1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Sepelvaltimotautitapahtumien ilmaantuvuus on vähentynyt ja ennuste parantunut FINAMI-tutkimuksen tuloksia 1993-2007
Alkuperäis­tutkimus 1-2/2014 vsk 69 s. 31 - 36

Sepelvaltimotautitapahtumien ilmaantuvuus on vähentynyt ja ennuste parantunut FINAMI-tutkimuksen tuloksia 1993-2007

Lähtökohdat

Sepelvaltimotauti on yksi tärkeimpiä kansanterveysongelmiamme. Akuuttien sepelvaltimotapahtumien luonne ja diagnostiset kriteerit ovat kuitenkin jatkuvasti muuttuneet, minkä takia taudin esiintymistä on tarpeen seurata yhtenäisiä kriteereitä noudattavalla infarktirekisterillä. Tämän raportin tarkoituksena on kuvata muutokset akuuttien sepelvaltimotapahtumien esiintyvyydessä ja ennusteessa FINAMI-tutkimusalueilla ajanjaksolla 1993-2007.

Menetelmät

FINAMI on väestöpohjainen infarktirekisteri, jonka tarkoituksena on kerätä tiedot kaikista neljän tutkimusalueen väestöissä esiintyvistä sepelvaltimotautitapahtumista. Tutkimusalueita ovat Turun kaupunki, Oulun kaupunki, Kuopion kaupunki sekä Pohjois-Karjalasta Joensuun kaupunki ja Ilomantsin, Juuan ja Lieksan kunnat. Tutkimusjakson aikana todettiin kyseisten alueiden vähintään 35-vuotiaassa väestössä yhteensä 24 905 akuuttia sepelvaltimotautitapahtumaa.

Tulokset

Sepelvaltimotautikuolleisuus väheni merkitsevästi kaikilla tutkimusalueilla. Vuosittaisen vähenemän osuus vaihteli miehillä Pohjois-Karjalan 3,3 %:sta Turun 5,1 %:iin ja naisilla Pohjois-Karjalan 3,1 %:sta Kuopion 6,2 %:iin. Myös ensikohtausten ilmaantuvuus pieneni, mutta vähemmän kuin kuolleisuus. 28 vuorokauden kohtaustappavuus väheni selvästi. Pohjois-Karjalan maaseutualueilla kuolleisuus oli merkitsevästi suurempaa kuin Joensuussa, ja maaseutualueiden potilaista suurempi osuus menehtyi kohtaukseensa sairaalaan ehtimättä.

Päätelmät

Suotuisa kehitys heijastanee sepelvaltimotaudin ehkäisyn ja hoidon jatkuvaa paranemista maassamme. Maaseutualueiden väestön viiveettömään hoitoon pääsyyn ja hoitoon hakeutumiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

Vaikka maamme sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt 1970-luvun alun huippuvuosista noin 85 %, on sepelvaltimotauti edelleen yksi tärkeimpiä kansanterveysongelmiamme. Vuosittain maamme sairaaloissa hoidetaan noin 17 000 akuuttia sepelvaltimotautikohtausta ja sen lisäksi joka vuosi kuolee sepelvaltimotautiin noin 6 000 henkilöä joko sairaalan ulkopuolella tai matkalla sairaalaan (11 THL:n sydän- ja verisuonitautirekisterin tilastotietokanta (siteerattu 25.7.2013). www.thl.fi/cvdr/). Viime aikoina akuutin sepelvaltimotautikohtauksen taudinkuva näyttää jonkin verran muuttuneen, ja tauti on siirtynyt vanhempiin ikäluokkiin, entistä enemmän myös naisiin (22 Kattainen A, Salomaa V, Härkänen T ym. Coronary heart disease: from a disease of middle-aged men in the late 1970s to a disease of elderly women in the 2000s. Eur Heart J 2006;27:296-301.,33 Rosamond WD, Chambless LE, Heiss G ym. Twenty-two-year trends in incidence of myocardial infarction, coronary heart disease mortality, and case fatality in 4 US communities, 1987-2008. Circulation 2012;125:1848-57.). Diagnostiset kriteerit ovat samoin muuttuneet ja diagnostiikassa käytettävät merkkiaineet ovat tulleet jatkuvasti herkemmiksi (44 Thygesen K, Alpert JS, Jaffe AS ym. The Writing Group on behalf of the Joint ESC/ACCF/AHA/WHF Task Force for the Universal Definition of Myocardial Infarction. Third universal definition of myocardial infarction. Eur Heart J 2012;33:2551-67.,55 Keller T, Zeller T, Peetz D ym. Sensitive troponin I assay in early diagnosis of acute myocardial infarction. N Engl J Med 2009;361:868-77.). Akuutin sepelvaltimotapahtuman hoitokäytäntö on tullut aktiivisemmaksi, minkä voidaan olettaa parantavan sairastuneiden ennustetta. Samaan aikaan maailmalla on julkaistu ristiriitaisia arvioita sepelvaltimotapahtumien esiintyvyyden kehityssuunnista. Joissakin raporteissa on hieman provokatiivisestikin arvioitu sydäninfarktin olevan katoava sairaus (66 Luepker RW, Berger AK. Is acute myocardial infarction disappearing? Circulation 2010;121:1280-2.), mutta toisaalla on herätetty huoli siitä, että sepelvaltimotautikuolleisuuden lasku voisi olla pysähtymässä, erityisesti nuoremmissa ikäluokissa (77 Ford ES, Capewell S. Coronary heart disease mortality among young adults in the U.S. from 1980 through 2002: concealed leveling of mortality rates. J Am Coll Cardiol 2007;50:2128-32.). Syynä suotuisan kehityksen pysähtymiseen voisi olla väestön lihominen ja siihen liittyvä epäsuotuisa riskitekijäkehitys.

