Alkuperäis­tutkimus Suom Lääkäril 2022; 77 : e32668 www.laakarilehti.fi/e32668 (Julkaistu 22.6.2022)

Päivystävien sairaalalääkärien kokonaistyöaika kasvoi
– Toteutuneet työajat 2014–2018

Lähtökohdat Kansainvälisiäkään rekisteritutkimuksia lääkärien työajoista ei tiettävästi ole. Kyselytutkimusten mukaan lääkärien työajat ovat varsin pitkiä.

Menetelmät Tutkimme sairaalalääkärien toteutuneiden työaikojen vuositason muutoksia suhteessa kokoaikaisuuteen, ikään ja sukupuoleen. Aineistona oli 12 sairaanhoitopiirin työaikatiedot vuosilta 2014–2018 (n =13 543, 58 % naisia).

Tulokset Kokoaikaisiksi luokiteltujen lääkärien viikkotyöaika oli keskimäärin 43 tuntia. Yli neljäsosalla kokonaistyöaika vuodessa oli yli 2 000 tuntia. Selkeimpiä vuositason muutoksia työajoissa olivat alle 13 tunnin päivystysvuorojen osuuden kasvu yli 10 prosenttiyksiköllä 41 %:iin ja päivystysvuorojen määrän kasvu 4–5 vuorolla.

Muutokset olivat samansuuntaisia naisilla ja miehillä, mutta miesten kokonaistyöaika oli keskimäärin noin 70 tuntia vuodessa pidempi kuin naisten. Päivystyksiä oli pääosin enemmän alle 35-vuotiailla, mutta vähintään viikon työvuorojaksoja ja vapaamuotoista päivystystä oli enemmän vanhemmilla lääkäreillä.

Päätelmät Sairaalalääkärien vuosina 2014–2018 toteutuneissa työajoissa näkyi varsin pitkä kokonaistyöaika ja alle 13 tunnin päivystysvuorojen osuuden kasvu. Lisää tutkimusta tarvitaan erikoisaloittain sekä uusien työaikasäännösten ja COVID-19-pandemian vaikutuksista työaikaan.

Kati KarhulaJenni ErvastiTarja HakolaVeli-Matti IsoviitaIlkka KivimäkiMika KivimäkiAki KoskinenTuula OksanenSampsa PuttonenMikko Härmä

Noin 70 % kaikista sairaalalääkäreistä (1) ja 74 % erikoistuvista lääkäreistä päivystää (2). Kyselyissä suomalaiset lääkärit arvioivat päivystävänsä keskimäärin 46 tuntia kuukaudessa (3). Esimerkiksi anestesiologit päivystävät keskimäärin kolme kertaa kuukaudessa noin kolmessa varallaolovuorossa (4).

Päivystävät lääkärit ovat raportoineet potilasmäärien ja työn intensiivisyyden kasvua (1,5,6). Kyselytutkimusten mukaan päivystystyö on yhteydessä koettuun stressiin ja kuormittuneisuuteen (4), heikkoon unen laatuun ja/tai univaikeuksiin (3,7,8) sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen vaikeuksiin (3,4). Vakavimmillaan pitkät, yli 24 tunnin päivystysvuorot on yhdistetty potilasturvallisuuden heikkenemiseen (9) ja liikenneonnettomuuksien riskiin työvuoron jälkeen (10).

