• Kirsi Lappalainen
  • Pauliina Mattila-Holappa
  • Kirsi Yli-Kaitala
  • Marja Hult
  • Kimmo Räsänen

Pisimpään työttömänä olleet käyttävät vähiten terveyskeskuksen palveluja

Lähtökohdat Työttömyyteen liittyy toisaalta lääkäripalvelujen runsasta käyttöä ja toisaalta tarpeeseen nähden vähäistä käyttöä. Kartoitimme 1.1.2016 vähintään 300 päivää työttöminä olleiden henkilöiden terveyskeskus- ja erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä. Lisäksi kuvasimme heidän näkemyksiään palveluista.

Menetelmät Aineisto kerättiin vuosina 2015–2018 Rauman, Turun, Salon, Someron, Euran ja Eurajoen kunnissa. Tutkimus sisälsi rekisteritutkimuksen (n = 500) sekä asiakashaastatteluja (n = 20).

Tulokset Työttömyyden kesto oli yhteydessä terveyskeskuspalvelujen käyttöön. Mielenterveyshäiriön diagnoosi oli pisimpään työttömänä olleilla yleinen. Pitkäaikaistyöttömillä oli harvoin kuntoutusjaksoja.

Päätelmät Erityisesti pisimpään työttömänä olleet eivät välttämättä käytä lainkaan terveyspalveluja. Moniammatillinen yhteistyö ja toimivat viranomaisverkostot auttavat palvelujen kehittämisessä.

Pisimpään työttömänä olleet käyttävät vähiten terveyskeskuksen palveluja Kuva 1 / 5
         

Pitkäaikaistyöttömät kuuluvat pienituloisten ryhmään, joka käyttää vähemmän lääkäripalveluja kuin suurempituloiset ja työterveyshuollon piirissä olevat henkilöt. Tyydyttymätöntä palveluntarvetta syntyy useiden sosioekonomisten ja persoonaan liittyvien tekijöiden vaikutuksesta. Henkilö saattaa olla tietämätön, että hänellä on hoitoa vaativa terveysongelma, tai hän saattaa olla menemättä hoitoon esimerkiksi taloudellisista syistä (11 Manderbacka K, Muuri A, Keskimäki I, Kaikkonen R, Elovainio M. Mitä tyydyttymätön palveluntarve kertoo terveyspalvelujen saatavuudesta? Sosiaalilääketieteen Aikakauslehti 2012; 49:4–12.). Palveluntarve jää tyydyttymättä myös silloin, kun henkilö ei mielestään saa oikeanlaista hoitoa ongelmaansa (22 Allin S, Grignon M, Le Grand J. Subjective unmet need and utilization of health care services in Canada: What are the equity implications? Soc Sci Med 2010;70:465–472.).

Työttömyyteen liittyy toisaalta lääkäripalvelujen runsasta käyttöä ja toisaalta puutteita palveluntarpeen tunnistamisessa (33 Åhs AMH, Westerling R. Health care utilization among persons who are unemployed or outside the labour force. Health Policy 2006;78:178–193.). Erityisesti työttömien mielenterveysongelmat, kuten hoitoa ja kuntoutusta vaativat pelko- ja ahdistusoireet, saattavat jäädä tunnistamatta (44 Kerätär R, Karjalainen V. Pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti hoitamattomia mielenterveyshäiriöitä. Suom Lääkäril 2010;45:3683–3690.). Psyykkisistä oireista kärsivillä työttömillä onkin eniten tyydyttymätöntä palveluntarvetta (33 Åhs AMH, Westerling R. Health care utilization among persons who are unemployed or outside the labour force. Health Policy 2006;78:178–193.). Joutuminen pois työterveyshuollon piiristä vähentää lääkärikäyntejä, ja pitkäaikaistyöttömien osallistuminen kuntoutukseen on vähäistä (55 Heponiemi T, Wahlström M, Elovainio M, Sinervo T, Aalto A-M, Keskimäki I. Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 14/2008. www.tem.fi/files/19508/temjul_14_2008_tyo_ja_yrittajyys.pdf).

Erityisesti mielenterveysongelmat,kuten pelko- ja ahdistusoireet,saattavat jäädä tunnistamatta.

Sen sijaan paljon terveyspalveluita käyttävät monisairaat ja sosioekonomisesti heikossa asemassa olevat henkilöt (66 Koskela T. Millaisia ovat eniten palveluita käyttävät terveyskeskuspotilaat? – ja onko vaikuttavaa hoitoa heidän auttamiseksi? Tampereen yliopisto, 2014. Diaesitys. www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/paljon-tukea-tarvitsevat/15-1-seminaarin-esitykset/tuomas-koskela-millaisia-ovat-eniten-palveluita-kayttavat-terveyskeskusten-potilaat-nko-vaikuttavaa-hoitoa-heidan-auttamiseksi). Tyypillisesti heillä on muihin palvelujen käyttäjiin verrattuna enemmän oireita, joille ei löydy selvää syytä, sekä useammin psyyken- ja kipulääkitystä (66 Koskela T. Millaisia ovat eniten palveluita käyttävät terveyskeskuspotilaat? – ja onko vaikuttavaa hoitoa heidän auttamiseksi? Tampereen yliopisto, 2014. Diaesitys. www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/paljon-tukea-tarvitsevat/15-1-seminaarin-esitykset/tuomas-koskela-millaisia-ovat-eniten-palveluita-kayttavat-terveyskeskusten-potilaat-nko-vaikuttavaa-hoitoa-heidan-auttamiseksi,77 Koskela T-H. Terveyspalveluiden pitkäaikaisen suurkäyttäjän ennustekijät. Kuopion yliopisto, yleislääketieteen laitos, 2008. Väitöskirja. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-951-27).