Edellä esitetyn perusteella on ilmeistä, että on olemassa jatkuva tarve seurata sepelvaltimotautikohtausten esiintyvyyttä ja ennustetta väestössä. Vain siten voidaan saada luotettava kuva taudin esiintyvyysmuutoksista sekä arvioida ennaltaehkäisy- ja hoitotoimien mahdollisia vaikutuksia. Suomessa sepelvaltimokohtausten esiintymistä on seurattu standardoituja tiedonkeruumenetelmiä käyttävillä infarktirekistereillä, jotka antavat luotettavan kuvan esiintyvyysmuutoksista myös taudin kliinisten diagnoosikriteerien muuttuessa. Viimeksi infarktirekisterituloksia on esitelty Suomen Lääkärilehdessä vuonna 2007 (88 Salomaa V, Ketonen M, Koukkunen H ym. Muutokset akuuttien sepelvaltimotapahtumien esiintyvyydessä. FINAMI-tutkimuksen tulokset vuosilta 1993-2002. Suom Lääkäril 2007;62:2643-9.). Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata tuoreimmat tulokset sepelvaltimokohtausten ilmaantuvuudesta ja ennusteesta neljällä alueella Suomessa vuosina 1993-2007. FINAMI-alueiden yhdistetyt tulokset on hiljattain julkaistu englanninkielisessä artikkelissa (99 Salomaa V, Havulinna AS, Koukkunen H ym. Aging of the population may not lead to an increase in the numbers of acute coronary events: a community surveillance study and modelled forecast of the future. Heart 2013;99:594-9.). Tässä suomenkielisessä artikkelissa keskitymme kuitenkin tutkimusaluekohtaisiin tuloksiin.

Aineisto ja menetelmät

FINAMI-infarktirekisteri ja sen menetelmät on kuvattu aiemmin Suomen Lääkärilehdessä (88 Salomaa V, Ketonen M, Koukkunen H ym. Muutokset akuuttien sepelvaltimotapahtumien esiintyvyydessä. FINAMI-tutkimuksen tulokset vuosilta 1993-2002. Suom Lääkäril 2007;62:2643-9.). Rekisterin tavoitteena on kerätä tiedot kaikista seuranta-alueiden väestöissä esiintyvistä kliinisesti oireisista sepelvaltimotautitapahtumista (sydäninfarkti, epästabiili angiina tai sepelvaltimotautikuolema). Monitorointialueita olivat Turun kaupunki, Kuopion kaupunki, Joensuun kaupunki ja eräät lähiympäristön maaseutualueet (Ilomantsi, Juuka, Lieksa) sekä Oulun kaupunki. Oulussa on kerätty tiedot vuosilta 1993, 1997, 1999 ja 2001-2007. Muilta alueilta on käytettävissä tiedot kaikilta vuosilta, paitsi Kuopiossa ja Pohjois-Karjalan maaseutu-alueilla ei rekisteröity vuotta 1998 eikä Turussa vuosia 1999 ja 2005. Yli 75-vuotiaiden sepelvaltimotapahtumat on kattavasti rekisteröity vuodesta 1995 eteenpäin, mutta Turussa on rekisteröity vain parittomina päivinä syntyneet. Analyyseja varten Turun tämä ikäluokka on kerrottu kahdella. FINAMI-alueiden väestöpohja vähintään 35-vuotiaiden ikäryhmässä oli rekisteröintijakson puolivälissä vuonna 2000 yhteensä 182 000 henkilöä. Samana vuonna Pohjois-Karjalan tutkimusalueella 59 % (n = 27 536) väestöstä asui Joensuun kaupungissa ja 41 % edellämainituilla maaseutu-alueilla. On kuitenkin syytä huomata, että vuonna 2005 Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran kunnat liitettiin Joensuun kaupunkiin ja siitä eteenpäin niistä tulevat tapaukset luetaan Joensuun tapauksiksi.

