1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Raskaudenaikainen huumeriippuvuus heijastuu äidin hyvinvointiin ja lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen
Alkuperäis­tutkimus 37/2021 vsk 76 s. 1964 - 1972

Raskaudenaikainen huumeriippuvuus heijastuu äidin hyvinvointiin ja lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen

Lähtökohdat Tutkimus seurasi 51:tä avohoidon interventioita saavaa huumeriippuvaista äitiä ja 50 ­normatiivista verrokkia loppuraskaudesta lapsen kouluikään. Tutkimme äidin huumeriippuvuuden lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutuksia äidin ja lapsen hyvinvointiin ja lapsen kehitykseen.

Menetelmät Äidin mielenterveyttä tutkittiin kyselylomakkeilla, äiti-lapsivuorovaikutusta emotionaalisen saatavillaolon videomenetelmällä sekä lapsen kognitiivista ja sosioemotionaalista kehitystä äidin raportoimana ja psykologisin testein vauva- ja kouluiässä.

Tulokset Huumeriippuvaisilla äideillä oli enemmän masennus- ja ahdistusoireita varhaisvaiheissa ja enemmän vakavia päihde- ja mielenterveysongelmia lasten kouluiässä kuin verrokeilla. Heillä oli enemmän vuorovaikutusongelmia lapsen kanssa sekä vauva- että kouluiässä. Vuoden iässä lasten kehityksessä ei ollut eroja, mutta kouluiässä huumeryhmän lapsilla oli enemmän tarkkaavuus- ja mielenterveysoireita.

Päätelmät Varhaisen äitiyden tuki lisäsi äidin emotionaalista saatavuutta lapselleen, ja huumeiden käytön vaikutuksille altistuneiden lasten kehitys eteni hyvin ensimmäisen vuoden aikana. Se kuitenkin vaarantui kuormittavien kasvuolosuhteiden jatkuessa. Lasten psyykkistä kehitystä tulisi seurata ja tukea koko perhettä pitkäjänteisesti eri kehitysvaiheissa.

Raskaudenaikainen huumeriippuvuus heijastuu äidin hyvinvointiin ja lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen Kuva 1 / 2
   

Äidin raskausajan huumeriippuvuus muodostaa riskin lapsen kehitykselle ja perheen hyvinvoinnille. Sikiöaikaisen päihdealtistuksen neurobiologisten vaikutusten lisäksi kehitystä vaarantavat kasaantuvat psykososiaaliset riskitekijät (11 Guille C, Aujla R. Developmental consequences of prenatal substance use in children and adolescents. J Child Adolesc Psychopharmacol 2019;29:479–86.,22 Knopik VS, Marceau K, Bidwell LC, Rolan E. Prenatal substance exposure and offspring development: Does DNA methylation play a role? Neurotoxicol Teratol 2019;71:50–63.,33 Eze N, Smith LM, LaGasse LL ym. School-aged outcomes following prenatal methamphetamine exposure: 7,5 year follow-up from the Infant Development, Environment, and Lifestyle (IDEAL) study. J Pediatr 2016;170:34–8.).

Huumeriippuvaiset äidit elävät usein epävakaissa ihmissuhteissa, ja monilla on hoitamaton mieliala-, ahdistuneisuus- tai persoonallisuushäiriö (44 Kaltenbach K. Bio-psychosocial characteristics of parenting women with substance use disorders. Kirjassa: Suchman NE, Pajulo M, Mayes LC, toim. Parenting and substance abuse (185–94). New York: Oxford University Press 2013.,55 Haller DL, Miles DR. Personality disturbances in drug-dependent women: Relationship to childhood abuse. Am J Alcohol Abuse 2004;30:261–86.). Traumaperäiset stressioireet ovat tavallisia, mikä johtuu lapsuuden ja parisuhteen väkivaltakokemuksista (66 Grella CE, Stein JA, Greenwell L. Associations among childhood trauma, adolescent problem behaviors and adverse adult outcomes in substance-abusing women offenders. Psychol Addict Behav 2005;19:43–53.). Nämä kuormittavat tekijät vaikeuttavat äidin kykyä säädellä tunteitaan sekä ymmärtää ja vastata vauvan vuorovaikutusviesteihin (77 Isosävi S, Flykt M, Belt R ym. Attachment representations among substance-abusing women in transition to motherhood: their role in prenatal emotions and mother-infant interaction quality. Attach Human Dev 2016;15:1–27.).

Huumealtistuksen seuraukset voivat aktivoitua viiveellä.