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata 1.1.2016 vähintään 300 päivää yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden henkilöiden terveyskeskus- ja erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä. Keskeisenä tavoitteena on vastata kysymykseen, onko pitkäaikaistyöttömien työttömyyden kesto yhteydessä terveydenhuoltopalvelujen käyttöön. Toisena tavoitteena on kuvata, millaisten terveysongelmien takia tutkittavat hakeutuvat terveyskeskukseen ja erikoissairaanhoitoon. Kolmantena tavoitteena on kartoittaa teemahaastattelujen avulla pitkäaikaistyöttömien näkemyksiä terveyspalveluista ja niiden kehittämistarpeista.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimuksen aineisto kerättiin Työterveyslaitoksen koordinoimassa Työttömien terveyspalvelujen sisällön ja rakenteen kehittäminen (TTP) -hankkeessa (88 TTP-hanke (siteerattu 23.10.2017). www.ttl.fi/tutkimushanke/tyottomien-terveyspalvelujen-sisallon-rakenteen-kehittaminen-party-osahanke/). Hanke on osa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Party – Parempaa työ ja toimintakykyä -hankekokonaisuutta, joka toteutettiin vuosina 2015–2018 Rauman, Turun, Salon, Someron, Euran ja Eurajoen kunnissa (99 Party-hanke (siteerattu 23.10.2017). www.rauma.fi/kaupunki-ja-hallinto/hankkeet/party-hanke/#). Se sisälsi rekisteritutkimuksen sekä asiakashaastatteluja. Työterveyslaitoksen eettinen toimikunta käsitteli tutkimussuunnitelman vuonna 2015.

Rekisteritutkimukseen poimittiin suhteellisella otannalla 500 henkilön satunnaisotos niiden henkilöiden joukosta, jotka asuivat kehittämishankkeeseen osallistuvissa kunnissa ja jotka olivat olleet vähintään 300 päivää työttöminä 1.1.2016 (n = 13 583). Otoksen henkilöistä pyydettiin tiedot Eläketurvakeskuksen (ETK) ansaintarekisteristä ja eläkerekisteristä sekä THL:n Avohilmosta ja Hilmosta (1010 HILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitus. Määrittelyt ja ohjeistus 2015 (siteerattu 1.9.2017). www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116908/Hilmo-ohjekirja%202015.pdf?sequence=1,1111 AvoHILMO - Perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus 2015 - Määrittelyt ja ohjeistus (siteerattu 1.9.2017). www.julkari.fi/handle/10024/116693).

Eläkerekisteristä poimittiin tiedot työeläkkeenä maksetuista eläkelakien mukaisista vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeistä sekä muut työeläke- ja kuntoutustiedot ajalta 1.1.2012–31.12.2015. Ansaintarekisteri sisälsi tiedot eläkettä kartuttavasta työurasta: työ- ja yrittäjäjaksot sekä esimerkiksi työttömyyteen liittyvät palkattomat jaksot. Avohilmosta pyydettiin henkilöiden avoterveydenhuollon käyntitiedot ja Hilmosta erikoissairaanhoidon käyntitiedot ajalta 1.1.2012–31.12.2015 (kuvio 1Pitkäaikaistyöttömien erikoissairaanhoidon käynnit erikoisalan mukaan vuosina 2012–2015.. ) (taulukko 1).

Rekisteriaineistojen avulla tarkasteltiin tutkittavien henkilöiden terveyskeskuspalvelujen ja erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä työttömyyspäivien määrän mukaan. Tilastollisessa analyysissä käytettiin SAS for Windows 9.2 -ohjelmaa. Käytössä olivat kuvaileva analyysi, suorat jakaumat ja ristiintaulukointi. Prosenttiosuuksien eroja testattiin χ2-testillä. Lisäksi teimme binaarisen logistisen regressioanalyysin terveyskeskuspalvelujen käytön puutteen (ei yhtään käyntiä 2012–2015) yhteydestä työttömyyden kestoon vakioiden iän, sukupuolen ja paikkakunnan.

Teemahaastatteluihin (liite 1 artikkelin sähköisessä versiossa, www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 42/2018) valikoitui 20 asiakasta, jotka olivat Party-hankkeen ryhmätoiminnoissa mukana. Ryhmänohjaajat rekrytoivat haastateltavat vapaaehtoisuuden perusteella, mikä helpotti motivointia. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällön analyysiä (1212 Tuomi J, Sarajärvi A. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Kustannusosakeyhtiö Tammi 2002.) (liite 2).

