1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Selvitys sote-yksiköistä: Laadunarviointi puutteellisinta ostopalveluissa
Alkuperäis­tutkimus 35/2021 vsk 76 s. 1821 - 1827

Selvitys sote-yksiköistä: Laadunarviointi puutteellisinta ostopalveluissa

Lähtökohdat Selvitimme laadunarviointia sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden toiminta­prosesseissa, ostopalveluissa ja yhdyspinnoilla muiden palvelujentuottajien kanssa.

Menetelmät Aineisto kerättiin fokusryhmähaastatteluilla yksiköistä, joissa käytettiin laadunhallinnan mallia. Tutkimukseen valittiin Varsinais-Suomesta kolme yliopistosairaanhoitopiirin yksikköä ja kolmen kunnan ­sote-yksiköt.

Tulokset Laadunhallintamallit tukivat organisaatioiden omien toimintaprosessien laadunhallintaa. ­Arviointi­menettelyt olivat yhteneväisiä ja kattavia. Organisaatiot tekivät yhdyspinnoillaan yhteistyötä muiden palveluntuottajien kanssa, mutta sitä ei arvioitu systemaattisesti. Laadunarvioinnin hyötynä pidettiin päällekkäisyyksien tunnistamista. Suurimmat puutteet nähtiin ostopalvelujen laadunarvioinnissa, missä yhtenäisten linjausten ja arviointikriteerien puute vaikuttaa kustannuksiin.

Päätelmät Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinnan lainsäädäntöä ja kansallista ohjausta on täsmen­nettävä. Ostopalvelujen laadunarviointiin tarvitaan yhtenäiset kriteerit.

Selvitys sote-yksiköistä: Laadunarviointi puutteellisinta ostopalveluissa Kuva 1 / 3
     

Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) palvelujen laatu on moniulotteinen kokonaisuus (11 Nykänen E, Kovasin M, Liukko E ym. Vaikuttava valvonta osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 29/2017.): Laadukas palvelu on turvallista, vaikuttavaa ja kustannusvaikuttavaa. Laatuun kuuluu lisäksi palvelujen saatavuus ja saavutettavuus (22 Hämäläinen P, Ahola S, Halme N ym. Sosiaali- ja terveydenhuollon laatu- ja vaikuttavuusindikaattoreiden arviointi palvelupakettien näkökulmasta. Koottuja indikaattoreita kehittämistyössä huomioitaviksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 26/2016.). Tarjontaa ja oikea-aikaisuutta varmistetaan käyttämällä myös ostopalveluja. Suomessa lainsäädäntö määrittää laadun vähimmäissisällön ja ohjaa laatutyötä. Substanssilainsäädäntö asettaa yksityiskohtaisempia vaatimuksia eri asiakasryhmien palveluille (11 Nykänen E, Kovasin M, Liukko E ym. Vaikuttava valvonta osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 29/2017.).

Sote-organisaatioiden laatutasoon vaikuttavat esimerkiksi toiminnan systemaattinen suunnittelu, tiedolla johtaminen (33 Valmohammadi C, Roshanzamir S. The guidelines of improvement: Relations among organizational culture, TQM and performance. Int J Prod Econ 2015;164:167–78.,44 Mosadeghrad AM. Developing and validating a total quality management model for healthcare organisations. ­The TQM J 2014;27:544–64.,55 Dixon-Woods M, McNicol S, Graham M. Ten challenges in improving quality in healthcare: lessons from the Health Foundation´s programme evaluations and relevant literature. BMJ Quality and Safety 2012;21:876–84.) sekä toiminnan arviointi ja jatkuva parantaminen tavoitteiden saavuttamiseksi (44 Mosadeghrad AM. Developing and validating a total quality management model for healthcare organisations. ­The TQM J 2014;27:544–64.,66 McFadden KL, Lee JY, Gowen CR III ym. Linking quality improvement practices to knowledge management capabilities. ­Qual Manag J 2014;21:42–58.,77 Munechika M, Masataka S, ­Haizhe J ym. Quality Management system for health care and its effectiveness. Tot Qual Manag 2014;25:889–96.). Laadunarvioinnin kohteena voivat olla organisaation tai toiminnan rakenteet, prosessit ja tulokset (66 McFadden KL, Lee JY, Gowen CR III ym. Linking quality improvement practices to knowledge management capabilities. ­Qual Manag J 2014;21:42–58.,77 Munechika M, Masataka S, ­Haizhe J ym. Quality Management system for health care and its effectiveness. Tot Qual Manag 2014;25:889–96.,88 McAlearney AS, Terris D, ­Hardacre J ym. Organizational coherence in health care organizations: conceptual guidance to facilitate quality improvement and organizational change. Qual Manag in Health Care 2014;23:254–67.), ja arvioinnissa on huomioitava asiakasnäkökulma (11 Nykänen E, Kovasin M, Liukko E ym. Vaikuttava valvonta osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 29/2017.).

