1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Tuhansia turhia kuljetuksia? Uudet teknologiaratkaisut ja toimintatavat ensihoitoon ja päivystykseen
Alkuperäis­tutkimus 24-31/2019 vsk 74 s. 1584 - 1590

Tuhansia turhia kuljetuksia? Uudet teknologiaratkaisut ja toimintatavat ensihoitoon ja päivystykseen

LÄHTÖKOHDAT Ensihoitopalvelujen kysyntä kasvaa. Kiireettömät tehtävät kuormittavat yhä enemmän.

MENETELMÄT Ensihoidon, päivystyksen ja geriatrian asiantuntijoita haastattelemalla selvitettiin, onko tulevaisuuden teknologioista apua hoidossa.

TULOKSET Kiireettömien potilaiden hoidossa on kehitettävä kotimittauksia, datan yhdistämistä ja tekoälyyn pohjautuvia päätöksenteon tukijärjestelmiä. Teknologiaa hyödyntävissä palvelupoluissa korostuu asiantuntijoiden välinen tiedonsiirto ja kommunikaatio.

PÄÄTELMÄT Teknologiset ratkaisut ja sähköiset palvelut voivat tukea kotona asumista ja hoidontarpeen ar­viointia. Jos ne saadaan käyttöön laajasti, ensihoito voi hoitaa yhä useammat potilaat hälytyskohteessa ilman kuljetusta tai päivystyskäyntiä.

Tuhansia turhia kuljetuksia? Uudet teknologiaratkaisut ja toimintatavat ensihoitoon ja päivystykseen Kuva 1 / 2
   

Suomalaiset ovat Euroopan nopeimmin ikääntyvä kansa. Yli 65-vuotiaiden määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavien 50 vuoden aikana, ja v. 2020 olemme Euroopan vanhin kansa (11 Puolakka M. Joka vuosi 3kk lisää elinaikaa, Suomi 2020 Euroopan vanhin kansa - Helppo kikka säästäisi miljardeja. Tekniikka & Talous 21.10.2015. https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/joka-vuosi-3kk-lisaa-elinaikaa-suomi-2020-euroopan-vanhin-kanssa-helppo-kikka-saastaisi-miljardeja-6059500.). Ennusteen mukaan noin neljäsosa Suomen väestöstä on yli 65-vuotiaita v. 2040 (22 PoPSTer. Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer). 2017.).

Ikääntyminen aiheuttaa kustannuspaineita sekä paineita uudistaa toiminta- ja palvelumalleja. Malleja on pyritty kehittämään esimerkiksi sote-uudistusta suunniteltaessa (33 Alueuudistus. Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenneuudistus. 2017. http://alueuudistus.fi/erikoissairaanhoito-ja-paivystys.,44 Alueuudistus. Maakunta- ja Sote-uudistus. 2017. http://alueuudistus.fi/.). Päivystyspisteiden keskittämisen takia ensihoidon merkitys osana päivystyspalveluja on kasvanut merkittävästi (55 Sosiaali- ja terveysministeriö. Maailma muuttuu, miten muuttuu ensihoito? Ensihoitopäivät, Kotka, 18.11.2016.).

Ambulanssipalvelua tarvitsevien vuotuinen määrä kasvoi Tanskassa 67 % vuosina 2014–17.

Tanskassa ensihoidon tehtävät lisääntyivät 24,3 % vuosina 2014–17 (66 Christensen EF, Bendtsen MD, Larsen TM ym. Trends in diagnostic patterns and mortality in emergency ambulance service patients in 2007−2014: a population-based cohort study from the North Denmark Region. BMJ Open 2017;7(8):e014508. doi:10.1136/bmjopen-2016-0145). Tästä on aiheutunut epäspesifien diagnoosien osuuden ja kustannusten kasvua (6–8). Ensihoitopalvelut ovat muuttuneet myös sisällöllisesti (99 Ilkka L, Kurola J, Laukkanen-Nevala P ym. Valtakunnallinen selvitys ensihoitopalvelun toiminnasta. Sosiaali- ja terveysministeriö: Raportteja ja muistioita 2016:40. Helsinki 2016.). Näkyvä muutos on ei-kiireellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden osuuden suureneminen (77 Hayes TO. PRIMER: Examining trends in emergency department utilization and costs. 2018. https://www.americanactionforum.org/research/primer-examining-trends-in-emergency-department-utilization-and-costs/).