Tulokset

Taustatietoja eläketurvakeskuksen aineistosta

Tutkimusotoksen 500 henkilöstä 56 % oli työmarkkinatuella, 35 % ansioon suhteutetulla päivärahalla ja 9 % työttömyysturvan peruspäivärahalla 1.1.2016. Kelan sairauspäivärahalla oli neljän vuoden aikana ollut 104 henkilöä (21 %) ja työeläkelakien mukaisella Kelan kuntoutusrahalla 24 henkilöä (5 %).

Terveyskeskuskäynnit

Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusten (Avohilmo) perusteella vajaa 7 % tutkimuksen pitkäaikaistyöttömistä ei ollut käyttänyt terveyskeskuksen palveluja 1.1.2012–31.12.2015 lainkaan. Vuosittain neljäsosa ei ollut käyttänyt terveyskeskuksen palveluja ja neljäsosa oli käyttänyt palveluja 10 kertaa tai useammin (taulukko 2).

Pisimpään työttömänä olleiden joukossa oli eniten niitä, jotka eivät olleet käyttäneet lainkaan terveyspalveluja. Alle 500 päivää työttömänä olleista palveluita ei ollut käyttänyt lainkaan 9 %, 500–999 päivää työttömänä olleista 5 % ja 1000 päivää tai kauemmin työttömänä olleista 15 % (p = 0,016). Vakioimattomassa binaarisessa logistisessa regressioanalyysissa 1000 päivää ja pidempään työttömänä olleilla terveyskeskuspalvelujen käyttöä ei ollut lainkaan useammin kuin lyhyemmän aikaa työttömänä olleilla, kerroinsuhde (OR) 2,57 (95 %:n LV = 1,17–5,65). Ero säilyi myös mallissa, jossa ikä, sukupuoli ja paikkakunta oli vakioitu, OR 2,30 (95 %:n LV = 1,02–5,18).

Terveyskeskuskäynneistä diagnoosimerkintöjä tarkasteltiin lääkärikäyntien osalta. ICPC-2- tai ICD-10-diagnoosimerkintä (n = 5 132) oli kirjattu 54 %:lla lääkärikäynneistä. Tutkimusjakson aikana yleisin diagnoosipääluokka oli tule-sairaudet (22 %), toiseksi yleisin mielenterveyden häiriöt (12 %) ja kolmanneksi yleisin "tekijät, jotka vaikuttavat terveydentilaan ja yhteydenottoihin terveyspalvelujen tuottajiin" (11 %). Neljäntenä olivat hengityselinten sairaudet (11 %) ja viidentenä "yleiset ja epämääräiset sekä muualla luokittamattomat oireet, sairaudenmerkit ja poikkeavat kliiniset löydökset sekä laboratoriolöydökset" (8 %) (kuvio 2Aineiston muodostuminen ja analysointi.. ).

Niistä terveyskeskuksen lääkäripalveluja käyttäneistä henkilöistä, joille oli asetettu diagnoosi, 25 %:lla oli ainakin kerran diagnoosina mielenterveyshäiriö: alle 500 päivää työttömänä olleista 18 %:lla, 500–999 päivää työttömänä olleista 29 %:lla ja 1000 päivää tai pitempään työttömänä olleista 28 %:lla (p = 0,065).

Erikoissairaanhoidon käynnit

Pitkäaikaistyöttömistä lähes kolmasosa (29 %) ei ollut käyttänyt lainkaan erikoissairaanhoidon palveluja, 43 %:lla oli 1–9 käyntiä ja 28 % oli käyttänyt palveluja 10 kertaa tai enemmän. Keskimäärin käyntejä oli 2,3 vuodessa. Eniten niitä oli psykiatrian erikoisalalla (32 % kaikista käynneistä) ja seuraavaksi eniten sisätautien (6 %), yleislääketieteen (5 %) ja syöpätautien erikoisaloilla (5 %) (kuvio 3Pitkäaikaistyöttömien lääkärissäkäynnit terveyskeskuksessa ICPC-2 ja ICD-10 diagnoosiluokkien mukaan vuosina 2012–2015.. ).

Erikoissairaanhoidon palveluja oli käyttänyt 71 % tutkituista, eikä palvelujen käytössä ollut juuri eroa työttömyyden keston mukaan (alle 500 päivää työttömänä olleista palveluja oli käyttänyt 68 %, 500–999 päivää työttömänä olleista 71 % ja 1000 päivää tai pitempään työttömänä olleista 69 %).

Erikoissairaanhoidossa merkintä diagnoosista oli tehty 83 %:lla (n = 5 298) käynneistä. Tarkastelussa huomioitiin käynnit kaikkien erikoissairaanhoidossa toimivien ammattiryhmien vastaanotolla. Yleisin diagnoosipääluokka oli mielenterveyden häiriöt (24 %), seuraavina vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset (10 %) sekä tule-sairaudet (10 %). Tarkasteluajanjaksolla ei havaittu suuria vuosittaisia eroja palvelujen käyttömäärissä tai -syissä. Noin puolella henkilöistä oli useamman kuin yhden tautipääluokan diagnoosimerkintä.

Henkilöistä, jotka olivat käyttäneet erikoissairaanhoidon palveluja, 22 %:lla oli mielenterveyshäiriön diagnoosi: alle 500 päivää työttömänä olleista se oli 21 %:lla, 500–999 päivää työttömänä olleista 24 %:lla ja 1000 päivää tai pitempään työttömänä olleista 20 %:lla.

