1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Päiväkotien allergiaruokavalioiden kuormaa voidaan vähentää käytänteitä uusimalla
Alkuperäis­tutkimus Verkossa ensin 15.6.2016

Päiväkotien allergiaruokavalioiden kuormaa voidaan vähentää käytänteitä uusimalla

Lähtökohdat

Perusteettomat allergiaruokavaliot kuormittavat perheitä ja päivähoitoa ja voivat haitata lapsen normaalia kasvua ja kehitystä. Tämän LILLA-tutkimuksen tavoitteena oli päivähoidon allergiaruokavalioiden määrän vähentäminen käyttämällä uutta erityisruokavalion ilmoituslomaketta, joka ohjasi arvioimaan ruokavaliota allergiaohjelman perusteiden mukaisesti.

Menetelmät

Tutkimusryhmämme kehitti uuden allergiaohjelmaan perustuvan erityisruokavalioiden ilmoituslomakkeen ja siihen liitetyn saatekirjeen. Uusi lomake otettiin käyttöön 40:ssä pääkaupunkiseudun päiväkodissa vuoden 2013 syksystä alkaen (n = 3 216 lasta, 6 kk–7 v), ja allergiaruokavalioiden määrää ja laatua seurattiin kahden vuoden ajan. Vertailuryhmä muodostui luontaisesti lapsista, joiden allergiaruokavalio oli edelleenkin ilmoitettu vanhojen käytänteiden mukaisesti. Erillisillä kyselyillä selvitettiin allergiaruokavalioiden toteuttamisen käytänteitä ja henkilökunnan allergiatietämystä.

Tulokset

Kahden vuoden seurannan jälkeen uusi lomake oli käytössä 64 %:lla (95/148) allergiaruokavaliota noudattavista lapsista. Allergiaruokavalioiden esiintyvyys tutkimuspäiväkodeissa väheni 43 % ja oli 4,3 % (kvartiiliväli 3,05–5,96) vuonna 2015 (148/3 411 lasta). Kaikkien keskeisten ruoka-aineiden (maito, kananmuna, viljat) sekä ­pähkinöiden, hedelmien, kasvisten, palkokasvien, lihan, kaakaon ja mausteiden välttäminen väheni merkitsevästi. Päivähoidon ja ruokapalvelujen henkilökunta otti uuden toimintakäytännön hyvin vastaan. Henkilökunnan allergiatietämys oli osittain virheellistä ja vanhentunutta.

Päätelmät

Päiväkotien allergiaruokavalioiden kuormaa voidaan vähentää yksinkertaisella lomakeuudistuksella, joka pohjaa allergiaohjelmaan. Päivähoitohenkilöstön allergiakoulutukselle on edelleen tarvetta.

Päiväkotien allergiaruokavalioiden kuormaa voidaan vähentää käytänteitä uusimalla Kuva 1 / 4
       

Erityisruokavaliot, erityisesti useita vältettäviä ruoka-aineita sisältävät allergiaruokavaliot, kuormittavat perheiden ohella päivähoitoa, kouluja sekä ruokapalveluja (11 Muraro A, Agache I, Clark A ym. EAACI Food Allergy and Anaphylaxis Guidelines: managing patients with food allergy in the community. Allergy 2014;69:1046–57.). Taitotiedon ohella tarvitaan paljon taloudellisia resursseja kattamaan mm. erityiselintarvikkeiden hankkimisen ja varastoimisen kulut sekä kasvaneet työvoimakulut. Vuonna 2014 kunnallisessa päivähoidossa olleiden tai yksityisen hoidon tuella hoidettujen 1–6-vuotiaiden lasten osuus ikäluokasta oli 63 %, joista 82 % oli kuntien kustantamissa päiväkodeissa (22 Säkkinen S, Kuoppala T. Lasten päivähoito 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 28/2015. Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129632/Tr28_15.pdf?sequence=5). Terveydellisistä ja eettisistä syistä erityisruokavaliota noudattaville lapsille tarjotaan päivähoidossa ja koulussa heille sopivaa ja turvallista ruokaa (33 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valtion ravitsemusneuvottelu­kunta. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille. Kide 26. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016. Saatavilla: http://www.julkari.fi/handle/10024/129744). Suomen päiväkodeissa ja kouluissa tarjotaan arviolta noin 7 miljoonaa allergiaruokavaliota vuodessa (44 Jantunen J, Kauppi P, Linna M ym. Astman ja allergian kustannukset ovat suuret mutta laskussa. Suom Lääkäril 2014;69:641–6.).

Tavallisimmat pikkulasten ruoka-aineallergiat Suomessa ovat maito-, kananmuna- ja vilja-allergia, jotka suurella osalla häviävät ennen kouluikää (55 Saarinen KM, Pelkonen AS, Mäkelä MJ, Savilahti E. Clinical course and prognosis of cow’s milk allergy are dependent on milk-specific IgE status. J Allergy Clin Immunol 2005;116:869–75.,66 Muraro A, Werfel T, Hoffmann-Sommergruber K ym. EAACI food allergy and anaphylaxis guidelines: diagnosis and management of food allergy. Allergy 2014;69:1008–25.,77 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lasten­lääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Ruoka-allergia (lapset). Käypä hoito -suositus 3.2.2015. www.kaypahoito.fi). Ne aiheuttavat valtaosan vaikeista allergiaoireista yhdessä kala- ja pähkinäallergian kanssa, jotka jatkuvat kuitenkin usein aikuisikään (88 Sicherer SH, Sampson HA. Food allergy: Epidemiology, patho­genesis, diagnosis, and treatment. J Allergy Clin Immunol 2014;133:291–307.,99 Kukkonen AK, Mäkelä M, Pelkonen A. Pähkinäallergia – vaikea ongelma kliinikolle. Duodecim 2013;129:1263–70.).

Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat ottaneet ­uudistetun lomakkeen käyttöön päivähoidossa ja kouluissa.

