Lehti 40: Alkuperäis­tutkimus 40/2018 vsk 73 s. 2275 - 2280

Päihdelinkin neuvontapalvelu: Opioidit, bentsodiatsepiinit ja vieroitus korostuvat lääkekysymyksissä

LÄHTÖKOHDAT Lääkkeiden päihdekäytön uskotaan yleistyvän.

MENETELMÄT Tutkimuksessa analysoitiin Päihdelinkin neuvontapalveluun v. 2012–16 tulleiden lääkekysymysten määrää, sisältöä ja taustatietoja.

TULOKSET Kysymyksistä (n = 683) 22 % koski vieroittautumista. Lääkeryhmistä eniten kysyttiin opioideista (40 %) ja bentsodiatsepiineista (35 %). Opioideista eniten kysyttiin buprenorfiinista (51 %) ja bentsodiatsepiineista diatsepaamista (28 %). Sekakäyttö alkoholin (21 %) tai muun päihteen (11 %) kanssa oli yleistä. Kysyjistä kolmannes oli 26–35-vuotiaita ja yli puolet naisia. Eniten kysymyksiä tuli pääkaupunkiseudulta (28 %) ja muista yli 50 000 asukkaan kaupungeista (45 %).

PÄÄTELMÄT Lääkkeistä, etenkin opioideista ja bentsodiatsepiineista, vieroittautumiseen kaivataan tukea. Anonyymi matalan kynnyksen palvelu voi tukea vieroittautumisessa ja hoitoon ohjautumisessa.

Sanni RyhänenKirsti LaitinenNiina Karttunen
Neuvontapalveluun 2012–16 tulleiden lääkekysymysten (n = 683) aihepiirit. Ryhmään muut sisältyy vähemmän kuin 5 kertaa aineistossa esiintyneet kysymykset, joita oli mahdoton luokitella muihin ryhmiin. Lääkkeen ominaisuuksiin sisältyy farmakokinetiikka ja -dynamiikka.

Neuvontapalveluun 2012–16 tulleissa lääkekysymyksissä (n = 683) esiintyneet lääkeryhmät. Ryhmään Muut sisältyy vähemmän kuin 10 kertaa aineistossa mainitut lääkeryhmät, joita olivat esimerkiksi ketamiini, väsyttävät antihistamiinit, epilepsialääkkeet (pois luettuna gabapentinoidit) ja Parkinson-lääkkeet.
Päihdelinkin neuvontapalveluun tulleet kysymykset 2012–16.
Esimerkkejä Päihdelinkin neuvontapalveluun lähetetyistä vieroittautumiskysymyksistä (n = 149).

Esimerkkikysymyksiä on muokattu alkuperäisistä.

Päihdelinkin neuvontapalveluun tulleiden uusien lääkekysymysten (n = 591) yhteydessä ilmoitetut taustatekijät sekä naisten ja miesten väliset erot.

Suomalaisesta väestöstä 7 % on käyttänyt unilääkkeitä, kipulääkkeitä tai rauhoittavia lääkkeitä muuhun kuin lääkinnälliseen tarkoitukseen (1). Etenkin buprenorfiinin ja pregabaliinin päihdekäyttö näyttää lisääntyneen 2000-luvulla (2,3). Lääkkeiden päihdekäytön uskotaan olevan v. 2020 yleisempää kuin laittomien aineiden käyttö päihtymistarkoituksessa (4).

Päihdekäytössä lääkkeet koetaan yleensä turvallisiksi, ja käytön seuraukset ovat usein juridisesti lievempiä kuin laittomien huumausaineiden käytöstä ja hallussapidosta (5). Päihtymistarkoitukseen käytetään lääkkeistä yleisimmin bentsodiatsepiineja, lyhytvaikutteisia unilääkkeitä, opioideja ja ADHD:n hoidossa käytettäviä keskushermostoa stimuloivia lääkkeitä. Myös gabapentinoideja, titsanidiinia, bupropionia ja ketamiinia saatetaan käyttää päihtymistarkoituksessa.

Päihdelinkki (www.paihdelinkki.fi/fi) on A-klinikkasäätiön v. 1996 perustama kansallinen verkkopalvelu. Se antaa maksutonta tietoa päihteistä niiden käyttäjille, heidän läheisilleen ja kaikille päihdeasioista kiinnostuneille. Päihdelinkin neuvontapalvelussa voi kysyä anonyymisti päihteistä ja riippuvuuksista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta.