Haastatteluaineisto

Esille nousi yksilöllisen jatasa-arvoisen palvelun tarve.

Tulokset esitetään terveydenhuollon asiakaskokemusten ja kehittämisajatusten näkökulmasta. Haastateltujen (n = 20) ikä oli 20–61 vuotta, ja miehiä heistä oli 8. Yksinasuvia oli 11 ja avio- tai avoliitossa olevia 6. Haastatelluista kaksi asui muun perheen kuin puolison kanssa, ja yhden henkilön taustasta ei ollut tietoa.

Kaikki haastatellut olivat käyttäneet terveyspalveluja lähiaikoina. Työttömien terveystarkastus mainittiin 11 haastattelussa. Suurin osa oli tyytyväisiä palveluun, mutta kaikki eivät olleet tietoisia oikeudesta terveystarkastukseen tai heillä ei ollut tietoa, miten tarkastukseen pääsee. Kahdella henkilöllä terveystarkastus oli käynnistänyt jatkohoitoprosessin. Yksi haastateltava kertoi toistuvista pettymyksistä terveydenhuollon kontakteissa. Yksi asiakas toi kuvaavasti esiin palvelun räätälöinnin tarpeellisuuden:

"Tietysti se olis hyvä räätälöidä ihan henkilökohtasen henkilön mukaan, että ei mitään, ketään jotaki henkilöö, (–) kaikki ei ihan tarvi samoja palveluja ku toiset ja, et se on ihan henkilön mukaan sovittaen niitä" [Mies, 53 vuotta].

Haastatelluista viisi oli ollut laitoskuntoutuksessa. Yksi asiakas otti esille, ettei kuntoutus ollut hänen kohdallaan oikein ajoitettu, koska hänen terveydentilansa oli heikko kuntoutusajankohtana. Kaksi haastateltua koki, etteivät he olleet saaneet kuntoutusta, vaikka siihen olisi ollut tarvetta. Toisessa tapauksessa kyse oli mielenterveyskuntoutuksesta työkyvyttömyysjakson jälkeen. Osa haastatelluista ei tiennyt, mitä kuntoutus pitää sisällään.

Kehittämisajatuksina nousivat esille halu asioida saman henkilön kanssa sekä toiveet tasa-arvoisesta kohtelusta ja helpommasta ajanvarauksesta. Myös tiedonkulkuun viranomaisten välillä toivottiin helpotusta siten, että eri viranomaisilla olisi samat tiedot käytettävissään. Huoli henkilöistä, jotka eivät oikein kuulu kenenkään vastuulle, tulee ilmi seuraavasta sitaatista:

"Kyl mä tiedän kyl monta tuttuu tosta omalta asuntoalueelt, et on tämmösiä, et he on ihan vaan työttömyyskorvauksel, kun ei he kans pääse eläkkeelle eikä pääse mihinkään, mut ei oo työkykysiikään. Et en mä tiedä sit, et mimmost he tarttis sitte" [Mies, 55 vuotta].

Yksi haastateltava toi esille, ettei pitkäaikaistyöttömälle tehdä työkyvyn kartoitusta, vaikka tarvetta siihen olisi. Party-hanke sai paljon positiivista palautetta, koska siinä ihminen huomioitiin kokonaisvaltaisesti ja siinä kukin sai tarvitsemaansa palvelua.

Pohdinta

Eniten niitä, jotka eivät olleet käyttäneet lainkaan terveyskeskuksen palveluja neljän vuoden aikana, havaittiin olevan 1000 päivää tai pitempään työttömänä olleiden joukossa. Vuosittain tästä joukosta noin neljäsosa ei ollut käyttänyt terveyskeskuksen palveluja ja toisaalta neljäsosa oli käyttänyt niitä 10 kertaa tai useammin.

Terveys 2011 -aineiston perusteella 30–64-vuotiaat käyvät terveyskeskuksessa lääkärissä keskimäärin 2,5 kertaa vuodessa. Naisista 74 % ja miehistä 65 % oli käynyt lääkärissä viimeksi kuluneen vuoden aikana (1313 THL. Tilastot aiheittain. Perusterveydenhuollon palvelut. www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/perusterveydenhuollon-palvelut). THL:n koko väestöä koskevan tilaston perusteella terveyskeskuksessa asioi vuonna 2015 naisista 79 % ja miehistä 66 %. Vastaanottokäyntejä oli vuodessa keskimäärin 2,6 asukasta kohti (25–64-vuotiaat) (1313 THL. Tilastot aiheittain. Perusterveydenhuollon palvelut. www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/perusterveydenhuollon-palvelut).

Työterveyshuollossa sairaanhoitokäyntejä on vuositasolla keskimäärin 2,5 työntekijää kohden (1414 Kelan työterveyshuoltotilasto 2015. Suomen virallinen tilasto. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/212975/Kelan_tyoterveyshuoltotilasto_2015.pdf?sequence=6). Pitkäaikaistyöttömien ja työssäkäyvien tai koko väestön terveyspalvelujen käyttöä voidaan verrata toisiinsa vain suuntaa-antavasti, koska perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja yksityisten palveluntarjoajien käyntitiedot eivät kirjaudu samaan järjestelmään. Vertailutietoa löytyy mm. Virtasen ym. (2006) tutkimuksesta, jonka mukaan muissa kuin pysyvissä työsuhteissa olevilla sekä työttömillä lääkäripalvelujen käyttö on vähäisempää kuin pysyvässä työsuhteessa olevilla. Kyseiseen tutkimukseen vastasi 16 000 suomalaista (1515 Virtanen P, Kivimäki M, Vahtera J, Koskenvuo M. Employment status and differences in the one-year coverage of physician visits: different needs or unequal access to services? BMC Health Service Research 2006;6:123. https://doi.org/10.1186/1472-6963-6-123).

