1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Sepelvaltimopotilaan näkökulma toteutuu huonosti terveyskeskushoidossa
Alkuperäis­tutkimus 41/2013 vsk 68 s. 2589 - 2593

Sepelvaltimopotilaan näkökulma toteutuu huonosti terveyskeskushoidossa

Lähtökohdat

Potilaskeskeinen hoito on yksi yleislääketieteen ydinosaamisalueista. Sillä on yhteys sekä potilastyytyväisyyteen että hoidon onnistumista mittaaviin päätetapahtumiin. Tutkimuksemme tavoitteena on kuvata sepelvaltimotautia sairastavien suomalaisten terveyskeskuspotilaiden arvioiden perusteella sitä, kuinka potilaskeskeinen hoito terveyskeskuksissa onnistuu.

Menetelmät

Aineisto kerättiin vuosien 2008 ja 2009 aikana 13 eri paikkakunnan terveyskeskuksissa. Kyseessä on EPA Cardio -tutkimuksen (European practice assessment of cardiovascular risk management) Suomen osion aineisto. Terveyskeskusten vastuulääkärit rekrytoivat sepelvaltimotautipotilaat, jotka täyttivät PACIC-kyselyn (patient assessment of chronic illness care). Kyselyssä on 26 väittämää, joiden pitäisi toteutua potilaskeskeisessä hoidossa. Potilaat arvioivat jokaista väittämää Likert-asteikolla 1-5 sen mukaan, miten hyvin kukin väittämä on heidän hoidossaan toteutunut.

Tulokset

PACIC-kyselyyn vastasi 236 potilasta, joiden keski-ikä oli 72 vuotta. Yli puolet potilaista vastasi 15 väittämässä 26:sta, että kyseinen väittämä ei yleensä tai juuri koskaan pitänyt paikkaansa heidän hoidossaan. Vastaajista 47 % (95 %:n LV 40-53) oli sitä mieltä, että heille laadittua hoitosuunnitelmaa ei voinut toteuttaa jokapäiväisessä elämässä. Kaksi kolmesta (66 %, 95 %:n LV 60-73) vastasi, että heiltä ei kysytty, mistä sairauteensa liittyvästä asiasta he haluaisivat keskustella vastaanotolla. Tästä huolimatta vain 8 % (95 %:n LV 4-11) oli tyytymättömiä saamaansa hoitoon.

Päätelmät

Sepelvaltimotautipotilaiden potilaskeskeinen hoito, jolla on merkitystä hoidon onnistumisen näkökulmasta, ei toteudu suomalaisissa terveyskeskuksissa. Potilaat ovat silti tyytyväisiä hoitoonsa.