Äidin raskaudenaikaisen huumekäytön tiedetään vaikuttavan etenkin lapsen varhaisiin kognitiivis-sensorimotorisiin taitoihin ja stressin säätelyyn (88 LaGasse LL, Derauf C, Smith LM ym. Prenatal methamphetamine exposure and childhood behavior problems at 3 and 5 years of age. Pediatrics 2012;129:681–8.,99 Salo S, Flykt M. The impact of parental addiction on child development. Kirjassa: Suchman NE, Pajulo M, Mayes, LC, toim. Parenting and substance abuse. New York: Oxford University Press 2013.). Alkoholin ja huumeiden sekakäyttö on yleisin päihderiippuvuuden muoto, joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lapsen kehitykseen (1010 Kahila H, Kivistö K. Huumeet ja raskaus. Duodecim 2019;135:131–7.,1111 Nygaard E, Slinning K, Moe W, Walhovd KB. Behavior and attention problems in eight-year-old children with prenatal opiate and poly-substance exposure: a longitudinal study. PLoS One 2016;11:e0158054.). Kouluikä asettaa suuria vaatimuksia lapsen kognitiivisille ja sosioemotionaalisille taidoille, ja huumealtistuksen seuraukset voivat aktivoitua viiveellä (11 Guille C, Aujla R. Developmental consequences of prenatal substance use in children and adolescents. J Child Adolesc Psychopharmacol 2019;29:479–86.,22 Knopik VS, Marceau K, Bidwell LC, Rolan E. Prenatal substance exposure and offspring development: Does DNA methylation play a role? Neurotoxicol Teratol 2019;71:50–63.).

Tarvitsemme lisää tutkimustietoa hoitoa saaneiden äitien ja lasten ennusteesta. Tämä artikkeli raportoi äidin raskaudenaikaisen huumeriippuvuuden lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutuksia äidin mielenterveyteen, äiti-lapsivuorovaikutukseen sekä lapsen kognitiiviseen ja sosioemotionaaliseen kehitykseen.

Aineisto ja menetelmät

Osallistujat

Huumeriippuvaisten äitien ryhmän (n = 51) muodostivat raskaana olevat avohoidon asiakkaat Tampereen kaupungin perhetukikeskus Päiväperhossa ja Lahden Diakoniasäätiön Löydä Timantit -projektissa. Äidit tulivat hoitoon sairaalan tai Päiväperhon neuvolan lähettäminä vakavan huumeriippuvuuden tai päihteiden sekakäytön vuoksi ja osallistuivat saapumisjärjestyksessä valintansa mukaan joko ryhmäterapeuttiseen (n = 26) tai psykososiaalisen tuen interventioon (n = 25). Verrokkiryhmässä oli 50 normatiivista äitiä Päijät-Hämeen keskussairaalan (P-HKS) äitiyspoliklinikalta.

Tutkimuksella on P-HKS:n, Tampereen yliopistollisen sairaalan sekä Tampereen kaupungin eettisen toimikunnan lupa. Interventioiden sisältöä ja vaikuttavuutta on aiemmin raportoitu kansainvälisissä julkaisuissa (1212 Belt R, Flykt M, Punamäki R-L, Pajulo M, Posa T, Tamminen T. Psychotherapy groups and individual support to enhance mental health and early dyadic interaction among drug-abusing mothers. Infant Mental Health J 2012;33:520–34.,1313 Flykt M, Punamäki R-L, Belt R ym. Maternal representations and emotional availability among drug-abusing and non-using mothers and their infants. Infant Mental Health J 2012;33:123–38.,1414 Belt RH, Kouvo A, Flykt M ym. Intercepting the intergenerational cycle of maternal trauma and loss through mother-infant psychotherapy: a case study using attachment-derived methods. Clin Child Psychol Psychiatry 2013;18:100–20.).

Liitekuviossa 1 esitetään tutkimuksen kulku ja osallistujamäärät. Tutkimuskerrat olivat raskaus- tai perinataaliaikana ennen interventiota, lapsen 4 ja 12 kuukauden sekä 8–12 vuoden iässä. Molemmat ryhmät sitoutuivat tutkimukseen ensimmäisen vuoden aikana, mutta kato oli suuri alakouluiän seurantavaiheessa huumeriippuvaisilla äideillä. Kolme heistä oli kuollut ja kuuden osoitetietoja ei saatu väestörekisteristä asunnottomuuden tai turvakiellon vuoksi. Kolme kieltäytyi, kolmea ei tavoitettu suostumuksesta huolimatta ja loput eivät vastanneet. Kato ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä taustamuuttujiin.

Huumeriippuvaisten äitien interventiot

Psykoterapeuttinen ryhmäinterventio koostui 20–24 viikoittaisesta 3 tunnin tapaamisesta raskausajasta alkaen sekä seurantakäynneistä. Psykososiaalisen tuen interventio oli yksilöllisesti äiti-vauvapareille räätälöityä tukea kotona ja hoitoyksikössä 1–2 kertaa viikossa noin vuoden ajan.

