Lehti 31: Alkuperäis­tutkimus 31/1993 vsk 48 s. 3017

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden muutokset Suomessa

Suomalaisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijätaso on laskenut viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana huomattavasti. Seerumin kolesterolin ja verenpaineen tasot sekä miesten tupakointi vähenivät selvästi 70-luvulla, jolloin seuranta koski vain Itä-Suomea. Riskitekijöiden väheneminen oli tällöin selvempää Pohjois-Karjalassa kuin Kuopion läänissä. Riskitekijöiden lasku hidastui 80-luvun alkupuolella erityisesti miehillä, mutta viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana on jälleen havaittu riskitekijätasossa, erityisesti seerumin kolesterolitasossa, uutta selvää alenemista. Tähän on mitä ilmeisimmin vaikuttanut viime vuosien aktiivinen kolesterolikampanja. Riskitekijöiden erot maan eri osien välillä ovat tasoittuneet.

Pekka PuskaErkki VartiainenJaakko TuomilehtoPekka Jousilahti Heikki J. KorhonenMarkku TamminenAulikki Nissinen

Tilastot ja useat tutkimukset osoittivat 1950- ja 1960-luvuilla sydän- ja verisuonitautien poikkeuksellisen suuren yleisyyden Suomessa (1). Erityisen suuri oli työikäisen miesväestön sepelvaltimotautikuolleisuus - sehän oli 1970-luvun alussa Suomessa maailman korkein (2). Näihin aikoihin useat tutkimukset olivat jo osoittaneet eräiden riskitekijöiden ilmeisen merkityksen ateroskleroosin synnyssä. Mm. Seitsemän maan tutkimus ja Framinghamin tutkimus olivat jo tuolloin korostaneet seerumin kohonneen kolesterolitason, kohonneen verenpaineen ja tupakoinnin merkitystä voimakkaina itsenäisinä riskitekijöinä (1,3).

Tässä tilanteessa käynnistettiin Suomessa 1970-luvulla vähitellen erilaisia toimenpiteitä sydän- ja verisuonitautien ehkäisemiseksi. Väestön edustajien vetoomuksesta käynnistyi vuonna 1972 Pohjois-Karjala projekti, joka toimi alueellisena ehkäisykokeiluna ja kansallisena demonstraatio-ohjelmana. Ohjelmassa oli mukana mm. Maailman Terveysjärjestö. (4) Alkuperäisen viiden vuoden projektikauden jälkeen Pohjois-Karjala projekti on osaltaan ollut mukana kehittämässä ja toteuttamassa kansallista sydän- ja verisuonitautien ehkäisystrategiaa (5). Kansallisen sydäntautien ehkäisytyön pohjana on ollut useita kansallisia asiantuntijasuosituksia, valtiovallan toimenpiteitä sekä järjestöjen (erityisesti Suomen Sydäntautiliiton) toimintaa. Myös joukkotiedotusvälineet ja elinkeinoelämä ovat olleet huomattavalla panoksella mukana työssä (6).

Alkuperäisen Pohjois-Karjala projektin arviointi perustui edustavan väestöotoksen riskitekijöiden tutkimiseen Pohjois-Karjalassa ja vertailualueeksi valitussa Kuopion läänissä vuonna 1972 sekä vastaavien uusien poikkileikkausotosten tutkimiseen viiden vuoden kuluttua vuonna 1977 (4). Kun projektia on sen jälkeen jatkettu kansallisena demonstraatio-ohjelmana ja osana Maailman Terveysjärjestön vastaavia ohjelmia, on väestöseurantoja tehty edelleen viiden vuoden välein. Koska mielenkiinto on alkuperäisen projektikauden jälkeen siirtynyt yhä enemmän kehitykseen koko Suomessa, on väestötutkimuksia pyritty resurssien salliessa laajentamaan niin, että ne kattaisivat myös muita Suomen alueita.

