1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Papa-koekäytäntö ei vastaa suosituksia
Alkuperäis­tutkimus 39/2014 vsk 69 s. 2447 - 2455

Papa-koekäytäntö ei vastaa suosituksia

Lähtökohdat

Tutkimuksessa on selvitetty seulontaohjelmassa ja sen ulkopuolella otettujen Papa-näytteiden lukumäärä, kustannukset ja peittävyys. Kohdunkaulan syövän valtakunnalliseen seulontaohjelmaan kuuluvien testien lisäksi Suomessa tehdään ohjelman ulkopuolella runsaasti Papa-kokeita. On kuitenkin ollut epäselvää, kuinka usein ja minkä ikäiset naiset käyvät ohjelman ulkopuolisissa Papa-kokeissa ja mikä on seulontaohjelman ja sen ulkopuolisten Papa-kokeiden kokonaispeittävyys. Etenkään ohjelman kohdeväestön ulkopuolisille ikäryhmille (alle 30-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat) tehtyjen Papa-kokeiden peittävyydestä ei ole ollut tietoa.

Menetelmät

Tutkimus on retrospektiivinen rekisteritutkimus, jossa kerättiin valtakunnallinen, henkilötunnisteellinen rekisteriaineisto vuosilta 2004-2008. Tutkimuksessa yhdistettiin eri rekistereistä saman henkilön kaikki Papa-kokeet.

Tulokset

Suomessa otettiin vuosittain 446 000 seulontaluonteista Papa-näytettä 22,4 miljoonalla eurolla. Näytteistä 60 % otettiin seulontaohjelman ulkopuolella, lähinnä yksityisessä terveydenhuollossa ja terveyskeskuksissa. Terveyskeskuksissa otetuista näytteistä 44 % otettiin alle 30-vuotiailta naisilta. Seulontaohjelman tai sen ulkopuolisessa Papa-kokeessa kävi vähintään kerran viiden edeltävän vuoden aikana 89 % 30-64-vuotiaista naisista. Kun seulontaohjelma alkaa 30-vuotiaana, suurin osa naisista on jo käynyt ohjelman ulkopuolisessa Papa-kokeessa. Suomessa otetaan Papa-näytteitä jo alle 20-vuotiailta.

Päätelmät

Seulontaohjelman tavoitteena on ehkäistä syöpää löytämällä pitkittyneen infektion aiheuttamia vakavia syövän esiasteita. Ohjelman ulkopuolinen näytteenotto kohdentuu liian nuoriin naisiin, joiden syöpäriski on hyvin pieni ja joiden esiasteista suurin osa paranee itsestään. Kun seulontaohjelma loppuu 60-vuotiaana, myös opportunistinen testaus on jo vähentynyt, ja samalla kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus ja kuolleisuus siihen lisääntyvät uudestaan.

Olemme tottuneet ajattelemaan, että Suomessa on hyvin toimiva kohdunkaulan syövän seulontaohjelma, ja sen lisäksi seulontaohjelman ulkopuolella tehdään runsaasti Papa-kokeita. Ohjelman ulkopuolisesta testauksesta ei kuitenkaan ole tiedetty, minkä ikäisiä naisia testataan, mikä taho tekee testaukset ja mitkä ovat toiminnan kustannukset? Mikä on seulontaohjelman ja sen ulkopuolisen testauksen kokonaispeittävyys? Entä miten seulontaohjelmaa voitaisiin kehittää? Näihin kysymyksiin haimme vastauksia tällä rekisteritutkimuksella.

Suomessa organisoitu kohdunkaulan syövän seulontaohjelma aloitettiin 1960-luvulla (11 Anttila A, Pukkala E, Soderman B, Kallio M, Nieminen P, Hakama M. Effect of organised screening on cervical cancer incidence and mortality in Finland, 1963-1995: recent increase in cervical cancer incidence. Int J Cancer 1999;83:59-65.). Ohjelmassa kaikki 30-60-vuotiaat naiset kutsutaan seulontaan viisivuotisvälein (22 Valtioneuvoston asetus seulonnoista 6.4.2011/339. www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110339). Lisäksi jotkut kunnat kutsuvat 25- ja/tai 65-vuotiaat. Seulontaohjelmassa otetut näytteet ja niiden tulokset rekisteröidään joukkotarkastusrekisteriin. Kutsutuista keskimäärin 70 % osallistuu, mutta luku vaihtelee ikäryhmittäin ja alueittain. Nuorten naisten osallistumisaktiivisuus ohjelmaan on pitkään ollut heikko, 30- ja 35-vuotiaista naisista alle 60 % osallistuu seulontaohjelmaan (33 Joukkotarkastusrekisteri. Kohdunkaulan syövän seulontatilastot vuosittain ja aikasarjat 1991-2009 06.03.2012. https://cancer-fi.directo.fi/syoparekisteri/joukkotarkastusrekisteri/tilastot/kohdunkaulan-syovan-seulonta/koko-maa/).

Seulontaohjelman vaikuttavuus on todettu useissa tutkimuksissa (44 International Agency for Research on Cancer. IARC/WHO Handbooks of cancer prevention, Vol 10: Cervix cancer screening. Lyon: IARC Press, 2005.). Käypä hoito -suosituksen mukaan alle 25-vuotiailta ei ole tarvetta ottaa gynekologista irtosolunäytettä (Papa-koe) kohdunkaulan syöpää ehkäisevässä seulontatarkoituksessa, koska syöpäriski näin nuorilla naisilla on hyvin pieni ja tämän ikäisten syövän esiasteet parantuvat lähes aina itsestään (55 van Oortmarssen GJ, Habbema JD. Duration of preclinical cervical cancer and reduction in incidence of invasive cancer following negative pap smears. Int J Epidemiol 1995;24:300-7.,66 Moscicki AB, Shiboski S, Hills NK ym. Regression of low-grade squamous intra-epithelial lesions in young women. Lancet 2004;364:1678-83.,77 Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Kolposkopiayhdistyksen asettama työryhmä. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset. Käypä hoito -suositus 14.6.2010. www.kaypahoito.fi). Seulontaohjelman ei ole osoitettu olevan vaikuttavaa 25-vuotiailla (88 Lonnberg SV, Anttila A, Luostarinen T, Nieminen P. Age-specific effectiveness of the Finnish cervical cancer screening programme. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2012;21:1354-61.).