Ostopalvelujen laadunarvioinnin menettelytavat olivat epäsystemaattisia.

Sote-palvelujen laadun varmistaminen edellyttää organisaatioissa jatkuvaa arviointia sekä omavalvontaa, jonka piiriin kuuluu toimijan itsensä tuottamien palvelujen ja ostopalvelujen valvonta (11 Nykänen E, Kovasin M, Liukko E ym. Vaikuttava valvonta osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 29/2017.). Organisaation oman toiminnan laadunarvioinnissa hyödynnetään usein erilaisia laadunhallinnan malleja (99 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2020. Sote-uudistus. Palvelujen tuottaminen. Laatu. https://www.thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-tuottaminen/laatu). Ostopalvelujen laadunarvioinnin menettelyjä kuvaavaa tutkimustietoa on saatavilla varsin vähän (1010 Dahlström C, Nistotskaya M, Tyrberg M. Outsourcing, bureaucratic personnel quality and citizen satisfaction with public services. Pub Adm 2018;96:218–33.,1111 Guimaraes CM, de Carvalho JC. Outsourcing in the healthcare sector: a state-of-the-art review. Supply Chain Forum: ­An International Journal ­2011;12:140–8.).

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja arvioida sote-organisaatioiden toiminnan laadunarvioinnin tilaa. Huomioon on otettu myös oman organisaation ulkopuolelta ostettavat palvelut ja yhteistyö toiminnallisilla yhdyspinnoilla muiden palveluntuottajien kanssa.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimuskohteeksi valittiin Varsinais-Suomesta sote-yksiköitä, joissa oli aiemman tutkimuksen (1212 Friman S, Eloranta S, Suominen S ym. Sosiaali- ja terveydenhuollon laatujohtaminen julkisella sektorilla kyselytutkimuksen kuvaamana. Foc Loc 2018;3:8–27.) perusteella käytössä jokin laadunhallinnan malli ja joiden laadunhallinnan menettelyt oli kuvattu. Kohteeksi valittiin Turun yliopistollisen sairaalan kolme yksikköä ja kolme kuntien sote-yksikköä.

Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla fokusryhmähaastatteluilla organisaatioiden nimeämiltä henkilöiltä, joilla oli tietoa ja kokemusta tutkimuksen kohteena olevista asioista (1313 Parahoo K. Nursing research. Principles, process and issues. 2nd Edition. Hampshire. Palgrave Macmillan 2006;325–34, 337–40.,1414 Hirsjärvi S, Hurme H. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Gaudeamus Helsinki University 2010:58–60, 66–7, 135–44.). Haastattelut tehtiin syksyllä 2018. Aineisto ja menetelmät on kuvattu tarkemmin liitteessä (liite 1, laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > SLL 35) (1515 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta 2011. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110341,1616 Kuntaliitto. Terveydenhuollon laatuopas. 2011. http://shop.kuntaliitto.fi/product_details.php?p=259,1717 Tuomi J, Sarajärvi A. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. 5., uudistettu painos. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 2009.).

Haastateltavat (n = 22) johtivat tai koordinoivat organisaation laadunhallintaa. Heistä 11 oli sairaanhoitopiirin yksiköistä. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköistä oli 11 haastateltavaa, joista kuusi edusti perusterveydenhuoltoa, kolme sosiaalihuoltoa ja kaksi koko sote-palvelujen toimintasektoria (liitetaulukko 1).

Tutkimuskysymykset olivat: Miten organisaation toimintaprosessien laatua arvioidaan? Miten organisaation ostopalvelujen laatua arvioidaan? Miten toimintaprosessien laatua arvioidaan yhdyspinnoilla muiden palveluntuottajien kanssa?