Lievät allergiaoireet ovat lapsilla yleisiä, ja ne katoavat usein vähitellen itsestään (77 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lasten­lääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Ruoka-allergia (lapset). Käypä hoito -suositus 3.2.2015. www.kaypahoito.fi). Lieviä oireita aiheuttavat tyypillisesti kasvikset ja hedelmät (88 Sicherer SH, Sampson HA. Food allergy: Epidemiology, patho­genesis, diagnosis, and treatment. J Allergy Clin Immunol 2014;133:291–307.). Lieviä oireita aiheuttavia ruoka-aineita tarjotaan Käypä hoito -suosituksen mukaisesti lapselle oireiden sallimissa rajoissa, ja oireiden vähentyessä ne otetaan takaisin ruokavalioon mahdollisimman nopeasti (77 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lasten­lääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Ruoka-allergia (lapset). Käypä hoito -suositus 3.2.2015. www.kaypahoito.fi). Tarpeeton välttäminen on haitallista; mitä useampaa ruoka-ainetta vältetään, sitä vaikeampaa on koostaa ravitsemuksellisesti täysipainoinen sekä iänmukaisen kasvun ja kehityksen turvaava ruokavalio (1010 Berry MJ, Adams J, Voutilainen H, Feustel PJ, Celestin J, Järvinen KM. Impact of elimination diets on growth and nutritional status in children with multiple food allergies. Pediatr Allergy Immunol 2015;26:133–8.,1111 Sova C, Feuling MB, Baumler M ym. Systematic review of nutrient intake and growth in children with multiple IgE-mediated food allergies. Nutr Clin Pract 2013;28:669–75.). Ruokavalion rajoittamisessa on myös huomionarvoista, että lapsena opitut ruokatottumukset ja -rajoitukset seuraavat useimmiten aikuisuuteen saakka (1212 Mikkilä V, Räsänen L, Raitakari OT, Pietinen P, Viikari J. Consistent dietary patterns identified from childhood to adulthood: the cardiovascular risk in Young Finns Study. Br J Nutr 2005;93:923–31.).

Keväällä 2008 käynnistyneen kymmenvuotisen kansallisen allergiaohjelman keskeisiä tavoitteita ovat sietokyvyn lisääminen, väestön allergiaterveyden parantaminen sekä vaikeiden allergioiden mahdollisimman hyvä tunnistaminen ja hoitaminen (1313 Haahtela T, von Hertzen L, Mäkelä M ym. Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018 – aika muuttaa suuntaa. Suom Lääkäril 2008;63:9–21.). Ohjelman painopiste on lapsissa ja allergian ehkäisyssä. Allergiaohjelman päätavoitteisiin sisältyvät ruoka-allergiasta aiheutuvien erityisruokavalioiden väheneminen 50 %:lla ja allergisten sairauksien aiheuttamien kustannusten lasku 20 %:lla (1313 Haahtela T, von Hertzen L, Mäkelä M ym. Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018 – aika muuttaa suuntaa. Suom Lääkäril 2008;63:9–21.).

Viiden ensimmäisen vuoden tulokset kertovat muutosten alkaneen, mutta raportoitua tutkimustietoa on toistaiseksi niukasti (1414 Haahtela T, Valovirta E, Hannuksela M ym. Kansallinen allergia­ohjelma 2008–2018 puolivälissä – suunnanmuutos tuo tuloksia. Suom Lääkäril 2015;70:2165–72.). Allergiaohjelman vieminen päivähoidon ja koulujen käytäntöön tarkoittaa allergiaruokavalion tarjoamista lapselle vain lääkärintodistuksen perusteella, kun hänellä on vaikeita oireita tai vältettävä ruoka-aine on ruokavaliossa keskeinen (1313 Haahtela T, von Hertzen L, Mäkelä M ym. Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018 – aika muuttaa suuntaa. Suom Lääkäril 2008;63:9–21.,1515 Pelkonen AS, Kuitunen M, Dunder T ym. Allergy in children: practical recommendations of the Finnish Allergy Programme 2008–2018 for prevention, diagnosis, and treatment. Pediatr Allergy Immunol 2012;23:103–16.). Päiväkodeissa ja kouluissa perheiden täyttämät erityisruokavalion ilmoituslomakkeet eivät useimmiten ole linjassa lasten ruoka-allergian nykyisten Käypä hoito -suositusten (99 Kukkonen AK, Mäkelä M, Pelkonen A. Pähkinäallergia – vaikea ongelma kliinikolle. Duodecim 2013;129:1263–70.) ja allergiaohjelman (1313 Haahtela T, von Hertzen L, Mäkelä M ym. Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018 – aika muuttaa suuntaa. Suom Lääkäril 2008;63:9–21.) kanssa. Lomakkeet tarjoavat vältettäviksi laajan kirjon ruoka-aineita yksittäisistä mausteista poronlihaan, eikä lääkärintodistusta ole välttämättä vaadittu ruokavalion perusteeksi.

Allergiaruokavaliot lisäävät ruokapalveluyrityksien kustannuksia huomattavasti. Helsingin alueen julkisten päiväkotien ruokapalveluista vastaavan Helsingin kaupungin palvelukeskuksen (http://www.hel.fi/www/palvelukeskus) arvion mukaan allergiaruokavalion lisäkustannukset vuodessa ovat keskimäärin noin 1 100 € allergista lasta kohden. Todelliset kulut vaihtelevat vältettävien ruoka-aineiden määrästä riippuen.

"Leikki-ikäisten ravitsemuksen ja allergiaterveyden edistäminen" (LILLA) -hankkeen tavoitteena oli päiväkoti-ikäisten lasten ravitsemuksen ja allergiaterveyden edistäminen perusteettomia allergiaruokavalioita karsimalla. Päähypoteesimme oli, että allergiaruokavalioiden esiintyvyyttä ja vältettävien ruoka-aineiden määrää on mahdollista vähentää uudistamalla ja yhtenäistämällä kaupunkien käytössä olevat erityisruokavalion ilmoituslomakkeet allergiaohjelman mukaisiksi. Tavoitteena oli myös tuottaa ajantasaista tietoa allergiaruokavalioiden esiintyvyydestä sekä selvittää hankkeen kustannusvaikutusta ja päiväkodin henkilöstön allergiatietämystä.

Aineisto ja menetelmät

"Leikki-ikäisten ravitsemuksen ja allergiaterveyden edistäminen" (LILLA) -tutkimus on kvasikontrolloitu interventiotutkimus, joka toteutettiin Helsingin, Espoon ja Vantaan alueen 40 päiväkodissa vuosina 2012–15. Monitieteinen tutkimusryhmä koostui Helsingin yliopiston ravitsemustieteen ja HYKS Iho- ja allergiasairaalan sekä osallistuvien kaupunkien ja ruokapalvelujen asiantuntijoista. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin koordinoiva eettinen toimikunta antoi tutkimukselle puoltavan lausunnon, ja lisäksi saatiin tutkimusluvat osallistuvilta kaupungeilta.