Aikaisemmista suomalaisista kyselytutkimuksista tiedetään, että seulontaohjelman ulkopuolella otetaan Suomessa runsaasti Papa-näytteitä (99 Monto K, Nieminen P. Gynekologisten irtosolunäytteiden määrät ja raportointitavat Suomessa. Suom Lääkäril 2005;60:2093-7.,1010 Anttila A, von Karsa L, Aasmaa A ym. Cervical cancer screening policies and coverage in Europe. Eur J Cancer 2009;45:2649-58.,1111 Virtanen A, Anttila A, Luostarinen T, Nieminen P. Self-sampling versus reminder letter: effects on cervical cancer screening attendance and coverage in Finland. Int J Cancer 2011;128:2681-7.,1212 Virtanen A, Nieminen P, Luostarinen T, Anttila A. Self-sample HPV tests as an intervention for nonattendees of cervical cancer screening in Finland: a randomized trial. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2011;20:1960-9.). Ohjelman ulkopuolisia Papa-näytteitä ja niiden tuloksia ei kuitenkaan rekisteröidä keskitetysti eikä näiden Papa-kokeiden peittävyyttä ole aikaisemmin Suomessa tutkittu rekisterien avulla koko naisväestössä.

Tämä tutkimus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) HPV-tautien tautitaakkatutkimusta, joka tehtiin osana THL:n asettaman papilloomavirustautien torjuntatyöryhmän selvitystä (1313 Salo H, Leino T, Kilpi T ym. The burden and costs of prevention and management of genital disease caused by HPV in women: a population-based registry study in Finland. Int J Cancer 2013;133:1459-69.,1414 Salo H, Nieminen P, Kilpi T ym. Divergent coverage, frequency and costs of organised and opportunistic Pap testing in Finland. Int J Cancer 2014;135:204-13.,1515 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asettaman papilloomavirustautien torjuntatyöryhmän selvitys 30.4.2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 28/2011. Helsinki 2011.).

Aineisto ja menetelmät

Papa-kokeiden lukumäärän, kustannusten ja peittävyyden selvittämiseksi kerättiin valtakunnallinen rekisteriaineisto Joukkotarkastusrekisteristä (seulontaohjelman näytteet), Kelan korvausrekisteristä (sairausvakuutuksesta korvatut yksityisen terveydenhuollon näytteet), YTHS:n rekisteristä (opiskelijaterveydenhuollon näytteet) ja Hoitoilmoitusrekisteristä (erikoissairaanhoidon näytteet). Lisäksi kerättiin alueellinen aineisto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSLAB:n patologian laboratoriotietojärjestelmästä erikoissairaanhoidon Papa-kokeista sekä osasta jäsenkuntia terveyskeskuksissa tehdyt Papa-kokeet. HUSLAB-rekisterin erikoissairaanhoidon Papa-kokeilla voitiin HUS-alueella täydentää hoitoilmoitusrekisteristä (HILMO) puuttuvia Papa-kokeita. Koska valtakunnallista rekisteriä terveyskeskuksissa otetuista näytteistä ei ole, niiden määrä koko maassa arvioitiin HUSLAB-rekisterin pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa) terveyskeskuksissa tehtyjen testien avulla. Pääkaupunkiseudun osa-aineiston väestöpohja on viidesosa koko maan naisväestöstä.

HPV-tautitaakkatutkimuksen aineisto kerättiin yllämainittujen rekisterien lisäksi Syöpärekisteristä (1313 Salo H, Leino T, Kilpi T ym. The burden and costs of prevention and management of genital disease caused by HPV in women: a population-based registry study in Finland. Int J Cancer 2013;133:1459-69.,1414 Salo H, Nieminen P, Kilpi T ym. Divergent coverage, frequency and costs of organised and opportunistic Pap testing in Finland. Int J Cancer 2014;135:204-13.). Papa-kokeiden lisäksi aineisto sisältää kaikki HPV:n aiheuttamat naisten genitaalialueen tautitapaukset Suomessa: kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien syöpä- ja esiastetapaukset (CIN, VaIN, VIN), kohdun kaulakanavan pintasyöpätapaukset (AIS), kohdunkaulan lievät solumuutokset ja kondyloomatapaukset. Lievät solumuutokset määriteltiin tapauksiksi, joilla oli todettu tai voitiin rekisteriaineiston tietojen perusteella päätellä olevan poikkeava löydös Papa-kokeessa ilman esiastediagnoosia (tyypillisesti atypical squamous cells-undetermined significance, ASC-US; atypical glandular cells - not otherwise specified, AGC-NOS tai Papanicolaoun luokka II).

Noin puolessa Papa-kokeella löytyneistä lievistä solumuutoksista syyksi ajatellaan HPV-infektio ja puolessa hyvänlaatuinen kypsymismuutos (epäkypsä metaplasia). Jälkimmäiset ovat täten irtosolukokeen vääriä positiivisia löydöksiä. Osalle näistä potilaista tehtiin myös kolposkopia ja biopsia, mutta suurimmalle osalle vain Papa-seurantakokeita. Valtakunnallinen arvio jälkimmäisistä tapauksista ekstrapoloitiin pääkaupunkiseudun alueellisesta aineistosta. HPV-tautitapausten vuosittainen lukumäärä arvioitiin Syöpärekisteriaineistosta 1999-2008 (kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien syöpätapaukset) ja HILMO:sta 2004-2008 (muut tapaukset). Henkilötunnistein kerätyssä aineistossa voitiin yhdistää eri rekistereistä saman henkilön Papa-kokeista ja HPV:n aiheuttamista genitaalialueen tautitapauksista aiheutunut terveyspalvelujen käyttö.

Papa-kokeen tarkoitus

Papa-kokeen tarkoitus (seulonta- vai jatkotutkimus) rekisteröidään vain joukkotarkastustesteistä. Papa-kokeen tulos rekisteröidään joukkotarkastusnäytteiden lisäksi vain HUSLAB-rekisterin näytteistä. Jotta myös seulontaohjelman ulkopuoliset näytteet voitiin jakaa seulontaluonteisiin ja jatkotutkimusnäytteisiin, Papa-aineisto yhdistettiin HPV-tautitaakka-aineistoon. Seulontaohjelman ulkopuolinen näyte luokiteltiin seulontaluonteiseksi näytteeksi, jos se ei täyttänyt taulukossa 1 lueteltuja jatkotutkimusnäytteen kriteereitä.

Papa-kokeiden lukumäärä, testauksen kattavuus ja aktiivisuus

Tutkimuksessa arvioitiin keskimääräinen vuosittainen (2004-2008) seulontaluonteisten ja jatkotutkimusnäytteiden lukumäärä Suomessa ikäryhmän ja palveluntarjoajan mukaan. Seulontaohjelman ulkopuoliset Papa-näytteet jaettiin erikoissairaanhoidossa otettuihin ja opportunistisiin (yksityinen terveydenhuolto, terveyskeskus, opiskelijaterveydenhuolto). Papa-kokeiden lukumäärä arvioitiin valtakunnallisesta aineistosta lukuun ottamatta terveyskeskuksissa ja erikoissairaanhoidossa tehtyjä Papa-kokeita. Ne arvioitiin pääkaupunkiseudun aineistosta, koska valtakunnallista rekisteriä terveyskeskuksissa tehdyistä Papa-kokeista ei ole ja koska erikoissairaanhoidossa otetut Papa-näytteet on puutteellisesti kirjattu HILMO-rekisteriin.