Toteutuneisiin työaikatietoihin perustuvaa aiempaa tietoa lääkärien työajoista ei tiettävästi ole Suomesta tai kansainvälisesti, vaikkakin ensimmäisiä tietoja lääkärien matkapuhelinten avulla raportoimista työajoista on julkaistu (11,12). Aiemmin lääkärien työaikoja on kuvattu lähinnä viikkotyöaikana (1,13,14,15) tai päivystysvuorojen lukumääränä (4,16,17). Tietoja muista työaikapiirteistä kuten viikonlopputyöstä, työvuoroväleistä ja varallaolosta on vähän (1,4,15). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kerätä sairaalalääkärien toteutuneita työaikoja, tarkastella työaikojen muutoksia ja mahdollisia ikä- ja sukupuolieroja työajoissa vuosina 2014–2018.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimukseen osallistui 12 sairaanhoitopiiriä tai sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää (Eksote, EPSHP, HUS, KHSHP, KSSHP, PSHP, PPSHP, PSSHP, SatSHP, Siun sote, VSHP ja VSSHP). Lääkärien säännöllisen työajan toteutuneet työaikatiedot kerättiin Titania-vuorosuunnitteluohjelmasta (CGI Suomi Oyj) aiempiin hankkeisiin kehitetyllä poimintasovelluksella (18). Päivystystyöajan tiedot poimittiin Titania Lääkäripäivystykset -ohjelmasta (CGI Suomi Oyj) hankkeessa kehitetyllä poimintasovelluksella. Työaika-aineisto kattoi 13 543 lääkärin (naisia 58 %) 9 682 469 toteutunutta työ- tai päivystysjaksoa (jokainen erillisenä kirjautunut työaikajakso) vuosilta 2014–2018.

Päivystystyöaikaa oli keskimäärin noin 330 tuntia vuodessa.

Työaika-aineistojen mahdollisia päällekkäisyyksiä hallittiin siten, että limittäisistä tai päällekkäisistä tiedoista sairauspoissaolopäivä jäi voimaan. Mikäli päivystystyöaikaa oli säännöllisen työajan kanssa päällekkäin, päivystystyöaika jäi voimaan. Mikäli lääkärillä oli vuoden aikana työaikaa useammassa sairaanhoitopiirissä, hänet liitettiin aineistossa siihen sairaanhoitopiiriin, jossa päivystysvuoroja oli eniten.

Kokonais- (eli vuosi-) ja viikkotyöaikaan on laskettu säännöllinen työaika ja työpaikalla tapahtunut päivystys. Kokoaikaisten sairaalalääkärien rajana käytettiin 1 200 toteutunutta työtuntia vuodessa, mikä vastaa noin 80-prosenttista säännöllistä työaikaa. Tähän viitataan jäljempänä sanalla kokoaikainen.

Päivystysvuorojen pituus luokiteltiin alkavan kokonaisen tunnin mukaan (< 13, 13–18.59, 19–24.59 ja ≥ 25 t). Yötyötä olivat työvuorot, joissa työaikaa oli vähintään kolme tuntia kello 23–6 (19). Viikonlopputyötä olivat työvuorot, joissa vähintään kolme tuntia työtä oli perjantain kello 18 ja maanantain kello 8 välillä. Vapaamuotoista päivystystä (varallaoloa) tarkasteltiin omana muuttujanaan, joka ei ollut mukana päivystystyöajan muuttujissa.

Tutkimusaineistona oli työnantajan rekisteritieto, jota hyödyntävä tutkimus ei edellytä eettisen toimikunnan puoltoa. Tilastoajot tehtiin IBM SPSS Statistics 27 -ohjelmalla. Sukupuoli- ja ikäryhmiä vertailtiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA) ja vinojen jakaumien kohdalla käytettiin Mann–Whitneyn tai Kruskall–Wallisin ei-parametristä testiä.

Tulokset

Aineistossa oli 13 543 lääkäriä, joista naisia oli 58 % (n = 7 879) ja miehiä 42 % (n = 5 664). Vuosien 2014–2018 aikana sairaanhoitopiireissä toimineiden lääkärien määrä kasvoi noin 500:lla ja päivystäneiden lääkärien määrä yli 400:lla.

Lääkärien keskimääräinen toteutunut kokonaistyöaika kasvoi noin 67 tunnilla vuodesta 2014 vuoteen 2018, jolloin työaika oli noin 1 240 tuntia vuodessa. Kokoaikaisilla lääkäreillä keskimääräinen työaika oli noin 1 840 tuntia vuonna 2018. Kaikkina vuosina yli neljännes lääkäreistä työskenteli yli 2 000 tuntia vuodessa. Mieslääkärien vuosityöajat olivat suurempia kuin naislääkärien (taulukko 2) ja alle 35-vuotiaiden kokoaikaisten lääkärien suurempia kuin vanhempien (p-arvot < 0,001) (taulukko 3).