Ensihoidon tehtävistä merkittävä osa kohdistuu hoito- ja hoivalaitoksiin tai tehostetun palveluasumisen piirissä oleviin potilaisiin. Näistä tehtävistä noin kolmasosa on tilannearvioita (1010 Pekanoja S, Hoikka M, Kyngäs H, Elo S. Non-transport emergency medical missions – a retrospective study based on medical charts. Acta Anaesthesiol Scand 2018;62.). Tulevaisuudessa potilaita pitää todennäköisesti ohjata aikaisemmassa vaiheessa muualle kuin päivystyshoitoon. Tätä helpottaisi päivystysapu 116 117 (liite 1, www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > SLL 24–31). Vastaavia palveluja on jo käytössä muualla, esimerkiksi 1177 Ruotsissa. Päivystysuudistus lisää samantapaisten toimintamallien tarvetta (99 Ilkka L, Kurola J, Laukkanen-Nevala P ym. Valtakunnallinen selvitys ensihoitopalvelun toiminnasta. Sosiaali- ja terveysministeriö: Raportteja ja muistioita 2016:40. Helsinki 2016.).

Potilasmäärän kasvaessa on tärkeää tukea potilaiden selviytymistä kotona. Mahdollisuudet hyödyntää teknologiaa ovat parhaat kiireettömien potilaiden hoidossa, missä potilasmäärät ovat suuret (22 PoPSTer. Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer). 2017.,33 Alueuudistus. Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenneuudistus. 2017. http://alueuudistus.fi/erikoissairaanhoito-ja-paivystys.,77 Hayes TO. PRIMER: Examining trends in emergency department utilization and costs. 2018. https://www.americanactionforum.org/research/primer-examining-trends-in-emergency-department-utilization-and-costs/).

Pelkkä teknologioiden käyttö ei ratkaise potilasmäärän kasvusta aiheutuvaa ongelmaa, vaan palvelurakenteen tulisi muuttua niin, että se tukee kotona asumista paremmin. Tämä edellyttäisi palvelukokonaisuuksien resurssien uudelleen tarkastelua (22 PoPSTer. Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer). 2017.).

Eksoten Päivystys olohuoneessa -hanke kehitti kotona asumista tukevaa uudenlaista toimintamallia, jossa ympärivuorokautisesti työskentelevän ensihoitaja-sairaanhoitajayksikön tavoitteena on purkaa päivystyksen ja ensihoidon paineita ja tarjota asiakkaalle parempaa palvelua. Malli on osoittanut kannattavuutensa: sen tehtävistä 86 % on voitu hoitaa hälytyskohteessa ilman päivystyskäyntiä, ja kustannukset ovat vähentyneet perinteiseen toimintamalliin verrattuna 33 % (1111 Länsivuori K. Eksote. Päivystys olohuoneeseen. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 2016.).

Tekesin rahoittamassa Wille-tutkimushankkeessa (Wireless Lab Environment for Business) pyrittiin kehittämään uudenlaisia digitaalisia palveluja sairaalaympäristöön yhdessä terveysalan ammattilaisten, teknologiayritysten, tutkijoiden ja potilaiden kanssa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on määritellä tulevaisuuden teknologiatarpeita ja mahdollisuuksia tulevaisuuden potilaslähtöisellä hoitopolulla.

Aineisto ja menetelmät

Ensihoidon, päivystyksen ja kotisairaanhoidon asiantuntijat sekä Wille-hankkeen vastuuhenkilöt loivat kolme potilastapausta, joiden nykytilanne ja tulevaisuuden hoitopolut määritettiin kolmessa ryhmähaastattelussa.

Työpajoissa (liite 2) hyödynnettiin niitä varten kehitettyä "päivystyspeliä". Kaksi asiantuntijoista koottua ryhmää määritti tyypillisiä päivystyspotilaita vastaavat potilastapaukset. Tapaukset keskittyivät joko 1) hätätilanteeseen, jossa ensihoito voi hoitaa potilaan kotona ilman ambulanssikuljetusta tai 2) hätätilanteeseen, jossa potilas tarvitsee sairaalahoitoa ja hänet kuljetetaan ambulanssilla sairaalaan. Ensimmäinen ryhmä pohti, mitkä ovat kunkin tilanteen suurimmat haasteet, ja toinen antoi vastauksia ensimmäisen ryhmän tekemiin kysymyksiin.