Seulonnan viisivuotispeittävyys ja Papa-kokeessa käymisen aktiivisuus ikäryhmittäin arvioitiin pääkaupunkiseudun aineistosta (2004-2008). Naisen ikä määräytyi indeksivuoden 2008 mukaan ja testauksen peittävyys sekä osallistumisaktiivisuus arvioitiin jokaisen naisen kaikista edellisen viiden vuoden aikana tehdyistä Papa-kokeista. Ikäryhmittäisissä arvioissa oli nimittäjänä pääkaupunkiseudun naisasukkaiden keskimääräinen lukumäärä vastaavissa ikäryhmissä vuosina 2004-2008.

Yksikkökustannukset

Papa-kokeen yksikköhinta vaihteli palvelun tuottajan mukaan (taulukko 2). Seulontaohjelmassa sekä seulonta- että jatkotutkimusnäytteen keskimääräisenä hintana käytettiin yliopistosairaalakaupunkien keskiarvohintaa (28 euroa). Hinta sisältää koko joukkoseulontapaketin (kutsukirje, näytteenotto, laboratoriotutkimus, vastauskirje, rekisteri-ilmoitukset ja tilastointi). Yksityisessä terveyspalvelussa, opiskelijaterveydenhuollossa ja terveyskeskuksessa otetun seulontaluonteisen Papa-näytteen yksikkökustannus sisälsi testikustannuksen ja puolet lääkärikäynnin kustannuksesta. Vastaavasti erikoissairaanhoidossa otetun seulontaluonteisen Papa-näytteen yksikkökustannuksena käytettiin puolet ajanvarauspoliklinikkakäynnin hinnasta. Lääkärikäynnin kustannus puolitettiin, koska seulontaohjelman ulkopuolella otettuun seulontaluonteiseen Papa-näytteeseen liittyvän lääkärikäynnin oletettiin liittyvän muuhunkin kuin pelkästään näytteenottoon. Seulontaohjelman ulkopuolella otettu jatkotutkimusnäyte sisälsi testin kustannuksen ja koko lääkärikäynnin kustannuksen.

Tulokset

Suomessa otettiin vuosina 2004-2008 keskimäärin 530 000 Papa-näytettä vuosittain (taulukko 3). Näistä 84 % (446 000) oli seulontaluonteisia ja 16 % (84 000) jatkotutkimusnäytteitä. Seulontaluonteisista Papa-kokeista tehtiin 40 % (177 000) seulontaohjelmassa, 5 % (24 000) erikoissairaanhoidossa ja 55 % (244 000) oli opportunistisia näytteitä (terveyskeskus, yksityinen tai opiskelijaterveydenhuolto). Opportunistisista seulontaluonteisista näytteistä otettiin 18 % (43 000) alle 25-vuotiailta ja 11 % (28 000) yli 65-vuotiailta. Jatkotutkimusnäytteistä 16 % (14 000) tehtiin seulontaohjelmassa, 44 % (37 000) erikoissairaanhoidossa ja 40 % (34 000) oli opportunistisia Papa-kokeita.

Seulontaluonteisen testauksen vuosittaiset kokonaiskustannukset Suomessa olivat keskimäärin 22,4 milj. euroa, josta 5,0 milj. euroa (22 %) oli seulontaohjelman, 1,5 milj. euroa (7 %) erikoissairaanhoidon ja 15,9 milj. euroa (71 %) opportunistisen testauksen kustannuksia (taulukko 4). Jatkotutkimusnäytteitä otettiin Suomessa keskimäärin 8,3 milj. eurolla, josta 0,4 milj. euroa (5 %) oli seulontaohjelman, 4,6 milj. euroa (56 %) erikoissairaanhoidon ja 3,3 milj. euroa (40 %) opportunististen Papa-kokeiden kustannuksia.

Seulontaluonteisten Papa-kokeiden peittävyys ja testauksen aktiivisuus

Seulontaohjelman viisivuotispeittävyys seulontaikäisillä (30-64-vuotiaat) vaihteli pääkaupunkiseudulla 55 %:n ja 75 %:n välillä (kuvio 1a). Seulontaohjelman Papa-kokeissa käyneistä 51 % oli lisäksi käynyt vähintään kerran ohjelman ulkopuolisessa Papa-kokeessa. Seulontaohjelman peittävyys oli pääkaupunkiseudulla vähäisintä 25-29-vuotiailla (33 %) ja 65-69-vuotiailla (46 %), koska näissä ikäryhmissä seulontaohjelman kokeeseen sai kutsun vain Helsingissä (60 % pääkaupunkiseudun naisista).

Seulontaohjelman tai sen ulkopuolisessa Papa-kokeessa kävi vähintään kerran viiden edeltävän vuoden aikana 87 % 25-69-vuotiaista naisista (kuviot 1a ja 1b). Alle seulontaikäisillä 20-24-vuotiailla naisilla vastaava viisivuotispeittävyys oli 65 % ja yli 69-vuotiailla keskimäärin 27 % (kuviot 1a ja 1c).

Seulontaohjelman ulkopuolisen testauksen suurin viisivuotispeittävyys (75 %) oli pääkaupunkiseudulla 25-29-vuotiailla naisilla, joiden opportunistisista Papa-kokeista suurin osa tehtiin terveyskeskuksissa (kuvio 1c). Pääkaupunkiseudulla 12 % 15-19-vuotiaista, 37 % 20-29-vuotiaista, 30 % 30-39-vuotiaista, 16 % 40-49-vuotiaista, 8 % 50-79-vuotiasta ja 4 % yli 80-vuotiaista oli osallistunut vähintään kerran Papa-kokeeseen terveyskeskuksessa viiden edeltävän vuoden aikana.

Yksityisessä terveydenhuollossa suurin osa näytteistä otettiin seulontaikäisiltä naisilta. Opiskelijaterveydenhuollossa tehtiin 8 % kaikista 20-29-vuotiaiden Papa-kokeista. Seulontaikäisistä 30-64-vuotiaista naisista 24 % kävi vain seulontaohjelman ulkopuolisissa Papa-kokeissa (kuvio 1a).