Tutkimukseen kutsuttiin mukaan kustakin kaupungista vähintään 10 päiväkotia eri puolilta kaupunkia siten, että päiväkotien lapsimäärä oli yhteensä noin 1 000/kaupunki. Kaikki 42 tutkimukseen kutsuttua päiväkotia lähtivät mukaan tutkimukseen, mutta yksi kieltäytyi jatkamasta alkukartoituksen jälkeen (kuvio 1Kansikuva. ). Lisäksi kaksi pientä päiväkotia yhdistettiin tutkimuksen kuluessa, joten päiväkotien määrä lopullisessa otoksessa vuonna 2015 oli 40 (95 % tutkimuksen aloittaneista). Päiväkodeista 30:een (75 %) tuotiin ruoka keskuskeittiöstä ja 10:ssä (25 %) valmistettiin ruoka omassa valmistuskeittiössä. Lapsien lukumäärä (ns. pääluku) tarkistettiin päiväkotien johtajilta erikseen jokaisessa tiedonkeruuvaiheessa. Yksittäisen lapsen tunnistamisen mahdollistavaa tietoa ei kerätty.

Erityisruokavalioiden alkukartoitus tehtiin tutkimuskäynneillä päiväkotien keittiöihin lokakuun 2012 ja huhtikuun 2013 välisenä aikana (kuvio 1Kansikuva. ). Tiedot erityisruokavaliota noudattavien lasten määrästä (esiintyvyys) sekä yksittäisissä ruokavalioissa vältettävistä ruoka-aineista haluttiin kerätä tiedon ja toiminnan keskipisteestä eli keittiöistä. Lisäksi selvitettiin lapsen ikä, sukupuoli ja erityisruokavalion peruste (lomake, lääkärintodistus). Elokuussa 2013 tutkimuspäiväkodeissa otettiin käyttöön uudistettu erityisruokavalion ilmoituslomake (interventio).

Ensimmäiset seurantakäynnit päiväkoteihin tehtiin keväällä 2014, kun uudistetun lomakkeen käyttöönotosta oli kulunut keskimäärin 8 kk. Käynnillä kerättiin alkukartoitusta vastaavat tiedot. Lisäksi päiväkodin henkilökunnalle tehtiin allergiatietämystä mittaava kysely. Lomake sisälsi 12 väittämää, jotka liittyivät ruoka-allergiaan ja pohjasivat uuden allergiaohjelman periaatteisiin. Päiväkodin johtajilta ja keittiöiden vastaavilta kysyttiin myös erityisruokavalioiden toteuttamisen käytänteistä sekä palautetta uudesta lomakkeesta ja siihen liittyvästä toimintamallista. Toinen, pelkästään allergiaruokavalioihin (määrä ja laatu) kohdistunut seuranta toteutettiin puhelimitse keväällä 2015 keskimäärin 20 kk intervention aloittamisesta.

Käytännössä uusi erityisruokavalioiden ilmoituskäytäntö korvasi vanhat käytänteet portaittaisesti, joten tutkimuksen "vertailuryhmä" muotoutui luontaisesti lapsista, joiden allergiaruokavalio oli edelleenkin ilmoitettu vanhalla lomakkeella tai joiden ruokavalion perusteena ei ollut lomaketta ollenkaan (kuvio 1Kansikuva. ). Interventioryhmän muodostivat lapset, joiden päiväkodeissa uusi lomake ja uudet käytänteet oli otettu nopeasti käyttöön. Uudesta lomakkeesta ei tiedotettu vanhemmille yleisesti, koska tutkimuksessa haluttiin mitata nimenomaan uudistetun lomakkeen – ei lisääntyneen yleisen tiedotuksen – vaikutusta.

Erityisruokavalion ilmoituslomake

Kaupunkien käytössä olleet vanhat erityisruokavalion ilmoituslomakkeet poikkesivat toisistaan tarjoten vältettäviksi 37–86 ruoka-ainetta. Lääkärintodistuksen esittäminen ei ollut pakollista, ja esimerkiksi Vantaalla muiden kuin maito- ja vilja-allergiaruokavalioiden perusteeksi riitti vanhempien ilmoitus.

Tutkimusryhmä kehitti erityisruokavaliosta ilmoittamiseen uuden lomakkeen (liite 1. www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 33/2016), ja sen liitteeksi päivähoidossa toteutettavien erityisruokavalioiden periaatteita koskevan tiedotesivun. Lomake ja tiedotesivu ovat vapaasti käytettävissä.

Uudessa lomakkeessa oli kaksi pääosiota: terveydellisistä syistä noudatettavat ruokavaliot (lääkärintodistus välttämätön) ja muut ruokavaliot (kasvisruokavalio, uskonnollinen/eettinen peruste). Lomake pyydettiin palauttamaan päiväkodin johtajalle, joka oli vastuussa tiedon siirtämisestä päiväkodin ruokahuollosta vastaavalle.

Ruoka-aineallergioista lomakkeella pyydettiin ilmoittamaan vain vaikeita allergiaoireita aiheuttavat sekä ravitsemuksellisesti keskeiset ruoka-aineet (esimerkiksi maito, vilja). Mahdollisia vältettäviä ruoka-aineita ei nimetty lomakkeessa valmiiksi, vaan perhe kirjoitti vältettävien ruoka-aineiden nimet niille varatuille riveille. Hengenvaarallisen reaktion vaara sekä tieto mahdollisesta adrenaliiniruiskeen käytöstä merkittiin erikseen kunkin ruoka-aineen kohdalle.

Lieviä oireita aiheuttavia ruoka-aineita ei pyydetty ilmoittamaan, mutta lomakkeessa oli kohta "muuta huomioitavaa", jossa pystyi halutessaan ilmoittamaan esimerkiksi ruokailutilanteessa syrjään siirrettävät ruoat. Näiden osalta lapselle ei erikseen toimitettu erityisruokavaliota, vaan lapsi söi samaa ruokaa kuin muutkin. Erityisruokavaliolomakkeen tiedot pyydettiin ruoka-aineallergioiden osalta tarkistamaan vuoden välein.

Lisäksi tutkimuksen yhteydessä kehitettiin uusi malli lääkärintodistukseksi päivähoidon/koulun ruokailua varten (liite 2. www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 33/2016). Myös lääkärintodistuksen malli on vapaasti käytettävissä.