Osaan työpajoista osallistui teknologiayritysten edustajia ja sairaalan IT-asiantuntijoita, jotka esittivät, miten ongelmia voidaan ratkaista ja ratkaistaan teknologian avulla. Keskustelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Tässä tutkimuksessa kuvataan yksi em. potilastapauksista.

Aineistoa täydennettiin ensihoidon asiantuntijoilta pyydetyillä tarkennuksilla. Tutkimukseen osallistuneille järjestettiin yhteinen keskustelutilaisuus ja Ensihoidon tulevaisuus -seminaari, jossa esiteltiin tulokset ja pohdittiin potilastapauksia "ServiceBluePrint" (1212 Bitner MJ, Ostrom AL, Morgan FN. Service blueprinting: A practical technique for service innovation. California Management Review 2008;50:66–94. https://doi.org/10.2307/41166446) työpajatekniikkaan perustuvissa työpajoissa. Työpajoja johti tutkimustiimi, jossa oli osallistujia Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä ja Oulun yliopistosta.

Tulokset

Tässä artikkelissa keskitytään yhteen esimerkkipotilastapauksista, äkilliseen rintakipuun pitkäaikaissairaalla potilaalla. Artikkelissa kuvataan nykyinen ja tulevaisuuden hoitopolku sekä mahdolliset tulevaisuuden teknologioiden hyödyntämismallit.

Esimerkkitapauksessa iäkäs nainen saa äkillisen rintakipukohtauksen kotonaan. Hänellä on aikuisiän diabetes, verenpainetauti, ajoittainen eteisvärinä ja antikoagulanttihoitona varfariini. Rintakipuja on ollut jo pidempään. Niitä on tutkittu sairaalassa ja päädytty konservatiiviseen hoitoon. Potilaan yleistila on kohtalainen – ei kylmänhikisyyttä. Tytär on paikalla.

Tulevaisuuden hoitopolku (taulukko 1) on jaettu neljään vaiheeseen. Keskeistä on, että yhden hengen yksikkö hoitaa potilaan kotona kotiseurantalaitteiden (ja kotihoidon) tuella ja osa nykyisistä toiminnoista korvataan tietojärjestelmien suorittamilla toiminnoilla.

Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia ja aiheuttamia muutoksia nykyiseen ensihoito- ja päivystystoimintaan. Kuvaamme työpajoissa esitettyjä ratkaisuja ja niiden käyttöastetta Suomessa (taulukko 2).

Pohdinta

Ambulanssipalvelua tarvitsevien määrä / vuosi kasvoi Tanskassa 67 % vuosina 2014–17 (66 Christensen EF, Bendtsen MD, Larsen TM ym. Trends in diagnostic patterns and mortality in emergency ambulance service patients in 2007−2014: a population-based cohort study from the North Denmark Region. BMJ Open 2017;7(8):e014508. doi:10.1136/bmjopen-2016-0145). Sama trendi on tunnistettavissa myös Suomessa. Päivystykseen päätyy asiakkaita, joiden ongelmia ei ole tarkoituksenmukaista hoitaa siellä.

Ikäihmisille käynti päivystyksessä on raskasta. Jos ikääntynyt ei tarvitse akuuttia hoitoa, hänet tulisi voida hoitaa kotona. Päivystyskäyntejä on tarpeen vähentää ja tarjota mahdollisimman tarkoituksenmukaista apua.

Keskimäärin neljäsosaa ensihoidon potilaista ei hoidontarpeen arvioinnin ja mahdollisen ensihoidon jälkeen kuljeteta päivystykseen tai jatkohoitoon. Tässä on kuitenkin merkittäviä alueellisia eroja (1313 Kurola O, Ilkka L, Ekstrand A ym. Loppuraportti: Valtakunnallinen selvitys ensihoitopalvelun toiminnasta. Sosiaali- ja terveysministeriö, Raportteja ja muistioita 2016:67.).