Tutkimuksessa arvioitiin myös Papa-kokeessa käymisen aktiivisuus pääkaupunkiseudulla siten, että otettiin huomioon sekä seulontaohjelman että sen ulkopuolella otetut näytteet. Viiden edeltävän vuoden aikana 41 % 20-24-vuotiaista naisista ja 44 % 25-69-vuotiaista kävi ainoastaan kerran Papa-kokeessa (kuvio 1b). Melkein puolet (42-49 %) 25-54-vuotiaista ja kolmasosa (29-39 %) 55-69-vuotiaista naisista kävi viiden edeltävän vuoden aikana vähintään kaksi kertaa Papa-kokeessa.

Seulontaluonteisten Papa-kokeiden poikkeavat löydökset

Kun otetaan huomioon sekä seulontaohjelmassa että sen ulkopuolella otetut näytteet, 20-64-vuotiaita naisia testataan tasaisesti (kuvio 2). Lieviä solumuutoksia löytyi ikäryhmästä riippumatta, mutta CIN-tason muutoksia löytyi eniten nuorilta naisilta. Neljäsosa kaikista löydetyistä CIN I ja CIN II-tapauksista löytyi alle 25-vuotiailta naisilta seulontaohjelman ulkopuolisesta testauksesta.

CIN III tai AIS-tason muutoksia löytyi tuhatta seulontaluonteista Papa-koetta kohden noin kolme tapausta alle 25-vuotiailta, viisi tapausta 25-34-vuotiailta, neljä tapausta 35-39-vuotialta, kaksi tapausta 40-49-vuotiailta ja 0,6 tapausta 50-74-vuotialta sekä yksi tapaus yli 75-vuotiailta. CIN I-II -tason muutoksia löytyi tuhatta seulontaluonteista Papa-koetta kohden 9 tapausta alle 29-vuotiailta, viisi tapausta 30-39-vuotiailta, kolme tapausta 40-49-vuotiailta, kaksi tapausta 50-59-vuotialta ja yksi tapaus yli 60-vuotiailta. Lieviä solumuutoksia löytyi tuhatta seulontaluonteista Papa-koetta kohden 84 tapausta alle 20-vuotiailta, 100 tapausta 20-29-vuotiailta, 83 tapausta 30-49-vuotiailta ja 61 tapausta yli 50-vuotiailta. Alle 30-vuotiailta löytyi tuhatta seulontaluonteista Papa-koetta kohden 111 poikkeavaa löydöstä (vähintään lievä solumuutos).

Päätelmät

Tämän tutkimuksen perusteella Suomessa otetaan vuosittain 446 000 seulontaluonteista Papa-näytettä 22,4 miljoonalla eurolla. Suurin osa näytteistä (60 %) otetaan seulontaohjelman ulkopuolella.

Papa-kokeiden kokonaispeittävyys, kun otetaan huomioon sekä seulontaohjelmassa että sen ulkopuolella otetut Papa-näytteet, on erinomainen. Pääkaupunkiseudulla peräti 89 % 30-64-vuotiaista naisista kävi vähintään kerran viiden vuoden aikana Papa-kokeessa. Seulontaohjelman kokeissa käyneistä puolet kävi lisäksi vähintään kerran ohjelman ulkopuolisessa testissä viiden edeltävän vuoden aikana (kuvio 1a).

Käytännössä ohjelman ulkopuolisia Papa-näytteitä otetaan Suomessa jo alle 20-vuotiailta. Kun seulontaohjelma alkaa 30-vuotiaana, suurin osa naisista on jo käynyt Papa-kokeessa. Näistä alle 30-vuotiaiden Papa-kokeista joka kymmenennestä löytyi poikkeava löydös. Kolmasosalta naisista on 30 ikävuoteen mennessä löytynyt poikkeava löydös pääosin seulontaohjelman ulkopuolisissa kokeissa (1313 Salo H, Leino T, Kilpi T ym. The burden and costs of prevention and management of genital disease caused by HPV in women: a population-based registry study in Finland. Int J Cancer 2013;133:1459-69.).

Vanhemmilta naisilta otetaan selvästi vähiten Papa-näytteitä. Yli 69-vuotiaita enää 27 % oli käynyt viiden edeltävän vuoden aikana Papa-kokeessa. Samassa ikäryhmässä kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus kasvaa huomattavasti.

Ikäryhmittäisen seulontaohjelman ja sen ulkopuolisen testauksen viisivuotispeittävyys (kuvio 1a) voitiin määrittää vain pääkaupunkiseudun aineistosta, koska terveyskeskuksissa tehdyistä Papa-kokeista ei ollut valtakunnallista rekisteriä. Pääkaupunkiseudun ja koko maan aineistojen suurin eroavaisuus oli seulontaohjelman 25- ja 65-vuotiaiden testauksessa. Seulontaohjelmassa tarkistettiin 25-vuotiaista naisista pääkaupunkiseudulla 34 % ja koko maassa 16 %, ja 65-vuotiaista vastaavat osuudet olivat 46 % ja 11 % (33 Joukkotarkastusrekisteri. Kohdunkaulan syövän seulontatilastot vuosittain ja aikasarjat 1991-2009 06.03.2012. https://cancer-fi.directo.fi/syoparekisteri/joukkotarkastusrekisteri/tilastot/kohdunkaulan-syovan-seulonta/koko-maa/). Ikäryhmässä 30-64-vuotiaat seulontaohjelman viisivuotispeittävyys oli sekä pääkaupunkiseudulla että koko maassa lähes sama. Yksityisen terveydenhuollon Papa-kokeiden viisivuotispeittävyys oli pääkaupunkiseudulla 1,4-kertainen koko maahan verrattuna. Toisaalta suurempi peittävyys yksityisessä terveydenhuollossa voi kumoutua pienemmällä peittävyydellä terveyskeskuksissa otetuissa näytteissä. Ohjelman ulkopuolinen intensiivinen nuorten naisten testaus kompensoi todennäköisesti alueellisen eron 25-vuotiaiden seulontaohjelmassa tarkistettujen osuudesta koko maassa ja pääkaupunkiseudulla. Iän myötä voimakkaasti vähenevä ohjelman ulkopuolinen testaus taas ei riitä kompensoimaan vastaavaa eroa 65-vuotiailla. Tämän takia Papa-kokeiden kokonaispeittävyys pääkaupunkiseudun aineistossa kuvaa todennäköisesti hyvin koko maan peittävyyttä kaikkien muiden paitsi 65-69-vuotiaiden osalta, joiden viisivuotispeittävyys on yliarvio.