Haastateltavat saivat tutustua kysymyksiin ennen haastattelua. Haastattelut kestivät 60–70 minuuttia, ja litteroitua tekstiä oli yhteensä 35 sivua. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä (1414 Hirsjärvi S, Hurme H. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Gaudeamus Helsinki University 2010:58–60, 66–7, 135–44.) (liitetaulukko 2).

Tulokset

Haastateltavat selostivat menettelytapoja, joita heidän organisaatioissaan käytettiin arvioitaessa toimintaprosesseja, ostopalveluja ja työskentelyä yhdyspinnoilla muiden palveluntuottajien kanssa. Tulokset esitetään tutkimuskysymyksittäin.

Toimintaprosessien laadunarviointi

Vastaajat kuvasivat organisaatioiden käytössä olevan varsin kattavia sisäisiä ja ulkoisia laadunarviointimenettelyjä, jotka olivat lakisääteisiä tai perustuivat organisaation laadunhallintamalliin. He katsoivat laadunhallinnan mallin tuovan arviointiin systemaattisuutta ja osallistavan henkilöstöä arviointiin.

Vastaajat arvioivat, ettei laadunhallinnalle ominainen ennaltaehkäisevä työ ollut organisaatioissa vielä kattavaa, vaan toimintaa kehitettiin myös poikkeamatiedon pohjalta. Organisaatioiden toimintaprosessit oli kuvattu varsin kattavasti yhteistyössä eri ammattiryhmien kesken.

Arvioinnissa hyödynnettiin organisaation sisäisiä toiminta- ja talouslukuja sekä indikaattoreita erityisesti terveydenhuollossa. Vastauksissa toistuivat arviointikeinoina myös erilaiset asiakas- ja potilaspalautteet. Arviointimittarien valinta, systemaattiset mittaukset ja tulosten hyödyntäminen koettiin kuitenkin puutteelliseksi ja vertaisarviointi jokseenkin vähäiseksi (taulukko 1).

Ostopalvelujen laadunarviointi

Haastateltavien mukaan ostopalvelujen laadunarvioinnin keinot ja menettelytavat olivat epäsystemaattisia ja vaihtelevia. Ostopalveluja arvioivat joko yksittäiset henkilöt tai työryhmä. Osan organisaatioiden käyttämistä ostopalveluista tuottivat auditoidut tai akkreditoidut toimijat. Vastaajat katsoivat tämän olevan tilaajan näkökulmasta osa palvelun laadun varmistamista (taulukko 2).

Ostopalvelujen laadunarvioinnin keinoissa, riittävyydessä ja arviointitulosten hyödyntämisessä nähtiin puutteellisuuksia. Niiden koettiin osittain johtuvan yhtenäisten arviointikriteerien ja -ohjauksen puutteesta. Vastaajat kokivat tämän puutteen ongelmaksi myös ostopalvelun hinta–laatusuhteen arvioinnissa. Poikkeuksena oli yksi sairaanhoitopiirin yksikkö, jossa ostopalvelujen laatua arvioitiin säännöllisesti ja arviointiin oli varattu resurssit. Arviointi perustui sopimuksessa tarkasti kuvattuihin laatumäärittelyihin (taulukko 2).

Toiminnan laadunarviointi yhdyspinnoilla

Sairaanhoitopiirit ovat kehittäneet omia laaturekistereitään ilman keskitettyä ohjausta.

Haastateltavien mukaan organisaatioiden yhdyspinnat ylittävien asiakasprosessien laatua arvioitiin terveydenhuollossa organisaatioiden yhteisissä hoitopolku- ja prosessikuvauksissa. Arviointi ei kuitenkaan ollut systemaattista. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välistä asiakasprosessia arvioitiin haastateltavien mukaan vielä hyvin harvoin.

Yhdyspintatyöskentelyn yhteinen arviointi oli vastaajien mielestä keskeisen tärkeää, koska organisaatioiden toimintojen päällekkäisyyksiä ja oman toiminnan optimointia pidettiin taloudellisesti kuormittavana ja ongelmallisena tuotannon resursoinnissa. Yhtenäisen laatujärjestelmän koettiin tukevan yhteistyötä. Systemaattiseksi luokiteltavaa arviointia kuvattiin yhdessä sairaanhoitopiirin yksikössä, jossa yksiköstä nimetty henkilö varmisti yhdyspintatyöskentelyn laatua riskienarviointimenettelyn ja laatuindikaattorien avulla (taulukko 3 ).