Potilaskeskeinen hoito on yleislääketieteen eurooppalaisen järjestön (WONCA Europe) mukaan yksi kuudesta yleislääketieteen ydinosaamisalueesta (11 Allen J, Gay B, Heyrman J ym. toim. The European definition of general practice / family medicine. WONCA Europe 2011, siteerattu 21.2.2013. www.woncaeurope.org/sites/default/files/documents/). Potilaskeskeisellä hoidolla tarkoitetaan WONCA:n määritelmään mukaan 1) yksilökeskeistä tapaa ratkoa potilaan ongelmia, 2) potilas- lääkärisuhdetta, jossa otetaan huomioon potilaan autonomia, 3) toimimista yhteistyössä potilaan kanssa, 4) potilaan voimaannuttamista ja 5) hoidon jatkuvuutta (11 Allen J, Gay B, Heyrman J ym. toim. The European definition of general practice / family medicine. WONCA Europe 2011, siteerattu 21.2.2013. www.woncaeurope.org/sites/default/files/documents/). Potilaskeskeisestä hoidosta on etsitty parannusta erityisesti pitkäaikaissairaiden hoidon laatuun (22 Wagner EH. Chronic disease management: what will it take to improve care for chronic illness? Eff Clin Pract 1998;1:2-4.,33 Wagner EH, Austin BT, Davis C, Hindmarsh M, Schaefer J, Bonomi A. Improving chronic illness care: translating evidence into action. Health Aff 2001;20:64-78.,44 Potku-hanke. Väli-Suomen Potku-hankkeen loppuraportti 2010-2012, siteerattu 24.4.2013. www.potkuhanke.fi/fi/dokumentit-ja-materiaalit/doc_download/483- potkuloppuraportti). Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa potilaskeskeisellä hoidolla on todettu olevan yhteys potilastyytyväisyyteen (55 Rathert C, Wyrwich MD, Boren SA. Patient-centered care and outcomes: a systematic review of the literature. Med Care Res Rev 2013;70:351-79.) sekä positiivinen yhteys hoidon onnistumista mittaaviin päätetapahtumiin (66 Doyle C, Lennox L, Bell D. A systematic review of evidence on the links between patient experience and clinical safety and effectiveness. BMJ Open 2013;3:e001570 doi:10.1136/bmjopen- 2012-001570). Doyle ym. totesivat systemaattisessa katsauksessa, että potilaskeskeisen hoidon elementeillä on positiivista vaikutusta potilaan terveydentilaan, hoitoon sitoutumiseen, terveellisiin elintapoihin ja terveyspalvelujen käytön vähenemiseen (66 Doyle C, Lennox L, Bell D. A systematic review of evidence on the links between patient experience and clinical safety and effectiveness. BMJ Open 2013;3:e001570 doi:10.1136/bmjopen- 2012-001570). Potilaan autonomian tukemisen, joka on keskeinen potilaskeskeisen hoidon toteuttamistapa, on todettu vaikuttavan potilaan lisääntyneeseen kontrollin tunteeseen ja parempiin pitkän aikavälin hoitotuloksiin, osittain parantuneen omahoidon ja elintapamuutosten kautta (77 Williams GC, Patrick H, Niemiec CP ym. Reducing the health risks of diabetes: how self-determination theory may help improve medication adherence and quality of life. Diabetes Educ 2009;35:484-92.,88 Williams GC, Niemiec CP, Patrick H, Ryan RM, Deci EL. The importance of supporting autonomy and perceived competence in facilitating long-term tobacco abstinence. Ann Behav Med 2009;37:315.,99 Lee YY, Lin JL. Do patient autonomy preferences matter? Linking patient-centered care to patient-physician relationships and health outcomes. Soc Sci Med 2010;71:1811-8.,1010 Gorin AA, Powers TA, Koestner R, Wing RR, Raynor HA. Autonomy support, self-regulation, and weight loss. Health Psychol. Julkaistu verkossa 3.6.2013.).

EPA Cardio (European practice assessment cardiovascular risk management) -tutkimus on kymmenessä eurooppalaisessa maassa toteutettu tutkimushanke. Sen yhtenä tavoitteena oli selvittää, kuinka pitkäaikaissairauksien hoito on toteutunut potilasnäkökulmasta (1111 Wensing M, Ludt S, Campbell S ym. European practice assessment of cardiovascular risk management (EPA Cardio): protocol of an international observational study in primary care. Implement Sci 2009;4:3.).

Tutkimuksemme tavoitteena on kuvata sepelvaltimotautia sairastavien suomalaisten terveyskeskuspotilaiden arvioiden perusteella sitä, kuinka pitkäaikaissairauden hoito on toteutunut, sekä analysoida potilaskeskeisyyden eri osa-alueiden toteutumista.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimusaineisto pohjautuu vuosina 2008-2009 toteutettuun EPA Cardio - tutkimukseen. Sen yhteydessä tehtiin PACIC-kysely (patient assessment of chronic illness care) terveyskeskuksen hoidossa oleville sepelvaltimotautipotilaille. Kyselylomake on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 41/2013).

Potilaskeskeisyyden arviointiin on kehitetty joitakin mittareita (1212 Hudon C, Fortin M, Haggerty JL, Lambert M, Poitras ME. Measuring patients’ perceptions of patient-centered care: a systematic review of tools for family medicine. Ann Fam Med 2011;9:155-64.). PACIC-kysely on potilaiden täytettäväksi tarkoitettu kysely, jonka avulla pyritään analysoimaan potilaan näkökulmasta pitkäaikaissairauksien hoidon laatua (1313 Glasgow RE, Wagner E, Schaefer J, Mahoney L, Reid R, Greene S. Development and validation of the patient assessment of chronic illness care (PACIC). Med Care 2005;43:436-44.).