Melkein kaikki seulontaohjelman ulkopuoliset näytteet otettiin yksityisessä terveydenhuollossa ja terveyskeskuksissa (kuvio 1c). Yksityisessä terveydenhuollossa otetut näytteet kohdentuivat pääosin seulontaikäisiin naisiin, mutta terveyskeskuksissa otetuista näytteistä kolmasosa otettiin alle 25-vuotiailta naisilta (taulukko 3). Kaksi kolmesta alle 25-vuotiailta otetuista näytteistä otettiin terveyskeskuksissa. Käypä hoito -suosituksen mukaan alle 25-vuotiailta ei pitäisi ottaa rutiinimaisesti Papa-näytettä (77 Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Kolposkopiayhdistyksen asettama työryhmä. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset. Käypä hoito -suositus 14.6.2010. www.kaypahoito.fi). Valtakunnallisen Papa-rekisterin puuttuminen on ongelma, koska terveyspalvelujen tuottajat eivät testejä ottaessaan tiedä toistensa ottamista testeistä.

Vaikka kolmekymppiset naiset kävivät laiskasti seulontaohjelman testeissä, 30-39-vuotiaiden Papa-kokeiden viisivuotispeittävyys oli yli 90 % (kuvio 1. Kuvio 1. Seulonnan peittävyys ja naisten Papa-kokeessa käymisen aktiivisuus ikäryhmittäin (pääkaupunkiseutu, 2004-2008). 1a. Seulontaohjelmassa ja ohjelman ulkopuolella Papa-kokeissa edeltävän viiden vuoden aikana käyneiden naisten osuudet. 1b. Edeltävän viiden vuoden aikana otettujen Papa-kokeiden lukumäärä naista kohti. 1c. Seulontaohjelman ulkopuolella Papa-kokeissa edeltävän viiden vuoden aikana käyneiden naisten osuudet palvelun tarjoajan mukaan: julkinen terveydenhuolto (terveyskeskus, erikoissairaanhoito ja opiskelijaterveydenhuolto) ja yksityinen terveydenhuolto. Kuvio 2.Seulontaluonteisten organisoitujen ja opportunististen Papa-kokeiden lukumäärä keskimäärin (2004-2008) ja kohdunkaulan alueen poikkeavat löydökset ikäryhmittäin Suomessa.Oikeanpuolinen Y-akseli: CIN I, CIN II ja CIN III+.Vasemmanpuolinen Y-akseli: Papa-kokeiden lukumäärä ja lievä solumuutos -tapaukset.Kohdunkaulan alueen poikkeavien löydösten vuosittainen keskiarvo 1999-2008 (kohdunkaulan syöpä) tai 2004-2008 (CIN I-III, AIS).). Jopa alle 25-vuotiaita testataan Suomessa runsaasti. Viimeiset 15 vuotta jatkunut 20-39-vuotiaiden kohdunkaulan syövän ilmaantuvuuden kasvu (11 Anttila A, Pukkala E, Soderman B, Kallio M, Nieminen P, Hakama M. Effect of organised screening on cervical cancer incidence and mortality in Finland, 1963-1995: recent increase in cervical cancer incidence. Int J Cancer 1999;83:59-65.,1616 Engholm G, Ferlay J, Christensen N ym. Cervical cancer incidence in Finland. NORDCAN: Cancer incidence, mortality, prevalence and survival in the Nordic countries, Version 6.0. Association of the Nordic Cancer Registries. Danish Cancer Society 04.12.2013. www.ancr.nu) ei siis voi johtua siitä, että nuoret naiset eivät kävisi Papa-kokeessa. Tässä ikäryhmässä 80 % syöpätapauksista on varhaisen vaiheen syöpiä, jotka yleensä löydetään Papa-kokeella. Syövän suurentunut ilmaantuvuus saattaa olla seurausta nuorten naisten opportunistisesti tehtyjen Papa-kokeiden lisääntyneestä määrästä, jonka ansiosta syöpätapaukset löytyvät aikaisemmin. Muita syitä ovat 1980-luvun lopulla alkanut HPV16-tyypin infektioiden yleistyminen yhä nuoremmilla naisilla ja mahdollisesti myös nuorten naisten tupakoinnin lisääntyminen (1717 Laukkanen P, Koskela P, Pukkala E ym. Time trends in incidence and prevalence of human papillomavirus type 6, 11 and 16 infections in Finland. J Gen Virol 2003;84(Pt 8):2105-09.,1818 Lehtinen M, Kaasila M, Pasanen K ym. Seroprevalence atlas of infections with oncogenic and non-oncogenic human papillomaviruses in Finland in the 1980s and 1990s. Int J Cancer 2006;119:2612-9.,1919 Kapeu AS, Luostarinen T, Jellum E ym. Is smoking an independent risk factor for invasive cervical cancer? A nested case-control study within Nordic biobanks. Am J Epidemiol 2009;169:480-8.,2020 Simen-Kapeu A, La Ruche G, Kataja V ym. Tobacco smoking and chewing as risk factors for multiple human papillomavirus infections and cervical squamous intraepithelial lesions in two countries (Cote d’Ivoire and Finland) with different tobacco exposure. Cancer Causes Control 2009;20:163-70.,2121 THL. Tupakkatilasto 2012. Tilastoraportti 27/2013, 21.10.2013. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110551/Tr27_13.pdf?sequence=4).

Seulontaluonteisten Papa-kokeiden kustannus seulontaohjelman ulkopuolella oli 1,8-2,7-kertainen ja jatkotutkimuskokeiden 3,1-4,5-kertainen verrattuna seulontaohjelmaan. Kustannusero johtuu näytteenottokäytäntöjen eroista. Opportunistiseen Papa-kokeeseen tarvitaan lääkärin lähete ja näytteen ottaa lääkäri, kun taas seulontaohjelman kokeeseen lähetettä ei tarvita ja näytteen ottaa sairaanhoitaja. Seulontaluonteisissa Papa-kokeissa kustannusero oli pienempi kuin jatkotutkimuskokeissa, koska seulontaluonteisen Papa-näytteen ottamisen ei oletettu olevan lääkärikäynnin ainoa syy.

