Saarnio ja Perttu Arkkila.

Ajassa
Teettääkö alaikäisen päätöskyvyn arviointi lisätyötä?

Huoltajat voivat jatkossa asioida alaikäisten lastensa puolesta Omakannassa aiempaa laajemmin.