Tilastomenetelmät

Erityisruokavalioita noudattavien lasten osuudet päiväkotien pääluvuista sekä vältettävien ruoka-aineiden määrä ruokavaliota kohden laskettiin lähtötilanteessa ja kahdessa seurantapisteessä. Eri aikapisteiden otokset katsottiin osittain riippuvaisiksi, koska niissä oletettavasti esiintyi osin samoja lapsia. Allergiaruokavalioiden esiintyvyyden lineaarisuutta 3 vuoden aikana arvioitiin Cochran–Armitage-testillä. Vältettävien ruoka-aineiden määrien eroa allergiaruokavaliota noudattavilla lähtötilanteessa ja kahden vuoden seurantapisteessä testattiin Wilcoxonin merkittyjen sijalukujen testillä (riippuvat otokset) ja interventio- ja vertailuryhmän välillä Mann–Whitneyn testillä.

Koska vältettävien ruoka-aineiden määrän jakauma oli hyvin vino, 95 %:n luottamusväli laskettiin bootstrap-otoksesta (5 000 toistoa). Poissonin hierarkkisen regressiomallin avulla selvitettiin, selittikö interventio (uusi lomake) vältettävien ruoka-aineiden määrää.

Tilastoanalyysit tehtiin SPSS- (SPSS Windows versio 22, Chicago, IL, USA) ja Stata-proseduureilla (13,1, Stata Corp LP, College Station, TX, USA).

Tulokset

Allergiaruokavaliot lähtötilanteessa

Tutkimuspäiväkotien lasten kokonaismäärä vaihteli 3 216 lapsesta 3 411 lapseen vuosina 2013–15 (taulukko 1). Lapset olivat keskimäärin 5-vuotiaita (vaihteluväli 6 kk–7 v). Vuoden 2013 kartoitusvaiheessa 244 lapsella (kvartiiliväli 4,45–9,04) oli allergiaruokavalio. Sen esiintyvyys vaihteli osallistuvien kaupunkien välillä ja oli suurin Vantaalla (9,7 %) ja pienin Helsingissä (5,9 %) (kuvio 2Allergiaruokavaliota noudattavien lasten osuus ja kvartiiliväli (% kaikista lapsista) LILLA-tutkimukseen osallistuneilla lapsilla tutkimuskaupungeittain.. ).

Lääkärintodistus allergiaruokavalion perusteena oli 118 lapsella (48 % allergiaruokavaliota noudattavista), mutta osalla lapsista todistus oli muiden kuin lääkärin allekirjoittama (esimerkiksi terveydenhoitajan). Lapsista 144 (59 %) vältti keskeisiä ruoka-aineita: maitoa, viljaa ja/tai kananmunia. Yleisimmin vältettiin maitoa (3,0 % lapsista), kananmunia (2,6 %), hedelmiä (2,5 %) ja pähkinöitä (2,4 %) (taulukko 1). Allergiaruokavaliota noudattavat lapset välttivät keskimäärin kahta ruoka-ainetta (mediaani), mutta vaihteluväli oli hyvin laaja: 1–63.

Erityisruokavalion uudistetun ilmoituslomakkeen vaikutus

Uusi erityisruokavalion ilmoituslomake otettiin käyttöön tutkimuspäiväkodeissa syksyllä 2013 (kuvio 1Kansikuva. ). Vuonna 2014 lomake oli käytössä 38 %:lla ruoka-allergisista lapsista ja 64 %:lla vuonna 2015. Lomakkeen käyttöönoton jälkeen allergiaruokavalioiden esiintyvyys väheni kahdessa vuodessa koko aineistossa 43 % ja oli 4,3 % (kvartiiliväli 3,05–5,96) vuonna 2015 (taulukko 1). Eniten allergiaruokavalioiden esiintyvyys väheni Vantaalla (kuvio 2Allergiaruokavaliota noudattavien lasten osuus ja kvartiiliväli (% kaikista lapsista) LILLA-tutkimukseen osallistuneilla lapsilla tutkimuskaupungeittain.. ). Kaikkien keskeisten ruoka-aineiden (maito, kananmuna, viljat) sekä pähkinöiden, hedelmien, kasvisten, palkokasvien, lihan, kaakaon ja mausteiden välttäminen väheni merkitsevästi (taulukko 1). Eniten (64 %) väheni hedelmien välttäminen (taulukko 1). Vuonna 2015 yleisimmin vältetyt ruoka-aineet olivat maito (1,5 % lapsista), pähkinät (1,5 %) ja kananmuna (1,3 %), (taulukko 1).

Kahden vuoden seurannassa allergiaruokavaliossa vältettävien ruoka-aineiden määrä lasta kohden pysyi mediaaniltaan samana, mutta vaihteluväli kaventui (taulukko 2, p = 0,107). Vuonna 2015 edelleen vanhaa lomaketta käyttäneiden lasten vältettävien ruoka-aineiden mediaani oli kuitenkin suurempi (ryhmien välinen mediaanitesti, p = 0,077). Interventioryhmän lapset (uusi erityisruokavalion ilmoituslomake käytössä) välttivät keskimäärin 3,4:ää (95 %:n luottamusväli 2,5–4,6) ruoka-ainetta ja vertailuryhmän lapset (vanha lomake käytössä tai ei lomaketta ollenkaan) 5,6:ta (3,0–9,4), (p = 0,391) ruoka-ainetta. Poissonin regressioanalyysissä vanhan käytännön (vanha lomake tai ei lomaketta ollenkaan vs. uusi lomake) ja vältettävien ruokien lukumäärän välinen esiintyvyyssuhde (rate ratio) oli 1,65 (95 %:n luottamusväli 0,87–3,11, p = 0,12) ja vakioituna kaupungilla ja päiväkodilla 1,59 (0,91–2,78, p = 0,10). Pienet ryhmäkoot vähensivät analyysien tilastollista voimaa.