Lue myös

Suomalaisten aineistojen (2222 Leinonen M, Kotaniemi-Talonen L, Anttila A, Dyba T, Tarkkanen J, Nieminen P. Prevalence of oncogenic human papillomavirus infection in an organised screening population in Finland. Int J Cancer 2008;123:1344-9.,2323 Lehtinen M, Paavonen J, Wheeler CM ym. Overall efficacy of HPV-16/18 AS04-adjuvanted vaccine against grade 3 or greater cervical intraepithelial neoplasia: 4-year end-of-study analysis of the randomised, double-blind PATRICIA trial. Lancet Oncol 2012;13:89-99.) perusteella on arvioitu, että suuren syöpäriskin HPV-infektio on vallitsevin 20-25-vuotiailla naisilla (2424 Vanska S, Auranen K, Leino T ym. Impact of vaccination on 14 high-risk HPV type infections: a mathematical modelling approach. PLoS One 2013;8:e72088.). Heistä kolmasosalla oli suuren syöpäriskin HPV-infektio. HPV-rokotteen on osoitettu ehkäisevän tehokkaasti HPV:n aiheuttamia tulehduksia ja kohdunkaulan syövän esiasteita (2323 Lehtinen M, Paavonen J, Wheeler CM ym. Overall efficacy of HPV-16/18 AS04-adjuvanted vaccine against grade 3 or greater cervical intraepithelial neoplasia: 4-year end-of-study analysis of the randomised, double-blind PATRICIA trial. Lancet Oncol 2012;13:89-99.,2525 Munoz N, Kjaer SK, Sigurdsson K ym. Impact of human papillomavirus (HPV)-6/11/16/18 vaccine on all HPV-associated genital diseases in young women. J Natl Cancer Inst 2010;102:325-39.). Oikein ajoitetuilla rokotuksilla voidaan ehkäistä merkittävä osa HPV:n aiheuttamasta tautitaakasta. Rokotusten alettua ensimmäisenä vähenevät kolposkopialähetteet ja CIN-tapaukset.

Kohdunkaulan syövän seulontaohjelman tavoitteena ei ole löytää mahdollisimman paljon esiasteita vaan ehkäistä syöpää löytämällä pitkittyneen infektion aiheuttamia vakavia syövän esiasteita. Suurin osa etenkin nuorten naisten esiasteella olevista muutoksista paranee itsestään (55 van Oortmarssen GJ, Habbema JD. Duration of preclinical cervical cancer and reduction in incidence of invasive cancer following negative pap smears. Int J Epidemiol 1995;24:300-7.,66 Moscicki AB, Shiboski S, Hills NK ym. Regression of low-grade squamous intra-epithelial lesions in young women. Lancet 2004;364:1678-83.). Vakavaksi kehittyvät esiasteet ehditään hoitaa, koska niiden kehittyminen syöväksi vie vähintään 10 vuotta - ja yleensä yli 20 vuotta (2626 Gustafsson L, Adami HO. Natural history of cervical neoplasia: consistent results obtained by an identification technique. Br J Cancer 1989;60:132-41.,2727 Vink MA, Bogaards JA, van Kemenade FJ, de Melker HE, Meijer CJ, Berkhof J. Clinical progression of high-grade cervical intraepithelial neoplasia: estimating the time to preclinical cervical cancer from doubly censored national registry data. Am J Epidemiol 2013;178:1161-9.). Seulonnan haittavaikutuksena voidaan pitää itsestään paranevan esiasteen löytämistä, joka aiheuttaa turhia hoitoja ja seurantaa ja on lisäksi kallista. Tehokkaasti toimiva seulonta löytäisi pitkittyneen infektion aiheuttamat vakavat esiasteet, mutta löytäisi mahdollisimman vähän itsestään paranevia esiasteita tai pystyisi erottamaan esiasteista myöhemmin ne, jotka etenevät syöviksi.

Seulontaohjelman ulkopuolella otettiin 60 % Papa-näytteistä, joista löytyi 80 % kaikista esiasteista (33 Joukkotarkastusrekisteri. Kohdunkaulan syövän seulontatilastot vuosittain ja aikasarjat 1991-2009 06.03.2012. https://cancer-fi.directo.fi/syoparekisteri/joukkotarkastusrekisteri/tilastot/kohdunkaulan-syovan-seulonta/koko-maa/,1313 Salo H, Leino T, Kilpi T ym. The burden and costs of prevention and management of genital disease caused by HPV in women: a population-based registry study in Finland. Int J Cancer 2013;133:1459-69.,1414 Salo H, Nieminen P, Kilpi T ym. Divergent coverage, frequency and costs of organised and opportunistic Pap testing in Finland. Int J Cancer 2014;135:204-13.). Viidesosa esiasteista löydetään alle 25-vuotiailta naisilta (kuvio 2). Paranevien, lievien esiasteiden löytymistä Papa-kokeella voidaan välttää ainakin kahdella keinolla. Ensinnäkin, alle 25-vuotiailta naisilta, joilla HPV-infektio on hyvin yleinen, ei pidä ottaa Papa-näytettä ilman selvää kliinistä indikaatiota. Toiseksi, seulontaväli on pidettävä tarpeeksi pitkänä, jotta infektiolle ja lieville esiasteille annetaan aikaa parantua. Nuorten naisten syöpätapauksia on vaikeaa estää kustannusvaikuttavasti seulonnoilla, koska heidän syöpäriskinsä on pieni ja heillä on paljon itsestään paranevia esiasteita. Ylenmääräisen, alle 25-vuotiaiden naisten, testauksen vähentämistä olisi helpompi edistää ja perustella, jos kutsu ensimmäiseen ohjelman mukaiseen seulontakokeeseen tulisi kaikille jo 25-vuotiaana. Vaikka nykyinen HPV-rokotusohjelma ei tule kokonaan korvaamaan seulontoja, kattavan HPV-rokotusohjelman odotetaan vähentävän ensimmäisenä juuri nuorten naisten kohdunkaulan syöpäriskiä.

Seulontaohjelma loppuu suurimmassa osassa maata 60-vuotiaana. Koko maassa seulontaohjelman Papa-kokeessa kävi enää 11 % 65-vuotiaista naisista. Samalla myös opportunistinen testaus vähenee voimakkaasti iän myötä (kuvio 1c). Kun seulontaohjelma loppuu, alkaa myös kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus ja kuolleisuus uudestaan kasvaa (1313 Salo H, Leino T, Kilpi T ym. The burden and costs of prevention and management of genital disease caused by HPV in women: a population-based registry study in Finland. Int J Cancer 2013;133:1459-69.,1616 Engholm G, Ferlay J, Christensen N ym. Cervical cancer incidence in Finland. NORDCAN: Cancer incidence, mortality, prevalence and survival in the Nordic countries, Version 6.0. Association of the Nordic Cancer Registries. Danish Cancer Society 04.12.2013. www.ancr.nu,2828 Lonnberg S, Nieminen P, Luostarinen T, Anttila A. Mortality audit of the Finnish cervical cancer screening program. Int J Cancer 2013;132:2134-40.). Seulontaohjelman vaikuttavuus on hyvä myös vanhemmissa ikäluokissa (88 Lonnberg SV, Anttila A, Luostarinen T, Nieminen P. Age-specific effectiveness of the Finnish cervical cancer screening programme. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2012;21:1354-61.,2929 Sasieni P, Castanon A, Cuzick J. Effectiveness of cervical screening with age: population based case-control study of prospectively recorded data. BMJ 2009;339:b2968.), joten seulontaohjelma näyttää loppuvan liian aikaisin.