Molemmissa interventioissa keskiössä oli äidin ja vauvan kiintymyssuhteen vahvistaminen ja ne toimivat osana moniammatillista neuvolan, lastensuojelun, päihdehoidon ja aikuispsykiatrian verkostoyhteistyötä (1515 Punamäki RL, Belt R. Psychoanalytic-attachment oriented group intervention for substance-abusing mothers and their infants: Transference, secure base, and secondary attachment to the “Group Mother”. Kirjassa: Suchman NE, Pajulo M, Mayes LC, toim. Parenting and substance abuse. New York: Oxford University Press, 2013;321–43.,1616 Belt R. Äiti-vauvaryhmäpsykoterapia päihdetaustaisten äitien hoidossa. Psykoterapia 2015;1:19–37.). Yli 80 % äideistä sitoutui interventioon.

Tämän artikkelin tulokset perustuvat aineistoon, jossa seuranta-aineiston pienuuden vuoksi yhdistettiin eri interventioihin osallistuneet huumeriippuvaiset äidit, jotka eivät eronneet taustamuuttujien osalta.

Menetelmät

Liitetaulukossa 1 on kuvattu tutkimuksen menetelmät. Odotus- ja vauva-aikana (T1–T3) sekä lapsen alakouluiässä (T4) kartoitettiin huumeriippuvaisten ja verrokkiäitien taustatietoja, kuormittavia tapahtumia, päihdeongelmaa sekä äidin mielenterveyttä. Päihdekäyttötiedot perustuvat itsearvioihin. Lisäksi tutkittiin raskauden kulkua, lapsen fyysistä vointia, äidin ja lapsen vuorovaikutusta ja lapsen kognitiivista ja sosioemotionaalista kehitystä. Alakouluiässä tutkittiin myös lapsen mielenterveysoireita.

Tilastomenetelmät

Äidit sitoutuivat hyvin varhaisiin interventioihin.

Ryhmien taustatietoja, kuormittavia tapahtumia ja terveysmuuttujia verrattiin khiin neliö -testeillä tai t-testillä. Äidin ja lapsen vuorovaikutusta, äitien mielenterveyttä ja lasten kognitiivista ja sosioemotionaalista kehitystä verrattiin monimuuttujavarianssianalyysillä ja yksisuuntaisilla jatkoanalyyseillä.

Äidin koulutustaso oli kovariaattina äitien ahdistusoireiden ja vuorovaikutuksen vertailuissa, ja äidin koulutustaso ja lapsen keskosuus kognitiivisen ja sosioemotionaalisen kehityksen vertailuissa. Äidin koulutustaso ja lapsen ikä olivat kovariaatteina kouluiän analyyseissä.

Yhteydet tulkittiin tilastollisesti merkitseviksi tasolla p < 0,05. Tilasto-ohjelmana oli SPSS 25.

Tulokset

Huumeriippuvuus, mielenterveys ja lapsen kehitys ensimmäisenä vuonna

Erot huume- ja verrokkiryhmän taustatiedoissa, päihdekäytössä ja syntymäterveystiedoissa on esitetty liitetaulukossa 2. Huumeriippuvaiset äidit raportoivat runsaasti päihteiden sekakäyttöä, kovien huumeiden (amfetamiini ja opiaatit) sekä suonensisäistä käyttöä. Suurin osa (83 %) ilmoitti lopettaneensa päihteet havaittuaan raskauden ja 13 % ilmoitti vähentäneensä käyttöä. Neljällä vauvalla havaittiin vieroitusoireita.

Noin neljäsosa äideistä raportoi päihderetkahduksia lapsen vuoden ikään mennessä ja 8 % suonensisäistä käyttöä. Lapsista 10 % oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle ensimmäisen vuoden aikana. Verrokkiäideillä oli enemmän raskauskomplikaatioita, mutta ryhmäeroja ei ollut raskauden kestossa tai vastasyntyneiden terveydessä.

Taulukossa 1 on kuvattu äidin mielenterveyttä, äiti-lapsivuorovaikutuksen laatua sekä lapsen kehitystä 4 kuukauden ja vuoden iässä. Huumeriippuvaiset äidit raportoivat molemmilla kerroilla enemmän masennus- ja ahdistusoireita kuin verrokit. Heillä oli lapsen 4 kuukauden iässä enemmän ongelmia vuorovaikutuksessa vauvan kanssa kaikilla osa-alueilla ja vuoden iässä edelleen äidin sensitiivisyydessä ja tilanteen ikätasoisessa jäsentämisessä lapselle sekä lapsen responsiivisuudessa ja aloitteellisuudessa.

Vauvojen verrokkeja heikompi kognitiivinen kehitys 4 kuukauden iässä tasoittui vuoden iässä. Tällöin päihderyhmän lapsilla oli verrokkeja enemmän negatiivista emotionaalisuutta.