Vuodesta 1982 alkaen on vastaavat tutkimukset tehty myös Lounais-Suomessa (Turun kaupunki ja joukko Loimaan alueen kuntia). Tämä on liittynyt osaltaan myös WHO:n ns. MONICA-projektiin (7). Seurantojen valtakunnallinen kattavuus parani edelleen olennaisesti, kun väestötutkimus voitiin vuonna 1992 tehdä myös Helsingissä ja Vantaalla näiden kaupunkien myötävaikutuksella. Samalla seurantojen sisältö on laajentunut sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä kroonisten tautien riskitekijöihin yleisemmin sekä väestön terveyteen yleensä.

Aiemmat julkaisut ovat osoittaneet, miten riskitekijät vähenivät Pohjois-Karjalassa erityisesti vuosina 1972-77: riskitekijätaso on kaikilla alueilla vähentynyt, mutta riskitekijöiden väheneminen hidastui huomattavasti vuosien 1982 ja 1987 välillä (8). Tämän artikkelin tarkoituksena on esittää uusimmat tulokset sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden kehityksestä: riskitekijämuutokset Itä-Suomessa vuodesta 1972 vuoteen 1992, vastaavat muutokset Lounais-Suomessa vuodesta 1982 vuoteen 1992 sekä tilanne vuonna 1992 myös neljännellä eli Helsingin ja Vantaan alueella. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on tarkastella pitkäaikaisten muutosten jatkuvuutta Pohjois-Karjalassa, muutoksia viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana sekä alueellisia eroja vuonna 1992.

AINEISTO JA MENETELMÄT

Väestötutkimukset toteutettiin viiden vuoden välein vuodesta 1972 alkaen Pohjois-Karjalan ja Kuopion lääneissä, vuodesta 1982 alkaen Lounais-Suomessa (Turku ja 12 Loimaan alueen kuntaa) sekä 1992 Helsingin ja Vantaan kaupungeissa. Kunakin vuonna tutkimukset ovat kohdistuneet riippumattomiin poikkileikkausotoksiin näiden alueiden väestöstä. Vuosina 1972 ja 1977 otos oli 6,6 prosenttia vuosina 1913-47 syntyneestä väestöstä. Vuodesta 1982 alkaen otos edusti 25-64-vuotiasta väestöä siten, että kussakin sukupuoli- ja kymmenvuotisikäryhmässä on ollut yhtä monta (200-250) henkilöä. Tutkimusten yhteinen ikäryhmä on ollut 30-59 vuotta, ja siksi tämän artikkelin tulokset koskevat juuri tätä ikäryhmää.

Kaikissa tutkimuksissa on käytetty mahdollisimman identtisiä ja huolella standardoituja menetelmiä. Menetelmät on kuvattu tarkemmin aiemmin (4,5,8,9). Tutkimukseen ovat kuuluneet tutkittavien itse täyttämä lomake sekä koulutettujen tutkimushoitajien tekemät mittaukset ja laskimoverinäytteen otto tutkimuspaikalla. Menetelmät ovat noudattaneet kansainvälisiä ja erityisesti WHO:n MONICA-projektin suosituksia (7).

Verenpaine mitattiin oikeasta kädestä istuvasta asennosta viiden minuutin levon jälkeen. Vuonna 1972 tehtiin vain yksi verenpaineen mittaus, ja tässä artikkelissa ilmoitetut verenpainelukemat perustuvat kaikkina vuosina ensimmäiseen mittaukseen. Seerumin kolesteroli määritettiin 1972 ja 1977 pakastetuista näytteistä käyttäen Liebermann-Burchard-menetelmää. Sen jälkeen kolesteroli on määritetty tuoreesta seerumnäytteestä käyttäen entsymaattista menetelmää (CHOD-PAP, Boehringer-Mannheim, monotest). Kaikki määritykset on tehty samassa laboratoriossa, joka on standardisoitu kansainvälisten ja kansallisten referenssien mukaan. Kun entsymaattinen menetelmä laboratoriossamme antaa 2,4 % matalamman tason kuin Liebermann-Burchard, on kolesteroliarvot vuosilta 1972-77 korjattu tällä prosentilla.

