1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Psykoosisairauksiin liittyvä fyysinen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitukset
Alkuperäis­tutkimus 11/2012 vsk 67 s. 863 - 869

Psykoosisairauksiin liittyvä fyysinen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitukset

Lähtökohdat

Skitsofreniaan ja muihin psykooseihin liittyy usein fyysisiä terveysongelmia ja suurentunut ennenaikaisen kuoleman riski. Tässä tutkimuksessa verrattiin psykoosisairauksista kärsivien fyysistä sairastamista ja toimintakyvyn vajauksia samanikäiseen yleisväestöön.

Menetelmät

Terveys 2000 on vuosina 2000-2001 toteutettu tutkimus suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista, johon kutsuttiin osallistumaan 8 028 satunnaisesti valittua, 30 vuotta täyttänyttä suomalaista. Tutkimukseen kuului perusteellinen terveystarkastus ja toimintakyvyn arviointi. Psykoosit diagnosoitiin Terveys 2000 -tutkimusta syventävässä Psykoosit Suomessa -tutkimuksessa.

Tulokset

Skitsofreniaa sairastavilla todettiin tyypin 2 diabeteksen 22,0 % (95 %:n LV 13,6-33,5) ja metabolisen oireyhtymän 36,2 % (95 %:n LV 23,7-51,4) suuri esiintyvyys. Erityisesti ylipainoisuus, keskivartalo- lihavuus, hypertriglyseridemia ja HDL-kolesterolin pieni pitoisuus olivat heillä tavallisia. Skitsofreniaa sairastavilla havaittiin muuhun väestöön verrattuna pienempi D-vitamiinipitoisuus ja heikompi luuston terveys. Heidän liikkumiskykynsä, arkielämän toimintakykynsä ja kognitiivinen toiminta-kykynsä olivat huomattavasti huonommat kuin samanikäisellä yleisväestöllä, ja heillä todettiin myös muuta väestöä heikompi kauko- ja lähinäkö. Samankaltaisia, mutta lievempiä vaikeuksia todettiin myös muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavilla. Sen sijaan mielialaoireisen psykoosin sairastaneiden fyysinen terveys ja toimintakyky eivät juuri eronneet samanikäisestä yleisväestöstä. Psykoosisairauksiin liittyi heikentynyt elämänlaatu, johon vaikuttivat erityisesti masennusoireet.

Päätelmät

Psykoosiin sairastuneiden fyysinen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitukset ovat huomattavasti yleisempiä kuin yleisväestöllä. Fyysisten sairauksien ja toimintakykyrajoitusten tunnistamiseen sekä niiden syiden selvittämiseen ja hoitoon on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Masennuksen aktiivisella hoidolla voidaan vaikuttaa psykoosipotilaiden elämänlaatuun.

Skitsofreniaan ja muihin psykooseihin liittyy usein fyysisiä terveysongelmia ja suurentunut ennenaikaisen kuoleman riski (11 Laursen TM, Munk-Olsen T, Nordentoft M, Mortensen PB. Increased mortality among patients admitted with major psychiatric disorders: a register-based study comparing mortality in unipolar depressive disorder, bipolar affective disorder, schizoaffective disorder, and schizophrenia. J Clin Psychiatry 2007;68:899-907.,22 Tiihonen J, Lönnqvist J, Wahlbeck K, ym. 11-year follow-up of mortality in patients with schizophrenia: a population-based cohort study (FIN11 study). Lancet 2009;374:620-7.). Yleisiä terveysongelmia ovat esimerkiksi ylipainoisuus, metabolinen oireyhtymä ja aikuistyypin diabetes (33 Laakso M, Uusitupa M. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy. Duodecim 2007;123:1439-47.,44 Saari KM, Lindeman SM, Viilo KM, ym. A 4-fold risk of metabolic syndrome in patients with schizophrenia: the Northern Finland 1966 Birth Cohort study. J Clin Psychiatry 2005;66:559-63.,55 De Hert M, Correll CU, Bobes J ym. Physical illness in patients with severe mental disorders. I. Prevalence, impact of medications and disparities in health care. World Psychiatry 2011;10:52-77.). Fyysistä sairastavuutta selittävät osittain epäterveelliset elintavat, kuten tupakointi ja vähäinen liikunnan harrastaminen, mutta näyttää myös siltä, että skitsofreniaa ja muita psykooseja sairastavien fyysiseen terveydentilaan ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Runsaan sairastavuuden ja vähäisemmän hoitoon hakeutumisen ja pääsemisen vuoksi 20-vuotiaan skitsofreniaa sairastavan odotettavissa oleva elinikä on noin 25 vuotta lyhyempi kuin muun väestön (22 Tiihonen J, Lönnqvist J, Wahlbeck K, ym. 11-year follow-up of mortality in patients with schizophrenia: a population-based cohort study (FIN11 study). Lancet 2009;374:620-7.).

Skitsofrenia heikentää toimintakykyä ja johtaa usein pysyvään työkyvyttömyyteen (66 Kiviniemi M, Suvisaari J, Pirkola S ym. Five-year follow-up study of disability pension rates in first-onset schizophrenia with special focus on regional differences and mortality. Gen Hosp Psychiatry 2011;33:59-17.). Paitsi työelämästä syrjäytyminen myös asumiseen ja arkielämästä selviytymiseen liittyvät vaikeudet ja parisuhteen puuttuminen ovat tavallisia skitsofreniaa sairastavilla (77 Salokangas RK, Honkonen T, Stengård E, Koivisto AM. Subjective life satisfaction and living situations of persons in Finland with long-term schizophrenia. Psychiatr Serv 2006;57:373-81.). Pitkään psykoosia sairastaneet arvioivat oman elämänlaatunsa kuitenkin yleensä paremmaksi kuin sen voisi olettaa olevan heillä esiintyvien vaikeuksien perusteella (88 Heikkilä J, Korkeila J, Aalto S, Sourander A, Karlsson H. Avohoidon skitsofreniapotilaiden elämänlaatu ja hoitotilanne. Suom Lääkäril 2001;56:3923-6.). Vertailevaa tietoa eri psykoosien elämänlaatuvaikutuksista ei ole.

Vuosituhannen alussa tehdyn Terveys 2000 -tutkimuksen ja sen osana toteutetun Psykoosit Suomessa -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia psykoottisia häiriöitä sairastavien somaattinen terveydentila ja toimintakyky ovat ja verrata niitä samanikäiseen yleisväestöön, jolloin ongelmien todellinen laajuus tulee esille. Tässä artikkelissa esittelemme Psykoosit Suomessa -tutkimuksessa tähän mennessä saatuja tuloksia.