Kaikkien seulontatestien sisällyttäminen seulontarekisteriin on välttämätöntä, jotta päällekkäistä ja sattumanvaraista opportunistista testausta voitaisiin vähentää menettämättä nykyistä erinomaista kokonaispeittävyyttä. Vastaava rekisteröinti on toteutettu muun muassa Norjassa, ja sen pitäisi olla mahdollista samalla kun kansallisia tietojärjestelmäpalveluja rakennetaan. Ohjelman ulkopuoliselle testaukselle pitäisi lisäksi määrittää yhtenäiset laadunvarmistusohjeet.

Tämän tutkimuksen tuloksia käytettiin HPV-rokotusohjelman ja kohdunkaulan syövän seulontaohjelman kustannusvaikuttavuustutkimuksissa (1515 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asettaman papilloomavirustautien torjuntatyöryhmän selvitys 30.4.2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 28/2011. Helsinki 2011.). Papilloomavirustautien torjuntatyöryhmä suositteli HPV-rokotusohjelman aloittamisen lisäksi muutoksia nykyiseen seulontaohjelmaan ja opportunistiseen testaukseen. Seulontaohjelmaan tulisi lisätä 25- sekä 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat naiset koko maassa. Seulontaohjelmassa tulisi siirtyä käyttämään 35-vuotiaasta lähtien Papa-kokeen sijaan HPV-testiä, jonka on osoitettu satunnaistetuissa tutkimuksissa vähentävän merkittävästi enemmän kohdunkaulan syövän ilmaantumista kuin Papa-kokeen (3030 Arbyn M, Ronco G, Anttila A ym. Evidence regarding human papillomavirus testing in secondary prevention of cervical cancer. Vaccine 2012;30 Suppl 5:F88-99.). Lisäksi tarvitaan nopeita toimenpiteitä sattumanvaraisen ja hyvin kalliin opportunistisen testauksen vähentämiseksi. Suosituksen mukainen seulontaohjelma lähes puolittaisi seulonnan kokonaiskustannukset ja samalla vähemmillä esiastehoidoilla estettäisiin enemmän syöpiä ja säästettäisiin enemmän elinvuosia. HPV-rokotusohjelma alkoi syksyllä 2013, mutta asiantuntijaryhmän antaman seulontasuosituksen päätöksentekoprosessi on toistaiseksi kesken.

Tästä asiasta tiedettiin

Valtakunnallisessa kohdunkaulan syövän seulontaohjelmassa tehdyt Papa-kokeet ja niiden tulokset rekisteröidään keskitetysti.

Nuoret 25- ja 30-vuotiaat naiset osallistuvat huonosti seulontaohjelmaan.

Seulontaohjelman ulkopuolella otetaan runsaasti Papa-näytteitä, joita ei rekisteröidä keskitetysti.

Tämä tutkimus opetti

Suomeen on vähitellen muodostunut seulontaohjelman rinnalle hyvin kallis ja osin päällekkäinen ohjelman ulkopuolinen näytteenottokäytäntö, jota ei isännöi kukaan ja jossa otetaan 60 % kaikista seulontaluonteisista Papa-näytteistä.

Seulontaohjelman ulkopuolisen testauksen takia 25-30-vuotiaiden naisten Papa-kokeiden kokonaispeittävyys on hyvä, mutta tässä ikäluokassa naisia testataan liian usein, ja Käypä hoito -suosituksen vastaisesti jopa alle 25-vuotiailta otetaan Papa-näytteitä.

Kun suunnitellaan vaikuttavaa ja kustannusvaikuttavaa HPV-tautien ennaltaehkäisyä, on oleellista tuntea myös seulontaohjelman ulkopuolinen testauskäytäntö.