Tämän kuvailevan tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella Päihdelinkin neuvontapalveluun v. 2012–16 tulleiden lääkekysymysten määrää, kysymysten lähettäjien taustaa sekä eri lääkeryhmien ja aihepiirien toistuvuutta.

Aihe on ajankohtainen, sillä lääkkeiden päihdekäyttö on lisääntymässä (2,3) ja siihen liittyviä tutkimuksia Suomessa on vähän. Tutkimuksissa on usein haasteena lääkkeiden väärinkäytön erottaminen lääketieteellisestä käytöstä tai muiden päihteiden käytöstä. Väärinkäyttöön liittyvät tekijät on tärkeä tunnistaa ja ymmärtää, jotta väärinkäyttöä voidaan ehkäistä ja puuttua ongelmiin tehokkaammin.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimusaineisto koostui v. 2012–16 Päihdelinkin neuvontapalveluun (www.paihdelinkki.fi/fi/neuvonta/) tulleista lääkekysymyksistä. Niiden yhteydessä kysyjiä pyydetään täyttämään vapaaehtoiset taustatiedot ja tilanteen kuvaus. Neuvontapalvelu sisältää myös e-konsultaatiopalvelun, jossa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat esittää työssä kohdattuja päihde- ja riippuvuusaiheisia kysymyksiä. Kysymykset ovat anonyymejä eikä vastaajien tai tutkijoiden ole mahdollista tunnistaa kysyjän henkilöllisyyttä.

Vastausvaiheessa kysymykset luokitellaan aiheen mukaan, ja alkuperäinen viesti, taustatiedot sekä vastaus tallennetaan neuvontapalvelun tietojärjestelmään. Tätä tutkimusta varten järjestelmästä poimittiin kaikki kysymykset lääkkeet-kategoriasta sekä lääkkeiden käyttöä sivuavat kysymykset sekakäyttö-, alkoholi- ja huumeet-kategorioista.

Osa yhteydenotoista ei ollut varsinaisia kysymyksiä, vaan aiempaan kysymykseen liittyviä tarkennuksia tai tilanteen kuvailuja. Ne sisällytettiin aineistoon, jotta yhteydenottojen määrä olisi mahdollisimman totuudenmukainen, mutta luokiteltiin niin, että ne voitiin tarvittaessa sulkea pois aineistosta. Koska aineisto on anonyymi, tutkimukselle ei tarvita eettisen toimikunnan hyväksyntää (6).

Tutkimusaineiston luokitteluun ja analysointiin käytettiin IBM SPSS Statistics -ohjelmaa (versio 24). Aineistosta laskettiin frekvenssijakaumat ja prosenttiosuudet kysyjistä, kysymysten tyypistä ja kysymysten sisällöstä. Kysyjiin liittyvien tekijöiden analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia ja Khiin neliö -testiä. Aineisto ja menetelmät kuvataan tarkemmin liitteessä (liite 1, Aineisto ja menetelmät, www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > SLL 40/2018).

Tulokset

Päihdelinkin neuvontapalveluun tuli v. 2012–16 yhteensä 3 769 kysymystä, joista 683 (18 %) liittyi lääkkeisiin (kuvio 1). Lääkekysymyksistä 591 (87 %) oli uusia ja loput olivat edellisten tarkennuksia tai jatkokysymyksiä. E-konsultaatiopohjaa oli käytetty 34 (5 %) kysymyksessä. Niistä 14 oli kysymyksen sisällön perusteella terveydenhuollon ammattilaiselta.

Suurin kysyjäryhmä olivat 26–35-vuotiaat (32 %). Kysyjistä oli naisia 59 % (taulukko 1). Eniten yhteydenottoja tuli pääkaupunkiseudulta ja muista yli 50 000 asukkaan kaupungeista. Työssä kävi 38 % kysyjistä, ja 44 % oli suorittanut toisen asteen koulutuksen. Naisista ilmoitti olevansa parisuhteessa suurempi osa kuin miehistä, ja naisilla yhteydenotto liittyi läheisen ihmisen tilanteeseen useammin kuin miehillä.

Korvaushoidossa oli 46 (8 %), alkoholivieroituksessa 28 (5 %) ja muussa vieroitushoidossa 9 (2 %) kysyjää. Halu vieroittautua oli 202:lla (34 %). Kysymyksen lähettäneistä 164 (28 %) ei kokenut halua tai tarvetta vieroitukseen.