Taulukko 1 osoittaa otoskoot ja osallistumisprosentit eri vuosina. Osallistumisprosentit olivat alussa huomattavan korkeat ja ovat pysyneet kohtuullisen hyvinä.

Varianssianalyysi (ANOVA) tehtiin alueiden ja vuosien välisen eron merkitsevyyden analysoimiseksi. Scheffen testiä käytettiin eri alueiden vertailuun kunakin vuonna. Suhteellisten osuuksien erojen testaamiseen käytettiin loglineaarista mallia. Aineiston analysointi tehtiin käyttäen SPSS-X-tilastopakettia (10). Vuosien 1972 ja 1982 välillä analyyseissä olivat mukana Pohjois-Karjalan ja Kuopion läänit, ja vuosina 1982-1992 malleihin lisättiin Lounais-Suomi.

TULOKSET

Kolesteroli

Seerumin kokonaiskolesterolin keskiarvo väheni miehillä vuodesta 1972 vuoteen 1992 Pohjois-Karjalassa 16 % (1,1 mmol/l) ja Kuopion läänissä 12 % (0,8 mmol/l). Ensimmäisten viiden vuoden aikana lasku oli suurempi Pohjois-Karjalassa kuin Kuopiossa, ja sen jälkeen kehitys oli suunnilleen sama molemmilla alueilla. Miehillä vuosien 1982 ja 1987 välillä lasku ei ollut tilastollisesti merkitsevä, mutta vuosina 1987-92 havaittiin varsin suuri ja tilastollisesti merkitsevä lasku myös Lounais-Suomessa. Vuonna 1992 miesten kolesterolitaso oli Helsingin ja Vantaan alueella matalampi kuin Itä-Suomessa.

Seerumin kolesterolitaso laski naisilla vuodesta 1972 vuoteen 1992 Pohjois-Karjalassa 18,4 % (1,2 mmol/l) ja Kuopiossa 17,0 % (1,1 mmol/l). Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana väheneminen oli huomattava: Pohjois-Karjalassa 7,0 % (0,6 mmol/l), Kuopiossa 5,6 % (0,4 mmol/l) ja Lounais-Suomessa 5,3 % (0,3 mmol/l). Myös naisten kolesterolitaso oli vuonna 1992 Helsingin ja Vantaan alueilla matalampi kuin muilla alueilla.

Verenpaine

Vuodesta 1972 vuoteen 1992 systolinen verenpainetaso laski miehillä Pohjois-Karjalassa 4,8 % (7,1 mmHg) ja Kuopiossa 4,0 % (5,9 mmHg). Systolisen verenpaineen taso laski Pohjois-Karjalassa erityisesti viiden ensimmäisen vuoden aikana. Vuonna 1992 matalin systolinen verenpainetaso oli Helsingin ja Vantaan alueella asuvilla. Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana diastolinen verenpainetaso laski miehillä Pohjois-Karjalassa 8,1 % (7,4 mmHg) ja Kuopiossa 10,2 % (9,5 mmHg). Vuonna 1992 alueiden välillä ei enää ollut eroa.

Naisilla systolisen verenpaineen taso on laskenut tasaisemmin. Kahdenkymmenen vuoden systolisen verenpainetason lasku oli Pohjois-Karjalassa 11,3 % (17,3 mmHg) ja Kuopiossa 8,0 % (11,7 mmHg). Vuonna 1992 ei alueiden välillä ollut merkitsevää eroa. Naisten diastolisen verenpaineen taso laski 20 vuoden aikana Pohjois-Karjalassa 13,9 % (12,9 mmHg) ja Kuopiossa 12,9 % (11,5 mmHg). Vuonna 1992 naisten diastolisen verenpaineen taso oli Itä-Suomessa merkitsevästi matalampi kuin muilla alueilla.