Tulevaisuudessa tavoite on, että potilasta ei aina tarvitse kuljettaa sairaalaan, vaan ensiarvio, diagnosointi, lääkitys ja muut toimenpiteet voidaan mahdollisuuksien mukaan tehdä kotona. Haasteena on ensihoitotehtävien vähentäminen potilasturvallisuutta vaarantamatta. Minkälaisissa tilanteissa ja millä kriteereillä potilas voidaan hoitaa riittävän turvallisesti yhden hengen yksikön tai kotiseurannan avulla (77 Hayes TO. PRIMER: Examining trends in emergency department utilization and costs. 2018. https://www.americanactionforum.org/research/primer-examining-trends-in-emergency-department-utilization-and-costs/)?

Wille-työpajoihin osallistuneiden asiantuntijoiden mukaan hätäkeskusten välittämistä tehtävistä noin kaksi kolmasosaa koskee muita kuin hätätilapotilaita. Kiireellisyysluokkien (Appendix 1) C- ja D-tehtävät ovat ensihoitopalvelun yleisimmät tehtäväluokat, eikä suhteellisissa osuuksissa ole juurikaan tapahtunut muutoksia (99 Ilkka L, Kurola J, Laukkanen-Nevala P ym. Valtakunnallinen selvitys ensihoitopalvelun toiminnasta. Sosiaali- ja terveysministeriö: Raportteja ja muistioita 2016:40. Helsinki 2016.).

On mahdollista, että useat hätäkeskuksen C–D-luokkien tehtävät pystyttäisiin hoitamaan puhelinneuvonnalla tai muulla etäkonsultointipalvelulla, jos käytettävissä olisivat potilaiden aiemmat sairauskertomustiedot (99 Ilkka L, Kurola J, Laukkanen-Nevala P ym. Valtakunnallinen selvitys ensihoitopalvelun toiminnasta. Sosiaali- ja terveysministeriö: Raportteja ja muistioita 2016:40. Helsinki 2016.). Käytettävissä olevan teknologian kehittyessä ja tullessa käyttöön laajemmin, yhä suurempi osa potilaista voi jäädä kotiin tutkimuksen jälkeen (1313 Kurola O, Ilkka L, Ekstrand A ym. Loppuraportti: Valtakunnallinen selvitys ensihoitopalvelun toiminnasta. Sosiaali- ja terveysministeriö, Raportteja ja muistioita 2016:67.). Tällöin ns. turhien ensihoitotehtävien vähentäminen helpottaisi kiireellisyysluokkiin A ja B kuuluvien tehtävien toteutumista.

Lue myös

Hoidontarpeen arviointia ja hoidon laatua parantaisi se, että potilaan terveystiedot voitaisiin tarvittaessa jakaa hoitoon osallistuville esimerkiksi arvioitaessa ikääntyneen potilaan päivystyksellisen hoidon tarvetta. Yhdysvalloissa tehdyn kirjallisuuskatsauksen mukaan jokainen turhaan lähetetty ambulanssi maksaa yhteiskunnalle 240–585 dollaria ja jokainen kuljetus 259–627 dollaria (1414 Agarwal G, Angeles R, Pirrie M ym. Effectiveness of a community paramedic-led health assessment and education initiative in a seniors’ residence building: the Community Health Assessment Program through Emergency Medical Services (CHAP-EMS). BMC Emergency Medicine BMC series 2017;17:8. https://doi.org/10.1186/s12873-017-0119-4). Jos turhalta ambulanssiliikenteeltä vältytään tehokkaammalla päätöksenteolla ja siihen liittyvällä kommunikoinnilla, säästöt ovat merkittäviä.

Turvallisuusviranomaisten tulevat kansalliset tietojärjestelmät – hätäkeskustietojärjestelmä ERICA, kenttäjärjestelmä KEJO ja sen osana kansallinen sähköinen ensihoitokertomus – tarjoavat merkittävästi paremmat mahdollisuudet ensihoidon sekä muun sosiaali- ja terveystoimen päivystystoiminnan tietojen hallintaan ja hyödynnettävyyteen. Ne mahdollistavat ensihoitopalvelun kehittämisen osana sosiaali- ja terveystoimen rakenneuudistusta (99 Ilkka L, Kurola J, Laukkanen-Nevala P ym. Valtakunnallinen selvitys ensihoitopalvelun toiminnasta. Sosiaali- ja terveysministeriö: Raportteja ja muistioita 2016:40. Helsinki 2016.).