PACIC-kysely koostuu väittämistä, joiden pitäisi toteutua potilaskeskeisessä hoidossa mahdollisimman usein. Potilaat vastaavat väittämiin viisiportaisella Likert-asteikolla (1 = ei juuri koskaan, 5 = melkein aina). Mitä enemmän on pisteitä, sitä paremmin kyseinen laatuelementti toteutuu. Perusväittämät (20 kpl) voidaan luokitella viiteen alaryhmään, joista jokaisessa on 3-5 kysymystä: 1) potilaan aktivointi, 2) palvelun tuotto, 3) tavoitteiden asettaminen, 4) ohjanta/ongelmanratkaisu ja 5) seuranta/hoidon koordinointi (1313 Glasgow RE, Wagner E, Schaefer J, Mahoney L, Reid R, Greene S. Development and validation of the patient assessment of chronic illness care (PACIC). Med Care 2005;43:436-44.). Alaryhmäjaon perusteluista on esitetty eriäviä mielipiteitä (1414 Spicer J, Budge C, Carryer J. Taking the PACIC back to basics: the structure of the patient assessment of chronic illness care. J Eval Clin Pract 2012;18:307-12.). Kyselystä on kehitetty myös pidempi, 26 kysymyksen versio (1313 Glasgow RE, Wagner E, Schaefer J, Mahoney L, Reid R, Greene S. Development and validation of the patient assessment of chronic illness care (PACIC). Med Care 2005;43:436-44.,1515 Glasgow RE, Whitesides H, Nelson CC, King DK. Use of the patient assessment of chronic illness care (PACIC) with diabetic patients: relationship to patient characteristics, receipt of care, and self-management. Diabetes Care 2005;28:2655-61.). Sitä voidaan käyttää kuuden lisäkysymyksen avulla myös viiden A:n toimintamallin käytön arviointiin (assess, advise, agree, assist, arrange) (1515 Glasgow RE, Whitesides H, Nelson CC, King DK. Use of the patient assessment of chronic illness care (PACIC) with diabetic patients: relationship to patient characteristics, receipt of care, and self-management. Diabetes Care 2005;28:2655-61.). Kummassakin versiossa kyselyn kokonaispisteet muodostetaan laskemalla 20 ensimmäisen väittämän vastausten keskiarvo.

PACIC-kyselyn validiteettia on tutkittu useissa maissa eri potilasryhmillä, muun muassa Yhdysvalloissa, Tanskassa ja Alankomaissa (1515 Glasgow RE, Whitesides H, Nelson CC, King DK. Use of the patient assessment of chronic illness care (PACIC) with diabetic patients: relationship to patient characteristics, receipt of care, and self-management. Diabetes Care 2005;28:2655-61.,1616 Aragones A, Schaefer EW, Stevens D, Gourevitch MN, Glasgow RE, Shah NR. Validation of the Spanish translation of the patient assessment of chronic illness care (PACIC) survey. Prev Chronic Dis 2008;5:A113.,1717 Maindal HT, Sokolowski I, Vedsted P. Adaptation, data quality and confirmatory factor analysis of the Danish version of the PACIC questionnaire. Eur J Public Health 2012;22:31-6.,1818 Wensing M, van Lieshout J, Jung HP, Hermsen J, Rosemann T. The patients assessment chronic illness care (PACIC) questionnaire in the Netherlands: a validation study in rural general practice. BMC Health Services Research 2008;8:182.,1919 Cramm JM, Nieboer AP. Factorial validation of the patient assessment of chronic illness care (PACIC) and PACIC short version (PACIC-S) among cardiovascular disease patients in the Netherlands. Health Qual Life Outcomes 2012;10:104.). Englanninkielisessä validiteettitutkimuksessa kyselyllä on todettu olevan kohtuullinen luotettavuus (reliabiliteetti), kun se tehdään toistetusti samalle henkilölle seurannassa (r = 0,58 kolmen kuukauden seuranta-aika) (1313 Glasgow RE, Wagner E, Schaefer J, Mahoney L, Reid R, Greene S. Development and validation of the patient assessment of chronic illness care (PACIC). Med Care 2005;43:436-44.). Kokonaispisteillä (α = 0,93) (1313 Glasgow RE, Wagner E, Schaefer J, Mahoney L, Reid R, Greene S. Development and validation of the patient assessment of chronic illness care (PACIC). Med Care 2005;43:436-44.) ja 26 kysymyksen version viiden A:n osion kokonaispisteillä (α = 0,97) on vanhoissa tutkimuksissa todettu olevan suuri sisäinen konsistenssi (1515 Glasgow RE, Whitesides H, Nelson CC, King DK. Use of the patient assessment of chronic illness care (PACIC) with diabetic patients: relationship to patient characteristics, receipt of care, and self-management. Diabetes Care 2005;28:2655-61.).