Kysyjistä, jotka halusivat vieroittautua, 12 % (n = 24) ilmaisi selkeästi pelkoa hakea ongelmaan ammattiapua. Syiksi mainittiin pelko väärinkäyttäjäksi leimautumisesta tai työpaikan menettämisestä sekä epäluottamus hoitohenkilöstön vaitiolovelvollisuutta kohtaan. Aihepiireittäin tarkasteltuna eniten kysyttiin vieroittautumisesta (n = 149, 22 %) (kuvio 2, taulukko 2). Muutoin aineisto jakautui kaikkiin aihepiireihin melko tasaisesti.

Kysymyksissä yleisimmin mainitut lääkeryhmät olivat opioidit ja bentsodiatsepiinit (kuvio 3). Opioidikysymyksistä yli puolet (n = 139, 51 %) liittyi buprenorfiiniin, ja bentsodiatsepiinikysymyksissä kysyttiin eniten diatsepaamista (n = 65, 28 %). Kolmanneksi eniten kysyttiin masennuslääkkeistä. Viidesosa kysymyksistä koski bupropionia. Gabapentinoideihin liittyvistä kysymyksistä 90 % liittyi pregabaliiniin. Lähes 20 % kysymyksistä koski useampaa kuin yhtä lääkeryhmää. Kysymysten perusteella sekakäyttö alkoholin (n = 146, 21 %) tai muun päihteen (n = 73, 11 %) kanssa oli yleistä.

Pohdinta

Päihdelinkin neuvontapalveluun tulleista kysymyksistä noin viidennes koski lääkkeitä, ja lääkekysymysten suurin ryhmä oli vieroittautumista koskevat kysymykset. Yleisimmät kysymyksissä esiintyneet lääkeryhmät olivat opioidit, bentsodiatsepiinit, masennuslääkkeet ja gabapentinoidit. Tämän kaltaista tutkimusta lääkkeiden väärinkäyttöön liittyvistä kysymyksistä ei ole tiettävästi aiemmin tehty Suomessa.

Bentsodiatsepiinit ja opioidit mainittiin lääkeryhmistä yleisimmin myös Kuopion Lääkeinformaatiokeskukseen tulleissa kysymyksissä, jotka koskivat keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä (8). Opioideihin kohdistuneiden kysymysten suurta määrää voi selittää niiden huomattava kyky aiheuttaa fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta (9).

Lisäksi opioidien ongelmakäyttäjien ja korvaushoidossa olevien määrä on kasvanut 2000-luvulla (10). Ongelmakäyttäjiä arvioitiin v. 2012 olevan jo 13 000–15 000 (10,11).

Buprenorfiini-naloksonivalmiste on Suomessa yleisesti käytetty korvaushoitolääke, mutta buprenorfiinin on myös arvioitu olevan Suomessa eniten päihdekäytössä oleva opioidi. Tilanne näkyi myös tässä tutkimuksessa: yli puolet opioidikysymyksistä liittyi buprenorfiiniin.

Bentsodiatsepiinit ovat Suomessa yleisimmin väärinkäytetty (12) ja tässä tutkimuksessa toiseksi yleisimmin mainittu lääkeryhmä (35 %). Niitä käytetään päihteeksi yleensä suun kautta suurina annoksina muihin päihteisiin yhdistettynä. Myös bentsodiatsepiinien suonensisäisestä käytöstä oli muutama kysymys.

Päihdehuollon huumeasiakkaista lähes puolet käyttää rauhoittavaa lääkettä toisen päihteen lisäksi (13). Bentsodiatsepiineja käytetään myös alkoholi- ja huumevieroitushoidossa lievittämään vieroitusoireita ja ahdistusta (14,15). Tämä saattaa selittää diatsepaamia koskevien mainintojen yleisyyttä aineistossa. Lääkkeen käytön tulisi olla lyhytaikaista ja hyvin valvottua, ettei kehity uutta riippuvuutta.

Masennuslääkkeistä kysymyksissä esiintyivät erityisesti bupropioni ja gabapentinoideista pregabaliini. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että niillä on enemmän väärinkäyttöpotentiaalia kuin muilla samojen ryhmien lääkeaineilla (16).

Lue myös

Monen lääkkeen yhtäaikainen käyttö oli yleistä, sillä viidesosa kysymyksistä sisälsi useita lääkeryhmiä. Sekakäyttöä alkoholin tai muun päihteen kanssa esiintyi joka kolmannessa kysymyksessä. Tulokset tukevat aiempia havaintoja: lääkkeiden päihdekäyttö Suomessa on usein sekakäyttöä, jossa esiintyy opioidien ja bentsodiatsepiinien lisäksi alkoholin ja kannabiksen käyttöä (13).