Aikaisempien tutkimusten perusteella pitkäaikaistyöttömien osin verrattain suuri terveyskeskuspalvelujen käyttö liittyy mm. lääkärikäynteihin, osastojaksoihin ja reseptilääkkeiden käyttöön (1616 Åhs A, Burell G, Westerling R. Care or not care-that is the question: Predictors of healthcare utilisation in relation to employment status. Int J Behav Med 2012;19:29–38.). Palvelujen runsaasta käytöstä huolimatta voi syntyä kokemus, ettei terveydenhuollosta saa toivomaansa apua (22 Allin S, Grignon M, Le Grand J. Subjective unmet need and utilization of health care services in Canada: What are the equity implications? Soc Sci Med 2010;70:465–472.). Kaiken kaikkiaan pitkäaikaistyöttömät käyttävät terveyspalveluita vähemmän kuin työssä käyvät (77 Koskela T-H. Terveyspalveluiden pitkäaikaisen suurkäyttäjän ennustekijät. Kuopion yliopisto, yleislääketieteen laitos, 2008. Väitöskirja. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-951-27,1616 Åhs A, Burell G, Westerling R. Care or not care-that is the question: Predictors of healthcare utilisation in relation to employment status. Int J Behav Med 2012;19:29–38.). OECD:n mukaan Suomessa erityisesti pienituloisilla ja työttömillä on enemmän tyydyttymätöntä hoidontarvetta kuin EU:ssa keskimäärin (1717 State of Health in the EU. Suomi. Maan terveysprofiili. OECD, European Observatory on Health Systems and Policies 2017.www.oecd-ilibrary.org/docserver/9789264285170-fi.pdf?expires=1537864176&id=id&accname=guest&checksum=33EDFEF725365B50290DCD6709C54904).

Muuhun väestöön verrattuna pitkäaikaistyöttömillä painottuvat lääkärissäkäyntisyinä mielenterveyden häiriöt. Ne olivat toiseksi yleisin syy käydä terveyskeskuslääkärin vastaanotolla tule-sairauksien jälkeen. Myös mielenterveyshäiriön diagnoosi oli yleisempi pitempään työttöminä olleilla. Ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä, mutta kuitenkin viitteellinen sen suhteen, että mielenterveyshäiriöiden ilmaantuvuus lisääntyy työttömyyden pitkittyessä (55 Heponiemi T, Wahlström M, Elovainio M, Sinervo T, Aalto A-M, Keskimäki I. Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 14/2008. www.tem.fi/files/19508/temjul_14_2008_tyo_ja_yrittajyys.pdf).

Vaikka diagnoosimerkinnät puuttuivat usein, tulokset ovat suuntaa antavia ja yhteneväisiä aikaisemman tutkimustiedon kanssa (33 Åhs AMH, Westerling R. Health care utilization among persons who are unemployed or outside the labour force. Health Policy 2006;78:178–193.,44 Kerätär R, Karjalainen V. Pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti hoitamattomia mielenterveyshäiriöitä. Suom Lääkäril 2010;45:3683–3690.). Koko väestössä (25–64-vuotiaat) terveyskeskuksen lääkärikäyntien yleisimmät syyt ovat tule-sairaudet ja hengityselinten sairaudet. Mielenterveyden häiriöt ovat kolmanneksi yleisin syy 25–49-vuotiailla ja seitsemänneksi yleisin syy 50–64-vuotiailla (1313 THL. Tilastot aiheittain. Perusterveydenhuollon palvelut. www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/perusterveydenhuollon-palvelut).

Tutkimuksessamme erikoissairaanhoidon käyntejä oli niin ikään eniten psykiatrian erikoisalalla. Myös koko väestössä eniten erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä oli vuonna 2015 psykiatrian erikoisalalla. Tämä on luonnollista, koska hoitojaksoihin voi sisältyä useita keskusteluhoitokäyntejä. Seuraavaksi yleisimmin käytettyjä erikoisaloja olivat sisätaudit ja kirurgia (1818 THL. Tilastoraportti. Somaattinen erikoissairaanhoito 2014–2015. www.thl.fi/fi/tilastot/tilastotietokannat/tietokantaraportit). Tutkimuksemme pitkäaikaistyöttömillä kirurgisen erikoissairaanhoidon käyttö oli kuitenkin vähäistä. Aiemmin on raportoitu, että työttömät pääsevät muita huonommin erityisosaamista vaativan palvelun piiriin (1919 Manderbacka K, Gissler M, Husman K ym. Väestöryhmien välinen eriarvoisuus terveyspalvelujen käytössä. Kirjassa: Teperi J, toim. Riittävät palvelut jokaiselle. Näkökulmia yhdenvertaisuuteen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hyvinvointivaltion rajat -hanke. Helsinki: Stakes 2006;42–55.) ja että pienituloisille tehdään tarpeeseen nähden vähemmän kirurgisia toimenpiteitä kuin muille (2020 Keskimäki I. How did Finland’s economic recession in the early 1990s affect socioeconomic equity in the use of hospital care? Soc Sci Med 2003;56:1517–30.).