Suomessa PACIC-kyselyyn saatiin tuloksia 13 paikkakunnalta: Helsingistä, Kuopiosta, Tampereelta, Lappeenrannasta, Mikkelistä ja Porista, jotka olivat tutkimuksen isot paikkakunnat, sekä Juvalta, Jämsästä, Kangasalta, Pieksämäeltä, Pielavesi-Keiteleeltä, Saarijärveltä ja Äänekoskelta, jotka olivat tutkimuksen pienet paikkakunnat. Terveyskeskusten vastuulääkärit keräsivät aineiston ja rekrytoivat potilaat. Vastuulääkäri valitsi sepelvaltimotautia sairastavista potilaistaan potilaat EPA Cardio -tutkimukseen. Valintakriteerinä oli sepelvaltimotautidiagnoosi tai -käyntisyy (ICD-10: I20-I25, ICPC-2: K74-76), jonka vastuulääkäri varmisti terveyskeskuksen potilastietojärjestelmästä.

PACIC-kysely oli osa potilaille tehtyä laajempaa kyselyjen sarjaa. Kysely käännettiin englannista suomeksi EPA Cardio -tutkimusta varten. Käännösprosessissa kaksi henkilöä käänsi ensin kyselyn englannista suomeksi. Sen jälkeen ulkopuolinen lääkäri arvioi käännöksen suomalaisen perusterveydenhuollon näkökulmasta, jonka jälkeen lomake oli koekäytössä terveyskeskuspotilailla ennen lopullista versiota. Kyselystä on olemassa myös kaksi muuta suomenkielistä käännösversiota (Sakari Suominen, suullinen tiedonanto, Liisa Länsipuro, suullinen tiedonanto).

PACIC-kyselyn tulosten raportoinnissa analysoitiin jokaisen väittämän osalta joskus-, useimmiten- ja melkein aina -vastausten osuus kaikista vastauksista. Lisäksi laskettiin kokonaispisteiden ja pisteiden alaryhmien keskiarvot sekä potilaiden taustatekijöiden yhteys kyselyn kokonaispisteisiin vertaamalla keskiarvojen eroja tilastollisten testien avulla. Tulosten laskentaan käytettiin IBM SPSS Statistics -ohjelman versiota 20 ja 21.

Tulokset

Kyselyyn vastasi 236 sepelvaltimopotilasta (EPA Cardio -tutkimuksessa oli Suomesta mukana 246 sepelvaltimotautipotilasta). Vastanneiden keski-ikä oli 72 vuotta (49-87 v), ja suurimmalla osalla oli sepelvaltimotaudin lisäksi vähintään yksi muu pitkäaikaissairaus (taulukko 1Taulukko 1. Sepelvaltimotautipotilaiden ilmoittamia perustietoja. Taulukko 2. PACIC-alaryhmien pistekeskiarvot. Taulukko 3. PACIC-väittämien kanssa joskus, useimmiten ja melkein aina samaa mieltä olevien osuus kaikista vastauksista.).

Sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden kyselyssä saamien kokonaispisteiden keskiarvo oli 2,68 (1,1-4,9). Tilastollisesti merkitsevää vaikutusta kokonaispisteisiin ei havaittu vastaanottopaikkakunnan koolla (riippumattomien otosten t-testi, p = 0,81) tai potilaan iällä (yli tai alle 65-vuotias, riippumattomien otosten t-testi, p = 0,70). Naisten saamat kokonaispisteet olivat huonompia kuin miesten (2,5 naiset ja 2,8 miehet, riippumattomien otosten t-testi, p = 0,005). Potilaan koulutuksen pituudella (yksisuuntainen varianssianalyysi, p = 0,78), hoitosuhteen kestolla terveyskeskukseen (Kruskal-Wallisin testi, p = 0,31), pitkäaikaissairauksien määrällä (Kruskal-Wallisin testi, p = 0,68) tai sepelvaltimotoimenpiteillä (riippumattomien otosten t-testi, p = 0,45) ei ollut vaikutusta kokonaispisteisiin. PACIC-kyselyn alaryhmissä heikoimmat pisteet (22 Wagner EH. Chronic disease management: what will it take to improve care for chronic illness? Eff Clin Pract 1998;1:2-4.,0) muodostuivat hoidon koordinoinnin ja seurannan kysymysten alaryhmästä (kysymykset 16-20, liite 1). Alaryhmissä saatujen pisteiden välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero (taulukko 2, Friedmanin testi, p < 0,0001).

Tässä aineistossa kokonaispisteiden ja alaosioiden sisäiset konsistenssit olivat α = 0,94 (PACIC-kokonaispisteet), α = 0,94 (PACIC 5A-kokonaispisteet), α = 0,87 (potilaan aktivointi), α = 0,74 (palvelun tuotto), α = 0,85 (tavoitteiden asettaminen), α = 0,85 (ohjanta/ongelmanratkaisu) ja α = 0,82 (seuranta/hoidon koordinointi).