Äidin mielenterveys ja lapsen kehitys alakouluiässä

Liitetaulukossa 3 on perheiden taustatiedot, päihdekäyttö, kuormitustekijät sekä terveys lapsen alakouluiässä. Huumeriippuvaiset äidit olivat verrokkeja useammin yksinhuoltajia, heikosti koulutettuja ja taloudellisesti ahtaalla. Heistä 30 % oli eläkkeellä tai työkyvyttömiä. Lähes puolet piti itseään päihdeongelmaisena. He raportoivat pitkäaikaissairauksia, perheväkivaltaa, isien päihdeongelmia ja läheisten ennenaikaisia kuolemia, erityisesti itsemurhia.

Lapsista miltei puolet oli ollut jossain vaiheessa sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Terveysongelmissa, oppimisvaikeuksissa tai fyysisessä kasvussa ei ollut merkitsevää eroa ryhmien välillä.

Taulukko 2 osoittaa huumeriippuvaisten äitien raportoineen verrokkeja runsaampia vakavia mielenterveyshäiriöitä (kaksisuuntainen mielialahäiriö, psykoottiset häiriöt) sekä epävakaata persoonallisuushäiriötä ja tarkkaavaisuushäiriötä. Sen sijaan ryhmät eivät eronneet merkitsevästi GHQ-12-mittarin yleisen depressiivisyys-ahdistuneisuusoireilun määrässä.

Äiti-lapsivuorovaikutuksessa huumeriippuvaiset äidit raportoivat heikompaa sensitiivisyyttä ja jäsentämistä sekä lapsen tarkkaavuuteen ja toiminnanohjaukseen liittyen enemmän käyttäytymisen säätelyyn ja metakognitiivisiin taitoihin (esimerkiksi aloitteellisuus ja suunnittelu) liittyviä ongelmia kuin verrokit.

Varhaiset interventiot eivät riittäneet lopettamaan äidin päihdekäyttöä.

Lapselta suoraan mitatuissa tarkkaavuuden säätelyn inhibitiotoiminnoissa, työmuistissa tai kielellisissä taidoissa huumeryhmän lapset eivät eronneet verrokeista. Heillä oli enemmän äitien raportoimia internalisoivia (masennus ja ahdistus), eksternalisoivia (aggressiivisuus, antisosiaalisuus ja tarkkaamattomuus) ja dissosiatiivisia oireita.

Neljännes (5/25 %) huumeriippuvaisten äitien lapsista ylitti internalisoivien ja eksternalisoivien oireiden kliiniset katkaisurajat ja kaksi (10 %) oli riskiraja-alueella. Verrokkilapsissa ei ollut kliinisen rajan ylittäviä, ja neljä (12,9 %) oli riskiraja-alueella.

Pohdinta

Kontrolloitu pitkittäistutkimus osoitti, että äidin huumeriippuvuus uhkaa lapsen myönteistä kehitystä ja hyvinvointia. Vaikka äidit sitoutuivat hyvin varhaisiin interventioihin, he raportoivat lapsen alakouluiässä päihdeongelmien jatkumisesta, vakavista mielenterveyshäiriöistä ja vuorovaikutusongelmista lapsen kanssa. Kouluiässä lapsilla esiintyi erityisesti tarkkaavuuden ja mielenterveyden ongelmia. Aineistossa ilmennyt suuri kato heikentää kuitenkin merkittävästi kouluiän tulosten luotettavuutta.

Huumeriippuvaisten äitien lasten motorinen kehitys ei eronnut vauvaiässä normatiivisista verrokeista, mutta he olivat vetäytyvämpiä vuorovaikutuksessa sekä reagoivat herkemmin kielteisesti. Tämä voi viitata varhaisiin säätelyn ongelmiin ja äidin liian vähäiseen herkkyyteen lasta kohtaan, mutta myös päihdealtistukseen (99 Salo S, Flykt M. The impact of parental addiction on child development. Kirjassa: Suchman NE, Pajulo M, Mayes, LC, toim. Parenting and substance abuse. New York: Oxford University Press 2013.). Vuoden iässä ei havaittu ryhmäeroja lasten kognitiivisessa kehityksessä.