Pohdinta

Haastateltavien kuvausten perusteella heidän organisaatioissaan käytettiin varsin samankaltaisia menetelmiä omien toimintaprosessien laadunarvioinnissa. Myös kehittämistarpeet olivat samankaltaisia. Suurimmat erot organisaatioiden välillä ilmenivät arviointimenettelyjen systemaattisuudessa ja laajuudessa. Merkittävimmät puutteet olivat ostopalvelujen laadunarvioinnissa.

Sairaanhoitopiirin yhden toimintayksikön haastateltavat kuvasivat, että toimintaprosessien, ostopalvelujen ja yhdyspinnoilla tapahtuvan toiminnan laadunarvioinnissa käytetään systemaattisia keinoja ja arviointimittareita ja että tehtävä on riittävästi resursoitu.

Laadunhallinnan mallien ohjaama toimintaprosessien kuvaus, arviointi ja kehittäminen on toimiva keino parantaa toiminnan laatua (44 Mosadeghrad AM. Developing and validating a total quality management model for healthcare organisations. ­The TQM J 2014;27:544–64.,1818 Jonker E, Koopman C, Van der Nagel N ym. An integrated quality management for healthcare. Open Med J 2017;4:86–92.). Organisaatiot hyödynsivät palautteena saatuja ja kyselyillä kerättyjä asiakas- ja potilaskokemuksia osana laadunarviointia ja asiakaskeskeisyyden varmistamista. Asiakaskokemusten hyödyntämisen tiedetään olevan tärkeää palvelujen kehittämisessä (44 Mosadeghrad AM. Developing and validating a total quality management model for healthcare organisations. ­The TQM J 2014;27:544–64.).

Organisaation sertifiointiin tai akkreditointiin liittyvien menetelmien vaikuttavuudesta on vain vähän tutkimustietoa. Menetelmien soveltamisen on kuitenkin havaittu vaikuttavan myönteisesti ainakin toimintaprosessien kehittymiseen ja henkilöstön ammatilliseen osaamiseen (1919 Brubakk K, Vist GE, Barach P ym. A systematic review of hospital accreditation: the challenges of measuring complex interventions. BMC Health Serv Res 2015;15:280–90.). Sertifioinnin tai akkreditoinnin positiivisia vaikutuksia ovat myös vastuunjaon ja kommunikaation selventyminen. Sen ei kuitenkaan ole koettu vaikuttavan suoraan potilaiden hoitoon (2020 Nouwens E, van Lieshout J, Wensing M. Determinants of impact of a practice accreditation program in primary care: a qualitative study. BMC Family Practice 2015;16:78–86.).

Omavalvonnankaan menetelmien vaikuttavuudesta ei juuri ole tutkimustietoa, vaikka niiden systemaattisella soveltamisella on edellä mainitun kaltaisia positiivisia vaikutuksia toimintaan (2121 Häkkinen U, Peltola M. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ohjauksen edellyttämä tietopohja. Teoksessa: Keskimäki I, Moisio A, Pekurinen M, toim. Julkisen talouden ohjaus ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja koulutuksen rakenneuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 22/2016, 80–94.).

Ostopalvelujen laatua oli käytännössä vaikea varmistaa, koska käytettävissä ei ole yhtenäistä arviointikriteeristöä ja -ohjausta. Ostopalvelujen kustannuksia ryhdytään tarkastelemaan etenkin silloin, kun ostettu palvelu ei ole sovitun mukaista. Yksityinen palveluntuottaja on velvoitettu toimimaan lupaviranomaisen asettamien lupaehtojen ja palvelua ostavan kunnan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Sote-lainsäädännössä korostuu kuitenkin tilaajan velvollisuus arvioida ostamaansa toimintaa, ja tämä asettaa vaatimuksia ostopalvelujen laadunarvioinnin toteuttamiselle (11 Nykänen E, Kovasin M, Liukko E ym. Vaikuttava valvonta osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 29/2017.). Sitä saattaisivat tukea sote-sektorin yhtenäiset arviointikriteerit ja niihin liittyvä kansallinen ohjaus. Myös arvioinnin riittävä resursointi on tärkeää (11 Nykänen E, Kovasin M, Liukko E ym. Vaikuttava valvonta osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 29/2017.,44 Mosadeghrad AM. Developing and validating a total quality management model for healthcare organisations. ­The TQM J 2014;27:544–64.,2222 Valvira 2020. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2020–2023; Päivitys vuodelle 2021. Valvira, valvontaohjelmia 1:2020. Helsinki. https://www.valvira.fi/documents/14444/1006217/Sote_valtakunnallinen_valvontaohjelma_paivitys_2021.pdf/d13d4754-f571-6074-dc23-5858169e12af?t=1610613756082,2323 Nicolaou N, Kentas G. Total quality management implementation failure reasons in healthcare sector. J of Health Science 2017;5:110–3.).