FINAMI-rekisterin ensisijaiset tiedonlähteet tapausten tunnistamisessa olivat sairaaloiden lähetediagnoosit, poistodiagnoosit ja kuolintodistukset. Koulutetut rekisterihoitajat keräsivät yhteistyössä rekisterilääkärien kanssa tiedot sairauskertomusasiakirjoista, kuolintodistuksista ja ruumiinavauskertomuksista käyttäen tarkoitukseen suunniteltua sähköistä tiedonkeruulomaketta. Paikallisista rekisterikeskuksista kerätty data lähetettiin määrävälein Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen, jossa se tarkistettiin loogisuus- ym. virheiden suhteen ja liitettiin yhteiseen tietokantaan. Rekisteröinnin täydellisyys tarkistettiin vuosittain tekemällä ristiintarkistus Tilastokeskuksen kuolinsyyrekisterin ja sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterin kanssa. Ristiintarkistuksessa todetut, FINAMI-rekisteristä puuttuvat tapaukset toimitettiin paikalliselle rekisteriryhmälle, joka tarkisti sairauskertomustiedot ja arvioi tapaukset tutkimusprotokollan mukaisesti.

Tapaukset luokiteltiin oireiden, sydänlihasvaurion merkkiaineiden, sarjaelektrokardiografian (EKG) ja kuolemaan päättyneissä tapauksissa ruumiinavauslöydösten ja sepelvaltimotautihistorian perusteella viiteen diagnostiseen luokkaan vuonna 2003 julkaistun kansainvälisen suosituksen mukaisesti (1010 Luepker RV, Apple FS, Christenson RH ym. Case definitions for acute coronary heart disease in epidemiology and clinical research studies: a statement from the AHA Council on Epidemiology and Prevention; AHA Statistics Committee; World Heart Federation Council on Epidemiology and Prevention; the European Society of Cardiology Working Group on Epidemiology and Prevention; Centers for Disease Control and Prevention; and the National Heart Lung and Blood Institute. Circulation 2003;108:2543-9.): 1) varma infarkti tai sepelvaltimotautikuolema; 2) todennäköinen infarkti tai sepelvaltimotautikuolema; 3) mahdollinen infarkti tai sepelvaltimotautikuolema; 4) pitkittynyt rintakipu; 5) ei infarktia. Tilastoanalyyseissä käsiteltiin pääsääntöisesti kategorioita 1-3 yhdistettynä. Yhden tapahtuman aikaikkuna oli 28 vuorokautta oireiden alusta. Vakavimpia sinä aikana todettuja löydöksiä käytettiin diagnostisen luokittelun perusteina. Infarkti katsottiin ensimmäiseksi, jos sairauskertomus- tai kuolintodistusasiakirjoista ei löytynyt merkintää aiemmasta kliinisesti todetusta infarktista. 28 päivän kohtaustappavuus määriteltiin kuolemaan johtaneiden tapahtumien prosenttiosuutena kaikista tapahtumista. Kuolema katsottiin sairaalan ulkopuoliseksi, jos potilas menehtyi ennen ensiavun saapumista, kuljetuksen aikana tai sairaalan ensiapupoliklinikalla. Ensiapupoliklinikalta eteenpäin siirretyt mutta myöhemmin menehtyneet katsottiin sairaalakuolemiksi.