Aineisto ja menetelmät

Terveys 2000 -tutkimus

Terveys 2000 on vuosina 2000 ja 2001 toteutettu väestötutkimus suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista, johon kutsuttiin osallistumaan 8 028 satunnaisesti valittua, 30 vuotta täyttänyttä suomalaista. Tutkimuksesta vastasi pääasiassa silloinen Kansanterveyslaitos (KTL), nykyään Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), mutta mukana oli myös muita sosiaali- ja terveysalan organisaatioita.

Terveystarkastuksen aluksi tehtiin oirehaastattelu, johon sisältyi strukturoidut kysymyssarjat kroonisen bronkiitin, sepelvaltimotautiin viittaavien rintakipuoireiden, alaraajojen valtimoiden ahtaumaan viittaavien katkokävelyoireiden sekä allergiaoireiden esiintymisestä.

Mittauksiin sisältyi mm. lepo-EKG, verenpaine ja syke, pituus, paino, kehonkoostumuksen mittaus bioimpedanssitutkimuksella, spirometria ja kantaluun kaikututkimus. Tutkittavien verinäytteistä määritettiin mm. kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli, LDL-kolesteroli, triglyseridit, glukoosi, glutamyylitransferaasi, uraatti, D-vitamiini ja herkkä CRP. Toimintakykymittauksessa tutkittiin mm. näkö ja kuulo, reaktioaika, puristusvoima ja tasapaino, ja siihen sisältyi myös muistia ja sanasujuvuutta mittaavia kognitiivisia tehtäviä. Näöntarkkuus mitattiin lähi- ja kaukonäkötauluilla omia silmälaseja käyttäen, jolloin saatiin selville se näkökyky, jonka avulla tutkittavan piti tulla selviytyä päivittäisessä elämässä.

Kliinisessä tutkimuksessa lääkäri arvioi keskeisimmät pitkäaikaiset sairaudet, määritti niiden aiheuttaman hoidon tarpeen ja arvioi tutkittavan toimintakykyisyyden. Statukseen kuului mm. sydämen ja keuhkojen auskultaatio, perifeeristen valtimoiden tutkimus, huolellinen tuki- ja liikuntaelimistön tutkimus ja neurologisen tilan selvittäminen (99 Heistaro S, toim. Menetelmäraportti. Terveys 2000 -tutkimuksen toteutus, aineisto ja menetelmät. Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6;2005.).

Psykoosit Suomessa -tutkimus

Psykoosit Suomessa -tutkimuksessa tunnistettiin psykoosin mahdollisesti sairastaneet Ter-veys 2000 -tutkimukseen osallistuneiden joukosta tutkimusta varten kehitettyä psykoosiseulaa käyttäen (1010 Perälä J, Suvisaari J, Saarni SI ym. Lifetime prevalence of psychotic and bipolar I disorders in a general population. Arch Gen Psychiatry 2007;64:19-28.). Psykoositutkimukseen seuloutuneet sekä satunnaisotos muista tutkimukseen osallistuneista kutsuttiin tarkempaan mielenterveyshaastatteluun. Psykoosisairaudet diagnosoitiin strukturoidun Structured Clinical Interview for DSM-IV eli SCID-haastattelun ja sairauskertomustietojen perusteella käyttäen DSM-IV-tautiluokituksen diagnostisia kriteereitä. Tutkimuksen analyysivaiheessa psykoosisairaudet ryhmiteltiin kolmeen ryhmään: 1) skitsofrenia, 2) muut ei-mielialaoireiset psykoosit (skitsoaffektiivinen häiriö, skitsofreenistyyppinen häiriö, harhaluuloisuushäiriö, lyhytkestoinen psykoottinen häiriö ja tarkemmin määrittämätön psykoottinen häiriö) ja 3) mielialaoireiset psykoosit (tyypin I kaksisuuntainen mielialahäiriö ja vakava masennus psykoottisin oirein).

Psykoosit Suomessa -tutkimuksen aineistoon kuuluville tehtiin neuropsykologinen tutkimus, jossa arvioitiin kielellistä kyvykkyyttä, kuulonvaraista ja näönvaraista tarkkaavaisuutta, kielellistä ja näönvaraista työmuistia, kielellistä oppimista, oppimisstrategioiden käyttöä, lyhyen ja pitkän viiveen mieleenpalautusta, tunnistusmuistia, psykomotorista nopeutta ja toiminnanohjausta.

Sekä Terveys 2000 -tutkimuksessa että Psykoosit Suomessa -tutkimuksessa tutkittavat saivat ennen tutkimuksen alkua kattavasti suullista ja kirjallista tietoa tutkimuksesta, jonka perusteella he antoivat kirjallisen, tietoon perustuvan suostumuksen tutkimukseen. Tutkimuksella on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän eettisen toimikunnan tutkimuslupa (644/E3/2001).

Fyysisen terveyden ja toimintakyvyn muuttujat

Tyypin 2 diabetes diagnosoitiin käyttäen WHO:n vuoden 1999 diagnostisia kriteereitä joko aikaisemmin todetun, hoidossa olevan diabeteksen perusteella tai jos paastoglukoosi oli ≥ 7,0 mmol/l. Mikäli henkilö ei ollut paastonnut edellytettyä neljää tuntia, glukoosiarvon piti olla ≥ 11,1 mmol/l (1111 Suvisaari J, Perälä J, Saarni SI ym. Type 2 diabetes among persons with schizophrenia and other psychotic disorders in a general population survey. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2008;258:129-36.).

Metabolisen oireyhtymän diagnosointiin käytettiin yhdysvaltalaisen National Cholesterol Education Program (NCEP) -asiantuntijapaneelin määritelmää vuodelta 2001. Oireyhtymän kriteerit ovat nykyisin käytettyjä tiukemmat ja edellyttävät, että henkilöllä on vähintään kolme seuraavista: keskivartalolihavuus, jossa vyötärön ympäryksen raja-arvona naisilla oli ≥ 88 cm ja miehillä ≥ 102 cm, suurentunut veren triglyseridipitoisuus (> 1,7 mmol/l), pieni HDL-kolesterolipitoisuus: miehillä < 1,0 mmol/l ja naisilla < 1,3 mmol/l, kohonnut verenpaine: systolinen verenpaine on ≥ 130 mmHg tai diastolinen verenpaine on ≥ 85 mmHg tai paastoverensokeri (IFG) > 6,1 mmol/l (1212 Suvisaari JM, Saarni SI, Perälä J ym. Metabolic syndrome among persons with schizophrenia and other psychotic disorders in a general population survey. J Clin Psychiatry 2007;68:1045-55.).