Palaute tutkimuspäiväkodeilta

Palautelomakkeita kertyi kaikista tutkimuspäiväkodeista yhteensä 67 kpl, joista 33 (50 %) päiväkotien johtajilta, 28 (41 %) keittiöhenkilökunnalta ja 6 (9 %) muulta henkilökunnalta. Puolet vastaajista (n = 35, 52 %) piti uutta erityisruokavalion ilmoituslomaketta parempana ja 2 (3 %) huonompana kuin vanha käytäntö. Vastaajista 24 (36 %) ei osannut vielä arvioida uutta käytäntöä ja 6 (9 %) jätti vastaamatta kysymykseen. Suurin osa vastaajista (90 % kyllä vs. 6 % ei) arvioi kuitenkin voivansa toteuttaa lasten erityisruokavaliot lomakkeella kerättyjen tietojen pohjalta. Neljännes (27 %) raportoi puutteista erityisruokavalioiden toteuttamiseen liittyvissä käytänteissä päiväkodissa. Ongelmiksi mainittiin mm. lomakkeiden säilytysprosessin epäselvyys, erityisruokavaliossa tapahtuneiden muutosten huono tiedottaminen ja sijaisten puutteellinen perehdyttäminen.

Päiväkotihenkilöstön allergiatietämys

Päiväkotihenkilöstön (n = 414) ruoka-allergiatietämystä koskevassa kyselyssä eniten virheellistä tai puuttuvaa tietoa havaittiin seuraavissa: yleisesti allergisoivien ruoka-aineiden välttäminen, ihopistokokeen luotettavuus ruoka-allergian diagnosoinnissa sekä mauste- ja lisäaineallergioiden yleisyys (liite 3. www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 33/2016).

Pohdinta

Sitkeässä elää virheellinen käsitys, että ihopistokoe olisi luotettava ruoka-­allergian diagnosoinnin väline.

Pääkaupunkiseudun 40 päiväkodissa tehty tutkimuksemme osoitti, että allergiaruokavalioiden kuormaa on mahdollista vähentää yksinkertaisilla toimintakäytäntöjen muutoksilla. Allergiaruokavalioiden yleisyys väheni kahdessa vuodessa 43 %, kun käyttöön otettiin allergiaohjelman periaatteisiin pohjaava erityisruokavalion ilmoituslomake. Lisäksi lomake tarjoaa näyttöön perustuvan työkalun allergiaohjelman tueksi. Päivähoidon henkilöstön palaute uudesta käytännöstä oli pääosin myönteinen.

Noin kolmasosa päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmista epäilee lapsensa herkistyneen ruoka-aineille, erityisesti hedelmille (1616 Eggesbø M, Halvorsen R, Tambs K, Botten G. Prevalence of parentally perceived adverse reactions to food in young children. Pediatr Allergy Immunol 1999;10:122–32.,1717 Strinnholm A, Winberg A, West C, Hedman L, Rönmark E. Food hypersensitivity is common in Swedish schoolchildren, especially oral reactions to fruit and gastrointestinal reactions to milk. Acta Paediatr 2014;103:1290–6.,1818 Pyrhönen K, Näyhä S, Kaila M, Hiltunen L, Läärä E. Occurrence of parent-reported food hypersensitivities and food allergies among children aged 1-4 yr. Pediatr Allergy Immunol 2009;20:328–38.). Epäillyistä allergiaoireista on tutkitusti kuitenkin vain pieni osa varmennettavissa valvotussa altistuskokeessa (1818 Pyrhönen K, Näyhä S, Kaila M, Hiltunen L, Läärä E. Occurrence of parent-reported food hypersensitivities and food allergies among children aged 1-4 yr. Pediatr Allergy Immunol 2009;20:328–38.). Erityisruokavalion ilmoituslomakkeen uudistaminen vähensi hedelmien, kasvisten, palkokasvien ja mausteiden välttämistä, ja kyseisten allergiaruokavalioiden esiintyvyys oli pienempi kuin allergiaohjelman vaikuttavuuteen viittaavat vastaavat tulokset 6–7-vuotiailla tamperelaislapsilla vuonna 2013 (1919 Järvenpää J, Paassilta M, Salmivesi S, Sannisto T, Niitty S, Korppi M. Stability of parent-reported food allergy in six and 7-year-old children: the first 5 years of the Finnish allergy programme. Acta Paediatr 2014;103:1297–300.). Tulos osoittaa uuden lomakkeen toimivaksi perusteettomien tai lieviin oireisiin perustuvien allergiaruokavalioiden vähentämisessä.

Huomionarvoista on, että myös ruokavaliossa keskeisten ruoka-aineiden välttäminen vähentyi samalle tasolle kuin tamperelaiskoululaisilla (1919 Järvenpää J, Paassilta M, Salmivesi S, Sannisto T, Niitty S, Korppi M. Stability of parent-reported food allergy in six and 7-year-old children: the first 5 years of the Finnish allergy programme. Acta Paediatr 2014;103:1297–300.). Tulos viittaa siihen, että lomakkeella saatiin katkaistuksi myös välttämisruokavalioiden tarpeeton ylläpitäminen, joka aiemman suomalaistutkimuksen mukaan on yleistä (2020 Kallio P, Salmivesi S, Kainulainen H, Paassilta M, Korppi M. Parent-reported food allergy requiring an avoidance diet in children starting elementary school. Acta Paediatr 2011;100:1350–3.).

Lue myös

Uusi lomake vaikutti merkittävämmin allergiaruokavalioiden esiintyvyyteen kuin laajuuteen. Lomakemuutos ei vaikuttanut vaikeita oireita saavien, laajaa välttämisruokavaliota noudattavien lasten välttämien ruoka-aineiden määrään. Tämä tulos söi hieman analyysien tilastollista voimaa. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että lomakeuudistuksella voi olla mahdollista vähentää myös vältettävien ruoka-aineiden määrää. Vanhaa lomaketta edelleen vuonna 2015 käyttäneiden lasten allergiaruokavaliossa vältettävien ruoka-aineiden määrä oli suurempi kuin uuden lomakkeen käyttöön ottaneilla lapsilla.

On tärkeää muistaa, että tarpeettomien allergiaruokavalioiden vähentämisen ohella allergiaohjelma pyrkii turvaamaan vaikeita oireita saavien lasten hoidon ja siihen tarvittavat resurssit. Uudella erityisruokavalion ilmoituslomakkeella haluttiin kerätä selkeä tieto lapsista, joilla oli hengenvaarallisten reaktioiden vaara ja/tai adrenaliiniruiske varalääkkeenä. Uskomme, että perusteettomien allergiaruokavalioiden väheneminen mahdollistaa suuremmat resurssit vaikeita oireita saavien lasten huomioimiseksi ja siten kohentaa päivähoitoympäristön turvallisuutta. Terveydenhuollossa haasteena on erottaa todella hoitoa tarvitsevat ruoka-allergiset lapset niistä, joilla oireet edustavat normaaliksi laskettavaa ihon ja suoliston toimintaa. Rajankäynti ei ole helppoa, ja oireiden vähättely voi olla perheille loukkaavaa. Päivähoidossa lääkärintodistuksia ei kyseenalaisteta, vaan erityisruokavalio toteutetaan niiden pohjalta.