Yli kolmasosa (35 %) sepelvaltimotautipotilaista vastasi, että heidän mielipidettään ei kysytty, kun heidän omaa hoitosuunnitelmaansa laadittiin. Lähes puolet (47 %) vastanneista oli sitä mieltä, että heille laadittua hoitosuunnitelmaa ei voitu toteuttaa jokapäiväisessä elämässä. Kaksi kolmasosaa (66 %) tutkituista vastasi, että heiltä ei kysytty, mistä sairauteen liittyvästä asiasta he haluaisivat keskustella vastaanotolla. Melkein kolme neljäsosaa (73 %) ilmoitti, että heiltä ei kysytty työn, perheen ja sosiaalisen tilanteen vaikutusta sairauden hoitoon. Tästä huolimatta 92 % arvioi olevansa tyytyväinen saamansa hoidon järjestelyihin (taulukko 3).

Pohdinta

Tämän tutkimuksen perusteella sepelvaltimotautipotilaiden potilaskeskeinen hoito ei toteudu suomalaisissa terveyskeskuksissa. Hoitosuunnitelmissa potilasnäkökulma jää usein ottamatta huomioon ja hoitosuunnitelmat ovat usein sellaisia, että potilaat eivät voi toteuttaa niitä jokapäiväisessä elämässään. Tästä huolimatta yli 90 % potilaista on tässä tutkimuksessa tyytyväisiä saamaansa hoidon järjestelyihin.

Tutkimuksessa, jossa PACIC-kysely ensi kerran esiteltiin, vastaajien saamat kokonaispisteet vaihtelivat heidän sairastamansa pitkäaikaissairauden mukaan (2,40-2,83), ja olivat keskimäärin 2,60 (1313 Glasgow RE, Wagner E, Schaefer J, Mahoney L, Reid R, Greene S. Development and validation of the patient assessment of chronic illness care (PACIC). Med Care 2005;43:436-44.). Sepelvaltimotautipotilaisiin keskittyneessä eurooppalaisessa tutkimuksessa, jossa oli mukana viisi maata (Itävalta, Saksa, Alankomaat, Sveitsi, Iso-Britannia), saatiin keskiarvoksi 2,84 (2020 Ludt S, van Lieshout J, Campbell SM, ym. Identifying factors associated with experiences of coronary heart disease patients receiving structured chronic care and counselling in European primary care. BMC Health Serv Res 2012;12:221.). Suomessa saatu keskiarvo oli pienempi, eli 2,68. Kuten muualla Euroopassa myös Suomessa naiset saivat vähemmän pisteitä kuin miehet. Potilaan iällä ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta kyselyn tuloksiin eurooppalaisessa tutkimuksessa, kuten ei ollut suomalaisessa tutkimuksessammekaan. Eurooppalaisessa tutkimuksessa klinikan työntekijöiden määrällä ei ollut tilastollisesti merkittävää yhteyttä PACIC-kyselystä saatuihin pisteisiin (2020 Ludt S, van Lieshout J, Campbell SM, ym. Identifying factors associated with experiences of coronary heart disease patients receiving structured chronic care and counselling in European primary care. BMC Health Serv Res 2012;12:221.). Suomalaisessa tutkimuksessamme paikkakunnan koolla ei ollut tilastollista yhteyttä pistemääriin.

Lue myös

Kirjallisuuden mukaan potilastyytyväisyyteen vaikuttaa kaikkein eniten potilas-lääkärisuhde ja sen potilaskeskeiset elementit (2121 Crow R, Gage H, Hampson S, Hart J, Kimber A, Storey L ym. The measurement of satisfaction with healthcare: implications for practice from a systematic review of the literature. Health Technol Assess 2002;6:1-244.). Siksi on hämmästyttävää, että yli 90 % potilaista oli tässä tutkimuksessa tyytyväisiä saamaansa hoidon järjestelyihin, vaikka potilaskeskeisyyden elementit eivät ole toteutuneet. Suomalaiset potilaat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä terveyskeskuspalvelujen eri osatekijöihin. Kouluarvosanalla arvioiden näiden keskiarvon todettiin olevan yli yhdeksän laajassa suomalaisessa tutkimuksessa (2222 Raivio R, Jääskeläinen J, Holmberg-Marttila D, Mattila K. Potilastyytyväisyyden mittaaminen perusterveydenhuollossa: yhteistyöllä luotettavaa tietoa ja vertaisarviointia. Suom Lääkäril 2008;63:2622-6.). Potilastyytyväisyyttä saattaa selittää myös se, että kirjallisuuden mukaan iäkkäät potilaat (tässä tutkimuksessa tutkittavien keski-ikä 72 vuotta) ovat keskimäärin muita ikäryhmiä tyytyväisempiä hoitoonsa (2121 Crow R, Gage H, Hampson S, Hart J, Kimber A, Storey L ym. The measurement of satisfaction with healthcare: implications for practice from a systematic review of the literature. Health Technol Assess 2002;6:1-244.). Vanhemmille sukupolville saattaa olla ominaista aiempiin kokemuksiin liittyvä tyytyväisyys vähempään (2121 Crow R, Gage H, Hampson S, Hart J, Kimber A, Storey L ym. The measurement of satisfaction with healthcare: implications for practice from a systematic review of the literature. Health Technol Assess 2002;6:1-244.).