Varman tai mahdollisen sepelvaltimotaudin diagnoosi perustui lääkitys- ja hoitotietoihin sekä tutkimuksessa otettuun EKG:hen, jonka perusteella arvioitiin myös, oliko henkilö sairastanut Q-aaltoinfarktin (1313 Suvisaari J, Perälä J, Saarni SI ym. Coronary heart disease and cardiac conduction abnormalities in persons with psychotic disorders in a general population. Psychiatry Res 2010;175:126-32.).

Bioimpedanssimäärityksessä arvioitiin kehon rasvamassa, rasvaton massa ja niiden suhde sekä arvioitiin myös kehon lihasmassa. Kantaluun kaikututkimuksesta saatiin kaksi muuttujaa, äänen nopeus (speed of sound, SOS) ja vaimentuma (broadband ultrasound attenuation, BUA), jotka raportoinnissa standardoitiin suhteessa kunkin ikäryhmän keskiarvoon ja hajontaan nähden.

Kotihaastattelussa tutkittavat arvioivat oman selviytymisensä itsestä huolehtimisessa, kuten syömisessä ja pukemisessa, kotitöiden tekemisessä, kuten ruoanlaitossa ja kaupassa asioimisessa sekä sosiaalisessa toimintakyvyssä. Tutkittavan oma arvio liikkumiskyvystä kysyttiin myös kotihaastattelussa, ja kävely- ja portaidennousutestit tehtiin yli 55-vuotiaille osallistujille terveystarkastuksessa.

Terveyteen liittyvällä elämänlaadulla tarkoitetaan niitä elämänlaadun osia, joihin terveys ja terveydenhuolto voivat vaikuttaa; tämä korostaa yksilölle riittävää toimintakykyä. Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin varsinkin Suomessa paljon käytetyllä 15D-kyselyllä (www.15d-instrument.net) sekä kansainvälisesti laajalti tunnetulla EQ-5D-kyselyllä (www.euroqol.org). Terveys 2000 -tutkimuksen toteutus, aineisto, menetelmät ja tulokset on raportoitu aiemmin suomeksi (99 Heistaro S, toim. Menetelmäraportti. Terveys 2000 -tutkimuksen toteutus, aineisto ja menetelmät. Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6;2005.).

Tilastomenetelmät

Aineisto poimittiin ositettuna ryväsotantana. Otanta-asetelma on otettu huomioon analyyseissa. Analyysit on tehty pääosin väestötutkimukseen suunnitellulla SUDAAN-ohjelmalla (1414 Research Triangle Institute. SUDAAN Language Manual, Release 9.0. Research Triangle Institute, Reseach Triangle Park, NC 2004.). Tulokset on ilmoitettu ikä- ja sukupuolivakioituina prevalensseina ja riskisuhteina (OR). Lisäksi tilastollisina menetelminä ryhmien välisiä eroja tarkasteltaessa on käytetty luokitelluille muuttujille χ2-testiä ja jatkuville muuttujille t-testiä. Fyysisten terveysongelmien riskiin vaikuttavia tekijöitä on analysoitu logistisella tai jatkuvien muuttujien kohdalla lineaarisella regressiomallilla.

Tulokset

Keskeisten fyysisten sairauksien ja terveysongelmien esiintyvyydet on kuvattu taulukossa 1. Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys skitsofreniaa ja muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavilla oli merkitsevästi yleisempää kuin yleisväestössä ja mielialaoireista psykoosia sairastavien ryhmässä. Skitsofreniaa sairastavilla myös veren paastoglukoosi ja -insuliinipitoisuudet olivat merkitsevästi suurentuneet. Psykoosilääkitystä käyttävät sairastivat diabetesta merkitsevästi enemmän kuin muu väestö. Tämä päti sekä perinteisiä että toisen polven psykoosilääkkeitä käyttäviin (1111 Suvisaari J, Perälä J, Saarni SI ym. Type 2 diabetes among persons with schizophrenia and other psychotic disorders in a general population survey. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2008;258:129-36.).

Metaboliseen oireyhtymään kuuluvat keskivartalolihavuus, glukoosi- ja lipidiaineenvaihdunnan häiriöt sekä kohonnut verenpaine. Kriteerit täyttyivät skitsofreniaa ja muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavien osalta useammin kuin yleisväestössä, vaikka ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Alle 55-vuotiaiden kohdalla erot yleisväestön ja skitsofreniaa sekä muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavien välillä olivat vielä suuremmat.

Skitsofreniaa sairastavilla oli yleisväestöön verrattuna merkitsevästi suurempi veren triglyseridipitoisuus, pienempi HDL-kolesterolin pitoisuus, korkeampi paastoglukoositaso ja suurempi vyötärönympärys, kun taas systolinen verenpaine oli heillä matalampi kuin yleisväestössä. Muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavilla kaikki metabolisen oireyhtymän piirteet, myös kohonnut verenpaine, olivat tavallisempia kuin yleisväestössä, mutta ero oli tilastollisesti merkitsevä vain suuren vyötärönympäryksen osalta. Perinteisten psykoosilääkkeiden käyttö oli yhteydessä metaboliseen oireyhtymään (1212 Suvisaari JM, Saarni SI, Perälä J ym. Metabolic syndrome among persons with schizophrenia and other psychotic disorders in a general population survey. J Clin Psychiatry 2007;68:1045-55.).

Sepelvaltimotauti ei ollut merkitsevästi yleisempää psykoosia sairastavilla kuin muulla väestöllä. Sairastettu Q-aaltoinfarkti oli kuitenkin yleisempi skitsofreniaa sairastavilla kuin muilla (1313 Suvisaari J, Perälä J, Saarni SI ym. Coronary heart disease and cardiac conduction abnormalities in persons with psychotic disorders in a general population. Psychiatry Res 2010;175:126-32.).

Bioimpedanssimittauksen mukaan skitsofrenia on yhteydessä lihavuuteen, vyötärölihavuuteen ja suurempaan rasvaprosenttiin. Myös rasvattoman massan vähäisyys ja pienentynyt lihasmassa vartalossa sekä yläraajoissa niillä, jotka sairastivat psykoosisairautta, viittasivat metaboliselle oireyhtymälle sekä sydän- ja verisuonitaudeille altistavaan kehonkoostumukseen (1515 Saarni SE, Saarni SI, Fogelholm M ym. Body composition in psychotic disorders: a general population survey. Psychol Med 2009;39:801-10.).