Tutkimuksemme tuotti päivitettyä tietoa allergiaruokavalioiden vallitsevuudesta päiväkodeissa. Lomakkeen käyttöönoton jälkeen vuonna 2015 allergiaruokavalioiden esiintyvyys 3 411 lapsen otoksessa oli 4,3 %. Esiintyvyys on pienempi kuin ruoka-allergian esiintyvyys 30 tutkimuksen eurooppalaisessa meta-analyysissä, jossa ruoka-allergioiden elinaikainen vallitsevuus oli 17,3 % ja aikapistevallitsevuus 5,9 % (2121 Nwaru BI, Hickstein L, Panesar SS ym. The epidemiology of food allergy in Europe: a systematic review and meta-analysis. Allergy 2014;69:62–75.,2222 Nwaru BI, Hickstein L, Panesar SS ym. Prevalence of common food allergies in Europe: a systematic review and meta-analysis. Allergy 2014;69:992–1007.). Esiintyvyys on myös pienempi kuin vanhempien raportoimat allergiaruokavaliot 6–7-vuotiailla tamperelaislapsilla eli 6,1 % vuonna 2013 (1919 Järvenpää J, Paassilta M, Salmivesi S, Sannisto T, Niitty S, Korppi M. Stability of parent-reported food allergy in six and 7-year-old children: the first 5 years of the Finnish allergy programme. Acta Paediatr 2014;103:1297–300.) ja pienempi kuin lääkärin diagnosoimien ruoka-aineperäisten oireiden elinaikainen vallitsevuus (9 %) 1–4-vuotiailla suomalaislapsilla Etelä-Karjalassa (1818 Pyrhönen K, Näyhä S, Kaila M, Hiltunen L, Läärä E. Occurrence of parent-reported food hypersensitivities and food allergies among children aged 1-4 yr. Pediatr Allergy Immunol 2009;20:328–38.). Allergiaruokavalioiden yleisyys tutkimuksemme alkukartoituksessa (7,6 %) on lähempänä edellä mainittujen tutkimusten estimaatteja.

Interventiotutkimuksemme oli myös kustannusvaikuttava. Helsingin kaupungin palvelukeskuksen karkeaan kustannusarvioon pohjaten (allergiaruokavalion lisäkustannukset 1 100 €/vuosi/lapsi) lomakeinterventio vähensi tutkimukseen osallistuneiden kaupunkien allergiakustannuksia yhteensä noin 100 000 €/vuosi, kun allergiaruokavalioiden määrä väheni 96:lla. Lupaaviin tuloksiin pohjaten Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat ottaneet uudistetun lomakkeen käyttöön päivähoidossa ja kouluissa.

Uuden allergia-asenteen omaksuminen edellyttää koulutusta ja Filha (Finnish Lung Health Association) onkin aktiivisesti kouluttanut terveydenhuollon henkilökuntaa, mutta myös päiväkotien henkilöstöä ja kouluruokailusta vastaavia (1414 Haahtela T, Valovirta E, Hannuksela M ym. Kansallinen allergia­ohjelma 2008–2018 puolivälissä – suunnanmuutos tuo tuloksia. Suom Lääkäril 2015;70:2165–72.). Päiväkodin henkilöstön allergiatietämystä mittaavan kyselymme mukaan vanhan ajattelun mukainen välttäminen ja allergiapelko ovat kuitenkin vielä suhteellisen yleisiä. Kalan ja kananmunan viivästetty tuominen imeväisen ruokavalioon nähdään edelleen suositeltavana. Ilmiö on nähtävissä myös suomalaisimeväisten keskimääräisessä kiinteiden lisäruokien aloitusiässä: kalan ja kananmunan syöminen aloitetaan suositeltua myöhemmin (2323 Erkkola M, Salmenhaara M, Nwaru BI ym. Sociodemographic determinants of early weaning: a Finnish birth cohort study in infants with human leucocyte antigen-conferred susceptibility to type 1 diabetes. Public Health Nutr 2013;16:296–304.).

Uusissa koko perheen ruokasuosituksissa (33 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valtion ravitsemusneuvottelu­kunta. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille. Kide 26. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016. Saatavilla: http://www.julkari.fi/handle/10024/129744) korostetaan, että allergioiden ehkäisyn kannalta monipuolinen altistuminen kiinteille ruoille alkaen maisteluannoksina 4–6 kuukauden iässä rintaruokinnan ohella on tärkeää. Tulostemme mukaan sitkeässä elävät myös virheelliset käsitykset, että mausteet ja lisäaineet aiheuttaisivat yleisesti allergiaoireita ja että ihopistokoe olisi luotettava ruoka-allergian diagnosoinnin välineenä.

Erityisruokavalioiden hallinnoinnin tehostaminen edellyttää koulutettua henkilöstöä (päiväkoti, ruokapalvelu), selkeytettyjä vastuualueita ja koordinointia sekä tehostettua yhteistyötä ja kommunikointia eri toimijoiden kesken. Uusi erityisruokavalioiden ilmoituslomake pyrkii tehostamaan tiedottamista perheille (tiedotelehtinen) ja selkeyttämään vastuunjakoa; päiväkodin johtaja nimetään lomakkeessa tiedonvälityksen vastuuhenkilöksi. Uusien toimintakäytäntöjen omaksuminen ei kuitenkaan ole suoraviivaista, ja haastavinta on asenteiden muuttaminen. Tutkimuksemme osoitti, että suhteellisen yksinkertainen lomakemuutos ei kahden vuoden seurannankaan jälkeen ollut vielä kokonaan korvannut vanhoja käytänteitä.