Vastasyntyneiden vieroitusoireiden vähäisyys ja hyvä terveys saattavat viitata äidin päihteiden käytön lopettamiseen raskausaikana (1010 Kahila H, Kivistö K. Huumeet ja raskaus. Duodecim 2019;135:131–7.), mikä voi osin selittää myönteisiä tuloksia lapsen varhaiskehityksessä, samoin kuin huumeriippuvaisten äitien vuorovaikutuksen paraneminen yhden vuoden ikään mennessä. Kiintymyssuhdetta tukevat interventiot saattavat vaimentaa huumealtistuksen kielteisiä vaikutuksia vauvan kehitykseen (1717 Pajulo M. Kannattaako päihdeongelmaisten äiti-vauvaparien hoito? Suom Lääkäril 2010;13–14:1205–11.,1818 Pajulo M. Päihdeongelmaisten odottavien äitien hoidon kehittäminen – erityispiirteet, haasteet ja mahdollisuudet. Suom Lääkäril 2011;66:1189–95.,1919 Suchman NE, DeCoste CL, McMahon TJ, Dalton R, Mayes LC, Borellid J. Mothering from the inside out: Results of a second randomized clinical trial testing a mentalization-based intervention for mothers in addiction treatment. Dev Psychopathol 2017;29:617–36.).

Seurannan tulokset osoittavat, että varhaiset interventiot eivät riittäneet lopettamaan äidin päihdekäyttöä eivätkä suojaamaan lapsen psyykkistä kehitystä pitkällä aikavälillä. Alakouluiän tutkimuksen vähäinen osallistujamäärä (39 %) heijasti huumeisiin liittyviä kuormitustekijöitä, esimerkiksi ennenaikaisia kuolemia ja asunnottomuutta.

Kuten rekisteriin perustuvat tutkimuksetkin osoittavat (2020 Kahila H, Gissler M, Sarkola T, Autti-Ramö I, Halmesmäki E. Maternal welfare, morbidity and mortality 6–15 years after a pregnancy complicated by alcohol and substance abuse: A register-based case-control follow-up study of 524 women. Drug Alcohol Depend 2010;111:215–21.,2121 Koponen AM, Nissinen NM, Gissler M, Autti-Rämö I, Sarkola T, Kahila H. Prenatal substance-exposure, adverse childhood experiences and diagnosed mental and behavioral disorders – A longitudinal register-based matched cohort study in Finland. SSM – Population Health 2020;11:100625.), päihderiippuvaisten perheiden on vaikea nousta syrjäytymiskierteestä. Tutkimuksemme äitien sosiaalinen asema säilyi heikkona, päihdeongelmat ja vakavat mielenterveysongelmat sekä vastoinkäymiset, kuten perheväkivalta, läheisten itsemurhat ja päihdekuolemat, olivat tavallisia. Lapsista lähes joka toisella oli lyhyitä tai pitkäkestoisia sijoituksia.

Lue myös

Huumeriippuvaiset äidit raportoivat lapsillaan kouluiässä usein tarkkaavuusongelmia ja vakavia psyykkisiä oireita: yli kolmanneksella oli kliinisesti merkitseviä masennus-, ahdistus- ja aggressio-oireita ja joka neljännellä vakavia dissosiaatio-oireita. Tulokset myötäilevät aiempia tutkimuksia päihderiippuvaisten äitien lasten vahvasta riskistä mielenterveysongelmiin (11 Guille C, Aujla R. Developmental consequences of prenatal substance use in children and adolescents. J Child Adolesc Psychopharmacol 2019;29:479–86.,33 Eze N, Smith LM, LaGasse LL ym. School-aged outcomes following prenatal methamphetamine exposure: 7,5 year follow-up from the Infant Development, Environment, and Lifestyle (IDEAL) study. J Pediatr 2016;170:34–8.,2222 Konijnenberg C, Olea Lund IO, Melinder A. Behavioural outcomes of four-year-old children prenatally exposed to methadone or buprenorphine: a test of three risk models. Early Child Dev Care 2015;185:1641–57.).

Äidit raportoivat verrokkeja useammin myös äiti-lapsivuorovaikutuksen ongelmia. Vuorovaikutus- ja mielenterveysongelmat saattavat viestiä altistavien riskitekijöiden kasautumisesta kasvuympäristössä (33 Eze N, Smith LM, LaGasse LL ym. School-aged outcomes following prenatal methamphetamine exposure: 7,5 year follow-up from the Infant Development, Environment, and Lifestyle (IDEAL) study. J Pediatr 2016;170:34–8.,2121 Koponen AM, Nissinen NM, Gissler M, Autti-Rämö I, Sarkola T, Kahila H. Prenatal substance-exposure, adverse childhood experiences and diagnosed mental and behavioral disorders – A longitudinal register-based matched cohort study in Finland. SSM – Population Health 2020;11:100625.,2323 Hser YI, Evans E, Li L, Metchik-Gaddis A, Messina N. Children of treated substance-abusing mothers: A 10-year prospective study. Clin Child Psychol Psychiatry 2014;19:217–32.). Suoraan lapselta arvioitu kognitiivinen kehitys (työmuisti, tarkkaavuuden inhibitio ja sanavarasto) ei kuitenkaan eronnut ryhmien välillä.