Suomalaispotilaiden tyytyväisyys saattaa selittyä myös vertailukohdan puuttumisella järjestelmässä, jossa potilaiden mahdollisuudet valita hoitavaa tahoa ovat olleet rajalliset. Potilastyytyväisyyttä koskeviin tuloksiin kannattaa siis suhtautua varauksellisesti.

Tämän tutkimuksen heikkoutena on PACIC-kyselyn validoimaton suomenkielinen versio. Myös muissa maissa on ollut ongelmia kysymysten muotoilemisessa paikallisiin oloihin sopiviksi siten, että potilaat ymmärtävät ne yksiselitteisesti (1717 Maindal HT, Sokolowski I, Vedsted P. Adaptation, data quality and confirmatory factor analysis of the Danish version of the PACIC questionnaire. Eur J Public Health 2012;22:31-6.,1818 Wensing M, van Lieshout J, Jung HP, Hermsen J, Rosemann T. The patients assessment chronic illness care (PACIC) questionnaire in the Netherlands: a validation study in rural general practice. BMC Health Services Research 2008;8:182.,2323 Wensing M, van Lieshout J. Patients assessment of chronic illness care. Health Expect 2010;13:218-9.). Aineisto on pieni (n = 236) ja siinä voi olla valikoituneisuutta, koska terveyskeskusten vastuulääkärit suorittivat aineiston keruun ja potilaiden rekrytoinnin. Tutkimuksesta kieltäytyneiden määrästä ei ole tietoa. Lisäksi on mahdollista, että vastuulääkärit ovat valinneet tutkimukseen potilaita, jotka lääkärit ovat tunteneet hyvin tai joiden hoito on toteutunut keskimääräistä paremmin. Tämän vuoksi tutkimuksen tulos saattaa olla yliarvio sekä potilaskeskeisyyden toteutumisesta että potilastyytyväisyydestä suomalaisissa terveyskeskuksissa. Tulosten yleistettävyyttä suomalaiseen väestöön lisää kuitenkin se, että aineisto kerättiin useasta eri terveyskeskuksesta eri puolilta Suomea.

Suomessa on tällä hetkellä käynnissä useita terveydenhuollon hankkeita, kuten Potku-hanke ja Kurkiaura-hanke, joiden tavoitteena on potilaskeskeisyyden kehittäminen (2424 Potku-hanke. Potku-hankkeen kotisivut, siteerattu 1.4.2013. www. potkuhanke.fi,2525 Kurkiaura-hanke. Kurkiaura-hankkeen kotisivut, siteerattu 13.1.2013. http://kurkiaura.info/). Potku- hankkeessa tavoitteena on mahdollistaa potilaiden osallisuus oman hoitonsa suunnitteluun yhdessä ammattilaisten kanssa tehdyn hoitosuunnitelman avulla (2424 Potku-hanke. Potku-hankkeen kotisivut, siteerattu 1.4.2013. www. potkuhanke.fi). Potku-hankkeen taustalla on pitkäaikaissairauksien hoitomalli, josta Suomessa on ryhdytty käyttämään nimitystä terveyshyötymalli. Siinä korostetaan potilaan roolia oman hoitonsa suunnittelussa ja toteutuksessa (33 Wagner EH, Austin BT, Davis C, Hindmarsh M, Schaefer J, Bonomi A. Improving chronic illness care: translating evidence into action. Health Aff 2001;20:64-78.). Sen mukaisesti kehitetyssä organisaatiossa toiminta on potilas- ja tiimikeskeistä, proaktiivista, potilaan omahoitoa tukevaa, ja vuorovaikutus on potilasta voimaannuttavaa (2424 Potku-hanke. Potku-hankkeen kotisivut, siteerattu 1.4.2013. www. potkuhanke.fi). PACIC-kysely kehitettiin alun perin työkaluksi mittaamaan terveyshyötymallin toteutumista käytännössä, ja sitä on käytetty seuraamaan mm. Potku-hankkeen tuloksia (1313 Glasgow RE, Wagner E, Schaefer J, Mahoney L, Reid R, Greene S. Development and validation of the patient assessment of chronic illness care (PACIC). Med Care 2005;43:436-44.,44 Potku-hanke. Väli-Suomen Potku-hankkeen loppuraportti 2010-2012, siteerattu 24.4.2013. www.potkuhanke.fi/fi/dokumentit-ja-materiaalit/doc_download/483- potkuloppuraportti). EPA Cardio -tutkimuksessa havaitun potilaskeskeisyyden puutteen ja aiemmissa tutkimuksissa todettujen potilaskeskeisen hoidon positiivisten vaikutusten perusteella juuri tällaiseen potilaskeskeiseen pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidon kehittämiseen olisi Suomessa tarvetta. PACIC-kyselyn osioiden vastaukset antavat viitteitä siitä, mihin alueisiin kehittäminen kannattaa erityisesti keskittää.