Ensihoitopalveluilla on tarve verkottua nykyistä paremmin hätäkeskusten ja muiden päivystyksellisten palvelujen kanssa. Tämä edellyttää, että perustetaan sosiaali- ja terveystoimen päivystystoiminnan johto- ja koordinaatiokeskuksia (99 Ilkka L, Kurola J, Laukkanen-Nevala P ym. Valtakunnallinen selvitys ensihoitopalvelun toiminnasta. Sosiaali- ja terveysministeriö: Raportteja ja muistioita 2016:40. Helsinki 2016.). Ne voidaan perustaa verkottuneesti ja yhtenä kansallisena järjestelmänä erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien ensihoitokeskuksiin, kun tehtävien järjestämisestä sovitaan alueellisesti terveydenhuoltolain (HE 311/2018) 46 §:n mukaan (99 Ilkka L, Kurola J, Laukkanen-Nevala P ym. Valtakunnallinen selvitys ensihoitopalvelun toiminnasta. Sosiaali- ja terveysministeriö: Raportteja ja muistioita 2016:40. Helsinki 2016.).

Pohjois-Pohjanmaalle on ehdotettu perustettavaksi tieto-, yhteys- ja konsultaatiokeskus, josta kuntalaiset ja ammattilaiset saisivat ohjausta ja neuvontaa sote-asioista 24/7. Eksotessa kehitellään yhteyskeskusta, joka koordinoisi kotiin vietäviä palveluja ja keskittäisi kansalaisille tarkoitetun kansallisen terveysneuvonnan ja päivystysavun (1111 Länsivuori K. Eksote. Päivystys olohuoneeseen. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 2016.). Tämä olisi merkittävä parannus potilasvirtojen ohjauksessa (99 Ilkka L, Kurola J, Laukkanen-Nevala P ym. Valtakunnallinen selvitys ensihoitopalvelun toiminnasta. Sosiaali- ja terveysministeriö: Raportteja ja muistioita 2016:40. Helsinki 2016.,1010 Pekanoja S, Hoikka M, Kyngäs H, Elo S. Non-transport emergency medical missions – a retrospective study based on medical charts. Acta Anaesthesiol Scand 2018;62.). Uudessa Päivystystalossa on käytössä sähköinen hoidontarpeen arvioinnin työkalu (1515 Terveyskylä. Hoidon tarpeen arviointi. 2017. https://www.terveyskyla.fi/paivystystalo/p%C3%A4ivystykseen/hoidon-tarpeen-arviointi.). Myös sen odotetaan päivystysapuun yhdistettynä vähentävän ensihoidon kuormitusta (77 Hayes TO. PRIMER: Examining trends in emergency department utilization and costs. 2018. https://www.americanactionforum.org/research/primer-examining-trends-in-emergency-department-utilization-and-costs/).

Lopuksi

Teknologiset ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia varsinkin kiireettömien potilaiden hoidossa. Parempi tiedonsiirto, eri ammattiryhmien keskinäinen kommunikaatio ja uusimpien teknologioiden käyttöönotto voisi mahdollistaa kuvatun kaltaisten skenaarioiden toteutumisen.

Kiitokset Wille-hankkeeseen osallistuneille sairaala- ja yritystahoille. Kiitos Tekesille (nykyään Business Finland) tutkimuksen mahdollistaneesta rahoituksesta.

Korjattu 14.10.2019.

Taulukon 2 kirjallisuusviitteiden numerointi on korjattu artikkelin pdf-versioon.

Kirjoittajat
Mari Ervasti
TkT
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Mia Hautala
TtM, DI
Oulun yliopisto, lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikkö sekä Tuotantotalouden tutkimusyksikkö
Minna Pikkarainen
professori, FT
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Oulun yliopisto, lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikkö sekä Medical Research Center Oulu (MRC Oulu)
Jarmo Reponen
professori, LT
Oulun yliopisto, lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikkö sekä MRC Oulu
Johanna Tuukkanen
LL, ylilääkäri
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, päivystysalue
Iita Daavittila
LT, apulaisylilääkäri
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ensihoidon- ja päivystyksen vastuualue
Lasse Raatiniemi
LT, apulaisylilääkäri
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ensihoidon- ja päivystyksen vastuualue sekä Oulun yliopistollinen sairaala ja Oulun yliopisto anestesiologian tutkimusryhmä, MRC
Matti Martikainen
LT, vastuualuejohtaja
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ensihoidon- ja päivystyksen vastuualue
Juha Korpelainen
dosentti, hallintoylilääkäri
MRC Oulu
Sidonnaisuudet

Mari Ervasti, Lasse Raatiniemi, Matti Martikainen, Juha Korpelainen: Ei sidonnaisuuksia.