Tilastolliset menetelmät

Sepelvaltimotapahtumien esiintyvyys ilmaistiin 100 000 asukasta kohti ja ikävakioitiin 5-vuotisikäryhmittäin suoralla menetelmällä Euroopan standardiväestöön. Nimittäjänä käytetyt vuosittaiset väestötiedot saatiin väestörekisteristä. 95 %:n luottamusvälit laskettiin perustuen binomijakauman normaaliapproksimaatioon. 28 päivän kohtaustappavuus ikävakioitiin 5-vuotisikäryhmittäin käyttäen standardina WHO:n MONICA-projektin infarkti- ja aivohalvausrekistereihin kirjattujen potilaiden ikäjakaumia. Sepelvaltimotapahtumien ja kohtaustappavuuden kehityssuunnat estimoitiin käyttäen Poisson- ja logistisia regressiomalleja, joissa selittäjänä oli vuosi.

Tulokset

Tutkimusjakson 1993-2007 aikana todettiin FINAMI-alueiden vähintään 35-vuotiaassa väestössä yhteensä 24 905 akuuttia sepelvaltimotautitapahtumaa, joista 15 776 oli ensimmäisiä. Ensimmäisten tapahtumien jakauma alueittain ja sukupuolittain on esitetty taulukossa 1. Kaikista sepelvaltimotapahtumista 11 564 (46,4 %) johti kuolemaan 28 vuorokauden sisällä oireiden alusta.

Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus väheni merkitsevästi kaikilla tutkimusalueilla (kuvio 1Kuvio 1. Akuutin sepelvaltimotautikohtauksen sairaalahoitoa edeltävä ikävakioitu kohtaustappavuus ja sen 95 %:n luottamusvälit Joensuun ja maaseutualueiden (Ilomantsi, Juuka ja Lieksa) vähintään 35-vuotiaassa väestössä.). Keskimääräinen vuosittainen vähenemä vaihteli miehillä Pohjois-Karjalan 3,3 %:sta Turun 5,1 %:iin. Naisilla vastaava vaihtelu oli Pohjois-Karjalan 3,1 %:sta Kuopion 6,2 %:iin. Ensikohtausten ilmaantuvuus pieneni vähemmän kuin kuolleisuus (kuvio 2. ). Vähenemistä havaittiin kuitenkin kaikilla alueilla, mutta miehillä se ei saavuttanut tilastollista merkitsevyyttä Turussa eikä Oulussa. Naisilla tilastollinen merkitsevyys jäi saavuttamatta Oulussa.

Akuutin sepelvaltimotapahtuman 28 päivän kohtaustappavuus pieneni merkitsevästi molemmilla sukupuolilla kaikilla muilla alueilla paitsi Pohjois-Karjalassa (kuvio 3). Pääosa kohtaustappavuuden vähenemisestä näyttää tapahtuneen 2000-luvun puolella ja näyttää olevan seurausta kohtaustappavuuden vähentymisestä sairaalaan hengissä ehtineillä potilailla. Keskimääräiset vuosittaiset muutosprosentit sairaalahoitoon hengissä ehtineiden potilaiden 28 päivän kohtaustappavuudessa olivat miehillä Turussa -8,0 %, Oulussa -8,4 %, Kuopiossa -5,2 % ja Pohjois-Karjalassa +0,6 %. Naisilla vastaavat muutosprosentit olivat Turussa -7,7 %, Oulussa -9,8 %, Kuopiossa -9,4 % ja Pohjois-Karjalassa -1,2 %.

Pohjois-Karjalan aineistosta analysoimme erikseen maaseutu- ja kaupunkialueiden sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Satunnaisvaihtelun vähentämiseksi vuosien 1995-2007 aineisto yhdistettiin näissä analyyseissa. Tulokset osoittavat, että sepelvaltimotautikuolleisuus oli molemmilla sukupuolilla merkitsevästi suurempaa Pohjois-Karjalan maaseudulla (Ilomantsi, Juuka ja Lieksa) kuin Joensuussa (kuvio 4). Maaseutualueilla sekä kohtaustappavuus että sairaalaan ehtimättä kuolleiden osuus olivat suuremmat (kuvio 5).