Kuntoutusrahaa oli maksettu vain 24 henkilölle (5 %) neljän vuoden tutkimusajanjakson aikana. Vuonna 2015 Kelan kuntoutuksessa olleista henkilöistä 70 % oli työelämässä olevia ja vain 7 % työttömiä (2121 Kelan kuntoutustilasto 2015. www.kela.fi/vuositilastot_kelan-kuntoutustilasto), vaikka työttömyysaste oli keskimäärin 9,4 % (2222 Tilastokeskus. Työllisyys ja työttömyys vuonna 2015.www.stat.fi/til/tyti/2015/13/tyti_2015_13_2016-04-12_kat_002_fi.html). Työttömien kuntoutustarvetta ei välttämättä tunnisteta, eikä pitkäaikaistyöttömiä ohjata palvelujen piiriin (44 Kerätär R, Karjalainen V. Pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti hoitamattomia mielenterveyshäiriöitä. Suom Lääkäril 2010;45:3683–3690.,2323 Gould R, Järvikoski A, Härkäpää K, Tuomala J. Johtopäätökset. Teoksessa: Härkäpää K, Gould R, Järvikoski A, toim. Toimiiko työeläkekuntoutus? Helsinki:Eläketurvakeskus 2012;229–235.). Pitkäaikaistyöttömien kuntoutushakemukset myös hylätään useammin kuin työssä käyvien (2323 Gould R, Järvikoski A, Härkäpää K, Tuomala J. Johtopäätökset. Teoksessa: Härkäpää K, Gould R, Järvikoski A, toim. Toimiiko työeläkekuntoutus? Helsinki:Eläketurvakeskus 2012;229–235.), mikä johtuu osittain siitä, että työttömille kirjoitetaan harvemmin sairauslomia kuin työssä käyville.

Asiakkaiden kokemukset terveyspalveluista olivat melko myönteisiä, mutta palveluntarpeen tyydyttymättömyyttä tuli esille muutamassa haastattelussa. Asiakasnäkökulmasta toimivien palvelujen yhtenä edellytyksenä on verkostomainen, moniammatillinen viranomaistoiminta ja joustava palvelujärjestelmä (2424 Niiranen (Lappalainen) K, Hakulinen H, Manninen P, Räsänen K. Unemployed people’s experiences and feedback of preventive health care services in Finland. International Journal of Occupational Health and Public Health Nursing 2014;1:25–42.,2525 Lappalainen K. Työttömien työelämävalmiuksien tukeminen – painopisteenä terveydenhuolto ja verkostoyhteistyö. Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, 2017. Väitöskirja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2452-0).

Teemahaastattelujen tuloksiin saattaa osaltaan vaikuttaa se, että haastateltavat valikoitiin vapaaehtoisuuden perusteella. Tämä todennäköisesti ohjasi valintaa henkilöihin, jotka kokivat voimavaransa riittäviksi haastatteluun tulemiseen, ja karsi henkilöitä, joiden terveydentila tai voimavarat olivat heikommat. Aiemmin on havaittu, että asiakkaat, jotka ovat aktiivisia terveydenhuollon kontakteissa, kokevat terveysongelmiensa vähenevän useammin kuin passiivisemmat asiakkaat (2626 Lerman CE, Brody DS, Caputo GC, Smith DG ym. Patients’ perceived involvement in care scale: relationship to attitudes about illness and medical care. J Gen Intern Med 1990;5:29–33.). Yleisesti tiedetään kuitenkin vain vähän siitä, kuinka asiakkaat sitoutuvat terveyden edistämiseen. Motivaatio osallistua palveluihin vaihtelee (2727 Romppainen K, Saloniemi A, Jähi R, Virtanen P. 2011. My health and theirs: clients constructing meanings for a health service programme for unemployed people. Sociol Health Illn 2012;34:809–25.).

Tulosten mukaan osa pitkäaikaistyöttömistä, erityisesti pisimpään työttömänä olleista, ei käyttänyt terveyskeskuspalveluja lainkaan, ja osa käytti niitä runsaasti. Mielenterveysperusteiset käynnit korostuivat muuhun väestöön verrattuna. Kuntoutuspalvelujen käyttö taas oli vähäistä. Asiakaskokemukset terveyspalveluista olivat pääosin myönteisiä, mutta esille nousivat yksilöllisen ja tasa-arvoisen palvelun tarve. Moniammatillinen yhteistyö ja toimivat viranomaisverkostot edesauttavat palvelujen tasa-arvoistamista.

Kiitokset tilastotieteilijä Maria Hirvoselle tilastollisesta tiedon käsittelystä sekä ylilääkäri Kimmo Tarvaiselle ja erikoislääkäri Aki Vuokolle asiantuntija-avusta. Kiitämme myös haastatteluihin osallistuneita asiakkaita sekä Euroopan sosiaalirahastoa, joka rahoitti tutkimushanketta.