Tutkimuksen vahvuuksia ovat ainutlaatuinen kontrolloitu pitkä seuranta sekä varhaisvaiheen interventioihin sitoutunut, vaativahoitoinen asiakaskunta. Edellytys äitien sitoutumiselle olivat sitoutuneet työntekijät ja turvalliset huolenpidon puitteet. Suurin heikkous koskee seurantatutkimuksen aineistokokoa, jonka vuoksi tuloksiin on suhtauduttava erittäin suurella varauksella.

Tutkimukseen saattoi valikoitua enemmän äitejä, jotka tutkimusajankohtana eivät käyttäneet aktiivisesti huumeita ja joilla oli riittävä elämänhallinta. Lisäksi monia tutkittavista muuttujista, kuten päihdekäyttöä, arvioitiin äitien itsearvioinnin avulla, joka saattaa päihdeongelmaisilla olla epäluotettavaa (2424 Hennigan KM, Keefe MO, Noether CD, Rinahart DJ, Russell LA. Through a mother’s eyes: Sources of bias when mothers with co-occurring disorders assess their children. J Behav Health Serv Res 2006;33:87–104.). Tutkijoilla ei ollut pääsyä äideille tehtyihin huumeseuloihin. Myös lasten mielenterveysoireita tutkittiin vain äitien arvioimina, vaikka lasten omat arviot voivat poiketa vanhempien arvioista (2525 Van der Meer M, Dixon A, Rose D. Parent and child agreement on reports of problem behaviour obtained from a screening questionnaire, the SDQ. Eur Child Adolesc Psychiatry 2008;17:491–7.).

Päihderiippuvaisten raskaana olevien äitien ja vauvaperheiden hoitoonohjauksen ja laitoskuntoutuksen kehittämiseen on panostettu maassamme (1818 Pajulo M. Päihdeongelmaisten odottavien äitien hoidon kehittäminen – erityispiirteet, haasteet ja mahdollisuudet. Suom Lääkäril 2011;66:1189–95.,2626 Arponen A. Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden palvelut vuonna 2018. Nykytila ja kehittämisehdotukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 31/2019.). Vähemmän on huomioitu avopalveluiden, lapsen ja vanhempien pitkäaikaisseurannan sekä esimerkiksi traumahoitojen kehittämistä (66 Grella CE, Stein JA, Greenwell L. Associations among childhood trauma, adolescent problem behaviors and adverse adult outcomes in substance-abusing women offenders. Psychol Addict Behav 2005;19:43–53.).

Tutkimuksemme tulokset puhuvat karua kieltä huumetaustaisten lasten ja äitien elämästä. Varhaisvaiheen interventioiden aikana äidit esittivät toiveen intensiivisestä ja pitkäkestoisesta hoidosta, mutta siirtyminen viranomaisverkostoon ja jatkohoitoihin toteutui epävarmasti (1515 Punamäki RL, Belt R. Psychoanalytic-attachment oriented group intervention for substance-abusing mothers and their infants: Transference, secure base, and secondary attachment to the “Group Mother”. Kirjassa: Suchman NE, Pajulo M, Mayes LC, toim. Parenting and substance abuse. New York: Oxford University Press, 2013;321–43.), eikä sosiaalipediatrisia palveluita ole valtakunnallisesti tasavertaisesti saatavilla.

On tärkeää, että moniammatillinen työryhmä järjestää palveluketjun, jossa suunnitellaan miten, kuka ja missä järjestyksessä hoidetaan vanhempien päihdeongelmaa sekä trauma- ja psyyketaustaa. Samanaikaisesti yritetään estää lapsen kehityksen vaurioituminen (1010 Kahila H, Kivistö K. Huumeet ja raskaus. Duodecim 2019;135:131–7.,1818 Pajulo M. Päihdeongelmaisten odottavien äitien hoidon kehittäminen – erityispiirteet, haasteet ja mahdollisuudet. Suom Lääkäril 2011;66:1189–95.).

Lapsen psyykkistä kehitystä ja vuorovaikutussuhdetta vanhempaan tulisi arvioida säännöllisesti. Lasten vertaisryhmät (2727 Schlesier J, Roden I, Moschner B. Emotion regulation in primary school children: a systematic review. Child Youth Serv Rev 2019;100:239–57.) ja perheelle nimetty vakituinen koordinaattori toisivat tukea pirstaleisten ja usein vaikeasti saavutettavien palveluiden pyörteisiin.