Tästä asiasta tiedettiin

Potilaskeskeisyys on määritelty yhdeksi yleislääketieteen ydinosaamisalueeksi.

Hoidon potilaskeskeisyydellä on tutkimuksissa osoitettu yhteys potilastyytyväisyyteen ja hoitotuloksiin.

Potilaskeskeisyydestä on etsitty parannusta etenkin pitkäaikaissairaiden hoitoon.

Tämä tutkimus opetti

Sepelvaltimotautipotilaiden potilaskeskeinen hoito ei toteudu suomalaisissa terveyskeskuksissa.

Kirjoittajat
Aki Kuusisto
LK
Tampereen yliopisto
aki.kuusisto@fimnet.fi
Tuomas Koskela
LT, tutkija
PSHP
Tampereen yliopisto, yleislääketieteen oppiala
Irma Nykänen
FT, erikoistutkija
Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos
Esko Kumpusalo
LKT, professori (emeritus)
Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen
laitos
KYS, perusterveydenhuollon yksikkö
Sidonnaisuudet
Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Aki Kuusisto, Irma Nykänen, Esko Kumpusalo: Ei sidonnaisuuksia. Tuomas Koskela: Luentopalkkio (Orion Oyj).
Kirjallisuutta
1
Allen J, Gay B, Heyrman J ym. toim. The European definition of general practice / family medicine. WONCA Europe 2011, siteerattu 21.2.2013. www.woncaeurope.org/sites/default/files/documents/
2
Wagner EH. Chronic disease management: what will it take to improve care for chronic illness? Eff Clin Pract 1998;1:2-4.
3
Wagner EH, Austin BT, Davis C, Hindmarsh M, Schaefer J, Bonomi A. Improving chronic illness care: translating evidence into action. Health Aff 2001;20:64-78.
4
Potku-hanke. Väli-Suomen Potku-hankkeen loppuraportti 2010-2012, siteerattu 24.4.2013. www.potkuhanke.fi/fi/dokumentit-ja-materiaalit/doc_download/483- potkuloppuraportti
5
Rathert C, Wyrwich MD, Boren SA. Patient-centered care and outcomes: a systematic review of the literature. Med Care Res Rev 2013;70:351-79.
6
Doyle C, Lennox L, Bell D. A systematic review of evidence on the links between patient experience and clinical safety and effectiveness. BMJ Open 2013;3:e001570 doi:10.1136/bmjopen- 2012-001570
7
Williams GC, Patrick H, Niemiec CP ym. Reducing the health risks of diabetes: how self-determination theory may help improve medication adherence and quality of life. Diabetes Educ 2009;35:484-92.
8
Williams GC, Niemiec CP, Patrick H, Ryan RM, Deci EL. The importance of supporting autonomy and perceived competence in facilitating long-term tobacco abstinence. Ann Behav Med 2009;37:315.
9
Lee YY, Lin JL. Do patient autonomy preferences matter? Linking patient-centered care to patient-physician relationships and health outcomes. Soc Sci Med 2010;71:1811-8.
10
Gorin AA, Powers TA, Koestner R, Wing RR, Raynor HA. Autonomy support, self-regulation, and weight loss. Health Psychol. Julkaistu verkossa 3.6.2013.
11
Wensing M, Ludt S, Campbell S ym. European practice assessment of cardiovascular risk management (EPA Cardio): protocol of an international observational study in primary care. Implement Sci 2009;4:3.
12
Hudon C, Fortin M, Haggerty JL, Lambert M, Poitras ME. Measuring patients’ perceptions of patient-centered care: a systematic review of tools for family medicine. Ann Fam Med 2011;9:155-64.
13
Glasgow RE, Wagner E, Schaefer J, Mahoney L, Reid R, Greene S. Development and validation of the patient assessment of chronic illness care (PACIC). Med Care 2005;43:436-44.
14
Spicer J, Budge C, Carryer J. Taking the PACIC back to basics: the structure of the patient assessment of chronic illness care. J Eval Clin Pract 2012;18:307-12.
15
Glasgow RE, Whitesides H, Nelson CC, King DK. Use of the patient assessment of chronic illness care (PACIC) with diabetic patients: relationship to patient characteristics, receipt of care, and self-management. Diabetes Care 2005;28:2655-61.
16