Mia Hautala, Jarmo Reponen: TEKES on maksanut Oulun yliopistolle rahoitusta WILLE-tutkimushankkeeseen, jonka tuloksiin artikkeli perustuu.

Minna Pikkarainen: Apurahat (Business Finland, palkkio maksettu laitokselle).

Johanna Tuukkanen: Luentopalkkiot (Professio Oy).

Iita Daavittila: Luentopalkkio (Terveystalo).

Faktat

Tämä tiedettiin

Tulevaisuuden hoitopolkuja 
on pohdittu 
sote-uudistusta ja tulevaisuuden sairaalahankkeita suunniteltaessa.

Wille-hanke 2016–17 pyrki tukemaan uusien teknologia­mahdollisuuksien tunnistamista uusissa hoitopoluissa.

tutkimus opetti

Toimijoiden kannattaa verkostoitua, parantaa keskinäistä kommunikointia, viestintää ja osaamista, jotta uusia teknologioita hyödyntäviä palveluja pystytään rakentamaan ja ottamaan käyttöön paremmin.

Kirjallisuutta
1
Puolakka M. Joka vuosi 3kk lisää elinaikaa, Suomi 2020 Euroopan vanhin kansa - Helppo kikka säästäisi miljardeja. Tekniikka & Talous 21.10.2015. https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/joka-vuosi-3kk-lisaa-elinaikaa-suomi-2020-euroopan-vanhin-kanssa-helppo-kikka-saastaisi-miljardeja-6059500.
2
PoPSTer. Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer). 2017.
3
Alueuudistus. Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenneuudistus. 2017. http://alueuudistus.fi/erikoissairaanhoito-ja-paivystys.
4
Alueuudistus. Maakunta- ja Sote-uudistus. 2017. http://alueuudistus.fi/.
5
Sosiaali- ja terveysministeriö. Maailma muuttuu, miten muuttuu ensihoito? Ensihoitopäivät, Kotka, 18.11.2016.
6
Christensen EF, Bendtsen MD, Larsen TM ym. Trends in diagnostic patterns and mortality in emergency ambulance service patients in 2007−2014: a population-based cohort study from the North Denmark Region. BMJ Open 2017;7(8):e014508. doi:10.1136/bmjopen-2016-0145
7
Hayes TO. PRIMER: Examining trends in emergency department utilization and costs. 2018. https://www.americanactionforum.org/research/primer-examining-trends-in-emergency-department-utilization-and-costs/
8
Ebben RHA, Vloet LCM, Speijers RF ym. A patient-safety and professional perspective on non-conveyance in ambulance care: A systematic review. Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine, 2017. https://doi.org/10.1186/s13049-017-0409-6
9
Ilkka L, Kurola J, Laukkanen-Nevala P ym. Valtakunnallinen selvitys ensihoitopalvelun toiminnasta. Sosiaali- ja terveysministeriö: Raportteja ja muistioita 2016:40. Helsinki 2016.
10
Pekanoja S, Hoikka M, Kyngäs H, Elo S. Non-transport emergency medical missions – a retrospective study based on medical charts. Acta Anaesthesiol Scand 2018;62.
11
Länsivuori K. Eksote. Päivystys olohuoneeseen. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 2016.
12
Bitner MJ, Ostrom AL, Morgan FN. Service blueprinting: A practical technique for service innovation. California Management Review 2008;50:66–94. https://doi.org/10.2307/41166446
13
Kurola O, Ilkka L, Ekstrand A ym. Loppuraportti: Valtakunnallinen selvitys ensihoitopalvelun toiminnasta. Sosiaali- ja terveysministeriö, Raportteja ja muistioita 2016:67.
14
Agarwal G, Angeles R, Pirrie M ym. Effectiveness of a community paramedic-led health assessment and education initiative in a seniors’ residence building: the Community Health Assessment Program through Emergency Medical Services (CHAP-EMS). BMC Emergency Medicine BMC series 2017;17:8. https://doi.org/10.1186/s12873-017-0119-4
15
Terveyskylä. Hoidon tarpeen arviointi. 2017. https://www.terveyskyla.fi/paivystystalo/p%C3%A4ivystykseen/hoidon-tarpeen-arviointi.
16
Alueuudistus. Päivystysapu 116 117 – ohjausta ja neuvontaa puhelimen ja digipalvelujen avulla. 2018. http://alueuudistus.fi/paivystysapu-116117.
17
Kantola T, Kantola T. Medical Emergency Team (MET), Apua osastolle elvytystä kevyemmin perustein. http://www.finnanest.fi/files/kantola_kantola_met.pdf
18
ODA. https://www.terve.fi/artikkelit/oda-vie-sote-palvelut-digiaikaan-testaus-on-jo-kaynnissa
19
Päivystystalo. https://www.terveyskyla.fi/paivystystalo/p%C3%A4ivystykseen/hoidon-tarpeen-arviointi
20
Tekoäly auttaa hoidon tarpeen arvioinnissa. http://www.mynewsdesk.com/fi/klinik/pressreleases/tekoaely-auttaa-hoidon-tarpeen-arvioinnissa-suomalaisen-klinik-finlandin-innovaatio-tehostaa-toimintaa-myoes-keski-suomen-seututerveyskeskuksessa-2016192
21
Kotimittaukset. http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/verenpaineen-kotimittaus-tutuksi/
22
Combinostics. tekoäly autata lääkäriä diagnosoinnissa, https://team.finland.fi/artikkeli/-/asset_publisher/combinostics-tekoaly-auttaa-laakaria-diagnosoinnissa
23
Medgadget. https://www.medgadget.com/2012/06/specialized-stroke-ambulance-features-ceretom-portable-ct-scanner-to-reduce-time-to-treatment.html
24
Tepponen M, Viitikko T, Lehmus R ym. Kuntouttavat toimintamallit iäkkäiden palveluissa (TEAS) -hankkeen loppuraportti. Uudistuva palvelukokonaisuus – kuntouttava kotihoito ja asiakaslähtöinen kotona asumisen tuki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 68/2017. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160245/68_Kuntouttavat%20toimintamallit%20iakkaiden%20palveluissa_loppuraportti3010.pdf
English summary