Omavalvonta on osa riskien hallintaa sekä toiminnan laadun määrittämistä, seurantaa ja hallintaa (11 Nykänen E, Kovasin M, Liukko E ym. Vaikuttava valvonta osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 29/2017.,55 Dixon-Woods M, McNicol S, Graham M. Ten challenges in improving quality in healthcare: lessons from the Health Foundation´s programme evaluations and relevant literature. BMJ Quality and Safety 2012;21:876–84.). Omavalvonnan toimeenpanoa tulisi kuitenkin tukea nykyistä vahvemmin. Valvontaviranomaisten tarkastuskäyneillä on havaittu puutteita omavalvontasuunnitelmien systemaattisessa käytössä. Puutteellisuuksia on havaittu muun muassa lääketurvallisuuden asianmukaisuudessa, asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien päivittämisessä ja henkilöstön riittävyydessä asiakkaiden palvelutarpeeseen nähden (2222 Valvira 2020. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2020–2023; Päivitys vuodelle 2021. Valvira, valvontaohjelmia 1:2020. Helsinki. https://www.valvira.fi/documents/14444/1006217/Sote_valtakunnallinen_valvontaohjelma_paivitys_2021.pdf/d13d4754-f571-6074-dc23-5858169e12af?t=1610613756082).

Lue myös

Laadunarviointi yhdyspinnoilla selventää palveluntuottajien työnjakoa, ja selventyvä työnjako vähentää päällekkäisyyksiä ja vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen, toiminnan tehokkuuteen ja kustannuksiin (44 Mosadeghrad AM. Developing and validating a total quality management model for healthcare organisations. ­The TQM J 2014;27:544–64.,2424 Kuntaliitto. Terveydenhuollon laatuopas. Uudistettu painos 2019. http://shop.kuntaliitto.fi/product_details.php?p=3584,2525 Kauppila, T, Tuulonen A. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttava tehokas ohjaus. Selvityshenkilöraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö 2016.). Toimintaan suunniteltavista muutoksista on oleellista sopia palveluketjussa toimivien palveluntuottajien kesken (22 Hämäläinen P, Ahola S, Halme N ym. Sosiaali- ja terveydenhuollon laatu- ja vaikuttavuusindikaattoreiden arviointi palvelupakettien näkökulmasta. Koottuja indikaattoreita kehittämistyössä huomioitaviksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 26/2016.,2525 Kauppila, T, Tuulonen A. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttava tehokas ohjaus. Selvityshenkilöraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö 2016.), koska ne todennäköisesti vaikuttavat myös muiden organisaatioiden toiminnan resursointiin ja kustannuksiin (2525 Kauppila, T, Tuulonen A. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttava tehokas ohjaus. Selvityshenkilöraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö 2016.,2626 De Souza LB, Pidd M. Exploring the barriers to lean health care implementation. Pub Money and Manag J 2011;31:59–66.).

Yhtenäisten lähete- ja palautekäytänteiden puute heikensi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön laatua. Tästä tiedetään aiheutuvan riski potilasturvallisuudelle ja sujuvalle asiakasprosessille (44 Mosadeghrad AM. Developing and validating a total quality management model for healthcare organisations. ­The TQM J 2014;27:544–64.,2727 Cumming J. Integrated care in New Zealand. Int J Integr Care 2011;11:1–13.). Huomiota tulisi kiinnittää myös sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välisten asiakasprosessien vahvistamiseen.