Skitsofreniaa sairastavilla (38,9 nmol/l) havaittiin merkitsevästi muuta väestöä (45,1 nmol/l) pienempiä D-vitamiinipitoisuuksia. Muuta ei-mielialaoireista psykoosia sairastavien D-vitamiinipitoisuus oli 45,2 nmol/l ja mielialaoireista psykoosia sairastavien 41,5 nmol/l. Kantaluun kaikututkimusten perusteella varsinkin skitsofreniaa sairastavilla naisilla ja mielialaoireista psykoosia sairastavilla miehillä oli heikompi luusto (kuvio 1. Kuvio 1. Kantaluun ultraäänen vaimentuma (BUA) standardoituina Z-arvoina. Kuvio 2. Ikä- ja sukupuolivakioitu heikentynyt näkökyky (näöntarkkuus < 0,5) verrattuna yleisväestöön. Kuvio 3. Ikä- ja sukupuolivakioitu vaikeus kävelyssä verrattuna yleisväestöön. Kuvio 4. Ikä- ja sukupuolivakioitu vaikeus portaiden nousussa verrattuna yleisväestöön. Kuvio 5. Ikä- ja sukupuolivakioitu vaikeus arkielämän toimintakyvyssä verrattuna yleisväestöön.) ja ero säilyi merkitsevänä myös tärkeimpien osteoporoosin riskitekijöiden ja D-vitamiinipitoisuuksien kontrolloimisen jälkeen (1616 Partti K, Heliövaara M, Impivaara O ym. Skeletal status in psychotic disorders: a population-based study. Psychosom Med 2010;72:933-40.).

Skitsofreniaa sairastavilla oli viisinkertainen heikentyneen kaukonäön ja kuusinkertainen heikentyneen lähinäön riski (kuvio 2). Kysyttäessä lääkärin toteamista sairauksista, psykoosisairautta sairastavat eivät ilmoittaneet kaihia, silmänpainetautia tai silmänpohjan rappeumaa merkitsevästi useammin kuin yleisväestö. Kuitenkin vain 44 % skitsofreniaa sairastavista oli käynyt näöntarkastuksessa viiden viime vuoden aikana, kun yleisväestöstä niin oli tehnyt 70 %. Fenotiatsiiniryhmän psykoosilääkkeiden (klooripromatsiini, levomepromatsiini, flufenatsiini, perfenatsiini ja tioridatsiini) käytön todettiin olevan yhteydessä huonontuneeseen lähinäköön, mutta ei kaukonäköön. Fenotiatsiinien antikolinerginen vaikutus saattaa heikentää silmän akkommodaatiokykyä, mikä vaikuttaa erityisesti lähinäköön. Diabetes ei selittänyt skitsofreniaa sairastavien heikentynyttä näköä (1717 Viertiö S, Laitinen A, Perälä J ym. Visual impairment in persons with psychotic disorder. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2007;42:902-8.).

Vaikeudet jokapäiväisessä liikkumisessa, johon kuuluvat eripituisten matkojen käveleminen ja portaiden nousu, ovat yleisempiä skitsofreniaa ja muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavilla kuin yleisväestöllä (kuviot 3 ja 4). Skitsofreniaa sairastavat ilmoittivat enemmän vaikeuksia kuin muut ei-mielialaoireista psykoosia sairastavat, jotka taas suoriutuivat liikkumista mittaavissa testeissä vielä huonommin kuin skitsofreniaa sairastavat. Negatiiviset oireet ja ikä selittivät itsenäisinä tekijöinä kävelyvaikeuksia, kun muut liikkumiskykyyn vaikuttavat tekijät, kuten tupakointi, lihavuus, tyypin 2 diabetes, sydäntaudit sekä polven ja lonkan artroosi, oli otettu huomioon. Psykoosipotilaista liikuntaa harrastamattomia oli merkitsevästi enemmän (39,6 %) kuin yleisväestössä (28,0 %) (1818 Viertiö S, Sainio P, Koskinen S ym. Mobility limitations in persons with psychotic disorder: findings from a population-based survey. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2009;44:325-32.).

Skitsofreniaa sairastavat ilmoittivat monia vaikeuksia arkielämän toimintakyvyssä (kuvio 5). Kun ikä ja sukupuoli otettiin huomioon, heillä oli yli kaksinkertainen vaikeuksien riski itsestään huolehtimisessa (vuoteesta nousu, pukeutuminen, syöminen, peseytyminen ja WC:ssä käyminen), melkein 10-kertainen riski kotitöitten tekemisessä (ruoanlaitto, pyykinpesu ja siivoaminen) ja yli 12-kertainen riski sosiaalisessa toimintakyvyssä (puhelimen käyttäminen, asioiden hoitaminen virastoissa ja julkisilla liikennevälineillä matkustaminen). Muuta ei-mielialaoireista psykoosia sairastavilla oli yli kaksinkertainen vaikeuksien riski itsestä huolehtimisessa, melkein nelinkertainen riski kotitöistä selviytymisessä ja melkein viisinkertainen riski sosiaalisessa toimintakyvyssä. Mielialaoireista psykoosia sairastavista vaikeuksia ilmoitti suunnilleen yhtä usea kuin yleisväestöstäkin. Tekijöitä, jotka vaikuttivat heikentyneeseen arkielämän ja sosiaaliseen toimintakykyyn, olivat negatiiviset oireet, masennusoireet, korkeampi ikä, kielellisen muistin ongelmat, puheen tuottamisen ongelmat ja heikentynyt kaukonäkö (1919 Viertiö S, Tuulio-Henriksson A, Perälä J ym. Activities of daily living, social functioning and their determinants in persons with psychotic disorder. European Psychiatry 2011 Mar 3 (Epub ahead of print).).

Kognitiivisia toimintoja ovat mm. erilaiset tiedon vastaanottamiseen, tallentamiseen, käsittelyyn ja käyttöön liittyvät prosessit. Skitsofre-niaa sairastavilla havaittiin yleistynyt kognitiivisen toimintakyvyn heikentyminen, joka ilmeni kaikissa tehdyissä neuropsykologisissa testeissä. Muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavilla oli vaikeuksia kielellisessä muistissa ja psykomotorisessa nopeudessa. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla ei tässä aineistossa havaittu häiriöitä kognitiivisissa toiminnoissa, mutta vakavaa masennusta sairastavien psykomotorinen nopeus oli hidastunut (2020 Tuulio-Henriksson A, Perälä J, Saarni SI ym. Cognitive functioning in severe psychiatric disorders: a general population study. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2011;261:447-56.).