Kohonneen systolisen verenpaineen (160 mmHg tai enemmän) omaavien prosenttiosuus väheni seuranta-aikana selvästi sekä miesten että naisten joukossa. Vuonna 1992 tällaisia henkilöitä oli Itä-Suomessa vielä 17-18 %, mutta Lounais- ja Etelä-Suomessa vain noin 11 %. Tällaisten naisten osuudet vaihtelivat vuonna 1992 Pohjois-Karjalan 14 %:sta Helsingin ja Vantaan 9 %:iin. Kohonneen diastolisen verenpaineen (95 mmHg tai yli) omaavien osuus oli vuonna 1992 suunnilleen sama eri alueilla: miehistä 17-21 % ja naisista 10-13 %.

Tupakointi

Miesten tupakointi väheni 20 vuoden aikana Pohjois-Karjalassa enemmän kuin Kuopiossa. Muutos Pohjois-Karjalassa oli 52 %:sta 32 %:iin ja Kuopion läänissä 49 %:sta 37 %:iin. Lounais-Suomen alueella ei tapahtunut merkitsevää muutosta vuosina 1982-92. Vuonna 1992 matalin miesten tupakointiprosentti oli Pohjois-Karjalassa.

Naisten tupakointi oli vuonna 1972 Itä-Suomessa varsin vähäistä (noin 10-11 % naisista tupakoi), ja se lisääntyi Pohjois-Karjalassa ja Kuopiossa 20 vuodessa jonkin verran. Vuonna 1992 tupakoivia naisia oli Pohjois-Karjalassa 17 %, Kuopion läänissä 19 %, Lounais-Suomessa 23 % ja Helsingin ja Vantaan alueella 30 %.

POHDINTA

Tulokset osoittavat sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden muutokset vertailukelpoisten tutkimusten perusteella Itä-Suomessa viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana, Länsi-Suomessa viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana sekä myös riskitekijätason Helsingin ja Vantaan alueella vuonna 1992.

Mittausmenetelmät on pyritty pitämään mahdollisimman samankaltaisina. Kolesterolin määritysmenetelmässä tapahtuneen eron vaikutus on huomioitu. Verenpainemittauksessa käytettiin vuosina 1972 ja 1977 lyhyempää mansettia (23 cm) kuin myöhemmissä (42 cm). Tämä on todennäköisesti aiheuttanut vähäistä tason laskua vuosien 1977 ja 1982 välillä. Muuten mittausmenetelmät ovat olleet mahdollisimman samanlaiset.

Mittausten standardointiin kiinnitettiin erityistä huomiota, ja kullakin tutkimuskerralla pyrittiin kaikki mahdolliset erot alueiden välillä eliminoimaan mm. kierrättämällä tutkimushenkilöstöä eri alueiden välillä. Koska tutkimusjakson ikärakenteet eri alueilla ja tutkimuskerroilla vaihtelivat vain vähän, ei ikävakiointi vaikuttanut tuloksiin juuri lainkaan. Sen vuoksi tulokset esitetään taulukoissa vakioimattomina.

Tulokset osoittavat, että kuluneiden 20 vuoden aikana riskitekijämuutokset Itä-Suomessa ovat olleet erittäin suuria. Erityisen suuria ne olivat Pohjois-Karjalan miehillä vuosina 1972-77 ja uudelleen vuosina 1987-92. Muutokset Kuopion läänissä ovat ensimmäistä viisivuotiskautta lukuun ottamatta olleet samaa suuruusluokkaa. Muutokset Lounais-Suomen tutkimusalueella viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana ovat olleet vähäisempiä.

Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana erityisesti seerumin kolesterolin lasku on ollut erityisen huomattavaa. Tämän havainnon taustaa on pohdittu kolesterolimuutosten ennakkotietoja koskeneessa artikkelissa (11). Myös verenpainetasossa on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana tapahtunut selvää myönteistä muutosta - ehkä hieman yllättäen. Tämä saattaa ainakin osittain olla seurausta samoista ruokavaliomuutoksista, jotka ovat vaikuttaneet veren kolesterolitasoon. Ruokavaliolla tehdyt kokeelliset tutkimukset Pohjois-Karjalassa tukevat käsitystä, että ravintorasvojen laadun muutos vaikuttaa verenpainetasoon (12).