Päivystystyöaikaa oli keskimäärin noin 330 tuntia vuodessa ja hieman yli 420 tuntia kokoaikaisilla lääkäreillä. Alle 35-vuotiaat päivystivät enemmän kuin vanhemmat, esimerkiksi vuonna 2018 noin 464 tuntia, kun 35–50-vuotiaiden päivystystyöaika oli 413 tuntia ja yli 50-vuotiaiden 387 tuntia (p < 0,001). Sekä kaikilla mieslääkäreillä että kokoaikaisilla mieslääkäreillä oli vuonna 2018 noin 30 tuntia enemmän päivystystyöaikaa kuin naislääkäreillä (sukupuolten välisten erojen p-arvot ≤ 0,002).

Keskimääräinen viikkotyöaika oli kaikilla lääkäreillä noin 35 tuntia ja kokoaikaisilla noin 43 tuntia, mikä pysyi samalla tasolla viiden vuoden aikana. Kokoaikaisilla mieslääkäreillä oli noin tunnin pidempi työviikko kuin naislääkäreillä (p < 0,02). Viikkotyöajoissa näkyi kaikilla lääkäreillä sukupuoliero 2014–2016 (taulukko 2). Alle 35-vuotiailla lääkäreillä oli pidempi viikkotyöaika kuin vanhemmilla lääkäreillä (taulukko 3).

Mieslääkärien vuosityöajat olivat suurempia kuin naislääkärien.

Vähintään seitsemän päivän yhtenäisiä työvuorojaksoja oli vuosittain noin puolella kaikista lääkäreistä ja noin kolmella neljästä kokoaikaisesta lääkäristä. Lääkärien, joilla ei ollut vähintään viikon työjaksoja, osuus pieneni noin viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2014 vuoteen 2018. Pitkiä työjaksoja oli kaikilla lääkäreillä keskimäärin kaksi vuodessa, kokoaikaisilla naislääkäreillä keskimäärin kolme ja mieslääkäreillä vuosina 2015–2018 keskimäärin neljä (sukupuolten välisten erojen p-arvot ≤ 0,045). Alle 35-vuotiailla oli keskimäärin yksi pitkä työjakso vähemmän kuin yli 50-vuotiailla lääkäreillä (p-arvot ≤ 0,011).

Alle 13 tunnin päivystysvuorojen osuus kasvoi kaikilla lääkäreillä yli 10 prosenttiyksikköä vuosina 2014–2018. Muutos oli suurin alle 35-vuotiailla lääkäreillä (15 prosenttiyksikköä) (taulukko 4). Vastaavasti päivystysvuorojen määrä kasvoi noin neljällä ja oli vuonna 2018 noin 26 vuoroa kaikilla lääkäreillä ja noin 32 päivystysvuoroa kokoaikaisilla lääkäreillä. Mieslääkäreillä oli keskimäärin 2–3 päivystystä enemmän vuodessa kuin naislääkäreillä (p-arvot ≤ 0,006). Samanaikaisesti päivystysvuorojen keskimääräinen kesto lyheni yli tunnilla sekä kaikilla että kokoaikaisilla lääkäreillä. Vuonna 2018 päivystysvuorojen kesto oli keskimäärin vajaat 14 tuntia kaikilla lääkäreillä ja vajaat 15 tuntia kokoaikaisilla lääkäreillä.

Yli 90 % lääkäreistä teki viikonlopputyötä, jota oli kaikilla lääkäreillä keskimäärin yhdeksän työvuoroa ja kokoaikaisilla lääkäreillä 11 työvuoroa vuodessa. Vuodesta 2015 lähtien mieslääkäreillä oli yksi viikonloppuvuoro enemmän kuin naislääkäreillä (p-arvot ≤ 0,031). Lääkäreistä 15–18 % ei tehnyt lainkaan yötyötä. Yötyötä oli keskimäärin 19 kertaa ja kokoaikaisilla keskimäärin 23–24 kertaa vuodessa.