Kaikkiin yksittäisiin psykoosisairauksiin liittyi 15D:llä mitattuna tilastollisesti merkitsevästi heikompi elämänlaatu kuin yleisväestöllä, mutta EQ-5D ei havainnut eroa yleisväestöön harhaluuloisuushäiriössä ja tyypin I kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä. Tässä tutkimuksessa molempien mittarien mukaan psykoosisairauksista huonoin elämänlaatu oli skitsoaffektiivista häiriötä sairastavilla. Seuraavaksi huonoin se oli skitsofreniaa sairastavilla, sitten tyypin I kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla. Masennusoireet selittivät suurimman osan elämänlaadun menetyksistä: kun masennus vakioitiin, terveyteen liittyvä elämänlaatu oli heikentynyt vain skitsofreniaa ja skitsoaffektiivista häiriötä sairastavilla (2121 Saarni SI, Viertio S, Perala J, ym. Quality of life of people with schizophrenia, bipolar disorder and other psychotic disorders. Br J Psychiatry 2010;197:386-94.).

Pohdinta

Skitsofreniaan ja muihin ei-mielialaoireisiin psykooseihin liittyi huomattavasti suurentunut aikuistyypin diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän esiintyvyys. Erityisesti skitsofreniaa sairastavilla keskivartalolihavuus, hypertriglyseridemia, pieni HDL-pitoisuus ja hyperglykemia olivat yleisiä ja niihin sopien myös hyperinsulinemia, niilläkin joilla ei vielä todettu aikuistyypin diabetesta. Nämä tekijät ovat keskeisiä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa elämäntapamuutoksilla (33 Laakso M, Uusitupa M. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy. Duodecim 2007;123:1439-47.). Useiden aikaisempien tutkimusten mukaan skitsofreniaa sairastavista 42-60 %:lla on ylipainoa, 20-68 %:lla on metabolinen oireyhtymä, diabeteksen yleisyys on 4-5-kertainen ja sydän- ja verisuonisairauden yleisyys 2-3-kertainen yleisväestöön verrattuna (55 De Hert M, Correll CU, Bobes J ym. Physical illness in patients with severe mental disorders. I. Prevalence, impact of medications and disparities in health care. World Psychiatry 2011;10:52-77.).

Tämän tutkimuksen fyysisiä sairauksia koskeva tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2000-2001. Sen jälkeen skitsofreniaa sairastavien fyysiseen terveydentilaan on kiinnitetty paljon huomiota erityisesti glukoosi- ja lipidiaineenvaihdunnan häiriöiden lääkehoidon osalta. Skitsofreniaa sairastavien kardiometabolisten riskitekijöiden ja sairauksien seurannasta sekä hoidosta (2222 Salokangas RKR. Skitsofreniapotilaan somaattiset sairaudet. Duodecim 2009;125:505-12.) ja painonhallinnasta (2323 Koponen H. Painonnousu psyykenlääkkeiden haittavaikutuksena. Suom Lääkäril 2011;66:729-33.) on julkaistu äskettäin kattavat yleiskatsaukset, ja ohjeet pätevät kaikkien pitkäkestoista psykoosisairautta sairastavien potilaiden kohdalla. Lääkehoidon lisäksi hoitojärjestelmässä kannattaisi panostaa myös riittävän pitkäkestoisiin, elintapamuutoksiin tähtääviin interventio-ohjelmiin.

Lue myös

Vähemmän huomiota saaneita, tässäkin tutkimuksessa ilmenneitä, terveysongelmia ovat luuston rakenteen heikentyminen erityisesti skitso-freniaa sairastavilla naisilla sekä skitsofreniaa sairastavien yleinen D-vitamiinin puutos, mikä on riskitekijä osteoporoosin kannalta. Aiemmissa tutkimuksissa skitsofreniaan on liitetty suurentunut osteoporoosiriski erityisesti psykoosilääkityksen aiheuttaman hyperprolaktinemian ja tästä seuraavan sukuhormonien puutostilan pohjalta (2424 Hummer M, Malik P, Gasser RW ym. Osteoporosis in patients with schizophrenia. Am J Psychiatry 2005;162:162-7.,2525 Meaney AM, Smith S, Howes OD, ym. Effects of long-term prolactin-raising antipsychotic medication on bone mineral density in patients with schizophrenia. Br J Psychiatry 2004;184:503-8.). Tosin on myös tutkimuksia, joiden mukaan skitsofreniaan sinänsä voisi liittyä samankaltainen sukuhormonien puutostila (2626 Bergemann N, Mundt C, Parzer P ym. Plasma concentrations of estradiol in women suffering from schizophrenia treated with conventional versus atypical antipsychotics. Schizophr Res 2005;73:357-66.,2727 Huber TJ, Tettenborn C, Leifke E, Emrich HM. Sex hormones in psychotic men. Psychoneuroendocrinology 2005;30:111-4.). Skitsofreniaa sairastavien muuta väestöä epäterveellisemmät elintavat, kuten runsas tupakointi, puutteellinen ravinto ja vähäinen liikunta voivat myös altistaa osteoporoosille. Tutkimuksemme pohjalta skitsofreniaa sairastavat naiset saattavat olla riskiryhmä, jolle kannattaisi tehdä luuntiheysmittaus. Tarvittaisiin kuitenkin lisätutkimusta, jotta voitaisiin arvioida, missä iässä mittaus kannattaisi tehdä ja onko osalla potilaista erityinen riski. D-vitamiinipitoisuus kannattaa määrittää vuosittaisten terveystarkastusten yhteydessä ja aloittaa tarvittaessa D-vitamiinilisä.

Heikentynyt kauko- ja varsinkin lähinäkökyky oli tutkimuksessamme merkittävästi yleisempää skitsofreniaa sairastavilla kuin yleisväestöllä. Koska tutkimukseen ei sisältynyt silmälääkärin tarkastusta, tulokset eivät kerro, johtuiko tämä pelkästään puutteellisista silmälaseista vai myös diagnosoimattomista sairauksista. Näköä on aikaisemmin tutkittu vähän ja vain kliinisissä aineistoissa, joissa heikentynyt näkökyky on ollut 60-75 %:lla (2828 Smith D, Pantelis C, McGrath J, Tangas C, Copolov D. Ocular abnormalities in chronic schizo-phrenia: clinical implications. Aust NZ J Psychiatry 1997;31:252-6.,2929 Ungvari GS, Tang WK, Wong WK, Chiu HF. Distant visual acuity in chronic psychiatric patients. A pilot study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2002;37:48-91.,3030 Punukollu B, Phelan M. Visual acuity and reported eye problems among psychiatric in-patients. Psychiatric Bulletin 2006;30:297-9.). Säännölliset vuosittaiset näöntarkastukset olisivat tärkeitä sekä mahdollisten silmäsairauksien havaitsemiseksi että sopivien silmälasien saamiseksi. Jotkut aineistomme psykoosia sairastavista käyttivät jopa sukulaisensa vanhoja tai muuten epäsopivia laseja.