Haastateltujen kuvaama toimintaprosessien arviointimittariston puutteellisuus on syytä nostaa esiin. Puutteita on tunnistettu myös valtakunnallisissa palvelujen vaikuttavuuden mittareissa ja julkisissa laaturekistereissä. Sairaanhoitopiirit ovat kehittäneet omia laaturekistereitään ilman keskitettyä ohjausta, ja tämä heikentää eri palveluntuottajien tiedon vertailukelpoisuutta (2121 Häkkinen U, Peltola M. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ohjauksen edellyttämä tietopohja. Teoksessa: Keskimäki I, Moisio A, Pekurinen M, toim. Julkisen talouden ohjaus ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja koulutuksen rakenneuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 22/2016, 80–94.). Kehittämistyötä tehtiin osittain poikkeamatietojen perusteella riskien tunnistamisen ja hallinnan sijaan (55 Dixon-Woods M, McNicol S, Graham M. Ten challenges in improving quality in healthcare: lessons from the Health Foundation´s programme evaluations and relevant literature. BMJ Quality and Safety 2012;21:876–84.,2828 Jonker E, Koopman C, Van der Nagel N ym. An integrated quality management for healthcare. Open Med J 2017;4:86–92.).

Tiedolla johtaminen, toimintaa kuvaavien tunnuslukujen ja lakisääteisten suunnitelmien toteutumisen seuranta, omavalvonta ja palautteista oppiminen edistävät toiminnan hyvää laatua (55 Dixon-Woods M, McNicol S, Graham M. Ten challenges in improving quality in healthcare: lessons from the Health Foundation´s programme evaluations and relevant literature. BMJ Quality and Safety 2012;21:876–84.,66 McFadden KL, Lee JY, Gowen CR III ym. Linking quality improvement practices to knowledge management capabilities. ­Qual Manag J 2014;21:42–58.,77 Munechika M, Masataka S, ­Haizhe J ym. Quality Management system for health care and its effectiveness. Tot Qual Manag 2014;25:889–96.). Toimintaa kuvaavan tilastotiedon saatavuus tai ajantasaisuus on kuitenkin osaksi puutteellista (1212 Friman S, Eloranta S, Suominen S ym. Sosiaali- ja terveydenhuollon laatujohtaminen julkisella sektorilla kyselytutkimuksen kuvaamana. Foc Loc 2018;3:8–27.). Laadunhallintaa koskevaa lainsäädäntöä ja kansallista ohjausta olisi tarpeen täsmentää. Se saattaisi edistää sote-organisaatioiden systemaattisempaa laadunhallintaa. Kansallisten laadun kriteerien ja indikaattorien määrittely tukee yhtenäistä käsitystä sosiaali- ja terveydenhuollon laadusta, toiminnan tavoitteista ja seurattavista laadun osatekijöistä (11 Nykänen E, Kovasin M, Liukko E ym. Vaikuttava valvonta osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 29/2017.).

Tutkimuksen luotettavuus

Tavoitteena oli kuvata ja arvioida sote-organisaatioiden laadunarvioinnin tilaa yhdessä maakunnassa. Haastateltavat edustivat yksiköitä, joissa laadunhallintaa menettelyineen oli kuvattu ja jalkautettu. Tietojen voidaan siten katsoa kuvaavan laadunhallinnan malleja soveltavien organisaatioiden vallitsevia käytäntöjä ja käsityksiä (2929 Eskola J, Suoranta J. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino 2003:185–7.). Haastateltavien kuvaukset ja näkemykset olivat yleensä varsin yhdenmukaisia. Ilman laadunhallinnan mallia toimivien organisaatioiden lisääminen kohderyhmään olisi lisännyt kattavuutta, mutta mahdollisesti myös vastausten vaihtelevuutta. Haastateltavat olivat yhden maakunnan sote-organisaatioista, joten tuloksia ei voi suoraan yleistää.

Tutkimuksen tuottamaa tietoa voi hyödyntää organisaation toiminnan arviointikulttuurin ja -menettelyjen arvioinnissa ja kehittämisessä.

Kirjoittajat
Susanna Friman
TtM, ylihoitaja
Turun yliopistollinen keskussairaala
Sakari Suominen
professori, sivutoiminen ylilääkäri, terveydenhuollon erikoislääkäri
Turun yliopisto, kansanterveystiede, Högskolan i Skövde, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Sini Eloranta
hoitotieteen dosentti, sairaanhoitaja
Turun ammattikorkeakoulu, ­Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
Tuija Ikonen
professori, johtaja, terveydenhuollon erikoislääkäri
Vaasan sairaanhoitopiiri, Turun yliopisto, kansanterveystiede
Sidonnaisuudet

Susanna Friman: Matkakorvaus (Stiftelsen Eschnerska ­
Frilasarettet sr).