Aiempien tutkimusten mukaan valtaosa päihdehuollon huumeasiakkaista on 20–39-vuotiaita (13) ja lähes puolet opioidien käyttäjistä on Etelä-Suomesta (11). Tämän tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia: kysyjien suurin ikäryhmä olivat nuoret aikuiset ja valtaosa oli lähtöisin pääkaupunkiseudulta tai muusta isosta kaupungista. Nuorten aikuisten määrää voi tässä tutkimuksessa selittää myös tottumus käyttää internetiä ja verkkopalveluja.

Kaksi kolmasosaa kysyjistä oli suorittanut enintään toisen asteen koulutuksen, ja työssä käyviä oli enemmän kuin työttömiä. Tulokset koulutustasosta ovat muuten samansuuntaiset kuin THL:n raportissa, mutta THL:n tutkimuksessa työttömien osuus oli suurempi kuin työssäkäyvien (13).

Tässä tutkimuksessa osa kysymyksistä käsitteli läheisen asiaa, joten kysyjänä on voinut olla päihteetön henkilö. Tämä saattaa lisätä työssäkäyvien osuutta aineistossa. Naisten osuus yhteydenotoista oli suurempi kuin miesten, ja aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että naisilla on enemmän taipumusta hakea ulkopuolista apua terveys- ja päihdeongelmiin kuin miehillä (8,17,18). Tässä tutkimuksessa läheisen tilanteesta kysyivät useammin naiset kuin miehet ja naisista suurempi osa olikin parisuhteessa.

Neuvontapalveluun tulleet lääkekysymykset oli koottu viideltä vuodelta, joten ne todennäköisesti heijastavat hyvin tosielämän ongelmia. Koska palvelu on kansallinen, aineisto edustaa koko Suomea eikä rajoitu tiettyyn alueeseen tai hoitoyksikköön.

Neuvontapalvelun kysymys-vastauslomake on tarkoitettu ensisijaisesti neuvonnan tueksi, eikä se siksi kaikilta osin vastaa tutkimustoiminnan tarpeisiin. Virheellisesti täytetyt ja puuttuvat taustatiedot voivat vaikuttaa osaan tuloksista. Aineisto luokiteltiin tätä tutkimusta varten, joten siihen vaikutti luokittelijan (S.R.) tulkinta kysymysten sisällöstä ja niitä parhaiten kuvaavista aihepiireistä.

Vieroittautumiseen kaivataan tukea, sillä suurin osa lääkekysymyksistä koski riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden käytön vähentämistä ja lopettamista. Anonyymi palvelu tarjoaa matalan kynnyksen apua. Se on tärkeää etenkin niille, jotka eivät uskalla hakea apua muualta tai jäävät hoitojärjestelmän ulkopuolelle. Osa kysyjistä pelkäsi hakea ammattiapua. Silloin vieroittautumisessa ja hoitoon ohjautumisessa voidaan tukea ja kannustaa anonyymin palvelun avulla.

Lääkkeiden väärinkäytön yleisyydestä PKV-lääkkeiden käyttäjillä tarvitaan tutkimusta. Väestökyselyt eivät välttämättä tavoita riskiryhmiä, eivätkä lievemmät väärinkäyttötapaukset tule ilmi päihdehoitoihin liittyvissä tutkimuksissa.


Sidonnaisuudet

Sanni Ryhänen, Kirsti Laitinen:
Ei sidonnaisuuksia.

Niina Karttunen: Kirjoittaja työskentelee sivutoimisesti Päihdelinkin neuvontapalvelussa ja vastaa lääkekysymyksiin.


Faktat

Tästä asiasta tiedettiin

Suomalaisesta väestöstä 7 % on käyttänyt unilääkkeitä, kipulääkkeitä tai rauhoittavia lääkkeitä muuhun kuin lääkinnälliseen tarkoitukseen.

Yleisimmin väärinkäytettyjä lääkeaineryhmiä ovat unilääkkeet, rauhoittavat lääkkeet ja keskushermostoon vaikuttavat kipulääkkeet.

Opioideista etenkin buprenorfiinin päihdekäyttö on Suomessa yleistä.

Tämä tutkimus opetti

Vieroitukseen liittyvät aihepiirit ovat yleisiä Päihdelinkin neuvontapalvelun lääkekysymyksissä.

Kysymyksissä esiintyivät yleisimmin opioidit ja bentsodiatsepiinit, erityisesti buprenorfiini ja diatsepaami.