Kirjoittajat
Marjo Flykt
PsT, yliopistonlehtori
Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, psykologia
tutkijatohtori
Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, psykologia
Ritva Belt
LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri
Tampere (eläkkeellä)
Raija-Leena Punamäki
FT, psykologi, professori emerita
Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, psykologia
Sidonnaisuudet

Marjo Flykt: Apurahat (Alkoholitutkimussäätiö), johtokunnan/hallituksen jäsenyydet (Suomen Psykologiliiton varhaisen kehityksen ja perhesuhteiden työryhmän jäsen, Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia ry:n hallituksen varajäsen), asiantuntijalausunto (STM:n lapsistrategia). Ritva Belt: Apurahat (Suomen Kulttuurirahasto, Janssonin säätiö). Raija-Leena Punamäki: Apurahat (Alkoholitutkimussäätiö).

Faktat

Tämä tiedettiin

Äitien huumeriippuvuuden taustalla on usein hoitamattomia mielenterveyshäiriöitä ja vaikeita traumaattisia kokemuksia.

Huumeriippuvaiset äidit tarvitsevat tukea erityisesti varhaiseen vuorovaikutukseen vauvan kanssa.

Sikiöaikainen päihdealtistus ja ennen kaikkea ympäristön kuormitus vaarantavat lasten kehitystä.

Tutkimus opetti

Huumeriippuvaiset äidit sitoutuivat hyvin varhaisvaiheen interventioihin.

Kouluiässä näkyi ongelmien jatkumo: äideillä vakavia mielenterveysongelmia ja lapsilla mielenterveyden ja tarkkaavaisuuden ongelmia.

Lapsen eri kehitysvaiheisiin kaivataan suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja moniammatillista seurantaa ja tukea.

Kirjallisuutta
1
Guille C, Aujla R. Developmental consequences of prenatal substance use in children and adolescents. J Child Adolesc Psychopharmacol 2019;29:479–86.
2
Knopik VS, Marceau K, Bidwell LC, Rolan E. Prenatal substance exposure and offspring development: Does DNA methylation play a role? Neurotoxicol Teratol 2019;71:50–63.
3
Eze N, Smith LM, LaGasse LL ym. School-aged outcomes following prenatal methamphetamine exposure: 7,5 year follow-up from the Infant Development, Environment, and Lifestyle (IDEAL) study. J Pediatr 2016;170:34–8.
4
Kaltenbach K. Bio-psychosocial characteristics of parenting women with substance use disorders. Kirjassa: Suchman NE, Pajulo M, Mayes LC, toim. Parenting and substance abuse (185–94). New York: Oxford University Press 2013.
5
Haller DL, Miles DR. Personality disturbances in drug-dependent women: Relationship to childhood abuse. Am J Alcohol Abuse 2004;30:261–86.
6
Grella CE, Stein JA, Greenwell L. Associations among childhood trauma, adolescent problem behaviors and adverse adult outcomes in substance-abusing women offenders. Psychol Addict Behav 2005;19:43–53.
7
Isosävi S, Flykt M, Belt R ym. Attachment representations among substance-abusing women in transition to motherhood: their role in prenatal emotions and mother-infant interaction quality. Attach Human Dev 2016;15:1–27.
8
LaGasse LL, Derauf C, Smith LM ym. Prenatal methamphetamine exposure and childhood behavior problems at 3 and 5 years of age. Pediatrics 2012;129:681–8.
9
Salo S, Flykt M. The impact of parental addiction on child development. Kirjassa: Suchman NE, Pajulo M, Mayes, LC, toim. Parenting and substance abuse. New York: Oxford University Press 2013.
10
Kahila H, Kivistö K. Huumeet ja raskaus. Duodecim 2019;135:131–7.
11
Nygaard E, Slinning K, Moe W, Walhovd KB. Behavior and attention problems in eight-year-old children with prenatal opiate and poly-substance exposure: a longitudinal study. PLoS One 2016;11:e0158054.
12
Belt R, Flykt M, Punamäki R-L, Pajulo M, Posa T, Tamminen T. Psychotherapy groups and individual support to enhance mental health and early dyadic interaction among drug-abusing mothers. Infant Mental Health J 2012;33:520–34.
13
Flykt M, Punamäki R-L, Belt R ym. Maternal representations and emotional availability among drug-abusing and non-using mothers and their infants. Infant Mental Health J 2012;33:123–38.
14
Belt RH, Kouvo A, Flykt M ym. Intercepting the intergenerational cycle of maternal trauma and loss through mother-infant psychotherapy: a case study using attachment-derived methods. Clin Child Psychol Psychiatry 2013;18:100–20.
15
Punamäki RL, Belt R. Psychoanalytic-attachment oriented group intervention for substance-abusing mothers and their infants: Transference, secure base, and secondary attachment to the “Group Mother”. Kirjassa: Suchman NE, Pajulo M, Mayes LC, toim. Parenting and substance abuse. New York: Oxford University Press, 2013;321–43.
16
Belt R. Äiti-vauvaryhmäpsykoterapia päihdetaustaisten äitien hoidossa. Psykoterapia 2015;1:19–37.
17
Pajulo M. Kannattaako päihdeongelmaisten äiti-vauvaparien hoito? Suom Lääkäril 2010;13–14:1205–11.
18
Pajulo M. Päihdeongelmaisten odottavien äitien hoidon kehittäminen – erityispiirteet, haasteet ja mahdollisuudet. Suom Lääkäril 2011;66:1189–95.
19
Suchman NE, DeCoste CL, McMahon TJ, Dalton R, Mayes LC, Borellid J. Mothering from the inside out: Results of a second randomized clinical trial testing a mentalization-based intervention for mothers in addiction treatment. Dev Psychopathol 2017;29:617–36.
20
Kahila H, Gissler M, Sarkola T, Autti-Ramö I, Halmesmäki E. Maternal welfare, morbidity and mortality 6–15 years after a pregnancy complicated by alcohol and substance abuse: A register-based case-control follow-up study of 524 women. Drug Alcohol Depend 2010;111:215–21.
21
Koponen AM, Nissinen NM, Gissler M, Autti-Rämö I, Sarkola T, Kahila H. Prenatal substance-exposure, adverse childhood experiences and diagnosed mental and behavioral disorders – A longitudinal register-based matched cohort study in Finland. SSM – Population Health 2020;11:100625.
22
Konijnenberg C, Olea Lund IO, Melinder A. Behavioural outcomes of four-year-old children prenatally exposed to methadone or buprenorphine: a test of three risk models. Early Child Dev Care 2015;185:1641–57.
23
Hser YI, Evans E, Li L, Metchik-Gaddis A, Messina N. Children of treated substance-abusing mothers: A 10-year prospective study. Clin Child Psychol Psychiatry 2014;19:217–32.
24
Hennigan KM, Keefe MO, Noether CD, Rinahart DJ, Russell LA. Through a mother’s eyes: Sources of bias when mothers with co-occurring disorders assess their children. J Behav Health Serv Res 2006;33:87–104.
25
Van der Meer M, Dixon A, Rose D. Parent and child agreement on reports of problem behaviour obtained from a screening questionnaire, the SDQ. Eur Child Adolesc Psychiatry 2008;17:491–7.
26
Arponen A. Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden palvelut vuonna 2018. Nykytila ja kehittämisehdotukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 31/2019.
27
Schlesier J, Roden I, Moschner B. Emotion regulation in primary school children: a systematic review. Child Youth Serv Rev 2019;100:239–57.
English summary