Sakari Suominen, Sini Eloranta: Ei sidonnaisuuksia.

Tuija Ikonen: Työsuhde (sosiaali- ja terveysministeriö, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Potilasvakuutuskeskus).

Faktat

Tämä tiedettiin

Kansallinen ohjaus laadunhallinnan toteutuksesta on varsin vähäistä.

Laadunhallinnan mallien käyttö vaikuttaa positiivisesti henkilöstön osaamiseen, vastuunjakoon ja kommunikointiin.

Tutkimus opetti

Organisaatiot hyödynsivät toimintaprosessiensa laadunhallinnan tukena laadunhallinnan malleja ja muita yhteneväisiä menetelmiä.

Ostopalvelujen laadunhallinta oli puutteellista, vailla yhtenäisiä kriteereitä ja linjauksia. Tällä nähtiin olevan esimerkiksi kielteisiä kustannusvaikutuksia.

Laadunarviointi muiden palveluntuottajien kanssa organisaation yhdyspinnoilla oli epäsystemaattista, vaikka sen katsottiin vähentävän toiminnan päällekkäisyyksiä.

Kirjallisuutta
1
Nykänen E, Kovasin M, Liukko E ym. Vaikuttava valvonta osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 29/2017.
2
Hämäläinen P, Ahola S, Halme N ym. Sosiaali- ja terveydenhuollon laatu- ja vaikuttavuusindikaattoreiden arviointi palvelupakettien näkökulmasta. Koottuja indikaattoreita kehittämistyössä huomioitaviksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 26/2016.
3
Valmohammadi C, Roshanzamir S. The guidelines of improvement: Relations among organizational culture, TQM and performance. Int J Prod Econ 2015;164:167–78.
4
Mosadeghrad AM. Developing and validating a total quality management model for healthcare organisations. ­The TQM J 2014;27:544–64.
5
Dixon-Woods M, McNicol S, Graham M. Ten challenges in improving quality in healthcare: lessons from the Health Foundation´s programme evaluations and relevant literature. BMJ Quality and Safety 2012;21:876–84.
6
McFadden KL, Lee JY, Gowen CR III ym. Linking quality improvement practices to knowledge management capabilities. ­Qual Manag J 2014;21:42–58.
7
Munechika M, Masataka S, ­Haizhe J ym. Quality Management system for health care and its effectiveness. Tot Qual Manag 2014;25:889–96.
8
McAlearney AS, Terris D, ­Hardacre J ym. Organizational coherence in health care organizations: conceptual guidance to facilitate quality improvement and organizational change. Qual Manag in Health Care 2014;23:254–67.
9
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2020. Sote-uudistus. Palvelujen tuottaminen. Laatu. https://www.thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-tuottaminen/laatu
10
Dahlström C, Nistotskaya M, Tyrberg M. Outsourcing, bureaucratic personnel quality and citizen satisfaction with public services. Pub Adm 2018;96:218–33.
11
Guimaraes CM, de Carvalho JC. Outsourcing in the healthcare sector: a state-of-the-art review. Supply Chain Forum: ­An International Journal ­2011;12:140–8.
12
Friman S, Eloranta S, Suominen S ym. Sosiaali- ja terveydenhuollon laatujohtaminen julkisella sektorilla kyselytutkimuksen kuvaamana. Foc Loc 2018;3:8–27.
13
Parahoo K. Nursing research. Principles, process and issues. 2nd Edition. Hampshire. Palgrave Macmillan 2006;325–34, 337–40.
14
Hirsjärvi S, Hurme H. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Gaudeamus Helsinki University 2010:58–60, 66–7, 135–44.
15
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta 2011. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110341
16
Kuntaliitto. Terveydenhuollon laatuopas. 2011. http://shop.kuntaliitto.fi/product_details.php?p=259
17
Tuomi J, Sarajärvi A. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. 5., uudistettu painos. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 2009.
18
Jonker E, Koopman C, Van der Nagel N ym. An integrated quality management for healthcare. Open Med J 2017;4:86–92.
19
Brubakk K, Vist GE, Barach P ym. A systematic review of hospital accreditation: the challenges of measuring complex interventions. BMC Health Serv Res 2015;15:280–90.
20
Nouwens E, van Lieshout J, Wensing M. Determinants of impact of a practice accreditation program in primary care: a qualitative study. BMC Family Practice 2015;16:78–86.
21
Häkkinen U, Peltola M. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ohjauksen edellyttämä tietopohja. Teoksessa: Keskimäki I, Moisio A, Pekurinen M, toim. Julkisen talouden ohjaus ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja koulutuksen rakenneuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 22/2016, 80–94.
22
Valvira 2020. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2020–2023; Päivitys vuodelle 2021. Valvira, valvontaohjelmia 1:2020. Helsinki. https://www.valvira.fi/documents/14444/1006217/Sote_valtakunnallinen_valvontaohjelma_paivitys_2021.pdf/d13d4754-f571-6074-dc23-5858169e12af?t=1610613756082
23
Nicolaou N, Kentas G. Total quality management implementation failure reasons in healthcare sector. J of Health Science 2017;5:110–3.
24
Kuntaliitto. Terveydenhuollon laatuopas. Uudistettu painos 2019. http://shop.kuntaliitto.fi/product_details.php?p=3584
25
Kauppila, T, Tuulonen A. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttava tehokas ohjaus. Selvityshenkilöraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö 2016.
26
De Souza LB, Pidd M. Exploring the barriers to lean health care implementation. Pub Money and Manag J 2011;31:59–66.
27
Cumming J. Integrated care in New Zealand. Int J Integr Care 2011;11:1–13.
28
Jonker E, Koopman C, Van der Nagel N ym. An integrated quality management for healthcare. Open Med J 2017;4:86–92.
29
Eskola J, Suoranta J. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino 2003:185–7.
English summary