Korkeintaan 11 tunnin työvuorovälejä oli kaikilla lääkäreillä noin 27 kertaa ja kokoaikaisilla noin 34 kertaa vuonna 2018. Miehillä korkeintaan 11 tunnin vuorovälejä oli 3–5 kappaletta enemmän vuodessa kuin naisilla (p < 0,01). Korkeintaan yhdeksän tunnin vuorovälejä oli kaikilla lääkäreillä keskimäärin noin 25 kertaa ja kokoaikaisilla lääkäreillä noin 32 kertaa vuonna 2018. Myös korkeintaan kuuden tunnin työvuorovälien lukumäärät pysyivät lähes samoina. Edellä mainituissa lyhyiden työvuorovälien määrissä ei ollut sukupuolieroja.

Vapaamuotoista päivystystä teki noin kolmasosa lääkäreistä, pääasiassa vanhemmissa ikäryhmissä. Sekä kaikilla että kokoaikaisilla lääkäreillä vapaamuotoista päivystystä oli keskimäärin noin 19 tuntia viikossa, eikä tuntimäärässä ollut muutoksia.

Päätelmät

Sairaalalääkärien toteutunut vuosityöaika piteni keskimäärin noin 70 tunnilla vuosien 2014 ja 2018 välillä. Yli neljäsosalla vuosityöaika oli varsin pitkä, yli 2 000 tuntia. Kokoaikaisilla lääkäreillä keskimääräinen viikkotyöaika oli noin 43 tuntia. Selvin muutos oli alle 13 tunnin päivystysvuorojen lisääntyminen yli 10 prosenttiyksiköllä. Myös päivystysvuorojen lukumäärä kasvoi.

Mieslääkäreillä oli pidempi kokonaistyöaika ja enemmän päivystyksiä ja lyhyitä työvuorovälejä kuin naisilla. Päivystystyö painottui pääosin nuoremmille lääkäreille, mutta pitkät työvuorojaksot ja vapaamuotoinen päivystys painottuivat vanhemmille lääkäreille.

Aineistosta ei voida päätellä selkeää syytä sairaalalääkärien kokonaistyöajan kasvulle, mutta esimerkiksi vuoden 2016 kilpailukykysopimuksen mukaiset lisätyötunnit ja erikoissairaanhoidon lääkärivaje (20) ovat osaltaan voineet vaikuttaa siihen. Suomalaisessa päivystystyön kehittämishankkeessa lääkärien keskimääräinen viikkotyöaika oli yli 44 tuntia viikossa (1). Sairaalalääkärien vuosi- (21) ja viikkotyöajat (13,14) olivat aineistossa lyhyempiä kuin kansainvälisissä kyselytutkimuksissa, mutta samanlainen ero etenkin vertailussa Yhdysvaltoihin on muillakin ammattialoilla (22). Naislääkärit työskentelivät vajaat 100 tuntia vähemmän kuin mieslääkärit, mikä on pienempi sukupuoliero kuin kaikilla palkansaajilla Suomessa: esimerkiksi vuonna 2018 yli 200 tuntia (23).

Lue myös

Alle 35-vuotiaat päivystivät enemmän kuin vanhemmat.

Aikaisempaa rekisteritutkimustietoa lääkärien pitkistä työjaksoista ei ole, mutta työsidonnaisuuden kasvusta on tietoa sekä Suomesta (24) että muualta (6). Kokoaikaisilla lääkäreillä oli keskimäärin noin 32 päivystysvuoroa vuonna 2018, mikä on samaa luokkaa kuin tutkimuksessa, johon osallistui suomalaisia anestesiologeja (4), mutta vähäisempi kuin päivystysvuorojen lukumäärät gynekologien ja kardiologien kyselytutkimuksissa (17,25).

Aiemmin lääkärien työaikoja on selvitetty kyselytutkimuksilla, joiden tulokset ovat alttiita muistiharhalle (26) ja vastaajien valikoitumiselle. Tämä tutkimus hyödynsi rekisteritietoa kaikkien päivystävien lääkäreiden toteutuneista työajoista. Todennäköisesti kyselyjen vastaajat eivät vähennä työaika-arvioistaan esimerkiksi työajan lyhenemistä eri poissaoloista johtuen. Kyselyiden arviot työajoista (1) ovat siten todennäköisesti todellisia työaikoja pidempiä.