Vuonna 2008 päivitetyssä skitsofrenian Käypä hoito -suosituksessa yhtenä kymmenestä hoidon laatukriteeristä on potilaalle tehtävä somaattisten pitkäaikaissairauksien ja niiden riskitekijöiden selvittelyn sisältävä kliininen tutkimus (3131 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus. Skitsofrenia. Päivitetty 1.1.2008. www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset). Tällainen kartoitus on tehtävä vuosittain. Kiinteä yhteistyö perusterveydenhuollon ja muiden erikoisalojen lääkärien kanssa on tär-keää, kun psykiatrisella potilaalla todettua somaattista sairautta hoidetaan. On tärkeää sopia alueellisesti eri toimijoiden kesken toimivista käytännöistä pitkäaikaisesta psykoosista kärsivien potilaiden somaattisen terveyden seurannassa ja hoidossa (2222 Salokangas RKR. Skitsofreniapotilaan somaattiset sairaudet. Duodecim 2009;125:505-12.).

Arkielämän ja sosiaalisen toimintakyvyn heikkenemiseen oli tutkimustemme mukaan yhteydessä asioita, joista joihinkin voitaisiin vaikuttaa skitsofreniaa sairastavan hoidossa. Esimerkiksi masennuksen tunnistaminen ja sen oikeanlainen hoitaminen olisi tärkeää. Lähinäön ongelmat vaikeuttavat arkipäivän askareista selviytymistä ja kaukonäön ongelmat taas saattavat vaikeuttaa sosiaalista kanssakäymistä ihmisten kanssa. Kotikäyntien merkitys avohoidossa olevan potilaan tilanteen kartoittamisessa on suuri, jotta arkielämän toimintakyvystä saadaan oikea kuva.

Skitsofreniaa tai muuta ei-mielialaoireista psykoosia sairastavilla oli merkittävästi enemmän vaikeuksia liikkumiskyvyssä kuin yleisväestöllä, mikä vaikeuttaa arkielämässä selviytymistä. Esimerkiksi portaiden nousu ja pitempien matkojen käveleminen oli jo alle 55-vuotiailla vaikeutunutta. Psykoosisairauksista kärsivät harrastavat vähemmän liikuntaa kuin yleisväestö. Poikittaistutkimuksessa ei pystytty selvittämään, johtuuko liikunnan harrastamisen vähyys siitä, että liikkumiskyky on huono, vai aiheutuiko huono liikkumiskyky vähäisestä liikunnan harrastuksesta. Potilaita motivoidaan yleensä liikkumaan ylipainon ja pitkäaikaissairauksien, kuten diabeteksen hoitamiseksi. Heidät pitäisi saada motivoitua fyysisen kunnon kohottamiseen myös, jotta liikkumiskyky ei heikkenisi. Tutkimusten mukaan psykoosia sairastavat ovat usein valmiimpia elämäntapamuutoksiin kuin terveydenhuoltohenkilöstö uskookaan (3232 Archie SM, Goldberg JO, Akhtar-Danesh N ym. Psychotic disorders, eating habits, and physical activity: who is ready for lifestyle changes? Psychiatr Serv 2007;58:233-9.).

Psykoosipotilaiden elämänlaatu on heikentynyt, mutta ei välttämättä niin paljoa kuin objektiivisesta toimintakyvyn laskusta voisi päätellä. Ilmiö selittynee osittain kroonisiin sairauksiin liittyvänä sopeutumisena. Käytännössä potilaat voivat olla suhteellisen tyytyväisiä huonosta terveydentilastaan tai puutteellisista elinoloistaan huolimatta. Tämä korostaa terveydenhuollon vastuuta hoitojen aktiivisessa tarjoamisessa (3333 Saarni SI, Pirkola S. Psykiatristen potilaiden elämänlaatu. Duodecim 2010;126:2265-73.). Elämänlaadun näkökulmasta skitsofreniapotilaiden masennuksen hoitoon tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Masennuksen merkitys elämänlaadulle on suurempi kuin positiivisten psykoosioireiden, vaikka hoito kohdistuukin usein ensisijaisesti niihin.

Kognitiiviset vaikeudet ovat yleisiä psykoosia ja erityisesti skitsofreniaa sairastavilla. Ne hankaloittavat päivittäisistä toiminnoista selviytymistä ja heikentävät vuorovaikutusmahdollisuuksia sekä yleistä psykososiaalista toimintakykyä. Ne voivat myös vaikeuttaa erilaisten hoitoon liittyvien asioiden ymmärtämistä ja muistamista. Psykoosisairaus on yleisimpiä mielenterveyssyistä johtuvia eläkkeelle siirtymisen syitä, joka usein tapahtuu jo nuorella aikuisiällä. Yksilöllinen neuropsykologinen ja muu kognitiivinen kuntoutus ja/tai tuettu työllistyminen voivat olla keinoja parantaa psykoosia sairastavien mahdollisuuksia osallistua työelämään, mikä voi suoraan kohentaa potilaiden elämänlaatua.

Kiitokset

Kiitämme kaikkia Terveys 2000 - ja Psykoosit Suomessa -tutkimuksiin osallistuneita, Terveys 2000 -tutkimusta johtanutta professori Arpo Aromaata, Terveys 2000 -tutkimuksen toteuttanutta kenttäorganisaatiota sekä Psykoosit Suomessa -tutkimuksen haastattelijoita Tuula Monosta, Merja Blomia, Helena Kurrua ja Marjut Keinänen-Guillaumea.

Tästä asiasta tiedettiin

Psykoosisairaudet ovat yleisimpiä pysyvään työkyvyttömyyteen johtavia sairauksia Suomessa.

Skitsofreniaan liittyy usein laaja-alaisia kognitiivisen toiminnan vaikeuksia.

Skitsofreniaan ja muihin psykooseihin liittyy usein fyysisiä terveysongelmia ja suurentunut ennenaikaisen kuoleman riski.