Status of quality assessment in social and health care – most shortcomings in the quality assessment of ­purchasing services

Background The aim of the study was to describe and evaluate the state of quality assessment of social and health care organisations’ operational processes, outsourced services and interface work in three social and health care units of a university hospital district and three municipalities selected for the study within one province.

Methods The material was collected with focus group interviews in units where the quality management framework was used. The data were analysed using material-based content analysis.

Results The quality management of internal operational processes was supported by the organisations’ quality management framework. The assessment procedures were uniform and comprehensive in scope. The hospital district and the municipalities collaborated on cross-interface processes, but the assessment work was not systematic. According to the findings, the benefits of assessment included recognition of overlap. The greatest shortcomings were found in the quality assessment of purchasing services. The lack of uniform guidelines and assessment criteria was seen as having an impact on costs and perceived quality.

Conclusions The legislation and national guidelines on quality management in the social and health care sector need to be defined more precisely. A need for more precise guidelines was seen particularly in the quality assessment of purchasing services.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona on vienyt raskaana olevia sektion vaatineeseen tehohoitoon

Kaikki tehohoitoon joutuneet odottajat ovat olleet rokottamattomia.

Ajassa
Sote-uudistus purkaa paikalliset sopimukset

Muutoksia voi tulla myös esimerkiksi palkkaan, työnkuvaan ja työaikaan.

Tieteessä
Ruokavalion kontrollointi ja syömishäiriöt yhteydessä vammariskiin naisurheilijoilla

Rajoittunut syömiskäyttäytyminen, syömishäiriö ja kuukautiskierron häiriöt olivat yleisempiä lajeissa, joissa paino tai ulkonäkö on keskeisessä asemassa.

Ajassa
Arkkiatri Risto Pelkosen lahjakeräys tuotti merkittävän summan

Lahjarahaston tuotto suunnataan nuorten tutkijoiden kliiniseen lääketieteelliseen ja hammaslääketieteelliseen tutkimustyöhön.

Tieteessä
Viruslääke paransi haimasolumallissa enterovirusten aiheuttaman kroonisen infektion

Viruslääkkeistä uusia mahdollisuuksia tyypin 1 diabeteksen hoitoon ja ehkäisyyn?

Ajassa
Husissa tehdään taas keuhkovaltimoiden puhdistusleikkauksia

Ensisijainen hoito silloin, kun akuutti keuhkoveritulppa ei liukene, vaan muuttuu krooniseksi keuhkovaltimoita ahtauttavaksi arpikudokseksi.