Kirjoittajat
Heini Salo
VTM, tutkija
THL, Rokotusten ja immuunisuojan osasto
heini.salo@thl.fi
Pekka Nieminen
dosentti, ylilääkäri
HYKS, naistentautien klinikka
Terhi Kilpi
tutkimusprofessori, ylijohtaja
THL, Terveyden suojelun toimiala
Kari Auranen
dosentti, erikoistutkija
THL, Rokotusten ja immuunisuojan osasto
Tuija Leino
LT, ylilääkäri
THL, Rokotusten ja immuunisuojan osasto
Simopekka Vänskä
dosentti, erikoistutkija, matemaatikko
THL, Rokotusten ja immuunisuojan osasto
Petri Tiihonen
VTM, tutkimusassistentti
THL, Rokotusten ja immuunisuojan osasto
Matti Lehtinen
professori, virologi
Tampereen yliopisto, Terveystieteiden yksikkö
Ahti Anttila
dosentti, tutkimusjohtaja
Suomen Syöpärekisteri, Joukkotarkastusrekisteri
Sidonnaisuudet
Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Heini Salo: luentopalkkiot (Doctrina Viestintä ja Lääketeollisuus ry). Pekka Nieminen: konsultointi- tai muu palkkio (GSK). Terhi Kilpi: apuraha (GlaxoSmithKline). Kari Auranen, Tuija Leino, Simopekka Vänskä, Petri Tiihonen, Ahti Anttila: ei sidonnaisuuksia. Matti Lehtinen: apuraha (Merck & Co., GSK Biologicals).
Kirjallisuutta
1
Anttila A, Pukkala E, Soderman B, Kallio M, Nieminen P, Hakama M. Effect of organised screening on cervical cancer incidence and mortality in Finland, 1963-1995: recent increase in cervical cancer incidence. Int J Cancer 1999;83:59-65.
2
Valtioneuvoston asetus seulonnoista 6.4.2011/339. www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110339
3
Joukkotarkastusrekisteri. Kohdunkaulan syövän seulontatilastot vuosittain ja aikasarjat 1991-2009 06.03.2012. https://cancer-fi.directo.fi/syoparekisteri/joukkotarkastusrekisteri/tilastot/kohdunkaulan-syovan-seulonta/koko-maa/
4
International Agency for Research on Cancer. IARC/WHO Handbooks of cancer prevention, Vol 10: Cervix cancer screening. Lyon: IARC Press, 2005.
5
van Oortmarssen GJ, Habbema JD. Duration of preclinical cervical cancer and reduction in incidence of invasive cancer following negative pap smears. Int J Epidemiol 1995;24:300-7.
6
Moscicki AB, Shiboski S, Hills NK ym. Regression of low-grade squamous intra-epithelial lesions in young women. Lancet 2004;364:1678-83.
7
Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Kolposkopiayhdistyksen asettama työryhmä. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset. Käypä hoito -suositus 14.6.2010. www.kaypahoito.fi
8
Lonnberg SV, Anttila A, Luostarinen T, Nieminen P. Age-specific effectiveness of the Finnish cervical cancer screening programme. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2012;21:1354-61.
9
Monto K, Nieminen P. Gynekologisten irtosolunäytteiden määrät ja raportointitavat Suomessa. Suom Lääkäril 2005;60:2093-7.
10
Anttila A, von Karsa L, Aasmaa A ym. Cervical cancer screening policies and coverage in Europe. Eur J Cancer 2009;45:2649-58.
11
Virtanen A, Anttila A, Luostarinen T, Nieminen P. Self-sampling versus reminder letter: effects on cervical cancer screening attendance and coverage in Finland. Int J Cancer 2011;128:2681-7.
12
Virtanen A, Nieminen P, Luostarinen T, Anttila A. Self-sample HPV tests as an intervention for nonattendees of cervical cancer screening in Finland: a randomized trial. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2011;20:1960-9.
13
Salo H, Leino T, Kilpi T ym. The burden and costs of prevention and management of genital disease caused by HPV in women: a population-based registry study in Finland. Int J Cancer 2013;133:1459-69.
14
Salo H, Nieminen P, Kilpi T ym. Divergent coverage, frequency and costs of organised and opportunistic Pap testing in Finland. Int J Cancer 2014;135:204-13.
15
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asettaman papilloomavirustautien torjuntatyöryhmän selvitys 30.4.2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 28/2011. Helsinki 2011.
16
Engholm G, Ferlay J, Christensen N ym. Cervical cancer incidence in Finland. NORDCAN: Cancer incidence, mortality, prevalence and survival in the Nordic countries, Version 6.0. Association of the Nordic Cancer Registries. Danish Cancer Society 04.12.2013. www.ancr.nu
17
Laukkanen P, Koskela P, Pukkala E ym. Time trends in incidence and prevalence of human papillomavirus type 6, 11 and 16 infections in Finland. J Gen Virol 2003;84(Pt 8):2105-09.
18
Lehtinen M, Kaasila M, Pasanen K ym. Seroprevalence atlas of infections with oncogenic and non-oncogenic human papillomaviruses in Finland in the 1980s and 1990s. Int J Cancer 2006;119:2612-9.
19
Kapeu AS, Luostarinen T, Jellum E ym. Is smoking an independent risk factor for invasive cervical cancer? A nested case-control study within Nordic biobanks. Am J Epidemiol 2009;169:480-8.
20
Simen-Kapeu A, La Ruche G, Kataja V ym. Tobacco smoking and chewing as risk factors for multiple human papillomavirus infections and cervical squamous intraepithelial lesions in two countries (Cote d’Ivoire and Finland) with different tobacco exposure. Cancer Causes Control 2009;20:163-70.
21
THL. Tupakkatilasto 2012. Tilastoraportti 27/2013, 21.10.2013. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110551/Tr27_13.pdf?sequence=4
22
Leinonen M, Kotaniemi-Talonen L, Anttila A, Dyba T, Tarkkanen J, Nieminen P. Prevalence of oncogenic human papillomavirus infection in an organised screening population in Finland. Int J Cancer 2008;123:1344-9.
23
Lehtinen M, Paavonen J, Wheeler CM ym. Overall efficacy of HPV-16/18 AS04-adjuvanted vaccine against grade 3 or greater cervical intraepithelial neoplasia: 4-year end-of-study analysis of the randomised, double-blind PATRICIA trial. Lancet Oncol 2012;13:89-99.
24
Vanska S, Auranen K, Leino T ym. Impact of vaccination on 14 high-risk HPV type infections: a mathematical modelling approach. PLoS One 2013;8:e72088.
25
Munoz N, Kjaer SK, Sigurdsson K ym. Impact of human papillomavirus (HPV)-6/11/16/18 vaccine on all HPV-associated genital diseases in young women. J Natl Cancer Inst 2010;102:325-39.
26
Gustafsson L, Adami HO. Natural history of cervical neoplasia: consistent results obtained by an identification technique. Br J Cancer 1989;60:132-41.
27
Vink MA, Bogaards JA, van Kemenade FJ, de Melker HE, Meijer CJ, Berkhof J. Clinical progression of high-grade cervical intraepithelial neoplasia: estimating the time to preclinical cervical cancer from doubly censored national registry data. Am J Epidemiol 2013;178:1161-9.
28
Lonnberg S, Nieminen P, Luostarinen T, Anttila A. Mortality audit of the Finnish cervical cancer screening program. Int J Cancer 2013;132:2134-40.
29
Sasieni P, Castanon A, Cuzick J. Effectiveness of cervical screening with age: population based case-control study of prospectively recorded data. BMJ 2009;339:b2968.
30
Arbyn M, Ronco G, Anttila A ym. Evidence regarding human papillomavirus testing in secondary prevention of cervical cancer. Vaccine 2012;30 Suppl 5:F88-99.
English summary

English summary: Divergent coverage, frequency and costs of organised and opportunistic Pap testing in Finland

Background

Finland is well-known for its performance and effectiveness in organised cervical cancer screening but the magnitude and significance of opportunistic Pap testing has not been elucidated. In this study we evaluated the overall coverage, frequency and costs of Pap testing by screening modality and health care provider in Finland.

Methods

All Pap tests within and outside the organised screening program were assessed in a retrospective registry study in the Finnish female population of 2.7 million during 2004-2008.

Results

Of the 446,000 annual screening tests, 40% were taken in the organised programme, 5% in secondary health care and 55% as opportunistic tests (public primary health care, private providers or student health care). The total cost of all screening Pap tests was €22.4 million, of which 71% incurred in opportunistic screening. Among women aged 30-64 years, 89% had a Pap test taken within or outside the organised programme at least once during the last five years and half of those screened in the organised programme had also had at least one Pap test taken outside the programme. When the organised programme begins at age 30, most women had already had a Pap test taken. One-fifth of all opportunistic screening Pap tests were taken from women aged less than 25.

Conclusions

In addition to the organised screening programme, there is an expensive, parallel and partly overlapping Pap testing practice in Finland. The voluminous opportunistic Pap testing, especially in public primary health care, was concentrated in young women. Due to the lack of a national register for opportunistic screening and follow-up tests different health care providers are not aware of the tests and test results that have been taken by other providers. Understanding the overall Pap testing practice is indispensable in the development of the best strategy for the prevention of HPV-related diseases.

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.