Lisää aiheesta

Työterveyshuollon korvausjärjestelmä uudistuu
Laadun seuranta tökkii työterveysyksiköissä
Seuraa johtajaa on vanha leikki

Kirjoittajat
Kirsi Lappalainen
TtT, erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Kuopio
Pauliina Mattila-Holappa
PsL, erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
Kirsi Yli-Kaitala
VTM, tutkija
Työterveyslaitos, Helsinki
Marja Hult
TtM, tutkija
Työterveyslaitos, Helsinki
Kimmo Räsänen
LT, professori (työterveys)
Itä-Suomen yliopisto,lääketieteen laitos
Sidonnaisuudet

Kirsi Lappalainen, Kirsi Yli-Kaitala, Marja Hult, Kimmo Räsänen:
Ei sidonnaisuuksia.

Pauliina Mattila-Holappa: Apurahat (Työsuojelurahasto), apurahat laitokselle (Kela, STM), luentopalkkiot laitokselle (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto, Mielenterveyden keskusliitto, Palkansaajajärjestö Pardia).

Faktat

Tästä asiasta tiedettiin

Työttömillä on terveyspalvelujen vajaakäyttöä ja tyydyttymätöntä palveluntarvetta.

Työttömät käyvät harvoin kuntoutuksessa.

Tämä tutkimus opetti

Vuosittain noin neljäsosa pisimpään työttömänä olleista ei käyttänyt terveyskeskuksen palveluja lainkaan ja toisaalta neljäsosa käytti niitä 10 kertaa
tai useammin.

Pitkäaikaistyöttömien käyntisyissä korostuivat mielenterveyden häiriöt.

Tutkimus vahvisti aikaisempaa havaintoa siitä,
että pitkäaikaistyöttömät käyttävät terveyspalveluja tarpeeseen nähden vähän.

Kirjallisuutta
1
Manderbacka K, Muuri A, Keskimäki I, Kaikkonen R, Elovainio M. Mitä tyydyttymätön palveluntarve kertoo terveyspalvelujen saatavuudesta? Sosiaalilääketieteen Aikakauslehti 2012; 49:4–12.
2
Allin S, Grignon M, Le Grand J. Subjective unmet need and utilization of health care services in Canada: What are the equity implications? Soc Sci Med 2010;70:465–472.
3
Åhs AMH, Westerling R. Health care utilization among persons who are unemployed or outside the labour force. Health Policy 2006;78:178–193.
4
Kerätär R, Karjalainen V. Pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti hoitamattomia mielenterveyshäiriöitä. Suom Lääkäril 2010;45:3683–3690.
5
Heponiemi T, Wahlström M, Elovainio M, Sinervo T, Aalto A-M, Keskimäki I. Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 14/2008. www.tem.fi/files/19508/temjul_14_2008_tyo_ja_yrittajyys.pdf
6
Koskela T. Millaisia ovat eniten palveluita käyttävät terveyskeskuspotilaat? – ja onko vaikuttavaa hoitoa heidän auttamiseksi? Tampereen yliopisto, 2014. Diaesitys. www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/paljon-tukea-tarvitsevat/15-1-seminaarin-esitykset/tuomas-koskela-millaisia-ovat-eniten-palveluita-kayttavat-terveyskeskusten-potilaat-nko-vaikuttavaa-hoitoa-heidan-auttamiseksi
7
Koskela T-H. Terveyspalveluiden pitkäaikaisen suurkäyttäjän ennustekijät. Kuopion yliopisto, yleislääketieteen laitos, 2008. Väitöskirja. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-951-27
8
TTP-hanke (siteerattu 23.10.2017). www.ttl.fi/tutkimushanke/tyottomien-terveyspalvelujen-sisallon-rakenteen-kehittaminen-party-osahanke/
9
Party-hanke (siteerattu 23.10.2017). www.rauma.fi/kaupunki-ja-hallinto/hankkeet/party-hanke/#
10
HILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitus. Määrittelyt ja ohjeistus 2015 (siteerattu 1.9.2017). www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116908/Hilmo-ohjekirja%202015.pdf?sequence=1
11
AvoHILMO - Perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus 2015 - Määrittelyt ja ohjeistus (siteerattu 1.9.2017). www.julkari.fi/handle/10024/116693
12
Tuomi J, Sarajärvi A. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Kustannusosakeyhtiö Tammi 2002.
13
THL. Tilastot aiheittain. Perusterveydenhuollon palvelut. www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/perusterveydenhuollon-palvelut
14
Kelan työterveyshuoltotilasto 2015. Suomen virallinen tilasto. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/212975/Kelan_tyoterveyshuoltotilasto_2015.pdf?sequence=6
15
Virtanen P, Kivimäki M, Vahtera J, Koskenvuo M. Employment status and differences in the one-year coverage of physician visits: different needs or unequal access to services? BMC Health Service Research 2006;6:123. https://doi.org/10.1186/1472-6963-6-123
16
Åhs A, Burell G, Westerling R. Care or not care-that is the question: Predictors of healthcare utilisation in relation to employment status. Int J Behav Med 2012;19:29–38.
17
State of Health in the EU. Suomi. Maan terveysprofiili. OECD, European Observatory on Health Systems and Policies 2017.www.oecd-ilibrary.org/docserver/9789264285170-fi.pdf?expires=1537864176&id=id&accname=guest&checksum=33EDFEF725365B50290DCD6709C54904
18
THL. Tilastoraportti. Somaattinen erikoissairaanhoito 2014–2015. www.thl.fi/fi/tilastot/tilastotietokannat/tietokantaraportit
19
Manderbacka K, Gissler M, Husman K ym. Väestöryhmien välinen eriarvoisuus terveyspalvelujen käytössä. Kirjassa: Teperi J, toim. Riittävät palvelut jokaiselle. Näkökulmia yhdenvertaisuuteen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hyvinvointivaltion rajat -hanke. Helsinki: Stakes 2006;42–55.
20
Keskimäki I. How did Finland’s economic recession in the early 1990s affect socioeconomic equity in the use of hospital care? Soc Sci Med 2003;56:1517–30.
21
Kelan kuntoutustilasto 2015. www.kela.fi/vuositilastot_kelan-kuntoutustilasto
22
Tilastokeskus. Työllisyys ja työttömyys vuonna 2015.www.stat.fi/til/tyti/2015/13/tyti_2015_13_2016-04-12_kat_002_fi.html
23
Gould R, Järvikoski A, Härkäpää K, Tuomala J. Johtopäätökset. Teoksessa: Härkäpää K, Gould R, Järvikoski A, toim. Toimiiko työeläkekuntoutus? Helsinki:Eläketurvakeskus 2012;229–235.
24
Niiranen (Lappalainen) K, Hakulinen H, Manninen P, Räsänen K. Unemployed people’s experiences and feedback of preventive health care services in Finland. International Journal of Occupational Health and Public Health Nursing 2014;1:25–42.
25
Lappalainen K. Työttömien työelämävalmiuksien tukeminen – painopisteenä terveydenhuolto ja verkostoyhteistyö. Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, 2017. Väitöskirja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2452-0
26
Lerman CE, Brody DS, Caputo GC, Smith DG ym. Patients’ perceived involvement in care scale: relationship to attitudes about illness and medical care. J Gen Intern Med 1990;5:29–33.
27
Romppainen K, Saloniemi A, Jähi R, Virtanen P. 2011. My health and theirs: clients constructing meanings for a health service programme for unemployed people. Sociol Health Illn 2012;34:809–25.
English summary