Tutkimuksessamme havaittu alle 13 tunnin päivystysvuorojen osuuden kasvu yli 10 prosenttiyksiköllä tukee sairaalalääkärien omia toiveita, sillä sairaalalääkärien mieluisin päivystysvuoron pituus oli aiemmassa kyselyssä 12 tuntia ja osalla vastaajista vain 10 tuntia (1). Vaikka lääkärien päivystysmääräykset ovat muuttuneet olennaisesti vasta vuoden 2020 aikana, lyhyempien päivystysvuorojen osuuden kasvua jo tätä aiemmin voivat selittää päivystysasetus (27) ja päivystyssuositus (28), paikalliset kokeilut viikonlopputyön jakamisesta, akuuttilääkärien virkojen määrän kasvu (29) sekä lisääntynyt tietämys pitkien työaikojen aiheuttamista terveysriskeistä (30).

Keskiarvotuloksina tarkasteltuna päivystävien lääkärien viikonloppu- ja yötyön määrässä ei tapahtunut muutoksia vuosina 2014–2018. Sekä näiden että muidenkin päivystystyöajan muuttujien kohdalla on huomioitava, että päivystysvelvollisuudet todennäköisesti keskittyvät tietyille erikoisaloille (2,4,16). Vapaamuotoisesta päivystyksestä on hyvin vähän aiempaa tutkimustietoa ja erot sen määrittelyssä vaikeuttavat tulkintaa. Niillä lääkäreillä, joilla oli vapaamuotoista päivystystä, sitä oli verrattain paljon harvoihin kyselytietoihin verrattuna (31,32).

Tämä tutkimus on kansainvälisestikin tiettävästi ensimmäinen, joka hyödynsi rekisteritietoa sairaalalääkärien toteutuneista työajoista. Tutkimuksen rajoitus on, etteivät työaikatiedot sisältäneet tietoa erikoisalasta tai työtehtävistä. Työaika-aineistot kattoivat tutkimuksen sairaanhoitopiireissä tehdyn työajan, mutta eivät tietoja mahdollisesta muualla tehdystä työstä. Lääkäriliiton julkaisemattomien tietojen mukaan noin neljäsosa sairaalalääkäreistä ja vajaa kolmannes sairaaloiden erikoislääkäreistä tekee sivutoimisesti töitä yksityissektorilla (33).

Sairaalalääkärien työn ja päivystyksen kuormittavuus heijastuu potilastyöhön. Vastaisuudessa olisi hyödyllistä tutkia eri erikoisalojen ja päivystysjärjestelyiden toteutuneita työaikatietoja sekä uusien työaikasäännösten ja COVID-19-pandemian vaikutuksia työaikoihin.

Kiitokset

Kiitämme sairaanhoitopiirejä tutkimukseen osallistumisesta ja työaika-aineistojen toimittamisesta. Hanketta rahoitti Työsuojelurahasto (180022).

Kirjoittajat

Kati Karhula FT, erikoistutkija Työterveyslaitos

Jenni Ervasti FT, vanhempi tutkija Työterveyslaitos

Tarja Hakola FM, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Veli-Matti Isoviita LL, DI, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto

Ilkka Kivimäki FT, erityisasiantuntija Työterveyslaitos

Mika Kivimäki FMedSci, tutkimusprofessori Työterveyslaitos professori, Helsingin yliopisto ja University College London

Aki Koskinen FM, erityisasiantuntija Työterveyslaitos

Tuula Oksanen LT, professori Itä-Suomen yliopisto

Sampsa Puttonen PsT, apulaisprofessori Tampereen yliopisto ja Työterveyslaitos

Mikko Härmä LT, FT, tutkimusprofessori Työterveyslaitos


Sidonnaisuudet

Ei sidonnaisuuksia.


Faktat

Tämä tiedettiin

Kyselytutkimusten mukaan päivystävien lääkärien työajat ovat pitkiä sekä Suomessa että muualla.

Päivystävien lääkärien toteutuneita työaikoja ei tiettävästi ole aiemmin selvitetty rekisteritiedoista.