Pohdinta

Tutkimuksemme osoitti, että FINAMI-alueiden asukkaiden sepelvaltimotautikuolleisuus on edelleen laskenut ajanjaksolla 1993-2007. Ensimmäisten sepelvaltimotautikohtausten ilmaantuvuuden kehitys on myös aleneva, joskin laskun nopeus oli selvästi pienempi kuin kuolleisuuden laskun. 28 päivän kohtaustappavuus on pienentynyt voimakkaasti ja pääosa muutoksesta näyttää tapahtuneen 2000-luvulla ja sairaalaan hengissä ehtineillä potilailla. Pohjois-Karjalan maaseutualueilla sepelvaltimotautikuolleisuus on yleisempää kuin Joensuussa. Maaseutualueilla myös kohtaustappavuus oli suurempi kuin Joensuussa, mikä näytti johtuneen siitä, että maaseutualueiden potilaista suurempi osuus menehtyi kohtaukseensa ehtimättä sairaalaan. Löydös oli erityisen selvä miehillä, mutta samansuuntainen myös naisilla. Maaseutu- ja kaupunkialueiden erilaisuus on saattanut osaltaan vaikuttaa myös siihen, että ilmaantuvuuden ja kohtaustappavuuden vähenemät olivat Pohjois-Karjalassa pienempiä kuin muilla tutkimusalueilla.

Tuloksemme ovat sopusoinnussa kansainvälisen kirjallisuuden kanssa, jossa on varsin yhdenmukaisesti useista länsimaista raportoitu vähenevä trendi kuolleisuudessa ja ilmaantuvuudessa sekä pienenevä kohtaustappavuus (33 Rosamond WD, Chambless LE, Heiss G ym. Twenty-two-year trends in incidence of myocardial infarction, coronary heart disease mortality, and case fatality in 4 US communities, 1987-2008. Circulation 2012;125:1848-57.,1111 Yeh RW, Sidney S, Chandra M ym. Population trends in the incidence and outcomes of acute myocardial infarction. N Engl J Med 2010;362:2155-65.). Ilmaantuvuuden hitaampi väheneminen tutkimuksessamme johtunee osittain troponiinien käyttöönotosta, joka tapahtui Suomen sairaaloissa pääosin 1990-luvun lopussa. Troponiinit ovat aiempaa herkempiä sydänlihasvaurion merkkiaineita ja niiden avulla todetaan useampia infarkteja (1212 Salomaa V, Ketonen M, Koukkunen H ym. ja FINAMI-tutkimusryhmä. The effect of correcting for troponins on trends in coronary heart disease events in Finland during 1993-2002: the FINAMI study. Eur Heart J 2006;27:2394-9.). Kohtaustappavuuden aleneminen puolestaan johtunee ainakin osittain aktiivisemmasta hoitokäytännöstä, koska erityisen vahvasti se näkyy sairaalahoitoon hengissä ehtineillä potilailla. Esimerkiksi kahden vuorokauden sisällä sepelvaltimotautitapahtuman alusta tehtyjen pallolaajennusten tiedetään selvästi lisääntyneen tutkimusjaksomme aikana (1313 Hartikainen J. Sydäninfarktin hoidon tulokset ja kustannukset Suomessa. Duodecim 2013;129:279-81.).

Lue myös

Kirjallisuudessa on kuitenkin esitetty huoli siitä, että nuorimmissa ikäluokissa sepelvaltimotautikuolleisuuden väheneminen saattaisi olla pysähtymässä tai kääntymässä nousuun väestön lihomisen ja diabeteksen yleistymisen takia (77 Ford ES, Capewell S. Coronary heart disease mortality among young adults in the U.S. from 1980 through 2002: concealed leveling of mortality rates. J Am Coll Cardiol 2007;50:2128-32.). FINAMI-alueilla hidastumiseen viittaavaa ei ollut havaittavissa tämän tutkimuksen tarkastelujaksolla. On kuitenkin selvää, että tapausmäärät nuorissa ikäluokissa ovat pieniä eikä tutkimuksemme tilastollinen voima todeta vähenemisen mahdollista hidastumista ole kovin hyvä. Uuden huolenaiheen meillä muodostaa veren kolesterolipitoisuus, joka FINRISKI 2012 -väestötutkimuksen perusteella näyttää hieman nousseen (1414 Vartiainen E, Borodulin K, Sundvall J ym. FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun. Suom Lääkäril 2012;67:2364-8.). Mikäli tällainen kehitys jatkuu, se epäilemättä ennen pitkää heijastuu myös sepelvaltimotautisairastuvuuteen ja -kuolleisuuteen. Hiljattain julkaisemiemme ennustemallien mukaan on kuitenkin todennäköistä, että akuuttien sepelvaltimotautitapahtumien ilmaantuvuuden pieneneminen jatkuu tulevaisuudessakin, eikä edes väestön ikärakenteen vanheneminen näytä lisäävän absoluuttisia tapausmääriä (99 Salomaa V, Havulinna AS, Koukkunen H ym. Aging of the population may not lead to an increase in the numbers of acute coronary events: a community surveillance study and modelled forecast of the future. Heart 2013;99:594-9.).