Longest periods of unemployment associated with lowest use ofprimary healthcare services

Background Unemployment is related to abundant use of medical services as well as under-utilization of particular services and poor identification of when and which services are needed. The aim of the study was to describe the use of outpatient care and special health care services in primary health care amongst persons who had been unemployed for at least 300 days on 1.1.2016. In addition, their views on health services were described.

Methods The research material was collected in the TTP project co-ordinated by the Finnish Institute of Occupational Health as part of the European Social Fund-funded project “Better Labour and Capacity Capability”, implemented in the municipalities of Rauma, Turku, Salo, Somero, Eura and Eurajoki. The study included a register search (n = 500) and client interviews (n = 20).

Results According to the results, the longest unemployed had used the least primary healthcare services.
Long-term unemployed rarely underwent rehabilitation (5%). Additionally, the diagnosis of mental health disorder was more common for longer unemployed persons.

Conclusions Failure to use health services is particularly prominent amongst the longest unemployed. Multidisciplinary collaboration and functioning public authorities can contribute to the improvement of services.

Lisää aiheesta

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Erikoislääkärikoulutuksen uusi valintatapa alkaa valituilla aloilla

Erikoistumiskoulutuksen opiskelijavalintaa uudistetaan ensi vuonna vaiheittain.

Ajassa
Apulaisoikeuskansleri: Omakannan ikärajat eivät ole sopusoinnussa lapsen edun kanssa

Huoltaja ei näe Omakanta-palvelussa 10-vuotiaan ja sitä vanhemman lapsen reseptejä tai muita terveystietoja, vaikka lapsi näin haluaisi.

Ajassa
Erikoislääkärikoulutuksen uusi valintatapa alkaa valituilla aloilla

Erikoistumiskoulutuksen opiskelijavalintaa uudistetaan ensi vuonna vaiheittain.

Tieteessä
Lonkka- ja selkäsairauksilla on tiedettyä suurempi yhteys

Selkä–lantiolinjauksen mittaaminen on luotettavaa myös potilailla, joilla oman lonkkanivelen tilalla on tekonivel.

Tieteessä
Tutkijat selvittivät vauvaiän diabeteksen puhkeamismekanismin

Käytetyt menetelmät voivat auttaa myös muiden diabetesmuotojen tutkimisessa.

Ajassa
Pro Medico on päätetty lakkauttaa

Työ lääkärien täydennyskoulutuksen ja ammattillisen kehittymisen edistämiseksi jatkuu kuitenkin edelleen.

Ajassa
Genomilaki viivästyy

Lait Genomikeskuksesta ja genomitiedon käytöstä eivät etene eduskunnan käsittelyyn tänä vuonna.

Ajassa
Ensimmäiset matkalääkärin erityispätevyydet myönnetty

Vuoteen 2020 asti pätevyyden voi saada työkokemuksen perusteella.