Drug-dependency during pregnancy affects the mother’s welfare and the child’s socioemotional development

Background A sample of 51 pregnant drug-dependent mothers in outpatient interventions, and 50 controls were followed from pregnancy to school age. The aim was to examine the short- and long-term effects of maternal drug addiction on maternal and child wellbeing and child development.

Methods This study analysed maternal mental health by questionnaires, video-assessed mother-infant interaction by the emotional availability method, and the children’s cognitive and socioemotional development by mother-reported questionnaires and psychological tests during the first year and at school age.

Results Drug-dependent mothers showed more depression and anxiety than controls in early motherhood, and more severe substance use and mental health problems when the children were at school age. They had more interaction problems with the child at both times. At one year there were no group differences in child development, yet at school age the drug-exposed children had more attention and mental health problems.

Conclusions Early interventions increased maternal emotional availability, and the development of the drug-exposed children proceeded well during the first year. Yet, the accumulation of multiple adversities formed a risk for school age development. Long-term follow-up and support targeting parenting and child development would thus be crucial.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
"Vaaratilanteita on joka päivä"

Lääkärilehti pyysi kolmea lääkäriä ­arvioimaan käyttämäänsä potilastieto­järjestelmää.

Ajassa
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ei jatka Aster-hanketta

Taustalla ovat Keski-Suomen kuntien päätökset, joiden mukaan ei ole edellytyksiä siirtyä hankkeen toimitusvaiheeseen.

Ajassa
Koronarokotereaktiot eivät kuormita erikoissairaanhoitoa

Yksittäisiä potilaita on ollut sairaalahoidossa.

Ajassa
Professori Juha Tuominen Docrates Syöpäsairaalan hallitukseen

– On erittäin tärkeää, että suomalainen terveydenhoito, niin julkinen kuin yksityinenkin, kehittyy, sanoo Juha Tuominen.

Ajassa
Lääkäriliitto: Hyvinvointialueiden pystyttävä kohentamaan rapautunutta perusterveydenhuoltoa

Hyvinvointialueiden olisi velvoitettava tuottajiaan järjestämään potilailleen pääsy yleislääkärin vastaanotolle viikossa.

Tieteessä
Oireettomat koronainfektiot tavallisia ympärivuorokautisessa hoidossa

COVID-19-tauti on vanhuksilla usein oireeton tai vähäoireinen.