Aragones A, Schaefer EW, Stevens D, Gourevitch MN, Glasgow RE, Shah NR. Validation of the Spanish translation of the patient assessment of chronic illness care (PACIC) survey. Prev Chronic Dis 2008;5:A113.
17
Maindal HT, Sokolowski I, Vedsted P. Adaptation, data quality and confirmatory factor analysis of the Danish version of the PACIC questionnaire. Eur J Public Health 2012;22:31-6.
18
Wensing M, van Lieshout J, Jung HP, Hermsen J, Rosemann T. The patients assessment chronic illness care (PACIC) questionnaire in the Netherlands: a validation study in rural general practice. BMC Health Services Research 2008;8:182.
19
Cramm JM, Nieboer AP. Factorial validation of the patient assessment of chronic illness care (PACIC) and PACIC short version (PACIC-S) among cardiovascular disease patients in the Netherlands. Health Qual Life Outcomes 2012;10:104.
20
Ludt S, van Lieshout J, Campbell SM, ym. Identifying factors associated with experiences of coronary heart disease patients receiving structured chronic care and counselling in European primary care. BMC Health Serv Res 2012;12:221.
21
Crow R, Gage H, Hampson S, Hart J, Kimber A, Storey L ym. The measurement of satisfaction with healthcare: implications for practice from a systematic review of the literature. Health Technol Assess 2002;6:1-244.
22
Raivio R, Jääskeläinen J, Holmberg-Marttila D, Mattila K. Potilastyytyväisyyden mittaaminen perusterveydenhuollossa: yhteistyöllä luotettavaa tietoa ja vertaisarviointia. Suom Lääkäril 2008;63:2622-6.
23
Wensing M, van Lieshout J. Patients assessment of chronic illness care. Health Expect 2010;13:218-9.
24
Potku-hanke. Potku-hankkeen kotisivut, siteerattu 1.4.2013. www. potkuhanke.fi
25
Kurkiaura-hanke. Kurkiaura-hankkeen kotisivut, siteerattu 13.1.2013. http://kurkiaura.info/
English summary

English summary: Patient centredness not the reality in the care of coronary heart disease patients in primary care

Background

Patient centred care is one of the core competencies of general practice. Its deployment correlates with patient satisfaction and clinical outcomes. We report how different aspects of patient centred care are perceived by primary care coronary heart disease patients.

Methods

Data was collected in 2008-2009 from 13 health centres in different regions and of different sizes. Patients with coronary heart disease, recruited by general practitioners, filled in a Finnish translation of the Patient Assessment of Chronic Illness Care (PACIC) questionnaire as part of the European Practice Assessment of Cardiovascular Risk Management (EPA Cardio) study. The questionnaire consists of 26 statements that should hold true in a patient centered setting. Patients graded each statement on a 1-5 Likert scale according to how often the particular statement was true in their care. The distribution of this data was ascertained and analyzed.

Results

The mean age of responders (n = 236) was 72 years. In 15 of the 26 statements, more than 50% of patients were of the opinion that the statement "generally not" or "almost never" held true in their case. Altogether 47% of patients (95% CI 40%-53%) answered that their care plan could not be followed in everyday life and 66% of the patients (95% CI 60%-73% ) answered that they were not asked "what things they would like to discuss concerning their illness at that visit". Neverheless only 8% of patients (95% CI 4%-11%) were not satisfied with the organization of their care.

Conclusions

There is need for improvement in the patient centred care of Finnish coronary heart disease patients in primary care. Finnish patients seem to be happy with a modest quality of care.

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.