Thousands of transportations without real need - future technology solutions and novel methods to answer the challenges in emergency and acute care

BACKGROUND Increasing numbers of elderly people will increase the costs of future emergency, hospital and home care services. Increasing numbers of patients use the emergency services every year. The aim of this research is to identify what kind of support and change future technologies can bring to the current challenges of emergency care and acute care.

METHODS In this research we conducted focus group interviews involving experts from emergency, hospital and home care.

RESULTS As a result of the data analysis we identified an example case that describes how different technologies, such as intelligent data driven decision support, communication tools, vitality sensors etc., could be used in non-critical care situations that still need immediate support. Additionally, it was revealed that there is a need for better communication and information transfer between home, emergency and hospital care personnel related to patient journeys.

CONCLUSIONS Technologies are creating novel opportunities for providing support in non-critical patient situations but their usage varies a lot between the different emergency and hospital units in Finland. According to our research, however, these technologies will enable increasing numbers of non-critical patients to be taken care of at home without unnecessary transportation.

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Sähköinen resepti ylittää maarajat

Suomalainen sähköinen resepti kelpaa kahdessa Euroopan maassa.

Liitossa
Terveyserot kasvavat – mitä voimme tehdä?

Voidaanko terveyseroja oikeasti kaventaa? Aihetta ­käsiteltiin tämänvuotisessa lääketieteen etiikan päivän seminaarissa.

Ajassa
Kuolinaputahto on keskustelunavaus

Exitus ry on julkaissut sivuillaan kuolinaputahdon.

Ajassa
Varjoainekuvaus vähensi uusintaleikkauksia lasten sydänleikkauksissa

Tulos on parantunut kolmasosassa Uudessa lastensairaalassa tehdyistä leikkauksista.

Tieteessä
Tupakointi ja korkea verenpaine lisäävät aivoverenvuodon riskiä

Suomalaistutkimus osoittaa tupakoinnin ja korkean verenpaineen lisäävän aivoverenvuotopotilaan kuolemanriskiä jo ennen sairaalahoitoon pääsyä.

Tieteessä
Liikunta ehkäisee syöpäkuolemia

Merkittävä osa paksusuoli- ja rintasyövistä voitaisiin välttää liikuntaa lisäämällä.