Tutkimuksemme vahvuuksia ovat 1) väestöpohjainen tiedonkeruu, jossa on kerätty tiedot kaikista tutkimusalueiden väestöissä esiintyneistä sepelvaltimotapahtumista, sekä 2) suuri, yhtenäisin kriteerein luokiteltu tapausmäärä, joka mahdollistaa kehityssuuntien luotettavan arvioinnin. Merkittävin rajoitus on rekisteröinnin aiheuttamasta työmäärästä johtuva tiedonkeruun suppeus, mikä on pakottanut jättämään pois useita periaatteessa tärkeitä yksityiskohtia. FINAMI-data ei esimerkiksi mahdollista ST-nousuinfarktin ja ei-ST-nousuinfarktin erottamista toisistaan. Kirjallisuudessa on raportoitu sairastuvuuden vähenemisen koskevan erityisesti ST-nousuinfarktia, kun sen sijaan ei-ST-nousuinfarktin esiintyvyys lienee jonkin verran jopa lisääntynyt (1515 McManus DD, Gore J, Yarzebski J ym. Recent trends in the incidence, treatment and outcomes of patients with STEMI and NSTEMI. Am J Med 2011;124:40-7.). Toinen rajoitus on ollut tiedonkeruun keskittyminen kaupunkiväestöihin. Ainoastaan Pohjois-Karjalassa oli mahdollista toteuttaa rekisteröinti myös rajatuilla maaseutu-alueilla. Käytännössä kuntaliitokset ovat saattaneet jonkin verran laimentaa maaseutu-kaupunkieroja. Vuonna 2005 Joensuun kaupunkiin liitettiin Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran kunnat, jotka ovat maaseutu-alueita mutta joiden tapaukset tulevat mukaan Joensuun tapausmääriin vuodesta 2005 eteenpäin.

Yhteenvetona toteamme sepelvaltimokuolleisuuden ja ensikohtausten ilmaantuvuuden vähentyneen sekä kohtausten ennusteen parantuneen ajanjaksolla 1993-2007. Tämä johtunee sekä ennaltaehkäisyn että varsinkin hoidon tehostumisesta. Pohjois-Karjalan tulokset viittaavat kuitenkin huomattaviin alue-eroihin yhdenkin keskussairaalapiirin sisällä. Maaseutualueiden asukkaiden viiveettömään hoitoon pääsyyn ja hoitoon hakeutumiseen tulisikin jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.

FINAMI-tutkimus on saanut taloudellista tukea Sydäntutkimussäätiöltä.

Kiitämme FINAMI rekisterihoitajia heidän keskeisestä panoksestaan tiedonkeruussa. Turku: Tuija Vasankari ja Kristiina Lahtonen; Oulu: Pia Ojala; Kuopio: Päivi Kiljander ja Pirjo Kylmäoja; Pohjois-Karjala: Jaana Lankinen ja Sari Lamminsalo.

Tästä asiasta tiedettiin

Suomen keski-ikäisen väestön sepelvaltimotautikuolleisuus on laskenut 1970-luvun alun huippuvuosista noin 85 %.

Akuuttien sepelvaltimotautikohtausten taudinkuva, diagnostiset kriteerit ja sydänlihasvaurion biologiset merkkiaineet ovat jatkuvasti muuttuneet, mikä vaikeuttaa taudin esiintymismuutosten objektiivista arviointia.

Akuuttien sepelvaltimokohtausten hoito on muuttunut selvästi aktiivisemmaksi, minkä voi olettaa heijastuvan myös ennusteeseen.

Tämä tutkimus opetti

Sepelvaltimotautikuolleisuuden väheneminen on jatkunut ripeänä ajanjaksolla 1993-2007 kaikilla tutkimusalueilla. Myös ensikohtausten ilmaantuvuus on pienentynyt, mutta vähemmän kuin kuolleisuus.

28 vuorokauden kohtaustappavuus on vähentynyt selvästi. Pääosa vähenemisestä näyttää tapahtuneen sairaalahoitoon hengissä ehtineillä potilailla.