Tämä tutkimus opetti

Skitsofreniaa sairastavilla on yleisväestöä useammin metabolinen oireyhtymä, tyypin 2 diabetes, sairastettu sydäninfarkti sekä heikentynyt luuston terveys, kognitiivinen suoriutuminen ja elämänlaatu. Samoja ongelmia todettiin myös muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavilla.

Näiden potilaiden liikkumiskyky ja arkielämän toimintakyky ovat huomattavasti heikentyneet johtuen mm. lähi- ja kaukonäön huononemisesta.

Psykoosipotilaille tulisi järjestää vuosittainen terveystarkastus, jossa otetaan huomioon psykooseihin liittyvä fyysinen sairastaminen ja toimintakyvyn vaikeudet.

Kirjoittajat
Satu Viertiö
FT, tutkija
THL, Mielenterveys ja päihdepalvelut
satu.viertio@thl.fi
Jonna Perälä
LL, tutkija
THL, Mielenterveys ja päihdepalvelut
Samuli I. Saarni
LT, FT, dosentti, erikoistutkija
THL, Mielenterveys ja päihdepalvelut
apulaisylilääkäri
HUS, psykiatrian toimiala
Helsingin yliopisto
Krista Partti
LL, tutkija
THL, Mielenterveys ja päihdepalvelut
Suoma Saarni
LT, erikoistutkija
THL, Mielenterveys ja päihdepalvelut
Helsingin kaupungin terveyskeskus, Auroran sairaala, psykiatriaosasto
Jaana Suokas
LT, dosentti, osastonylilääkäri
HUS/HYKS, psykiatrian tulosyksikkö
Annamari Tuulio-Henriksson
FT, dosentti, johtava tutkija
Kela, tutkimusosasto
Jouko Lönnqvist
LKT, professori
THL, Mielenterveys ja päihdepalvelut
Jaana Suvisaari
LT, dosentti, ylilääkäri
THL, Mielenterveys ja päihdepalvelut
Sidonnaisuudet
Tässä artikkelissa esitellään Psykoosit Suomessa -tutkimuksessa saatuja, psykoosisairauksin liittyvää sairastavuutta koskevia tuloksia (alkuperäisviitteet 11,12,13,1521). Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Satu Viertiö: Apuraha (Emil Aaltosen säätiö). Samuli I. Saarni: Luentopalkkiot (Lundbeck, Orion, Astra-Zeneca, Pfizer, Servier, MSD, Fennomed), matka-, majoitus tai kokouskulut (Astar-Zeneca, Servier). Jaana Suvisaari: Apurahat (Suomen Akatemia, Sigrid Juseliuksen säätiö, NARSAD). Jonna Perälä, Krista Partti, Suoma Saarni, Jaana Suokas, Annamari Tuulio-Henriksson, Jouko Lönnqvist: Ei sidonnaisuuksia.
Kirjallisuutta
1
Laursen TM, Munk-Olsen T, Nordentoft M, Mortensen PB. Increased mortality among patients admitted with major psychiatric disorders: a register-based study comparing mortality in unipolar depressive disorder, bipolar affective disorder, schizoaffective disorder, and schizophrenia. J Clin Psychiatry 2007;68:899-907.
2
Tiihonen J, Lönnqvist J, Wahlbeck K, ym. 11-year follow-up of mortality in patients with schizophrenia: a population-based cohort study (FIN11 study). Lancet 2009;374:620-7.
3
Laakso M, Uusitupa M. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy. Duodecim 2007;123:1439-47.
4
Saari KM, Lindeman SM, Viilo KM, ym. A 4-fold risk of metabolic syndrome in patients with schizophrenia: the Northern Finland 1966 Birth Cohort study. J Clin Psychiatry 2005;66:559-63.
5
De Hert M, Correll CU, Bobes J ym. Physical illness in patients with severe mental disorders. I. Prevalence, impact of medications and disparities in health care. World Psychiatry 2011;10:52-77.
6
Kiviniemi M, Suvisaari J, Pirkola S ym. Five-year follow-up study of disability pension rates in first-onset schizophrenia with special focus on regional differences and mortality. Gen Hosp Psychiatry 2011;33:59-17.
7
Salokangas RK, Honkonen T, Stengård E, Koivisto AM. Subjective life satisfaction and living situations of persons in Finland with long-term schizophrenia. Psychiatr Serv 2006;57:373-81.
8
Heikkilä J, Korkeila J, Aalto S, Sourander A, Karlsson H. Avohoidon skitsofreniapotilaiden elämänlaatu ja hoitotilanne. Suom Lääkäril 2001;56:3923-6.
9
Heistaro S, toim. Menetelmäraportti. Terveys 2000 -tutkimuksen toteutus, aineisto ja menetelmät. Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6;2005.
10
Perälä J, Suvisaari J, Saarni SI ym. Lifetime prevalence of psychotic and bipolar I disorders in a general population. Arch Gen Psychiatry 2007;64:19-28.
11
Suvisaari J, Perälä J, Saarni SI ym. Type 2 diabetes among persons with schizophrenia and other psychotic disorders in a general population survey. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2008;258:129-36.
12
Suvisaari JM, Saarni SI, Perälä J ym. Metabolic syndrome among persons with schizophrenia and other psychotic disorders in a general population survey. J Clin Psychiatry 2007;68:1045-55.
13
Suvisaari J, Perälä J, Saarni SI ym. Coronary heart disease and cardiac conduction abnormalities in persons with psychotic disorders in a general population. Psychiatry Res 2010;175:126-32.
14
Research Triangle Institute. SUDAAN Language Manual, Release 9.0. Research Triangle Institute, Reseach Triangle Park, NC 2004.
15
Saarni SE, Saarni SI, Fogelholm M ym. Body composition in psychotic disorders: a general population survey. Psychol Med 2009;39:801-10.
16
Partti K, Heliövaara M, Impivaara O ym. Skeletal status in psychotic disorders: a population-based study. Psychosom Med 2010;72:933-40.
17
Viertiö S, Laitinen A, Perälä J ym. Visual impairment in persons with psychotic disorder. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2007;42:902-8.
18
Viertiö S, Sainio P, Koskinen S ym. Mobility limitations in persons with psychotic disorder: findings from a population-based survey. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2009;44:325-32.
19
Viertiö S, Tuulio-Henriksson A, Perälä J ym. Activities of daily living, social functioning and their determinants in persons with psychotic disorder. European Psychiatry 2011 Mar 3 (Epub ahead of print).
20
Tuulio-Henriksson A, Perälä J, Saarni SI ym. Cognitive functioning in severe psychiatric disorders: a general population study. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2011;261:447-56.
21
Saarni SI, Viertio S, Perala J, ym. Quality of life of people with schizophrenia, bipolar disorder and other psychotic disorders. Br J Psychiatry 2010;197:386-94.
22
Salokangas RKR. Skitsofreniapotilaan somaattiset sairaudet. Duodecim 2009;125:505-12.
23
Koponen H. Painonnousu psyykenlääkkeiden haittavaikutuksena. Suom Lääkäril 2011;66:729-33.
24
Hummer M, Malik P, Gasser RW ym. Osteoporosis in patients with schizophrenia. Am J Psychiatry 2005;162:162-7.
25
Meaney AM, Smith S, Howes OD, ym. Effects of long-term prolactin-raising antipsychotic medication on bone mineral density in patients with schizophrenia. Br J Psychiatry 2004;184:503-8.
26
Bergemann N, Mundt C, Parzer P ym. Plasma concentrations of estradiol in women suffering from schizophrenia treated with conventional versus atypical antipsychotics. Schizophr Res 2005;73:357-66.
27
Huber TJ, Tettenborn C, Leifke E, Emrich HM. Sex hormones in psychotic men. Psychoneuroendocrinology 2005;30:111-4.
28
Smith D, Pantelis C, McGrath J, Tangas C, Copolov D. Ocular abnormalities in chronic schizo-phrenia: clinical implications. Aust NZ J Psychiatry 1997;31:252-6.
29
Ungvari GS, Tang WK, Wong WK, Chiu HF. Distant visual acuity in chronic psychiatric patients. A pilot study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2002;37:48-91.
30
Punukollu B, Phelan M. Visual acuity and reported eye problems among psychiatric in-patients. Psychiatric Bulletin 2006;30:297-9.
31
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus. Skitsofrenia. Päivitetty 1.1.2008. www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset
32
Archie SM, Goldberg JO, Akhtar-Danesh N ym. Psychotic disorders, eating habits, and physical activity: who is ready for lifestyle changes? Psychiatr Serv 2007;58:233-9.
33
Saarni SI, Pirkola S. Psykiatristen potilaiden elämänlaatu. Duodecim 2010;126:2265-73.
English summary