Anonyymi palvelu voi tukea ja kannustaa lääkkeistä vieroittautumisessa sekä hoitoon ohjautumisessa.


Kirjallisuutta
1
Karjalainen K, Hakkarainen P. Lääkkeiden väärinkäyttö 2000-luvun Suomessa. Esiintyvyys, käyttäjäryhmät ja käyttötarkoitukset. Yhteiskuntapolitiikka 2013;78:498–508.
2
Salomäki I, Mikkonen A, Nousiainen N, Niemelä S. Pregabaliinin ja buprenorfiini-naloksonivalmisteen väärinkäyttö on lisääntynyt. Suom Lääkäril 2016;71:246–9.
3
Ojanperä I, Kriikku P, Vuori E. Myrkytyskuolemat ovat vähentyneet, lääkkeiden päihdekäyttö lisääntyy. Suom Lääkäril 2015;70:3283–90.
4
Lintonen T, Rönkä S, Kotovirta E, Konu A. Huumeet Suomessa 2020 -ennakointitutkimus. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 101, 2012.
5
Joukanen S. Lääkkeiden päihdekäytön taustalla on usein traumatisoituminen. SIC! Lääketietoa Fimeasta, 1/2015.
6
Tutkimuseettinen neuvottelukunta: Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet ja ehdotus eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi. Helsinki, 2009. (haettu 4.1.2018.) www.tenk.fi
7
Fimea, lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus: Lääkkeiden luokitus (ATC) ja määritellyt vuorokausiannokset (DDD) 2017. Erweko Oy, Helsinki 2017.
8
Veijola M, Laitinen K, Kröger P, Kokki H. Mitä asioita PKV-lääkkeistä ja huumausaineita sisältävistä lääkkeistä kysytään Kuopion Lääkeinformaatiokeskuksesta. Suom Lääkäril 2007;62:1047–51.
9
Hagelberg N, Pertovaara A. Opioidit. Kirjassa: Koulu M, Mervaala E. Farmakologia ja toksikologia, 9. painos, Porvoo 2013;359–79.
10
Partanen A, Alho H, Forsell M ym. Opioidikorvaushoito on laajentunut ja monimuotoistunut. Suom Lääkäril 2017;72:2981–5.
11
Varjonen V. Huumetilanne Suomessa 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), raportti 1/2015.
12
Niemelä S, Mikkonen A. Tunnista lääkkeiden väärinkäyttäjä ja päihdekäyttöön tulleet lääkkeet. Suom Lääkäril 2014;69:624–7.
13
Nurmi T, Rönkä S. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), raportti 36/2017.
14
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus 4.11.2015. www.kaypahoito.fi
15
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Huumeongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus 5.9.2012.www.kaypahoito.fi
16
Schifano F, Chiappini S, Corkery JM, Guirguis A. Abuse of prescription drugs in the context of Novel Psychoactive Substances (NPS): a systematic review. Brain Sciences 2018;8:73.
17
Wang P, Aguilar-Gaxiola S, Alonso J ym. Worldwide use of mental health services for anxiety, mood, and substance disorders: results from 17 Countries in the WHO World Mental Health (WMH) Surveys. Lancet 2007;370:841–50.
18
Gardas P, Cheater F, Marshall P. Men and health help-seeking behavior: literature review. Journal of Advanced Nursing 2005;49:616–23.


English summary

Most questions to Addictionlinkconcern opioids, benzodiazepinesor rehabilitation

BACKGROUND Approximately 7% of Finns have used sleeping pills, painkillers or sedatives for non-medical purposes. It is believed that in 2020 the misuse of medicinal drugs in Finland will be more common than the use of illegal drugs. The objective of this study was to examine the number, content and background of questions sent to the information service of addictionlink.fi.

METHODS Analysis of the 683 medicine-related questions received by the Addictionlink information service during 2012–2016.

RESULTS 22% of the questions concerned rehabilitation. The most frequently mentioned drug groups were opioids (40%) and benzodiazepines (35%). Of opioids, buprenorphine, and of benzodiazepines, diazepam,
were the most frequently mentioned drugs. Concomitant use with alcohol (21%) or illegal drugs (11%) was also common. One third of the questioners were 26–35 years old and more than half were women. In most cases,
the questioners lived in the capital area of Finland or other cities with over 50,000 inhabitants.

CONCLUSIONS Support for drug withdrawal, especially from opioids and benzodiazepines is needed.
An anonymous web-based information service offers support and guidance for drug withdrawal and care seekers.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030