Pohjois-Karjalan maaseutualueilla kuolleisuus oli korkeampaa kuin Joensuussa. Maaseutualueiden potilaista myös suurempi osa menehtyi kohtaukseensa sairaalaan ehtimättä.

Kirjoittajat
Veikko Salomaa
LKT, tutkimusprofessori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
veikko.salomaa@thl.fi
Aki S Havulinna
TkT, erikoissuunnittelija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
Heli Koukkunen
LT, erikoislääkäri
Kuopion yliopistollinen sairaala, medisiininen keskus, Kuopio
Päivi Kärjä-Koskenkari
LL, erikoislääkäri
Oulun yliopistollinen sairaala, operatiivinen tulosalue, Oulu
Anne Juolevi
FM, erikoissuunnittelija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
Juha Mustonen
LKT, dosentti, ylilääkäri
Pohjois-Karjalan keskussairaala, sisätautien klinikka, Joensuu
Matti Ketonen
LT, dosentti, osastonylilääkäri
Pohjois-Karjalan keskussairaala, sisätautien klinikka, Joensuu
Aapo Lehtonen
LKT, professori
Turun kaupunginsairaala, Turku
Pirjo Immonen-Räihä
LT, dosentti, erikoislääkäri
VSSHP ja SATSHP, perusterveydenhuollon yksikkö, Turku
Seppo Lehto
LT, dosentti, ylilääkäri
Kuopion yliopistollinen sairaala, medisiininen keskus, Kuopio
Juhani Airaksinen
LKT, professori, toimialuejohtaja
TYKS, sydänkeskus, Turku
Y Antero Kesäniemi
LKT, emeritusprofessori, senioriasiantuntija
Oulun yliopisto, kliininen laitos, sisätaudit ja OYS, kliininen tutkimuskeskus, Oulu
FINAMI-tutkimusryhmä
Sidonnaisuudet
Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Veikko Salomaa: apuraha FINAMI-projektille (Sydäntutkimussäätiö), luentopalkkio (Roche Diagnostics). Pirjo Immonen-Räihä: apuraha VSSHP:lle (EVO), matkakorvaukset (VSSHP), työsuhde (VSSHP), matka-, majoitus- ja kokouskulut (VSSHP). Juhani Airaksinen: apuraha (Sydäntutkimussäätiö). Y Antero Kesäniemi: konsultointipalkkio (MSD), apuraha (MSD), luentopalkkiot (Abbot, MSD, Novo Nordisk), osakkeet (Orion Pharma), matka-, majoitus- ja kokouskulut (Kardiologinen seura, Suomen sisätautilääkärien yhdistys), Sydäntutkimussäätiön tieteellisen valiokunnan jäsen, Sydänliiton lääkärineuvottelukunnan jäsen. Muut kirjoittajat: ei sidonnaisuuksia.
Kirjallisuutta
1
THL:n sydän- ja verisuonitautirekisterin tilastotietokanta (siteerattu 25.7.2013). www.thl.fi/cvdr/
2
Kattainen A, Salomaa V, Härkänen T ym. Coronary heart disease: from a disease of middle-aged men in the late 1970s to a disease of elderly women in the 2000s. Eur Heart J 2006;27:296-301.
3
Rosamond WD, Chambless LE, Heiss G ym. Twenty-two-year trends in incidence of myocardial infarction, coronary heart disease mortality, and case fatality in 4 US communities, 1987-2008. Circulation 2012;125:1848-57.
4
Thygesen K, Alpert JS, Jaffe AS ym. The Writing Group on behalf of the Joint ESC/ACCF/AHA/WHF Task Force for the Universal Definition of Myocardial Infarction. Third universal definition of myocardial infarction. Eur Heart J 2012;33:2551-67.
5
Keller T, Zeller T, Peetz D ym. Sensitive troponin I assay in early diagnosis of acute myocardial infarction. N Engl J Med 2009;361:868-77.
6
Luepker RW, Berger AK. Is acute myocardial infarction disappearing? Circulation 2010;121:1280-2.
7
Ford ES, Capewell S. Coronary heart disease mortality among young adults in the U.S. from 1980 through 2002: concealed leveling of mortality rates. J Am Coll Cardiol 2007;50:2128-32.
8
Salomaa V, Ketonen M, Koukkunen H ym. Muutokset akuuttien sepelvaltimotapahtumien esiintyvyydessä. FINAMI-tutkimuksen tulokset vuosilta 1993-2002. Suom Lääkäril 2007;62:2643-9.
9
Salomaa V, Havulinna AS, Koukkunen H ym. Aging of the population may not lead to an increase in the numbers of acute coronary events: a community surveillance study and modelled forecast of the future. Heart 2013;99:594-9.
10
Luepker RV, Apple FS, Christenson RH ym. Case definitions for acute coronary heart disease in epidemiology and clinical research studies: a statement from the AHA Council on Epidemiology and Prevention; AHA Statistics Committee; World Heart Federation Council on Epidemiology and Prevention; the European Society of Cardiology Working Group on Epidemiology and Prevention; Centers for Disease Control and Prevention; and the National Heart Lung and Blood Institute. Circulation 2003;108:2543-9.
11
Yeh RW, Sidney S, Chandra M ym. Population trends in the incidence and outcomes of acute myocardial infarction. N Engl J Med 2010;362:2155-65.
12
Salomaa V, Ketonen M, Koukkunen H ym. ja FINAMI-tutkimusryhmä. The effect of correcting for troponins on trends in coronary heart disease events in Finland during 1993-2002: the FINAMI study. Eur Heart J 2006;27:2394-9.
13
Hartikainen J. Sydäninfarktin hoidon tulokset ja kustannukset Suomessa. Duodecim 2013;129:279-81.
14
Vartiainen E, Borodulin K, Sundvall J ym. FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun. Suom Lääkäril 2012;67:2364-8.
15
McManus DD, Gore J, Yarzebski J ym. Recent trends in the incidence, treatment and outcomes of patients with STEMI and NSTEMI. Am J Med 2011;124:40-7.
Kuvat
1 Kuvio 1
English summary