English summary: Physical comorbidity and functional limitations in psychotic disorders in Finland

Background

Schizophrenia and other psychotic disorders are associated with increased risk of developing medical comorbidity and 2- to 3-fold risk of premature death from medical illnesses. A nationally representative sample allows a comparison of somatic disorders and functional capacity between persons with psychotic disorder and those without.

Methods

The Health 2000 study was based on a nationally representative survey of 8028 persons aged 30 or older. The fieldwork consisted of a home interview and a health examination. The Psychoses in Finland study is a substudy of the Health 2000 survey. Persons with possible psychotic disorder were screened and interviewed using SCID-I.

Results

The prevalence estimate of type 2 diabetes was significantly higher among subjects with schizophrenia or other non-affective psychotic disorders (ONAP) than in the general population. Users of all types of antipsychotic medication had increased prevalence of type 2 diabetes.

The criteria of metabolic syndrome were fulfilled more often in subjects with schizophrenia or ONAP than in those without psychotic disorder, though not statistically significantly. However, subjects with schizophrenia had significantly lower HDL cholesterol and higher triglyceride and glucose levels and larger waist circumference, but lower systolic blood pressure than the remaining study population.

Coronary heart disease was not more common among subjects with psychotic disorder than in the general population, but large Q-waves suggesting past myocardial infarction were more frequent in subjects with schizophrenia. Schizophrenia was associated with obesity, abdominal obesity and high body fat percentage.

Women with schizophrenia and men with affective psychosis had significantly lower bone ultrasound values than the general population. Subjects with schizophrenia had also lower vitamin D levels, which is a risk for osteoporosis.

Both near and distant vision were reduced in subjects with schizophrenia but not in subjects with psychotic disorders. Self-reported problems with vision were more common in subjects with schizophrenia and vision had been examined less often during the previous 5 years than in subjects with other psychotic disorders.

Self-reported and test-based mobility limitations were highly prevalent in subjects with schizophrenia and ONAP as was weak muscle strength. Even participants under 55 years reported more difficulties in walking, stair climbing and running than the general population.

Schizophrenia and ONAP were associated with limitations in activities and instrumental activities of daily living as well as in social functioning. One significant predictor of problems was reduced vision, which at least in some situations could be easily corrected.

Subjects with schizophrenia had generalised cognitive impairment, while those with ONAP were impaired in verbal memory and processing. Schizoaffective disorder was associated with the largest loss of quality of life, with bipolar I disorder associated with similar or smaller loss than schizophrenia. Current depressive symptoms explained most of the loss of quality of life.

Conclusions

Medical problems and functional limitations were significantly more common in subjects with psychotic disorder than in the general population. Annual health examinations are necessary in order to more effectively discover these problems. More attention should be paid to active treatment of depression.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Koronapotilaiden määrä kasvaa HUS:n sairaaloissa

HUS on nostanut valmiustasonsa täysvalmiuteen.

Tieteessä
Jopa puolet nenän sivuonteloiden leikkauksista voitaisiin välttää paikallishoidolla

Kortisonipitoisten nenäsumutteiden lääkkeenottotekniikka kannattaa opettaa kunnolla.

Ajassa
Etälääkärikäynnit tuplautuivat viime vuodesta

Etälääkäri saa kyselyssä suomalaisilta paremmat arviot kuin perinteinen lääkärikäynti.

Tieteessä
Perheen pienituloisuus saattaa suurentaa lapsen riskiä mielenterveyshäiriöihin myöhemmin

Nel­jäs­osal­le alim­paan tu­lo­luok­kaan syn­ty­neis­tä lapsista ke­hit­tyi diagnosoitu mie­len­ter­vey­den häi­riö, osoittaa noin miljoonan lapsen aineisto.

Ajassa
Kolmen sairaanhoitopiirin osakeyhtiöstä toivotaan apua rekrytointiin

Lighthouse oy markkinoisi hoidollisia ja diagnostisia palveluita vapaa-ajan asukkaille.

Ajassa
Millä perusteella koronavirusrokotteille myönnetään myyntilupa?

EMA edellyttää, että rokotteella on tehty ainakin yksi hyvin suunniteltu ja laaja faasin 3 tutkimus, jossa rokote on osoitettu tehokkaaksi ja turvalliseksi ja johon on osallistunut useita tuhansia henkilöitä.