Havaitut myönteiset riskitekijämuutokset sopivat hyvin yhteen sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemistä koskevien tietojen kanssa (13). Seuraavat vuodet tulevat osoittamaan, tasoittuvatko alueiden väliset sairastuvuuserot, kuten riskitekijämuutokset voisivat antaa odottaa.

Vuonna 1992 eri alueiden väliset erot ovat kiintoisat: Miesten tupakointi oli vähäisintä Pohjois-Karjalassa ja yleisintä Lounais-Suomessa. Naisten tupakointi oli vähäisintä Pohjois-Karjalassa ja selvästi yleisintä Helsingin ja Vantaan alueella. Seerumin kolesterolitaso oli Itä-Suomessa suunnilleen sama kuin Lounais-Suomessa, mutta jonkin verran korkeampi kuin Helsingin ja Vantaan alueella. Systolisen verenpaineen taso oli Itä-Suomessa myös hieman korkeampi kuin Lounais-Suomessa ja varsinkin Helsingin-Vantaan-alueella. Diastolisen verenpaineen taso sen sijaan oli sekä miehillä että naisilla vuonna 1992 hieman matalampi Itä-Suomessa kuin Lounais-Suomessa ja Helsingin ja Vantaan alueella.

Kehitys on ollut myönteistä kaikilla alueilla. Pohjois-Karjalassa jatkuva projektityö on mitä ilmeisimmin myötävaikuttanut riskitekijöiden laskun pysyvyyteen. Ruokavaliomuutoksia koskevat innovaatiot näkyvät selvimmin pääkaupunkiseudulla erityisesti naisten muuta maata alhaisempana kolesterolitasona. Toisaalta tupakointi on huolestuttavan yleistä pääkaupunkiseudun naisten parissa.

Myönteisestä riskitekijäkehityksestä huolimatta suomalaisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijätaso, kuten myös sydäntautikuolleisuus, on kansainvälisissä vertailuissa edelleen varsin korkea (14). Sekä seerumin kolesterolitaso että verenpainetaso ovat maassamme kansainvälisisesti arvioiden vielä huomattavan korkeat (15). Vaikka suomalaisten tupakointitilanne on kansainvälisissä vertailuissa tyydyttävä, vielä yli 30 prosenttia miehistä ja yli 20 prosenttia naisista polttaa. Tämä aiheuttaa tälle väestöryhmälle huomattavan lisäriskin.

Koska sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen suomalaisten ylivoimaisesti tärkein kuolinsyy ja tärkeä työkyvyttömyyden aiheuttaja ja niiden yleisyys kansainvälisissä vertailuissa on edelleen erittäin suuri, on myös tulevien vuosien kansanterveystilanne Suomessa olennaisesti riippuvainen siitä, missä määrin riskitekijämuutokset jatkuvat myös tulevina vuosina. Myönteiseen kehitykseen on olemassa hyviä edellytyksiä. Toisaalta kehitys ei jatku itsestään, kuten 1980-luvun puolivälin kokemukset osoittivat.

KIRJALLISUUTTA

Kirjoittajat

Kirjoittajat
Pekka Puska
LKT, VTM, tutkimusprofessori
Erkki Vartiainen
LTK, dosentti, erikoistutkija
Jaakko Tuomilehto
LKT, VTM, tutkimusprofessori
Pekka Jousilahti
LL, erikoistutkija
Heikki J. Korhonen
LL, erikoistutkija
Markku Tamminen
FK, ATK-suunnittelija
Kansanterveyslaitos, epidemiologian ja terveyden edistämisen osasto
Aulikki Nissinen
LKT, professori
Kuopion yliopisto, kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos


Kirjallisuutta
1
1 Keys A. Coronary heart disease in seven countries Am Heart Ass Monograph No. 29, New York, 1970.
2
10 SPSS Base System User's Guide. SPSS Inc 1990.
3
11 Puska P, Vartiainen E, Jousilahti P. ym. Suomalaisten kolesterolitaso vuonna 1992: ennakkotiedot FINRISKI 92 -tutkimuksesta. Suom Lääkäril 1992;47:1865-1867.
4
12 Puska P, Iacono JM, Nissinen A ym. Controlled, randomized trial of the effect of dietary fat on blood pressure. Lancet 1983;I:1-5.
5
13 Vartiainen E, Puska P, Tuomilehto J. Kuinka paljon riskitekijäin muutos selittää sepelvaltimokuolemien vähenemistä. Suom Lääkäril 1992;47:2260-2263.
6
14 Pyörälä K, Salonen JT, Valkonen T. Trends in coronary heart disease mortality and morbidity and related factors in Finland. Cardiology 1985;72:35-51.
7
15 The WHO MONICA Project. Geographical variation in the major risk factors of coronary heart disease in men and women aged 35-64 years. Wld hlth statist quart 1988;41:115-140.
8
1972-1982 1982-1992 1972-1982 1982-1992 <*P0,0,0,7,0,2.27,g*(90.709,0,"
9
2 Pisa Z, Uemura K. Trends of mortality from ischaemic heart disease and other cardiovascular diseases in 27 countries, 1968-1977. 1982;35:11-17.
10
3 Kannel WB, Gordon T. The Framingham Study: an epidemiological investigation of cardiovascular disease. 18 year follow-up. DHEW Publ.No (NIH) 74-599,1974.
11
4 Puska P, Tuomilehto J, Salonen J ym. The North Karelia Project: Evaluation of a comprehensive community programme for control of cardiovascular diseases in North Karelia, Finland 1972-1977. WHO/EURO, Copenhagen 1981.
12
5 Puska P, Nissinen A, Tuomilehto J ym. The communitybased strategy to prevent coronary heart disease: conclusions from the ten years of the North Karelia Project. Ann Rev Public Health 1985;6:147-193.
13
6 Sepelvaltimotaudin ehkäisyn suuntaviivat Suomessa. Suomen Sydäntautiliitto ry. Helsinki 1986.
14
7 WHO MONICA Project Principal Investigators: The World Health Organization MONICA project (monitoring trends and determinants in cardiovascular disease): a major international collaboration. J Clin Epidemiol 1988;41:105-114.
15
8 Vartiainen E, Korhonen HJ, Pietinen P ym. Fifteen-year trends in coronary risk factors in Finland, with special reference to North Karelia. Int J Epidemiol l991;3(20):651-662.
16
9 Puska P, Vartiainen E, Korhonen HJ ym. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijåin muutokset Suomessa 1972-1987. Suom Lääkäril 1989;44:8-14.
17
ANOVA miehet 1972-1977 1977-1982 1982-1987 1987-1992 Alue *** n.s. *** ** Vuosi ** *** n.s. *** Alue * vuosi *** n.s. n.s. n.s. ANOVA naiset Alue *** ** *** ** Vuosi *** *** *** *** Alue * vuosi n.s. n.s. n.s. n.s.
18
ANOVA systolinen 1972-1977 1977-1982 1982-1987 1987-1992 Alue *** *** *** ** Vuosi *** n.s. *** *** Alue * vuosi *** n.s. ** n.s. ANOVA diastolinen Alue n.s. *** *** n.s. Vuosi *** *** n.s. *** Alue * vuosi *** ** * ***
19
ANOVA systolinen 1972-1977 1977-1982 1982-1987 1987-1992 Alue n.s. *** *** *** Vuosi *** ** *** *** Alue * vuosi *** n.s. * * ANOVA diastolinen Alue *** *** *** n.s. Vuosi *** *** n.s. *** Alue * vuosi *** ** * ***
20
Loglineaarinen malli

Taulukot
1 Taulukko 1
2 Taulukko 2
3 Taulukko 3
4 Taulukko 4
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030