English summary: The incidence of acute coronary events has declined and the prognosis improved from 1993 through 2007 - results from the FINAMI Study

Background

Coronary heart disease is one of the most important public health problems. However, the clinical picture as well as the diagnostic criteria of acute coronary events have changed, which has complicated the monitoring of acute coronary events. The purpose of the present report is to describe the trends in acute coronary events in the FINAMI study areas from 1993 through 2007.

Methods

FINAMI is a population-based myocardial infarction register which aims to record all coronary events that occur in populations of the four monitored areas. The monitored areas are the town of Turku in southwestern Finland, the town of Oulu in northwestern Finland, the town of Kuopio in eastern Finland and the town of Joensuu and three surrounding rural communities in eastern Finland. During the study period, 24 905 acute coronary events were observed among inhabitants of the study areas aged >35 years.

Results

The age-standardized coronary mortality declined significantly in all study areas. The magnitude of the average annual decline varied among men from 3.3% in North Karelia to 5.1% in Turku, and among women from 3.1% in North Karelia to 6.2% in Kuopio. The incidence of first events also declined, but less than mortality. The 28-day case fatality improved clearly, especially among those who had reached a hospital alive. Mortality was higher in the rural areas of North Karelia than in the town of Joensuu. In particular, the prehospital case fatality was high among men in rural North Karelia.

Conclusions

These results reflect continuous improvements in the prevention and treatment of acute coronary events in Finland. More attention should be paid to reducing the delays in seeking treatment and to administering treatment among males in rural areas.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Alle puolet pääsi terveyskeskuslääkärin kiireettömälle vastaanotolle viikossa

Kaksi prosenttia asiakkaista odotti hoitoonpääsyä yli kolme kuukautta, selviää THL:n tilastosta.

Ajassa
HUS haluaa perustaa lasten ja nuorten kipukeskuksen

Uuden lastensairaalan tukisäätiö rahoittaa alussa keskuksen henkilöstökulut.

Kommentti
Valinnanvapaus on harha

– Moni kollegoista toimii tietämättään sisäänheittäjänä, kirjoittaa Heikki Laine.

Ajassa
Influenssaepidemia on käynnistymässä

Influenssaa on todettu eri puolilta Suomea ja kaiken ikäisiltä.

Ajassa
Tuula Rajaniemestä uusi puheenjohtaja

Varapuheenjohtajina jatkavat Jaana Puhakka (vas. ) ja Noora Ritamäki (oik).

Ajassa
Eläkeläisten jäsenmaksut uudistuvat – uudessa maksuluokassa alennus 75 prosenttia

Tänä vuonna tai aiemmin 70 vuotta täyttäneet yhä vapautettuja maksusta.