Tutkimus opetti

Kokoaikaisten päivystävien sairaalalääkärien toteutunut viikkotyöaika oli noin 43 tuntia, ja se oli miehillä noin tunnin pidempi kuin naisilla. Yli neljäsosa lääkäreistä työskenteli yli 2 000 tuntia vuodessa.

Alle 13 tunnin päivystysvuorojen osuus kasvoi selkeästi 2014–2018, etenkin alle 35-vuotiailla lääkäreillä, ja vastaavasti päivystysvuorojen lukumäärä kasvoi.

Sairaalalääkärien työ sisälsi yötyötä ja viikonlopputyötä vuositasolla keskimäärin kohtuullisen ja samana pysyvän määrän 2014–2018.


Kirjallisuutta
1
Heponiemi T, Siuvatti E, Puttonen S ym. 2015. Lääkärien päivystysmallien kehittämis- ja arviointitutkimus: Päivystysmallit ja työkuormitus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 39/2015.
2
Suomen Lääkäriliitto. Työmarkkinatutkimus 2017. www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5221/tyomarkkinatutkimus_2017_tuloksia_korj_160419.pdf
3
Heponiemi T, Puttonen S, Elovainio M. On-call work and physicians' well-being: testing the potential mediators. Occup Med (Lond) 2014;64:352–7.
4
Lindfors P. Work-related well-being of Finnish anesthesiologists. People and Work Research Reports 88, Finnish Institute of Occupational Health & Department of Public Health, University of Helsinki 2010.
5
Soininen M. Päivystämisestä tuli raskaampaa. Suom Lääkäril 2017;72:1906–09.
6
Richter A, Kostova P, Baur X, Wegner R. Less work: more burnout? A comparison of working conditions and the risk of burnout by German physicians before and after the implementation of the EU Working Time Directive. Int Arch Occup Environ Health 2014;87:205–15.
7
Basner M, Dinges DF, Shea JA ym. Sleep and alertness in medical interns and residents: An observational study on the role of extended shifts. Sleep 2017;40:zsx027.
8
Lee KY, Chen PP, Tse LA. Insomnia and associated factors among anaesthetists in Hong Kong. Anaesth Intensive Care. 2013;41:750–8.
9
Barger LK, Ayas NT, Cade BE ym. Impact of extended-duration shifts on medical errors, adverse events, and attentional failures. PLoS Med. 2006;3:e487.
10
Ferguson BA, Shoff HW, McGowan JE, Huecker MR. Remember the drive home? An assessment of emergency providers' sleep deficit. Emerg Med Int 2018;2018:4501679.
11
Owei L, Luks VL, Brooks KD, Kelz RR, Berns JS, Aarons CB. Smart-phone based geofencing: A novel approach to monitoring clinical work hours in surgery residency. J Surg Educ 2021;S1931-7204(21)00178-1.
12
van Hassel D, van der Velden L, de Bakker D, Batenburg R. SMS text messaging to measure working time: the design of a time use study among general practitioners. BMC Health Serv Res 2018;18:131.
13
Hayes B, Prihodova L, Walsh G, Doyle F, Doherty S. What's up doc? A national cross-sectional study of psychological wellbeing of hospital doctors in Ireland. BMJ open 2017;7:e018023.
14
Eid JJ, Zendejas B, Heller SF, Farley DR. Differences in duty hours and their relationship with academic parameters between preliminary and categorical general surgery residents. J Surg Educ 2015;72:636–40.
15
Tucker P, Brown M, Dahlgren A ym. The impact of junior doctors' worktime arrangements on their fatigue and well-being. Scand J Work Environ Health 2010;36:458–65.
16
Rosta J. Hospital doctors' working hours in Germany – Preliminary data from a national survey in autumn 2006. Dtsch Artzebl 2007;104:2417–23.
17
Schott S, Lermann J, Eismann S, Neimann J, Knabl J. Part-time employment of gynecologists and obstetricians: a sub-group analysis of a Germany-wide survey of residents. Arch Gynecol Obstet 2017;295:133–40.
18
Härmä M, Ropponen A, Hakola T ym. Developing register-based measures for assessment of working time patterns for epidemiologic studies. Scand J Work Environ Health 2015;41:268–79.
19
Oikeusministeriö. Työaikalaki 2019. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190872.
20
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat. Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 7.10.2020. www.kt.fi/sites/default/files/media/document/sairaaloiden-laakarien-tyovoimatilanne-2020.pdf
21
Staiger DO, Auerbach DI, Buerhaus PI. Trends in the work hours of physicians in the United States. JAMA 2010;303:747–53. 
22
OECD (Organization for Economic Co-operation and Development). Average annual hours actually worked per worker. OECD Data 2021. stats.oecd.org/index.aspx?DataSetCode=ANHRS
23
Suomen Virallinen Tilasto (SVT). Aikasarjatiedot 2009–2018. 3 Työajat vuonna 2018. Helsinki: Tilastokeskus. www.stat.fi/til/tyti/2018/13/tyti_2018_13_2019-04-11_kat_003_fi.html
24
Pihlava M. Työsidonnaisuus lisääntyi yliopistosairaaloissa. Suom Lääkäril 2021;76:614–5.
25
Vlachadis Castles A, Burgess S, Robledo K ym. Work-life balance: a comparison of women in cardiology and other specialties. Open Heart 2021;8:e001678.
26
Althubaiti A. Information bias in health research: definition, pitfalls, and adjustment methods. J Multidiscip Healthc 2016;9:211–7.
27
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja erikoisalakohtaisista edellytyksistä: 2015. stm.fi/documents/1271139/1800534/P%C3%84IVYSTYSASETUS+SUOMI.pdf/a8340da2-122f-4d84-b18e-12428a4c8ef1
28
Suomen Lääkäriliitto. Lääkäriliiton päivystyssuositus 7.5.2015. www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5239/p_ivystyssuositus_150512.pdf.
29
Suomen Lääkäriliitto. Lääkärit 2019. www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5223/sll_taskutilasto_fi_220620.pdf
30
Kivimäki M, Jokela M, Nyberg ST ym. Long working hours and risk of coronary heart disease and stroke: a systematic review and meta-analysis of published and unpublished data for 603,838 individuals. Lancet 2015;386:1739–46.
31
Sveriges Läkarförbund. Läkares arbetstid. Undersökning av läkares arbetstid 2016. slf.se/app/uploads/2018/08/laxxkares-arbetstid-en-rappport-fraxxn-laxxkarfoxxrbundet1.pdf
32
Chang RE, Yu TH, Shih CL. The number and composition of work hours for attending physicians in Taiwan. Sci Rep 2020;10:14934.
33
Suomen Lääkäriliitto. Työmarkkinatutkimus 2020. Julkaisematon aineisto.