Erityisruokavalioiden esiintyvyys ja niiden hallinnointi vaihtelivat tutkimuksessamme huomattavasti eri toimipisteissä ja kaupungeissa. Otoksemme ei siis välttämättä edusta koko metropolialueen päiväkoteja, etenkin kun tutkimuksessa ei ollut mukana yksityisiä päiväkoteja. Alueellinen edustavuus pyrittiin kuitenkin ottamaan huomioon otannassa. Otanta oli päiväkotikohtainen, eikä lapsista kerätty tarkkoja tunnistetietoja, joten yksittäisten lasten seuranta ei ollut mahdollista.

Päädyimme päiväkotikohtaiseen näkökulmaan, koska pyrimme rakentamaan toimintamallin, joka olisi helposti myöhemmin jalkautettavissa kuntien hierarkioihin. Vastaavissa interventioissa myöhemmin tulisi seurannan olla myös lapsikohtaista, jotta olisi mahdollista tutkia mm. elämänlaatua ennen ja jälkeen intervention. Tällä tavoin saataisiin arvokkainta tietoa intervention vaikuttavuudesta.

Asetelmaamme liittyvistä rajoitteista huolimatta pidämme tiedonkeruutapaamme myös tutkimuksemme vahvuutena. Tiedot allergiaruokavalioista kerättiin suoraan toiminnan keskipisteestä. Tällä tavoin vältettiin muihin tiedonkeruutapoihin, kuten vanhempien raportoimiin tietoihin, mahdollisesti sisältyvät harhat.

Lopuksi

Tutkimuksessamme kehitetyn ilmoituslomakkeen avulla on mahdollista karsia perusteettomia allergiaruokavaliota ja näin tukea kansallisen allergiaohjelman päätavoitteita, eli sietokyvyn vahvistamista ja lasten allergiaterveyden edistämistä. Samalla turvataan resursseja vaikeita oireita saavien lasten ruokavaliohoitoon ja vähennetään allergiakustannuksia. Ehdotamme, että tutkimusnäyttöön perustuva lomake otetaan kansalliseen käyttöön.

Kiitämme tutkimukseen osallistuneita Helsingin, Espoon ja Vantaan päiväkoteja ja ruokapalveluyrityksiä. Hannu Kautiaiselle kiitos tilastokonsultaatiosta. LILLA-tutkimusta tukivat taloudellisesti Yrjö Jahnssonin säätiö, Allergiatutkimussäätiö ja Ravitsemuksen Tutkimussäätiö.

Tutkimusartikkeli pohjaa julkaisuun: Erkkola M, Saloheimo T, Hauta-alus H ym. the LILLA study group. Burden of allergy diets in Finnish day care reduced by change in practices. Allergy 2016; DOI: 10.1111/all.12902.

TÄSTÄ ASIASTA TIEDETTIIN

Allergiaruokavaliot kuormittavat perheiden ohella päivähoitoa, kouluja sekä ruokapalveluja.

Lievät allergiaoireet ovat lapsilla erittäin yleisiä, ja ne katoavat usein vähitellen itsestään.

Tarpeeton ruoka-aineiden välttäminen voi vaarantaa lapsen tärkeiden ravintoaineiden saantia, lisätä vakavien allergiareaktioiden vaaraa vahinkoaltistumisen yhteydessä ja vääristää lapsen käsitystä ruoasta.

TÄMÄ TUTKIMUS OPETTI

Uuden allergiaohjelmaan perustuvan erityisruokavalion ilmoituslomakkeen avulla on mahdollista karsia perusteettomia allergiaruokavaliota päivähoidossa ja pienentää allergiaruokavalioiden aiheuttamia kustannuksia kunnalle.

Uusi toimintakäytäntö vapauttaa resursseja vaikeita oireita saavien lasten ruokavaliohoitoon.

Ehdotamme, että tutkimusnäyttöön perustuva lomake otetaan kansalliseen käyttöön.

Kirjoittajat
Maijaliisa Erkkola
ravitsemustieteen dosentti, yliopistonlehtori
Helsingin yliopisto, elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, ravitsemustieteen osasto
Taru Saloheimo
ETM
Helsingin yliopisto, elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, ravitsemustieteen osasto
Helena Hauta-alus
ETM, tohtorikoulutettava
Helsingin yliopisto, elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, ravitsemustieteen osasto sekä HYKS Lastenklinikka
Anna Kaarina Kukkonen
dosentti, lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri
HYKS Iho- ja allergiasairaala, Helsingin yliopisto
Salli Virta
LL
Helsingin yliopisto, elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, ravitsemustieteen osasto
Carina Kronberg-Kippilä
ETM
Helsingin yliopisto, elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, ravitsemustieteen osasto
Elina Vaara
FM, tohtorikoulutettava
Helsingin yliopisto, elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, ravitsemustieteen osasto
Anna Pelkonen
dosentti, lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri
HYKS Iho- ja allergiasairaala, Helsingin yliopisto
Mikael Fogelholm
professori
Helsingin yliopisto, elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, ravitsemustieteen osasto
Mika Mäkelä
professori, vastaava ylilääkäri
HYKS Iho- ja allergiasairaala, Helsingin yliopisto
LILLA-tutkimusryhmä:
Maijaliisa Erkkola, Taru Saloheimo, Helena Hauta-alus, Anna Kaarina Kukkonen, Salli Virta, Carina Kronberg-Kippilä, Elina Vaara, Anna Pelkonen, Mikael Fogelholm, Mika Mäkelä, Sonja Hakala, Tarja Heikkinen, Charlotta Hyttinen, Kirsi Kinnunen, Marjukka Myötämäki, Tuula Nuutinen, Pia Ralli, Mervi Sirèn-Vainio, Erja Suokas
Sidonnaisuudet

Maijaliisa Erkkola: luentopalkkiot (Helsingin kaupunki, Danone Nutricia Oy).

Carina Kronberg-Kippilä: työsuhde (Nutricia Baby Oy).

Mikael Fogelholm: luentopalkkio (Apetit Oy).

Mika Mäkelä: luentopalkkiot (GSK, Orion) sekä matka-, majoitus- tai kokouskulut (Roche), jotka eivät liity julkaistavaan artikkeliin.

Kirjallisuutta
1
Muraro A, Agache I, Clark A ym. EAACI Food Allergy and Anaphylaxis Guidelines: managing patients with food allergy in the community. Allergy 2014;69:1046–57.
2
Säkkinen S, Kuoppala T. Lasten päivähoito 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 28/2015. Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129632/Tr28_15.pdf?sequence=5
3
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valtion ravitsemusneuvottelu­kunta. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille. Kide 26. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016. Saatavilla: http://www.julkari.fi/handle/10024/129744
4
Jantunen J, Kauppi P, Linna M ym. Astman ja allergian kustannukset ovat suuret mutta laskussa. Suom Lääkäril 2014;69:641–6.
5
Saarinen KM, Pelkonen AS, Mäkelä MJ, Savilahti E. Clinical course and prognosis of cow’s milk allergy are dependent on milk-specific IgE status. J Allergy Clin Immunol 2005;116:869–75.
6
Muraro A, Werfel T, Hoffmann-Sommergruber K ym. EAACI food allergy and anaphylaxis guidelines: diagnosis and management of food allergy. Allergy 2014;69:1008–25.
7
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lasten­lääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Ruoka-allergia (lapset). Käypä hoito -suositus 3.2.2015. www.kaypahoito.fi
8
Sicherer SH, Sampson HA. Food allergy: Epidemiology, patho­genesis, diagnosis, and treatment. J Allergy Clin Immunol 2014;133:291–307.
9
Kukkonen AK, Mäkelä M, Pelkonen A. Pähkinäallergia – vaikea ongelma kliinikolle. Duodecim 2013;129:1263–70.
10
Berry MJ, Adams J, Voutilainen H, Feustel PJ, Celestin J, Järvinen KM. Impact of elimination diets on growth and nutritional status in children with multiple food allergies. Pediatr Allergy Immunol 2015;26:133–8.
11
Sova C, Feuling MB, Baumler M ym. Systematic review of nutrient intake and growth in children with multiple IgE-mediated food allergies. Nutr Clin Pract 2013;28:669–75.
12
Mikkilä V, Räsänen L, Raitakari OT, Pietinen P, Viikari J. Consistent dietary patterns identified from childhood to adulthood: the cardiovascular risk in Young Finns Study. Br J Nutr 2005;93:923–31.
13
Haahtela T, von Hertzen L, Mäkelä M ym. Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018 – aika muuttaa suuntaa. Suom Lääkäril 2008;63:9–21.
14
Haahtela T, Valovirta E, Hannuksela M ym. Kansallinen allergia­ohjelma 2008–2018 puolivälissä – suunnanmuutos tuo tuloksia. Suom Lääkäril 2015;70:2165–72.
15
Pelkonen AS, Kuitunen M, Dunder T ym. Allergy in children: practical recommendations of the Finnish Allergy Programme 2008–2018 for prevention, diagnosis, and treatment. Pediatr Allergy Immunol 2012;23:103–16.
16
Eggesbø M, Halvorsen R, Tambs K, Botten G. Prevalence of parentally perceived adverse reactions to food in young children. Pediatr Allergy Immunol 1999;10:122–32.
17
Strinnholm A, Winberg A, West C, Hedman L, Rönmark E. Food hypersensitivity is common in Swedish schoolchildren, especially oral reactions to fruit and gastrointestinal reactions to milk. Acta Paediatr 2014;103:1290–6.
18
Pyrhönen K, Näyhä S, Kaila M, Hiltunen L, Läärä E. Occurrence of parent-reported food hypersensitivities and food allergies among children aged 1-4 yr. Pediatr Allergy Immunol 2009;20:328–38.
19
Järvenpää J, Paassilta M, Salmivesi S, Sannisto T, Niitty S, Korppi M. Stability of parent-reported food allergy in six and 7-year-old children: the first 5 years of the Finnish allergy programme. Acta Paediatr 2014;103:1297–300.
20
Kallio P, Salmivesi S, Kainulainen H, Paassilta M, Korppi M. Parent-reported food allergy requiring an avoidance diet in children starting elementary school. Acta Paediatr 2011;100:1350–3.
21
Nwaru BI, Hickstein L, Panesar SS ym. The epidemiology of food allergy in Europe: a systematic review and meta-analysis. Allergy 2014;69:62–75.
22
Nwaru BI, Hickstein L, Panesar SS ym. Prevalence of common food allergies in Europe: a systematic review and meta-analysis. Allergy 2014;69:992–1007.
23
Erkkola M, Salmenhaara M, Nwaru BI ym. Sociodemographic determinants of early weaning: a Finnish birth cohort study in infants with human leucocyte antigen-conferred susceptibility to type 1 diabetes. Public Health Nutr 2013;16:296–304.
English summary

Burden of allergy diets in Finnish day care reduced by change in practice

Background

Non-essential allergy diets in children with mild symptoms may harm the development of immunological tolerance and impose a burden on families and day care. We aimed to reduce the high prevalence of allergy diets in day care by reforming the practices for inquiring about need of special diets from parents.

Methods

We developed a new special diet form and an information leaflet based on the new allergy guidelines. The new diet form was implemented in 40 Finnish day care centres in the capital region in 2013-2015. Questionnaires on practices concerning special diets in day care centres and allergy knowledge were completed by the personnel.

Results

After two years, the new special diet form was used by 64% of families with food allergic children, and the prevalence of allergy diets in day care centres decreased by 43% to 4.3% (IQ range 3.05–5.96). A significant decrease was found in the prevalence of all basic (milk, grains, egg) and most other allergy diets (p for trend < 0.01). The new practice was well accepted by day care and kitchen personnel. Lack of updated allergy knowledge was noted among day care personnel.

Conclusions

It was possible to decrease the burden of allergy diets in day care settings by simple pragmatic changes based on current allergy guidelines. Old allergy attitudes persisted among day care personnel, indicating the need for continuing education.

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Yksinkertainen tietokonemalli voi ennustaa vamman jälkeisen nivelrikon

Menetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi arvioitaessa päätyykö potilas leikattavaksi.

Tieteessä
Viljat nostivat diabeteksen esiasteen riskiä perinnöllisesti alttiilla lapsilla

Runsas viljojen saanti ei kuitenkaan ollut yhteydessä sairastumiseen.

Ajassa
Apteekin asiakkaat tyytyväisiä sähköiseen reseptiin

Vain joka kymmenennellä oli ongelmia ostaessaan lääkkeitä sähköisellä reseptillä.

Ajassa
Pihlajalinnan yt-neuvotteluiden toimet tarkentuneet

Tehostamisohjelman avulla pyritään saavuttamaan vuodessa noin 17 miljoonan euron säästöt.

Ajassa
Saattohoito jatkuu Turun Karinakodissa

Karinakodin henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella Turun kaupungin työntekijöiksi.