English summary

On-call physicians´ actual working hour characteristics 2014–2018

Background There seem to be no earlier register studies on physicians´ actual working hours. In surveys physicians have reported extensive working hours.

Methods We calculated physicians’ annual working hour characteristics and trends by full-time employment, age and gender. The data consisted of working hour records (n = 13 543, 58% females) for 12 Finnish hospital districts in 2014–2018.

Results The average actual weekly working time among physicians classified as working full-time was 43 hours. Over 25% had annual working time of over 2 000 hours. Between 2014 and 2018 the proportion of <13-hour on-call shifts increased by over 10 percentage points to 41%, and the number of on-call shifts increased by 4–5. Working hour trends were similar in women and men, although men had on average approx. 70 annual work hours more than women. Physicians under 35 years had more on-call work duties. This did not include at least seven-day spells of work or on-call work at home.

Conclusions Hospital physicians´ actual working hours between 2014 and 2018 showed stable high working hours and an increase in the proportion of under 13-hour on-call shifts. Further research on actual working hours by medical specialty and effects of the Covid-19 pandemic on physicians’ working time is warranted.

Kati Karhula

Ph.D., Specialist Researcher

Finnish Institute of Occupational Health

Jenni Ervasti, Tarja Hakola, Veli-Matti Isoviita, Ilkka Kivimäki, Mika Kivimäki, Aki Koskinen, Tuula Oksanen, Sampsa Puttonen, Mikko Härmä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030